Susisivut
Sudet Susi (Canis lupus)

Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus Seuraa viimeisimmät susiuutiset - tai tutustu susiuutisiin viimeisten 15 vuoden ajalta!

Susien määrä Suomessa 200 - 235 helmikuun lopussa 2016

Luonnonvarakeskuksen (Luken) arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200 - 235 sutta. Kanta-arviossa on otettu huomioon juuri päättyneen kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista.

Kanta-arvio ei ole suoraan verrannollinen vuonna 2015 annettuun arvioon susimäärästä, koska vuonna 2015 arvio annettiin ennen kannanhoidollista metsästystä ja nyt metsästyksen jälkeen. Susikannan koossa tai laumojen määrässä ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, toteaa Luken tutkija Samuli Heikkinen.

Susikannassa arvioidaan olevan 37 - 39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia. Laumoista 26 - 27 ja pareista 14 liikkuu Suomen rajojen sisäpuolella. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella arvioidaan olevan 105 - 120 sutta, läntisellä kannanhoitoalueella 90 - 105 ja poronhoitoalueella 5 - 10. Vuonna 2015 tammikuussa ennen kannanhoidollista metsästystä Luke arvioi susikannan kooksi 220 - 245 sutta. (Luke 16.3.2016: Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on 200 - 235 sutta)

Susi Canis lupus Susikannan seurailua vuosien mittaan

Kansan ja kirjallisen kulttuurin antamia eläinten nimiä Tutustu kansan sudelle antamiin nimityksiin.

Yhteys ylläpitoon
tuntsu@dnainternet.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar
*Kuva oikealla - Copyright © Flickr/Andre Haberle
Susi Kuva oikealta kokonaisena.
Susi
Tundrasusi Nukka
"Nukka" eli "Pikkusisko"

Kuvassa yllä Espanjan ainut arktinen tundrasusi, Nukka vuonna 2015. Antequeran susipuistossa elävän Nukan nimi on inuitien kieltä ja tarkoittaa nuorempaa siskoa, pikkusiskoa. Nukalla oli susipuistossa kaksi vanhempaa susiveljeä, jotka molemmat kuolivat sairauteen. Nukka on loboparkissa (=susipuistossa) vierailevan yleisön suuri suosikki.
Tundrasusi (Canis lupus albus)

Nukka kuvassa yllä on yksi suden alalajeista, tundrasusi. Erityisesti Siperian pohjoisosissa eläviä tundrasusia on luonnossa villinä enää noin 250.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä, tundrasusi Nukka - Copyright © Ana Fuentes
SUDEN ALALAJEJA

Suomessa ja Euraasiassa elää "tavallinen perussusi", eli suden kantamuoto, nimilaji, jonka tieteellinen nimi on Canis lupus lupus. Se on siis lajinimeltään susi - ja sitä kutsutaan joskus harmaasudeksi tai euraasiansudeksi. Tälle kantamuodolle on aikojen saatossa nimetty ja määritetty suuri määrä alalajeja. Alalajeille tyypillistä on, että ne rakenteeltaan jollakin tavalla eroavat kantamuodosta. Ne voivat olla pienempiä taikka suurempia. Ne voivat myös elää maapallollamme jollakin tietyllä, rajatulla alueella, joka usein antaa niille nimenkin. Täten esimerkiksi Iberiassa elävä susi Canis lupus signatus on luontevasti nimeltään iberiansusi.
Alalajien tieteellisistä nimistä

Alalajeilla on omia nimiään ja niillä on myös omat tieteelliset nimensä. Suden tieteellinen nimi on Canis lupus, jossa Canis tarkoittaa sukua ja lupus lajinimeä, eli sutta. Alalajissa lupuksen perään laitetaan vielä yksi sana, eli alalajin nimi. Siten esimerkiksi Canis lupus arctos on saanut loppuunsa määritteen arctos, josta tiedämme, että on kyseessä suden Canis lupus alalaji, arktinen susi arctos.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä, tundrasusi - Copyright © Ana Fuentes
Alalajin kuva - klikkaa isoksi Alalaji ja elinympäristö Alalajin kuvaus
Susi Susi (Canis lupus lupus)

