Menu
Susisivut
Sudet Euroopassa
Sudet Euroopan kartalla Euroopan Unioni Kartta Copyright EU Euroopan Unioni
SUSIA EUROOPASSA ALUEITTAIN JA MAITTAIN 2016

Tämän Euroopan susien esittelyn lähde on EU:n nettisivuilta löytyvä selvitys:
Status, management and distribution of large carnivores - bear, lynx, wolf & wolverine - in Europe, March 2013.
Wolf - Europe summary - Compiled by Guillaume Chapron.
Lähteinä susimäärille myös eräät uudemmat uutiset, joista maininnat tekstin yhteydessä. Vuonna 2016 tilanne susimäärien osalta Euroopassa on suunnilleen samankaltainen, kuin se oli vuonna 2013.

Euroopassa susia on kaikissa muissa maissa, paitsi Benelux-maissa (Alankomaat, Belgia, Luxemburg), Tanskassa, Unkarissa ja saarivaltioissa Islannissa, Irlannissa, Englannissa, Kyproksella ja Maltalla.

Erilaisin maantieteellisin, ekologisin, sosiaalisin ja poliittisin perustein, sekä huomioiden susien levinneisyyden, Eurooppa jaetaan kymmeneen erilliseen susialueeseen ja niiden mukaiseen -populaatioon: Luoteinen ja pohjoinen Iberia, Sierra Morena (Espanja, Iberia), Alpit, Italian niemimaa, Karpaatit, Dinaariset alpit ja Balkan, Baltia, Karjala, Skandinavia ja Keski-Euroopan tasankoalueet.

Yhteensä susia Euroopassa on huomattavasti yli 10 000.

Suurimmat susipopulaatiot ovat Karpaateilla, sekä Dinaarisilla alpeilla ja Balkanilla, kummallakin näistä alueista susimäärä > 3 000 sutta.

Seuraavaksi eniten susia on Baltiassa > 1 000 sutta. Italian niemimaalla susia on 600 - 800. Skandinaviassa susia on 400. Keski-Euroopan tasankoalueilla susia on 200. Alpeilla susia on 160. Karjalassa susia on > 165.

Sierra Morenan sudet eteläisessä Espanjassa ovat sukupuuton partaalla. Siellä susia on enää yksi lauma. Luoteisen ja pohjoisen Iberian susimäärästä ei ole ajantasaista tietoa, mutta siellä susimäärän uskotaan olevan vakaa ja suuruudeltaan 2 200 - 2 500 sutta.

Monilla seuduilla susien määrä on, vuodesta 2005 lähtien joko kasvanut taikka pysynyt vakaana. Monissa maissa susimäärät ovat kuitenkin erilaisten syiden vuoksi pudonneet. Näitä maita, joissa susimäärät ovat pudonneet, ovat Tsekki, Slovenia, Bulgaria, Albania, Suomi, Makedonia, Portugali ja Espanjassa Sierra Morena.

Karjala

Karjalaan kuuluvat Venäjän Karjala ja Suomi. Venäjän Karjalassa susia on noin 300, joten yhteensä susia tällä alueella on runsaat 400.

Suomi 200 - 235 sutta (helmikuu 2016).
Klik! Katso erillinen selvitys Suomen susista!

Skandinavia

Susien kokonaismäärä tällä alueella, Ruotsissa ja Norjassa, on vuonna 2016 noin 400 sutta.

Ruotsi. 340 sutta (2016). Ruotsissa ei ollut vuonna 1980 enää yhtään sutta. Vuonna 1982 tavattiin maasta ensimmäiset paluumuuttajat. Ruotsin luonnonsuojeluviraston ilmoituksen mukaan susia oli 340 kesällä 2016. Ruotsissa susikanta on pienentynyt. Viraston mukaan kanta on pienentynyt yli 20 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Sudet laskettiin loka- ja maaliskuun välisenä ajanjaksona.

