Menu
Susisivut
Kuva yllä, Copyright NationStates, by Max Barry.

Canis dirus Hirviösusi

Hirviösusi veistoksena - Page Museum, La Brea Tar Pits.

HIRVIÖSUSI (Canis dirus)

Hirviösusi on sukupuuttoon kuollut nisäkäs ja petoeläin, tarkemmin koiraeläin ja susi. Se kuului Canis-sukuun ja eli yleisenä Pohjois-Amerikassa pleistoseenikaudella. Se esiintyi Pohjois-Amerikassa ainakin jo 100 000 vuotta sitten - ilmeisesti kuitenkin jo huomattavastikin aikaisemmin - ja kuoli sukupuuttoon noin 10 000 vuotta sitten.

Onko hirviösuden synnyinkehto Etelä- vaiko Pohjois-Amerikassa, ei ole selvillä. Oletetaan lajin alun olevan kuitenkin Etelä-Amerikassa, vaikka se onkin jättänyt jälkiä itsestään enemmän Pohjois-Amerikkaan. Vaikka hirviösusi on läheistä sukua tänä päivänä eläville koiraeläimille, ei se ole yhdenkään niistä suoranainen esi-isä, ei myöskään suden (Canis lupus). Suden jykevänä serkkuna sitä toki voi pitää, sillä nämä kaksi ovat lähisukuisia ja monilta ominaisuuksiltaan varsin samanlaisia - ja niillä on menneisyydessään yhteinen kantaisä.

Hirviösusia

Miltä hirviösusi näytti - mitat

Hirviösuden nimestä voisi päätellä, että sen ulkomuodossa oli jotakin hirviömäistä. Näin ei suinkaan ollut, vaan eläin näytti varsin samanlaiselta, kuin nykysutemme. Se oli siitä vain isompi, isopäisempi, tanakampi ja lyhytjalkaisempi versio - tanakammin hartioin ja jykevämmin lantioluin. Hirviösudella oli pituutta noin 1,5 metriä ja se painoi 74,5 - 87,9 kg - keveimmillään ehkä vain 57 kg.

Sen jalat olivat suhteellisen lyhyet ja tanakat. Pää oli suurempi kuin nykysudella, sillä kallo oli suurempi kuin yhdelläkään toisella susilajilla koskaan. Suuressa kallossa aivojen tila oli kuitenkin pienempi, kuin nykysudella. Jotkut näistä yksilöistä olivat kooltaan suurimpien koskaan eläneiden koiraeläinten joukossa.

Hirviösusi oli kuitenkin "pienoinen" kaikkien aikojen suurimman koiraeläimen rinnalla. Tämä 170 kg painon saavuttanut Epicyon haydeni kuului jo ammoin sukupuuttoon kuolleeseen koiraeläinten alaheimoon, luunmurskaajakoiriin.

Luunmurskaajakoirat Luunmurskaajakoirat - esittelyssä myös Epicyon haydeni.

Hirviösuden kallo

Hampaat ja purenta - saalistus

Hirviösudella oli hyvin samanlaiset hampaat, kuin nykysudella, mutta isommat. Sen kallon rakenteesta on päätelty sillä olleen hyvin vahvat, purentaan liittyvät lihakset. Sen puruvoima on ollut suurempi, kuin nykysuden - ja se on mitä ilmeisimmin voinut käyttää puruvoimaansa syödessään myös saaliseläinten luiden murskaamiseen. Käyttikö hirviösusi massiivisia hampaitaan ja suurta puruvoimaansa luiden murskaamiseen ja missä määrin, ei ole selvää.

Kuitenkin luiden murskaaminen hirviösudella on ollut ilmeisesti vähäisempää, kuin nykysudella. Se ei ole ollut erityisesti erikoistunut murskaamaan luita, kuten vaikkapa hyeena. Saaliseläiminään hirviösusi on suosinut keskikokoisia, hitaita kasvissyöjiä. Nopeiden antilooppien kannoille sen on ollut turhaa rynnätä.

Laumaeläin

Hirviösuden hampaistosta on tehty päätelmiä sen tavoista saalistaa - ja tästä puolestaan on tultu johtopäätökseen, että hirviösudetkin saalistivat laumana. Laumaelämään viittaavat myös pieneltä alueelta löytyneet suuret fossiilimäärät.

Canis dirus levinneisyys

Levinneisyys ja elinympäristöt

Amerikassa tämä susi eli koko mantereella Pohjois-Amerikassa rannikolta rannikolle, eteläisestä Kanadasta aina Etelä-Amerikkaan Venezuelaan, Boliviaan ja Peruun. Yhdysvalloista Rancho La Brean alueelta Kaliforniasta ja myös Floridasta sekä muualta maan alueelta, on löydetty noin 3 600 tämän lajin edustajan jäänteet.