Meidän sutemme on suden kantamuoto susi (Canis lupus lupus), josta käytetään joskus nimityksiä harmaasusi tai euraasiansusi - engl. Eurasian wolf, Common Grey Wolf. Valtava levinneisyysalue kautta Euraasian, läntiseen Tyyneenmereen kuuluvan Ohotanmeren rannoilta, Kiinan ja Intian pohjoisista osista läpi Aasian Eurooppaan, mukaan lukien myös Skandinavian ja Suomen. Euraasiansuden levinneisyysalue on laajempi, kuin minkään muun suden alalajin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Piefke La Belle
Nisäkkäiden luokkaan kuuluvassa koiraläinten heimossa Canidae on yhteensä 14 sukua ja 35 lajia. Tämän heimon suurikokoisin jäsen on susi (Canis lupus).

Susi on samalla yksi neljästä suurpedostamme - karhun, ilveksen ja ahman kera. Suden paino ja koko maailman laajuisesti vaihtelee suurestikin sen maantieteellisen esiintymisalueen mukaisesti, pyrkien kasvamaan suuremmaksi sen mukaan, mitä pohjoisempana susi elää. Uros on susissa naarasta kookkaampi. Suurimmat Suomessa tavatut sudet ovat olleet yli 60-kiloisia, mutta painot vaihtelevat paljon. Urossudet painavat Suomessa keskimäärin 45 - 50 kg (vaihtelu 30 - 65 kg) ja naarassudet 30 - 40 kg (vaihtelu 20 - 45 kg).
Iberiansusi Iberiansusi (Canis lupus signatus)

Iberiansusi, esp. El lobo ibérico, engl. The Iberian Wolf (Canis lupus signatus) elää Iberian niemimaalla, Espanjan ja Portugalin alueella. Iberiansusia on näiden kahden maan alueella yhteensä 2500. Susista suurin osa on Espanjassa. Espanjassa on siten läntisen Euroopan suurin susipopulaatio. Euroopassa vain Romaniassa ja Venäjällä on enemmän susia, kuin Espanjassa. Portugalissa iberiansusista elää noin 300.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Michaël Barbosa
Iberiansusi on pienikokoisempi ja hoikempi, kuin suden kantamuoto (joka elää Euraasiassa ja myös Suomessa) ja sen turkki on ruskea-punavärinen. Sillä on kuonossaan, ylähuulessaan valkoisia merkkejä ja pari tummia merkkikuviointeja hännässä.

Tällaiset tummat kuviomerkit iberiansudella on myös kummassakin etujalassaan, ja näistä merkeistä se on saanut tieteellisen nimensäkin signatus, joka tarkoittaa merkit tai merkitty. Urosten paino enimmillään 40 kg, naaraiden painorajat 20 - 30 kg.
Meksikonsusi Meksikonsusi (Canis lupus baileyi)

Meksikonsusi, engl. Mexican wolf, tunnetaan myös nimellä lobo (Canis lupus baileyi) on pienikokoisin suden alalaji Pohjois-Amerikassa, ja se on myös äärimmäisen uhanalainen. Meksikonsusi on saanut nimensä siitä, että sitä aikoinaan on tavattu vuoristoisilla seuduilla, jotka ulottuvat Meksikon keskiosista kaakkoiseen Arizonaan, eteläiseen Uuteen-Meksikoon ja lounaiseen Teksasiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/U.S. Fish and Wildlife Service Headquarters
Verrattuna meidän sutemme pään piirteisiin, meksikonsudessa kiinnittyy huomio lyhyeen kuonoon ja aika suuriin korviin. Erona meikäläiseen "harmaasuteen" on myös meksikonsuden kirjavampi ja värikkäämpi turkki.

