Sudet Susi (Canis lupus)

20.8.2014: Susien hoitosuunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä

Susien määrästä on parhaillaan tekeillä sudenhoitosuunnitelma, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Parhaillaan kuullaan sidosryhmiä ja pyritään saamaan kaikkia tyydyttävä lopputulos. (Yle Uutiset 20.8.2014)

Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus 13.9.2014 - Susi kuoli törmäyksessä auton kanssa Mikkelissä Susi Canis lupus Susi Canis lupus 13.9.2014 - Riistanhoitoyhdistys toivoo ilmoituksia susista Susi Canis lupus Susi Canis lupus 30.8.2014 - Susi vei koiran häkistä Vuosanganvaaralla

Susien määrä Suomessa 140 - 155 helmikuussa 2014

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä 140 - 155 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 120 - 135.

Susi Canis lupus Susikannan seurailua vuosien mittaan

Susihukka

Kansan ja kirjallisen kulttuurin antamia eläinten nimiä Tutustu kansan sudelle antamiin nimityksiin.

Yhteys ylläpitoon

tuntsu@dnainternet.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun ylälaidassa - Copyright © Flickr/Jeremy Weber
*Kuva - euraasiansusi oikealla - Copyright © Flickr/Michiel van Nimwegen/
Syyshukka
Meksikonsusi
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/ucumari


Lobo Mexicano - Meksikonsusi on pienikokoinen ja uhanalainen

Meksikonsusi (Canis lupus baileyi) - ei ole vain pienikokoisin suden alalaji Pohjois-Amerikassa, vaan se on myös äärimmäisen uhanalainen. Verrattuna meidän sutemme pään piirteisiin, meksikonsudessa kiinnittyy huomio lyhyeen kuonoon ja aika suuriin korviin. Erona meikäläiseen "harmaasuteen" on myös meksikonsuden kirjavampi ja värikkäämpi turkki.

Meksikonsusi on saanut nimensä siitä, että sitä aikoinaan on tavattu vuoristoisilla seuduilla, jotka ulottuvat Meksikon keskiosista kaakkoiseen Arizonaan, eteläiseen Uuteen-Meksikoon ja lounaiseen Teksasiin.

IUCN ei pidä meksikonsutta edes suden alalajina, vaan paikallisena populaationa ja sen todetaan tyystin kadonneen luonnosta. Sen se kyllä tekikin, eli katosi - mutta ainakin uusistutettuina meksikonsudet elävät edelleen myös villeinä ja vapaina.
1970-luvulle tultaessa meksikonsudet oli ihmisen toimesta eliminoitu luonnosta. Sen jälkeen on aloitettu vuodesta 1998 alkaen yritykset palauttaa meksikonsusi takaisin luontoon.

Vuonna 2013 tavattiin tämän uusistutuksen ansiosta Yhdysvalloissa Arizonasta ja Uudesta-Meksikosta yhteensä 83 meksikonsutta. Lisääntyviä pareja oli samana vuotena 5. Populaatio kasvoi neljättä vuotta peräkkäin.

Meksiko liittyi tähän uusistutusohjelmaan vuonna 2011. Vuonna 2014 syntyi Meksikon puolella luonnossa ensimmäinen pentue näille uusistutetuille meksikonsusille. Tämä pentue nähtiin tutkijoiden toimesta kesäkuussa 2014 Sierra Madren länsipuolella. Uusistutuksen ansiosta voidaan nyt, 30 vuoden tauon jälkeen kuulla jälleen meksikonsuden ulvovan Lounais-Yhdysvaltain vuorilla. Villien meksikonsusien lisäksi Yhdysvalloissa ja Meksikossa elää tarhattuna yhteensä 300 meksikonsutta.

*Elokuu 2014, U.S. Fish and Wildlife Service: The Mexican Wolf Recovery Program.
*17.7.2014, TheHuffingtonPost: Mexico Reports Litter Of Mexican Gray Wolves Born In Wild For First Time In Decades.
Valkoinen supikoira
Valkoinen supikoira sinisilmin

Ainakin eläintarhoissa elää ihan valkoisiakin supikoiria. Klikkaa kuvasta jättikokoinen ja supertarkka.

Kettu Tutustu tarkemmin supikoiraan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar
Canis lupus dingo
Dingo

Dingo (Canis lupus dingo)

Dingo on koiraeläimiin kuuluva, luonnonvarainen villikoira, joka tieteellisessä luokittelussa luetaan suden alalajiksi siksi, että sen katsotaan polveutuvan sudesta.

Ominaisuuksia

Dingo on kooltaan paimenkoiran kokoinen ja sen säkäkorkeus on 50 cm. Sillä on pystyt korvat, keskipitkä ja tuuhea häntä ja hännänpäässä voi olla usein valkoinen täplä.

Dingon väri vaihtelee vaaleankeltaisesta punertavaan ja ruskean eri sävyihin, jotkut yksilöt voivat olla tumman ruskeita, mustia tai jopa mustaviiruisiakin. Albiinoitakin esiintyy jonkin verran, kuten eläinten keskuudessa yleensäkin. Kaakkois-Australiasta tunnetaan valkoinen dingorotu.

Kolmiomainen naama, teräväkärkiset, kallon puoliväliin kiinnittyneet korvat ja litteät kulmakaaret ovat dingon tyypillisiä ominaisuuksia. Dingoilla ei ole kannuksia takakäpälissä, ja toisin kuin ei-alkukantaisilla roduilla, dingolla on vahva täydellinen hampaisto. Sen hampaat ovat hieman erillään toisistaan kuin sudella. Dingoilla on vahvat purulihakset ja leveä, syvä rinta.