Pohjois-Amerikasta hirviösuden fossiileja on löydetty ainakin 136 eri paikasta. Etelä-Amerikassa löytöpaikkoja on kolme: Muaco, Venezuela; Talara, Peru; ja Tarija, Bolivia. Elinympäristöt vaihtelivat avoimilta ruohotasangoilta metsäisille vuorille, meren pinnan korkeudelta aina 2255 metrin korkeuteen.

Ensimmäinen löytö vuonna 1854 Indianassa

Ensimmäisen hirviösuden fossiilin löysi Francis A. Linck kesällä vuonna 1854. Löytöpaikkana oli Pigeon Creek Ohio-joen rantamilla, joen veden ollessa matalalla - lähellä Evansvilleä, Indianassa. Linck toimi tuolloin Indianassa geologina ja hänen löytönsä toimitettiin Joseph Leidylle. Leidyn työpaikkana oli Academy of Natural Sciences Philadelphiassa, joka on Yhdysvaltain osavaltion Pennsylvanian suurin kaupunki. Leidy määritti, että fossiili kuuluu sukupuuttoon kuolleelle sudelle - ja julkaisi tutkimustuloksensa marraskuussa vuonna 1854.

Suurin määrä fossiileja Kaliforniassa

Suurin määrä hirviösusien luujäänteistä on kuitenkin löydetty Los Angelesista Kaliforniasta - siellä löytöpaikkana Rancho La Brea Tarpits.

Luonnon omat, tappavat ansakuopat

Tällä Rancho La Brea Tarpits-seudulla maan alta nousee öljyä, joka maan pinnalle saapuessaan muodostaa hiekan ja muun maa-aineksen kanssa asfalttia. Tämä asfaltti kerääntyy luonnon muovaamiin kuoppiin - ja näin tappavat ansakuopat ovat valmiina odottamassa niihin astuvia. Tällaiseen kuoppaan astuessaan eläimen jalat takertuvat kiinni asfalttiin - ja mitä enemmän se reuhtoo, sitä syvemmälle ja tiukemmin se painuu kiinni.

On päätelty, että kokonaiset hirviösusilaumat ovat saaliseläintä takaa ajaessaan, jääneet näiden surmankuoppien ikuisiksi vangeiksi. Asfalttikuopan pinta on sulkeutunut ja pian mikään ei ole kertonut siitä, millainen kamppailu paikalla käytiin ja kuinka paljon uhreja on pinnan alla. Tällaisen asfalttikuopan "hautauspalveluihin" on kuulunut maaperän koostumuksen ansiosta myös uhrien täydellinen fossiloituminen.
Joseph Leidy

Joseph Leidy (9.9.1823 - 30.4.1890)

Leidy oli amerikkalainen paleontologi. Hän toimi anatomian professorina Pennsylvanian yliopistossa, ja myöhemmin luonnonhistorian professorina Swarthmore Collegessa. Hän tutki aikanaan hirviösuden ohessa monia muitakin esihistoriallisia eläimiä, ja julkaisi kirjan Extinct Fauna of Dakota and Nebraska (1869). Näihin hänen tutkimuskohteisiinsa kuului hirviösuden ohessa esimerkiksi dinosaurus Hadrosaurus foulkii. Tässä oli kyseessä ensimmäinen, liki täydellisesti koottu dinosauruksen fossiili, kautta aikain.

Useiden tieteessä suorittamiensa mainetekojen ohessa Leidy on kuuluisa myös siitä, että hän ensimmäisenä maailmassa oli ratkaisemassa murhamysteeriä mikroskooppia apunaan käyttäen. Syytetty väitti, että tutkinnan yhteydessä löydetty veri oli peräisin kanasta. Leidy osoitti mikroskooppitutkimuksillaan, että näin ei voinut olla asian laita, vaan veri oli lähtöisin ihmisestä.

Canis dirus Hirviösusi

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Nathan Stillie
Art used with permission.


Canis dirus

Aluksi, vuonna 1855 Leidy antoi hirviösusi-löydölle nimeksi Canis primaevus. Myöhemmin hän havaitsi, että primaevus oli jo käytetty. Julkaisussaan vuonna 1858 Leidy antoi uudeksi nimeksi Canis dirus.

Evoluutio

Meidän nykysutemme kokoinen Canis armbrusteri kehittyi noin 800 000 vuotta sitten Euraasiassa ja levittäytyi Beringian kautta Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Pohjois-Amerikasta se pian katosi mutta jatkoi elämäänsä Etelä-Amerikassa. Tämä susi (engl. Armbrusters Wolf), on hirviösuden esi-isä.

Noina aikoina eli useita susilajeja sekä Amerikassa että Euraasiassa, ja näitä olivat mainittujen - C. dirus, C. armbrusteri, C. lupus - lisäksi suurikokoinen eurooppalainen susi C. falconeri, vähän tunnettu pienikokoinen Etelä-Amerikan susi C. gezi ja myös Etelä-Amerikassa elänyt, vähän tunnettu susi C. nehringi.