1970-luvulle tultaessa meksikonsudet oli ihmisen toimesta eliminoitu luonnosta. Sen jälkeen on aloitettu vuodesta 1998 alkaen yritykset palauttaa meksikonsusi takaisin luontoon. Vuonna 2013 tavattiin tämän uusistutuksen ansiosta Yhdysvalloissa Arizonasta ja Uudesta-Meksikosta yhteensä 83 meksikonsutta. Lisääntyviä pareja oli samana vuotena 5. Populaatio kasvoi neljättä vuotta peräkkäin.
Timber Wolf Itäkanadansusi (Canis lupus lycaon)

Pohjois-Amerikassa elää useampia suden alalajeja, "metsäsusia", joilla siellä on englanninkielisenä nimityksenä Timber Wolf. Itäkanadansusi, metsäsusi, algonquininsusi, engl. Eastern North America Timber Wolf, Eastern timber wolf, Great Lakes wolf, (Canis lupus lycaon) on Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Kanadassa tavattava suden alalaji.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Jim H.
Itäkanadansuden kohdalla on mahdollista, että se ei olisikaan alalaji, vaan laji. Näin se voi olla neljäs susilaji Pohjois-Amerikassa suden, punasuden ja kojootin ohella. Itäkanadansusi on kooltaan huomattavasti suden kantamuotoa pienempi, painoa on 25 - 30 kg.
Timber Wolf Kalliovuortensusi (Canis lupus occidentalis)

Kalliovuortensusi, mackentsinsusi, alaskansusi eli kanadansusi, engl. Mackenzie Valley Wolf, Alaskan Timber Wolf, Canadian Timber Wolf, Rocky Mountain Wolf, Alaskan Wolf, Canadian wolf (Canis lupus occidentalis) elää Pohjois-Amerikan luoteisissa osissa, siellä Kanadan ja USA:n länsiosissa sekä Alaskassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/frank wouters
Kalliovuortensusi on suurikokoinen. Se on koko Pohjois-Amerikan suurikokoisin susi. Painavin, heinäkuussa vuonna 1939 kaadettu kalliovuortensusi painoi 79,4 kg.

Kalliovuorten susi on myös suden kantamuotoa suurikokoisempi. Sillä on myös suurempi pää ja suuremmat lihakset ja koko olemus on romuluisempi, kuin meidän sudellamme. Sen korvat ovat lyhyet ja turkki hyvin tuuhea.
Arabiansusi Arabiansusi (Canis lupus arabs)

Arabiansusi, engl. Arabian Wolf - elinseutuina Saudi-Arabia, Israel, Jemen, Oman ja ehkä Siinai Egyptissä. Aikoinaan arabiansusi on elänyt koko Arabian niemimaalla ja siihen rajautuvilla alueilla, mutta nyt arabiansudet elävät pienissä, toisistaan eristäytyneissä populaatiotaskuissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/shankar s.
Arabiansusi on harvinainen ja erittäin uhanalainen suden alalaji. Kokonaismäärä noin 500. Sen erityistuntomerkki on keltaiset silmät mustin pupillein. Tämä ohutturkkinen susi on kooltaan varsin pieni, narttujen keskipaino on vain 16 kg - urosten 22 kg. Arabiansusi liikuskelee missäpäs muualla, kuin Arabian niemimaalla. Arabiansudet liikkuvat pienissä laumoissa, itseasiassa suurin osa niistä liikkuu pareina. Yleensä parin kaikki jälkeläiset jättävät laumansa, mutta joskus ne jäävät vanhempiensa luo. Arabiansusi on hiljainen susi, sillä sen ei tiedetä ulvoneen. Kuumista elinoloista huolimatta sen talviturkki on paksu ja tuo mieleen euraasiansuden.
Arktinen susi Arktinen susi (Canis lupus arctos)