Norja. 68 sutta (2016). Ruotsin ja Norjan rajalla susireviirit ylittävät rajan ja siten susimäärät vaihtelevat susien liikkumisten mukaan jopa päivittäin. Norjassa oli keväällä 2016 yhteensä 68 sutta. Kesällä 2016 maan hallitus ilmoitti, että susista tullaan kaatamaan kaksikolmasosaa, eli 47 sutta.
Klik! Katso erillinen selvitys Ruotsin ja Norjan susista.

Baltia

Baltian alueella, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolan koillisosassa elää runsas tuhat sutta. Tähän susimäärään ei ole laskettu Valko-Venäjän, Ukrainan eikä Venäjän Baltiaan rajautuvien alueiden susia. (PLOS One 6.7.2016: Wolves Recolonizing Islands: Genetic Consequences and Implications for Conservation and Management)

Viro. Yli 200 sutta (2016).

Latvia. 300 sutta (2010).

Liettua. 300 sutta (2011).

Puola. Kokonaismäärä 700 sutta (2013 - susitutkija Gesa Kluth - The Atlantic, Michael Scaturro, 29.4.2013: After Centuries of Absence, Big Bad Wolves Have Returned to Germany). Puolassa susia on kolmella Euroopan susialueella: Baltiassa, Keski-Euroopan tasankoalueilla ja Karpaateilla. Baltiassa Puolan susista on 200 - 300.

Euroopan tasankoalueet

Saksa. 400 sutta, 35 laumaa (2015). Yksi sellainen maa, jossa on nähty susia paluumuuttajina, on Saksa. Sinne ovat sudet siirtyneet Puolasta ja Venäjältä. Sataan vuoteen ei Saksassa ollut ollut susia. Systemaattisen susien hävittämisen päätteeksi viimeinen susi Saksasta ammuttiin lähellä Hoyerswerdan kaupunkia vuonna 1904. Ennen Saksojen yhdistymistä jokunen susi harhautui silloin tällöin Puolasta Itä-Saksan alueelle, mutta tuli nopeasti tapetuksi. Oberlausitz, Saksissa oli se alue, jonne ilmestyi vuonna 1995 susinarttu. (Hoyerswerda ei muuten ole kaukana tästä seudusta). Narttu sai vuonna 2000 pennut - ensimmäiset sataan vuoteen Saksan maaperällä. Osa näistä jälkeläisistä muutti lännemmäksi. Vaikka susien paluu kiehtookin saksalaisia, myös pelkoja esiintyy. (Andrea Klemer: Call of the wild now heard in Germany 5.8.2016)

Puola. Kokonaismäärä 700 sutta (2013 - susitutkija Gesa Kluth - The Atlantic, Michael Scaturro, 29.4.2013: After Centuries of Absence, Big Bad Wolves Have Returned to Germany). Puolassa susia on kolmella Euroopan susialueella: Baltiassa, Keski-Euroopan tasankoalueilla ja Karpaateilla. Euroopan tasankoalueilla Puolan susista on pieni määrä, vain 10 - 20 sutta.

Karpaatit

Slovakia. 200 - 400 sutta. (Virallinen arvio 1800 sutta vuonna 2010).

Romania. 2300 - 2 700 sutta. Suurimpien arvioiden mukaan vuonna 2012 jopa 3 500 sutta. Suurin määrä susia yksittäisessä Euroopan maassa, kun Venäjää ei oteta lukuun. Karpaattien susia on tutkinut ja niiden selviytymistä edistänyt vuonna 1993 aloittanut The Carpathian Large Carnivore Project (CLCP).

Puola. Kokonaismäärä 700 sutta (2013 - susitutkija Gesa Kluth - The Atlantic, Michael Scaturro, 29.4.2013: After Centuries of Absence, Big Bad Wolves Have Returned to Germany). Puolassa susia on kolmella Euroopan susialueella: Baltiassa, Keski-Euroopan tasankoalueilla ja Karpaateilla. Karpaateilla Puolan susista on suurin osa, 300 - 400.

Tsekki. Yksi susi (2012).

Unkari. Ei susia, mutta joskus voi harhailla satunnainen kulkija.

Dinaariset alpit ja Balkan

Susien kokonaismäärä tällä alueella 3 900 sutta.

Slovenia. 32 - 43 sutta (2010).

