Menu
Susisivut
Sudet Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus Seuraa viimeisimmät susiuutiset - tai tutustu susiuutisiin viimeisten 15 vuoden ajalta!

Susi (Canis lupus)

Tiivis tietopaketti

Susi on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Se on lihaa syövä petoeläin. Suden ruumiilla on pituutta 90 - 140 cm. Hartiakorkeus on yli puoli metriä ja voi olla enimmillään jopa 80 - 90 cm. Vinosti alaspäin riippuvan, tuuhean hännän pituus on 30 - 50 cm, kärkikarvoineen enimmillään 65 cm. Susilla on talvi- ja kesäturkki. Talviturkissa on päällä peitinkarvaa, jolla on pituutta hieman alle 13 cm eli viitisen tuumaa. Pohjavillan paksuus on 6 - 7 cm eli lähes kaksi ja puoli tuumaa.

Turkin väri voi vaihdella huomattavasti: harmaasta harmaanruskeaan, punertavan kellanruskeasta likaisenkellertävään ja valkoisesta mustaan. Turkissa voi olla runsas värien kirjo taikka se voi olla yksivärinen, valkoinen taikka musta. Suomessa suden yleisväri on kellertävänharmaa - mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran vuodenaikojenkin mukaan ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Vatsapuolella väri on yleensä vaaleampaa, usein valkoista.

Suomessa eräässä painotutkimuksessa saatiin naarassusien keskipainoksi 32 kg ja urossusien keskipainoksi 40 kg. Suomessakin on tavattu luonnossa urossusia, joiden paino on ollut yli 50 kg. Painavimmat sudet voivat painaa jopa yli 70 kg. Suden pää on iso ja sen kuono on terävä. Suden kallo on erityisen pitkä - tarjoten hyvät edellytykset mainiolle hajuaistille.

Suden korvat ovat pystyt ja kaikenkaikkiaan susi muistuttaa pystykorvaista koiraa. Korvien pituus on 10,5 - 12 cm. Sudella on musta, taikka tumma kirsu ja pienet ulokkeet, esim. korvat, ettei lämmönhukka olisi liian suuri. Suden erottaminen koirasta ei aina ole helppoa, mutta sudella häntä usein riippuu suorana ja sen silmät ovat vinot.

Suden silmien väri vaihtelee ruskean eri sävyistä aina keltaiseen ja oranssiin asti. Liikkeen susi erottaa hyvin - mutta liikkumattoman kohteen havaitsemisessa sillä lienee näköaistinsa kanssa jo jonkinlaisia vaikeuksia. Mitä ilmeisimmin susi koiran lailla kuulee korkeampia ääniä, kuin ihminen.

Suden jäljet muistuttavat suuren koiran jälkiä. Suden etutassut ovat takatassuja kookkaampia. Niinpä koiraeläimille tyypillisesti suden etukäpälän jäljet (10-11 cm) ovat suuremmat kuin takatassun (9 - 10 cm). Sudella on takajalassaan neljä varvasta ja etujalassa viisi. Susi on varvasastuja.
Susi on laumaeläin. Susi on hyvin sosiaalinen ja viisas eläin - jolle mieluinen ja luonnollinen elintapa on muodostaa lauma. Laumassa susilla on tarkka arvojärjestys - vanhemmat sudet ovat arvoasteikossa ylimpänä. Laumaa voi johtaa joko johtajauros taikka - naaras. Johtajaparia laumassa kutsutaan alfa-pariksi ja pääsääntöisesti vain tämä pari lisääntyy laumassa. Susilauma on tavallisesti perheyhteisö, joka muodostuu johtavasta susiparista (alfapari), niitten eri-ikäisistä jälkeläisistä ja muutamista tulokassusista. Suomessa susien laumakoko on keskimäärin seitsemän yksilöä, suurimmissa laumoissa on ollut 12 - 13 sutta. Suurin tunnettu susilauma luonnossa on tavattu Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa - siinä oli 32 hukkaa.

Sudet elävät omalla alueellaan, reviirillään. Susilauman elinpiiri eli reviiri vaihtelee kooltaan hyvin suuresti, riippuen ravinnon saannista ja susilauman koosta. Maassamme 700 - 900 neliökilometriä on reviirin vuotuinen keskikoko.

Yksinäiset sudet ovat tavallisesti laumasta karkotettuja vanhoja yksilöitä. Tai sitten nuoria 1 - 5 vuoden ikäisiä synnyinlaumansa jättäneitä susia, jotka pyrkivät muodostamaan uuden, oman laumansa. Yksinään elelevien reviirittömien susien osuus kannasta Suomessa on noin 15 - 25 %. Vaikka susien kohdalla korostetaan sitä, että ne ovat laumaeläimiä - niin kuitenkaan ihan kaikki sudet eivät sitä selväpiirteisesti ole. Susipari voi elellä myös omissa oloissaan, ilman muiden, vanhempien susien seuraa.