Dingon nimen alkuperä - Nimi "dingo" tulee aboriginaalien Eora-kieliryhmän heimolta, kaakkoisesta Australiasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Alexandre Roux


Dingo Tutustu tarkemmin dingoon.
Kettu

Preeriakettu (Vulpes velox)

Preeriakettu on Pohjois-Amerikan toiseksi pienin kettulaji. Hitusen sitäkin vielä pienempi on Kit fox (Vulpes macrotis).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Tim Strater


Preeriakettu Tutustu tarkemmin preeriakettuun.
Preeriakettu
Korvakoira
Korvakoira (Otocyon megalotis)

Korvakoiralla on fennekin tapaan suuret korvat, joilla voi olla mittaa 13,5 cm. Korvat eivät ole vain koristeina, vaan niillä korvakoira kuulee äärimmäisen tarkasti pienimpien saaliseläintensä, hyönteisten, heikoimmatkin rapistelut savannin ruohikoissa.

Kellanruskeassa olemuksessa kiinnittyy huomio korvien ohessa korvakoiran "pesukarhunaamaan". Kuono on pieni ja terävähkö. Korvakoiran väri vaihtelee kellanruskean ja harmaan eri sävyissä. Korvien ulkosivu, raajat, kuono ja hännänpää ovat mustat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Mark Dumont


Korvakoira Tutustu tarkemmin korvakoiraan.
Fennekki (Vulpes zerda)

Kääpiöitä kokonsa puolesta koiraeläinten heimossa edustavat fennekit, joita aiemmin kutsuttiin myös aavikkoketuiksi.

Laji on pienimpiä kaikista koiraeläimistä. Koko on suunnilleen samaa sarjaa, kuin toisella lilliputtiketulla, mustatäpläketulla.

Mutta sen, minkä fennekki ruumiinsa koossa häviää, sen se korvaa korvillaan, joilla on pituutta peräti 15 cm. Myös fennekin kuuloluut ovat suuret ja niinpä sen kuuloherkkyys aavikon vaarallisissa oloissa onkin erityisen suuri. Suuret korvat myös haihduttavat liikalämpöä. Kun lämpötila on korkea, verenkierto korvissa lisääntyy ja lämpöä haihtuu tehokkaasti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright © Flickr/Cloudtail


Aavikkokettu
Tutustu tarkemmin fennekkiin eli aavikkokettuun.
Aavikkokettu
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

  • Amazoniankoira
  • Andienkettu
  • Atamarankettu
  • Bengalinkettu
  • Brasiliankettu
  • Darwininkettu
  • Dingo
  • Eteläafrikankettu
  • Etiopiansusi
  • F - K

  • Falklandinkoira
  • Fennekki (aavikkokettu)
  • Harjasusi
  • Harmaakettu
  • Hiekkakettu
  • Isoandienkettu
  • Juovasakaali
  • Kaliforniankettu
  • Kettu
  • Kit fox
  • Kojootti
  • Korsakki
  • Korvakoira
  • Kultasakaali
  • L - P

  • Laulava uudenguineankoira
  • Mustatäpläkettu
  • Naali
  • Pampakettu
  • Preeriakettu
  • Punasusi
  • R - V

  • Ravustajakoira
  • Sahelinkettu
  • Savannikoira (hyeenakoira)
  • Suokoira (pensaskoira)
  • Supikoira
  • Susi
  • Tiibetinkettu
  • Vaippasakaali
  • Viidakkosusi (vuorisusi)
  • KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

  • Aasiankultakissa
  • Aasianmetsäkissa (leopardikissa)
  • Afrikankultakissa
  • Andienkissa
  • Borneonkissa
  • Borneonpuuleopardi
  • Gepardi
  • - Gepardin lisääntyminen ja alalajit
  • Hietakissa
  • Iberianilves (espanjanilves)
  • Ilves
  • Iriomotenkissa
  • Jaguaari
  • - Musta jaguaari
  • Jaguarundi
  • K - L

  • Kalastajakissa
  • Kanadanilves
  • Karakali (aavikkoilves)
  • Kiinanaavikkokissa
  • Kodkod (yökissa)
  • Kolokolo (pampakissa)
  • Kotikissa
  • Leijona
  • - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
  • Leopardi
  • - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
  • Litteäpääkissa
  • Lumileopardi
  • M - P

  • Manuli (arokissa)
  • - Manulikuvia
  • Margai (pitkähäntäkissa)
  • Marmorikissa
  • Mustajalkakissa
  • Onsilla (tiikerikissa)
  • Oselotti
  • Pampasinkissa
  • Pantanalinkissa
  • Punailves
  • Punankissa (vuorikissa)
  • Puuleopardi
  • Puuma
  • R - V

  • Ruostetäpläkissa
  • Servaali
  • - Servaalikuvia
    - Savannah
  • Suokissa
  • Tiikeri
  • - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
  • Villikissa
  • Kettu
    Alaskan kettu tuuhein turkein

    Kuvan Alaskan kettu on ihan vain sama kettu, kuin meidänkin kettumme, mutta tämä kettu elää Alaskassa.

    Kettu Tutustu tarkemmin kettuun.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Gregory "Greg" Smith
    *** www.tunturisusi.com ***