Kroatia. 168 - 219 sutta (2011).

Bosnia. 650 sutta (2010).

Bulgaria. 1 000 sutta (2011). (Virallinen oma arvio yli 2 000 sutta).

Makedonia. 267 sutta (2010).

Serbia. 800 sutta (2011).

Kreikka. 700 sutta vähintään, mutta ajantasaiset tiedot puuttuvat. Kreikan eteläisistä osista, Peloponnesoksen niemimaalla sudet katosivat jo 1930-luvulla ja maan sudet asustavat maan vuoristoisilla keskisillä ja pohjoisilla osilla.

Albania. 200 - 250 sutta (2010). (Virallinen oma arvio 2 370 sutta vuonna 2009).

Italian niemimaa

Italia. 500 - 600 sutta. Susien todellinen määrä vuonna 2016 on kuitenkin tietämättä, ja susikanta on monin tavoin uhattuna.

Italian sudet elävät Apenniineilla ja näissä maakunnissa: Piemonte, Liguria, Lombardia, Emilia Romagna, Toscana, Umbria, Marche, Abruzzo, Lazio, Molise, Campania, Basilicata ja Calabria. Suurin määrä susista elää keskisessä Italiassa, Abruzzon maakunnassa. Sudet ovat aiemmin asustelleet lähinnä Apenniineilla Etelä- ja Keski-Italiassa, mutta viime vuosina ne ovat levittäytyneet yhä pohjoisemmaksi. Läntisillä Alpeilla tehtiin ensimmäiset susihavainnot muutama vuosi sitten, ja viime aikoina Alppien itäisiin osiin on muuttanut susia naapurimaasta Sloveniasta. Italiassa puhutaan susi-ihmeestä siksi, että susien määrä on niinkin suuri kuin on.

Italian susi-ihmeeseen pääsee tutustumaan Firenzen pohjoispuolella, lähellä Firenzuolan kaupunkia. Firenzen yliopistossa opiskellut Duccio Berzi perusti neljä vuotta sitten Firenzen ja Bolognan välisille kukkuloille susihavaintoja tekevän keskuksen (Centro per lo studio e la documentazione sul lupo). Firenzen ja Bolognan väliseen metsäalueeseen tutustuminen tuottaa yllätyksen kokeneellekin Italian matkaajalle. Siellä on silmänkantamattomiin lähes asumattomia kukkuloita. Sieltä löytyy myös susien valtakunta. Firenzen lähistöllä elää kahdeksasta kymmeneen susilaumaa, ja susia on tiheämmin kuin missään muualla Italiassa. Laumat ovat suhteellisen pieniä; yleensä niissä on alle kahdeksan jäsentä. Alueen maaperä on erittäin rikasta, ja metsissä elää paljon susien saaliseläimiä. Koska saalista on niin paljon, susilaumojen reviirit ovat suhteellisen pienet - laumat pystyvät elämään vain kymmenen kilometrin päässä toisistaan.

Salametsästäjät myrkkysyötteineen ovat susien uhkana Italiassakin. Jopa 300 sutta mahdollisesti tapetaan salametsästäjien toimesta vuosittain. Tämän lisäksi suuri määrä susia kuolee liikenteessä.

Italiassa maan viranomaiset ovat yhtä käsittämättömiä, kuin Suomenkin viranomaiset. Mitä enemmän susia salakaadetaan, sitä enemmän valtio on halukas myöntämään kaatolupia. Näin salakaatajia yritetään estellä, lepytellä ja hyvitellä, myöntämällä runsaasti virallisia kaatolupia. Vuonna 2016 Italian viranomaiset suunnittelivat myöntävänsä luvan 60 suden kaatoon. (European Wilderness Society Brussels, 11.3.2016 - Wolf in Italy: Under threat!)
Alpit

Susien kokonaismäärä Alpeilla on noin 200 - 300 sutta.