Sudet ulvovat. Ulvomisellaan sudet viestivät toisilleen monenlaisia asioita, se voi olla merkki saalistamaan lähdöstä tai siten voidaan lauma kutsua koolle - ja etenkin muille laumoille se on varoitus: tämä on meidän aluettamme ja tänne ei ole tulemista! Sudet kommunikoivat monin muinkin tavoin, kuten eleillä, ilmeillä ja hajumerkeillä, ulvonta on vain yksi viestitysmuoto.

Susi liikkuu tavallisesti noin 8 km:n tuntinopeudella - yhden päivän aikana se voi tehdä taivalta jopa 70 km. Nuoret yksilöt kulkevat pitkiä matkoja ja ne voivat päätyä satojen kilometrien päähän synnyinreviiriltään. Maailman pisimmän tiedossa olevan matkan teki Etelä-Norjassa vuonna 2003 GPS-pannoitettu susi, joka vaelsi linnuntietä 1100 km päätyen Suomeen Saariselän alueelle vuonna 2005. Suden huippunopeus voi olla noin 70 kilometriä tunnissa.

Raateluhampaat ovat pitemmät ja kookkaammat kuin koiralla. Suden yläleuan raateluhampailla voi olla pituutta noin 23 - 25 mm ja alaleuan hampailla vieläkin enemmän, jopa hieman yli 30 mm. Sudella on 42 hammasta - 20 hammasta yläleuassa ja 22 alaleuassa. Suden ruokavalioon kuuluvat sekä suuremmat että pienemmät nisäkkäät - aina sen mukaan, miten ravintoa on tarjolla ja mikä vuodenaika on meneillään. Suden tärkeimmän talviriistan meillä muodostavat hirvet, metsäpeurat ja porot. Suden ulosteet ovat pötkömäisiä (paksuus 2,5 - 3 cm) ja erittäin voimakkaan hajuisia. Hajun voi erottaa esim. metsäautotiellä kymmenien metrien päähän.

Sukukypsäksi susi tulee toisena taikka kolmantena elinvuonnaan, kun elinkuukausia on takana noin 22. Suden kantoaika on 60 - 63 vrk. Susi saa keväällä tai pikemminkin alkukesästä: toukokuussa taikka kesäkuun alussa pentueen. Pentuja on suomalaisissa susipentueissa keskimäärin 4,4 - pienimmissä kaksi ja suurimmissa kahdeksan. Sudenpentujen syntymäpaino on 0,5 kg. Sudet elävät yhtä vanhoiksi, kuin pitkäikäisimmät koirat - noin 15-vuotiaiksi. Meillä on tavattu luonnosta vanhimpana 11 vuotta vanha yksilö Lieksassa vuonna 1997.
Arktisen suden pentu
Arktinen susi (Canis lupus arctos)

Pikkuruinen arktisen suden pentu.
Kuvan pentu on lutuinen ja ylisöpö. Mutta isona se on aikalailla samanlainen, kunnioitusta herättävä petoeläin, kuin Ellesmerensaaren arktiset sudet, joihin voit tutustua Arktinen susi klikkaamalla tähän.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Zweer de Bruin
Koiraeläimet
Koiraeläinten heimon 12 sukua ja niiden lajit

Koiraeläimissä (Canidae), joka on petoeläinten (Carnivora) nisäkäslahkoon kuuluva heimo, elää nykyisin 12 sukua. Suvut ovat lajeineen:

Koirat - Canis - 9 lajia: susi, punasusi, etiopiansusi, juovasakaali, kultasakaali eli sakaali, vaippasakaali, kojootti, dingo, Afrikan kultasusi.

Harjasudet - Chrysocyon - 1 laji: harjasusi.

Viidakkosudet - Cuon - 1 laji: viidakkosusi.

Ketut - Vulpes - 12 lajia: kettu, preeriakettu, kit fox, eteläafrikankettu, mustatäpläkettu, sahelinkettu, hiekkakettu, bengalinkettu, korsakki, tiibetinkettu, fennekki eli aavikkokettu, naali.

Harmaaketut - Urocyon - 2 lajia: harmaakettu, kaliforniankettu.

Eteläamerikanketut - Pseudalopex - 6 lajia: isoandienkettu, andienkettu, pampakettu, atamarankettu, brasiliankettu, darwininkettu.

Suokoirat - Speothos - 1 laji: suokoira.

Ravustajakoirat - Cerdocyon - 1 laji: ravustajakoira.

Supikoirat - Nyctereutes - 1 laji: supikoira.

Savannikoirat - Lycaon - 1 laji: savannikoira.

Korvakoirat - Otocyon - 1 laji: korvakoira.

Amazoniankoirat - Atelocynus - 1 laji: amazoniankoira.
37 koiraeläinlajia

Koiraeläimissä elää nykyisin 37 lajia. Nämä kaikki lajit ovat alla aakkosjärjestyksessä ja pääset tutustumaan niihin klikaten:

Afrikan kultasusi * Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *

Lisäksi mukanamme susisivuilla ovat sukupuuttoon kuollut koiraeläinlaji falklandinkoira, suden alalaji laulava uudenguineankoira - sekä koira, joka sekin tieteellisessä luokittelussa on suden alalaji.