Suden ja hirviösuden yhteinen aika

Myöhäisellä pleistoseenikaudella, noin 300 000 vuotta sitten - tai ehkä jo aikaisemmin - susi (C. lupus) siirtyi Euraasiasta, Beringin maakannaksen kautta Pohjois-Amerikkaan. Noin 100 000 vuotta sitten - tai jo aikaisemmin, kehittyi myöskin hirviösusi.

Hirviösuden sukupuutto

Kaksi sutta C. dirus ja C. lupus, elivät yhtä aikaa ainakin noin 100 000 vuoden ajan - ehkä pidempäänkin - samalla mantereella, kunnes hirviösusi katosi noin 10 000 vuotta sitten.

Hirviösuden katoamisen syytä ei täysin tiedetä. Mutta on mahdollista, että samalla kun viimeisin jääkausi päättyi, katosivat jotkin hirviösuden saalistamista eläimistä ja lyhytjalkaisena se ei sopeutunut saalistamaan nopeammin pakoon kiitäviä eläimiä - kuten sopeutuivat nopeammat sudet. Jonkin aikaa se saattoi selviytyä ehkä suurten nisäkkäiden haaskojen avulla. Kun nämä nisäkkäät kuolivat pois, katosivat myös haaskat.

Samoihin aikoihin, ilmaston muutosten myötä, katosivat monet suuret eläimet, kuten mammutti ja sapelihammastiikeri. Pleistoseenikauden loppuun mennessä kaikki muutkin Etelä-Amerikan suuret petoeläimet kuolivat sukupuuttoon, näitä olivat Protocyon ja Theriodictis.

Ihmissusi

Susiko hirviösuden sukupuuton aiheuttajana?

Ronald Nowak on julkaisussaan North American Quaternary Canis (1979) esittänyt mahdollisuuden, että kilpailu elintilasta suden (C.lupus) ja hirviösuden (C.dirus) välillä johti hirviösuden häviöön ja katoamiseen. Myös Elaine Anderson julkaisussaan Quaternary Extinctions, A Prehistoric Revolution, tuki tätä Nowakin käsitystä. Tätä käsitystä ei ole kuitenkaan hyväksytty, sillä sudet ja hirviösudet olivat ekologisesti erilaisiakin ja elivät myös toisistaan erillään, erilaisissa ympäristöissä.

Hirviösusia eli eteläisessä Amerikassa seuduilla, joilla suden ei ole koskaan todettu eläneen ja joilta ei ole löydetty ainuttakaan suden fossiilia. Siten, vaikka lajit olisivat olleet ekologisesti täysin samanlaisiakin - mitä ne eivät ole olleet - niin tämän avulla ei voida selittää sitä, miksi hirviösusi katosi myös Etelä-Amerikasta, missä sutta ei ole tavattu koskaan.

Vaikka jääkin sellainen mahdollisuus, että kilpailu näiden kahden lajin välillä saattoi johtaa hirviösuden katoamiseen eräiltä seuduilta Pohjois-Amerikasta - niin hirviösuden koko sukupuuttoa ei susi voinut aiheuttaa.

Ihmisen osuus sukupuuttoon

Samaan aikaan, sattumaako lienee, kun hirviösusi katosi Pohjois-Amerikasta, ilmestyi sinne eräs meille tutumpi laji, ihminen (Homo sapiens). Mikä oli ihmisen mahdollinen osuus hirviösuden sukupuutossa, on arvailujen varassa.

On mahdollista, että Arkansasissa on elänyt Ozark-vuorilla vielä pieni reliikkipopulaatio hirviösusia 4000 vuotta sitten. Tähän viittaavat alueelta löydetyt fossiilit.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva Copyright aughograms
*Hirviösuden kallo Copyright Mike Rodriquez
Hirviösudet
Smilodon (Smilodon fatalis)

Hirviösudet ovat käymässä taistoon sapelihammaskissan kanssa. Parhaiten eri sapelihammaskissoista tunnettu suku Smilodon eli Amerikassa. Suvun nimeä käytetään yleisesti tämän lajinkin yleisnimenä, ja näin puhutaan smilodonista, kun tarkoitetaan lajia. Smilodon oli suuri, sapelihampainen kissaeläin, joka asusti avoimella ruohoarolla. Se oli kooltaan noin nykyisen leijonan kokoinen ja painoi lajista riippuen 55 - 400 kg. Se oli leijonaa massiivisempi ja lihaksikkaampi. Sillä oli lihaksikas niska ja lyhyt häntä. Sillä oli pienet aivot ja suurin osa sen kallosta oli leukoja ja hampaita.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***