Ranska. 250 sutta (2013). (Times 7.2.2013: France to try teaching wolves to not eat sheep). Sudet tekivät Euroopassa paluutakin joihinkin maihin, joista ne jo aikoja sitten oli ammuttu pois. Ranskassa ei ollut ollut susia yli puoleen vuosisataan, kunnes ensimmäinen susipari ilmestyi vuonna 1992 Italiasta Ranskan Alpeille. Vuonna 2013 Ranskassa on jo 250 sutta. Tämä arvio voi tosin olla jonkin verran liian suuri - tai sitten ihan oikea. Ranskan susista 90 % elää Alpeilla.

Italia. Italian sudet elävät kahdella Euroopan susialueella: Italian niemimaalla ja Alpeilla. Alpeilla Italian susista on vain pienempi osa, noin 70 sutta.

Sveitsi. 8 sutta (2011). Läntisille Alpeille Sveitsiinkin harhautuu joskus joku susi Italiasta. Sveitsissä sudet jäävät joko auton alle taikka tulevat ammutuiksi eikä kanta kasva. Kyselyissä sveitsiläisistä kuitenkin 75% suhtautuu suteen myönteisesti ja toivottaa sen tervetulleeksi takaisin. Keväällä vuonna 2008 arvioitiin Sveitsissä elävän puolenkymmentä sutta; Swissinfo kertoi kolmesta uroksesta ja kahdesta naaraasta. Susien määrä ei ole Sveitsissä 2000-luvun viime vuosina lainkaan kasvanut. Ihmiset eivät aluksi uskoneet susien paluuseen ja he epäilivät, että ympäristöjärjestöt salakuljettavat susia Alpeille. Kukaan ei helposti uskonut totuuteen, joka on, että sudet vaeltavat Alpeille itse riistan perässä ja niitä voikin nykyään löytää vaeltamasta Sveitsin vuoristossa ja alppiniityillä. Näin vähäisillä susimäärillä ei kuitenkaan vielä voida puhua mistään pysyvästä susikannasta, vaikka uusia susia rajan takaa tuleekin Sveitsiin. Kaikki on kiinni siitä, miten paikallisten asukkaiden suhde susiin saadaan myönteiseksi ja tässä riittää työsarkaa, sillä väistämättä sudet joskus napsivat suihinsa jonkun lampaankin.

Itävalta. 2 - 5 sutta (2012). Itävaltaankin harhautuu joskus Slovakiasta tai Sloveniasta joku vaelteleva susi. Vuonna 1973 tavattiin maasta yksi susi. Seuraavan kerran susi oli tämän maan alueella vuonna 1996 tullen heti ammutuksi. Metsästäjä väitti luulleensa sutta suureksi ketuksi.

Luoteinen ja pohjoinen Iberia

Susien kokonaismäärä tällä alueella on 2 200 - 2 500 sutta.

Espanja. 2 000 iberiansutta (2013). Espanjalla on oma suden alalajinsa, iberiansusi. Espanjassa on läntisen Euroopan suurin susipopulaatio. Euroopassa vain Romaniassa ja Venäjällä on enemmän susia, kuin Espanjassa. Espanjan parituhatta sutta, jotka muodostavat noin 300 laumaa, elävät maan pinta-alan viidenneksellä: maan luoteisnurkassa ja pohjoisimmassa osassa, maakunnissa, jotka ovat Galicia, Asturia, osin Cantabria sekä Kastilia-León eli Vanha Kastilia, jossa susista on jopa puolet. Vielä 1960-luvulla susi oli Espanjassakin katoamassa, mutta noista ajoista susien määrä on tasaisesti kasvanut nykyisiin lukemiinsa. Muutama vuosikymmen sitten Espanjassakin oli vallalla käsitys, että susi on heikosti kehittyneiden, kolmannen luokan valtioiden eläin. Niinpä pyrittiin samaan, kuin "sivistysvaltioissa", kuten Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa, jotka olivat jo päässeet eroon susistaan. Espanjan valtio maksoi susista tapporahaa ja jakoi strykniiniä maaseudun talonpojille susien myrkyttämiseksi.