Falklandinkoira * Laulava uudenguineankoira * Koira *

Kaksi uutta koiraeläinlajia: dingo ja Afrikan kultasusi

Viimeisten parin vuoden aikana koiraeläinlajien määrä on lisääntynyt kahdella.

Aiemmin suden alalajina pidetty dingo on nyt määritetty itsenäiseksi eläinlajiksi.

Toisena ja ihan uutena koiraeläinlajina mukaan tuli vuonna 2015 Afrikan kultasusi. Lajilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä, mutta varsin luonteva lajinimi yhdyssanana olisi myöskin afrikankultasusi.

Suden 37 alalajia

Sattumoisin sudella on juuri sama määrä alalajeja, kuin on koiraeläimiäkin, eli 37.

Kanadan erämaita ja susia Suden alalajit
Kettu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ketusta - Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar


Kettu (Vulpes vulpes)

Jos eri eläinlajien suosiota mitattaisiin sen perusteella, että kuinka paljon niistä kerrotaan ja kirjoitetaan, niin kettu olisi varma voittajaehdokas. Ei ole toista eläintä Euroopan eläimistössä, josta olisi sepitetty niin paljon satuja ja tarinoita ja ihmeellisiä juttuja kuin Kettu eli Mikko Repolaisesta.

Ketulla on oma erityisasemansa, sillä se on yksi Suomessakin elävistä koiraeläimistä. Useammat ovat varmasti ainakin vilahdukselta nähneet ketun, kuin suden.

Kettu Tutustu tarkemmin kettuun.
Sudesta koiraksi
Sudesta koiraksi

Geenitutkimukset todistavat pitävästi, että nykyiset koirat polveutuvat sudesta. Susi on todennäköisesti se nisäkäs, joka aloitti ensimmäisenä yhteiselämän ihmisen kanssa. Nykyisin tunnemme tämän suden koirana.

Koira Tutustu koiran kehittymiseen.
Kymmeniä tuhansia vuosia sitten ihminen ja susi lyöttäytyivät yhteen, ja hiljalleen kesysusista jalostui ihmisestä riippuvainen koira. Tarkalleen ottaen, uusimman tutkimuksen mukaan, tämä ihmisen ja koiran yhteiselo alkoi noin 33 000 vuotta sitten, Altailla, Siperiassa. Tarvittiin siis pitkäaikainen kehityskaari, kunnes ihmisen seurassa saattoi olla kuvan kaltaisia koiria. Ja kyllä sinä aikana kehittyi suuresti myös ihminen.

Ihminen Tutustu ihmisen kehittymiseen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - U.S. Army photos by Cpl. Han, Jae Ho - Copyright USAG- Humphreys
Kalevi Oikarainen
Kalevi Oikarainen

Susi-Kalle eli Kalevi Oikarainen sivakoi Rukan syyssumussa lokakuussa 2017. Kalevi Armas Oikarainen (s. 27. huhtikuuta 1936 Kuusamo) on suomalainen hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti, lempinimeltään "Susi-Kalle". Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdon maailmanmestaruuden Vysoké Tatryn MM-kisoissa 1970. Se oli Suomen miesten ainoa mitali kyseisistä kisoista, ja sen jälkeen kesti 15 vuotta ennen kuin seuraava suomalainen mieshiihtäjä voitti maailmanmestaruuden (Kari Härkönen vuonna 1985). Seuraavaan suomalaishiihtäjän 50 kilometrin maailmanmestaruuteen meni aikaa 27 vuotta (Mika Myllylä vuonna 1997). (Wikipedia)
Susi-Kalle - lempinimen tausta

Kalevi Oikarainen pääsi heinäkuussa 1963 rajavartiolaitoksen palvelukseen. Työnkuvaan kuului partiointi itärajan läheisyydessä. Joulukuussa 1963 Kuusamossa liikkui poromiesten viikkoja jahtaama häirikkösusi. Rajamies Oikarainen sai vinkin eläimen liikkeistä ja lähti jahtaamaan sutta. Takaa-ajo oli rankka ja raskas - lunta oli 60 cm ja Koillismaan päivä oli lyhyt. Päivän päätteeksi Oikarainen onnistui ampumaan suden viimeisessä valossa 60 - 70 metristä lintuluodikolla. Se jäi Oikaraisen ensimmäiseksi ja viimeiseksi sudenkaadoksi, mutta lempinimi jäi elämään. Susi nostettiin kaiken kansan nähtäville Rukahovin aulaan. (Ilta-Sanomat)

*Kuva - Copyright Tunturisusi. Voit käyttää kaikkia Tunturisuden kuvia ilman pyyntöjä ja ilman mainintoja kuvan omistajasta: © Tunturisuden kuvat Flickrissä

TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurotatTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***