Arktinen susi, arktistensaartensusi, engl. Arctic Wolf, White Wolf, Polar Wolf - Pohjois-Amerikka ja Grönlanti (Pohjois-Kanada, Grönlanti). Nimensä mukaisesti nämä sudet elävät maailman pohjoisimmilla alueilla - hyisillä, kylmillä ja luoksepääsemättömillä tundrilla ja jäätiköillä; pääsääntöisesti alueella, jonka eteläisin raja kulkee 70:n pohjoisen leveysasteen tienoilla. Kanadan arktiset saaret ja Grönlannin pohjoisimmat rannikot ovat tämän alalajin keskeisintä elinaluetta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/budgora
Arktisella sudella on tavallisesti valkoinen turkki, joka on paksumpi, kuin muilla susiperheen alalajeilla. Arktisissa susissa on kuitenkin kaikenvärisiäkin susia, jopa mustia. Arktisissa susissa on tapahtunut sopeutumista kylmiin elinoloihin: niitten korvat ovat pienemmät, lihakset ovat jonkin verran lyhyemmät ja jalat selvästi lyhyemmät, kuin muilla susilla - koko olemus on tanakka.

Eristyneistä elinoloista on ollut sudelle kuitenkin hyötyäkin; sen olemassaolo ei eräitä tiettyjä saaria lukuunottamatta, ole joutunut uhatuksi. Ihminen ei ole voinut metsästää sitä liiallisesti - eikä tuhota sen elinympäristöä.
Arabiansusi
Arabiansusi (Canis lupus arabs)

All Rights Reserved
Kuva Copyright © Flickr/ammadoux
Photo used with permission.
Kaliforniankettu Naali Kettu
Kaliforniankettu (Urocyon littoralis dickeyi)

Amerikan harvinaisimpia ja äärimmäisen uhanalaisia kettuja edustaa kaliforniankettu. Jääkauden jälkeen Kalifornian edustalle jäi kahdeksaan pieneen saareen eristykseen mantereesta harmaakettuja. Pitkän ajan kuluessa ketuista on kehittynyt omanlaisensa, kääpiökokoinen - kilon parin painoinen kaliforniankettu. Nykyään kuudella saarella on oma alalajinsa. Kuvan ketun asuinsaari on San Nicolas Island ja ketun nimenä onkin San Nicolaksen saarikettu (San Nicolas Island Fox).

Kaliforniankettu Tutustu tarkemmin kaliforniankettuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Island Conservation
Naali (Vulpes lagopus)

Naali eli napakettu, saamen kielellä njalla, on pohjoisen tundran laji, joka meillä on elänyt avoimilla tunturipaljakoilla ja tunturisoilla. Naali on surullinen esimerkki siitä, kuinka käy eläinlajille, jota ei suojella tehokkaasti. Naali eli vielä 1800-luvulla Suomessakin varsin yleisenä, vaellellen satunnaisesti jopa Etelä-Suomessa. Nykyisin naalia tavataan maassamme äärimmäisen harvoin, josko juuri silloinkaan.

Naali Tutustu tarkemmin naaliin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Cloudtail
Kettu (Vulpes vulpes)

Jos eri eläinlajien suosiota mitattaisiin sen perusteella, että kuinka paljon niistä kerrotaan ja kirjoitetaan, niin kettu olisi varma voittajaehdokas. Ei ole toista eläintä Euroopan eläimistössä, josta olisi sepitetty niin paljon satuja ja tarinoita ja ihmeellisiä juttuja kuin Kettu eli Mikko Repolaisesta.

Kaliforniankettu Tutustu tarkemmin kettuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Chris Parker
Suokoira
Suokoira (Speothos venaticus)

Etelä-Amerikassa eräät koiraeläimet ovat kehittyneet olemukseltaan varsin "erityisiksi". Siinä, missä harjasusi on hontelo ja pitkäjalkainen, on suokoira puolestaan matala ja lyhytjalkainen, paksu patukka.

Suokoira Tutustu tarkemmin suokoiraan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kengurut Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Krokotiilieläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Lumivuohi Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Puukengurut Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***