Tänä päivänä susiin Espanjassa suhtaudutaan toisin. Susien aiheuttamat vahingotkin nähdään. Mutta ne pyritään ehkäisemään, syntyneet vahingot korvataan ja sutta ei kuitenkaan enää pyritä poistamaan maan eläinkunnasta. Muuttuneiden asenteiden ohessa susimäärän kasvuun on ollut vaikuttamassa maaseudun autioituminen, kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin. Samalla näillä susille jääneillä seuduilla ovat erilaiset, sudelle sopivat saaliseläimet, kuten villisika ja metsäkauris, kokeneet myös uuden kasvun ja edistäneet entisestäänkin susimäärän kasvua. Espanjassa on vuonna 2013 edelleen noin 2 000 sutta.

Portugali. 220 - 435 sutta (2013).

Sierra Morena - Espanja, Iberia

Espanja. 63 - 77 sutta (2012). Vain yksi lauma, susien määrä on aleneva ja tämän alueen susipopulaatio hoippuu sukupuuton partailla.

Loup Susi

Susia Euroopan EU:n alueiden ulkopuolella


Valko-Venäjä. Hieman vanhentunut arvio 2000 - 2500 sutta.

Ukraina. Hieman vanhentunut arvio 400 - 500 sutta.

Turkki. Turkin Aasian puoleisessa osassa elää 7000 - 11 000 sutta (2012). Pääosa susista elää maan keskiosissa. Susien määrä on viime vuosikymmeninä laskenut. Pääasiallinen syy susien määrän vähenemiseen on metsästys, jota tapahtuu ympäri vuoden ilman mitään kontrollia. Turkissa paikallinen asukas ampuu suden sen kohdatessaan, lupia ampumiseen ei ole eikä tarvita. Susia pyydystetään paljon myös ansoin. Myös pyyntiä myrkyin harjoitetaan. Turkissa susia tapetaan myös niiden turkkien vuoksi, ei vain karjan turvaamiseksi, vaikka se onkin pääsyy.

Venäjä. 42 000 sutta koko maassa ja niistä 10 000 Euroopan puoleisessa osassa - Venäjän Karjalassa noin 300 sutta (2013).

Loup Susi

Lähteinä myös mm.
De5Stora
suurpedot.fi
tunturisusi.com uutisarkistot
International Wolf Center

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Pienet susikuvat Copyright © Flickr/jamia54
*Susivuori "Bad Wolf Mountain" - kuva alla - Copyright © Flickr/Jonathan Wheeler


Susivuori

Susikartan synnyttämiä ajatuksia Euroopan vuorisusista

Susi on erämaisilla metsäseuduilla viihtyvä petoeläin. Euroopan kartalta näkee kuitenkin yhdellä silmäyksellä, että siellä, missä se suinkin on mahdollista, sudet asettuvat asumaan vuoristoseuduille. Onhan vuoristoissa toki metsiäkin. Näin on Apenniineilla, Karpaateilla, Alpeilla, Dinaarisilla alpeilla ja monien maiden, kuten Espanjan ja Kreikan ylänkö- ja vuoristoseuduilla. Sudet pyrkivät näin luontaisesti asettumaan sinne, missä on vähiten ihmisiä. Kun sudesta puhutaan erämaiden asukkina, niin se pitää kyllä paikkansa. Susi mitä ilmeisimmin viihtyy parhaiten asumattomilla seuduilla.

Suomessa tilanne on nurinkurinen. Meilläkin sudet luontaisesti eläisivät meidän vuorialueillamme, eli Lapin tuntureilla, jonne niitä ei kuitenkaan poronhoidon vuoksi suopein mielin hyväksytä. Lappihan on muutenkin harvimpaan asuttuja seutujamme - siellä on laajoja, erämaisia alueita. Erilaisin ratkaisuin ja susien hoitosuunnitelmankin ohjeistamana meillä kuitenkin yritetään edistää sitä, että sudet siirtyisivät kaikkialle, koko maahan, sinnekin, missä asutus on jo hyvin tiivistä.

Tietysti yksi selitys sille, että miksi susia on juuri vuorimailla, on siinä, että ne muualta, alavilta paikoilta on tapettu pois. Näin sudet ovat selviytyneet kaikkein vaikeapääsyisimmillä seuduilla.
Susi
Alppiensusi Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Richard Jones
*** tunturisusi.com linkit ***