"Juhannus on meillä herttainen,
kirkas taivas on sininen.
Pirtti on jo pesty, valkoinen,
pihamaakin laastu on.
Koivujen lehvät portailla huiskii,
kesän juhlasta pihlaat kuiskii,
metsiköstä kielot kannettiin,
sinikukat huoneisiin.
Arkityönsä väki lopettaa,
kaikki iltaa jo odottaa.
Kalliolle kokko kohoaa,
kunhan yöhyt ennättää.
Sielläpä silloin ne laulut soivat,
suuret, pienet kun karkeloivat.
Räiskyellen kokko palavi,
kesäyöhön sammuvi."
Juhannuksen tunnelmia. Ylemmässä kuvassa suomalainen maalaismaisema
näyttäytyy nostalgisesti sellaisena, jollaisena mieluusti muistamme juhannuksen.
Suomalaisissa vanhoissa elokuvissa tunnelma on juuri tällainen. Taivaalla
purjehtivat huikaisevan valkoiset pilvet ja laiturin nokalta aukeaa kimmeltävä vesi.
Juhannuksen aikaan aurinko voi paistaa vuorokaudessa Etelä-Suomessa
enimmillään 18-19 tuntia ja napapiirin pohjoispuolella läpi yön.
Lapissakin keskiyön auringon metsästäminen on epävarmaa puuhaa, sillä se näkyy
keskimäärin vain joka kolmas vuosi. Yhtä usein tämä turistinähtävyys ei näyttäydy
lainkaan, ja toisinaan aurinko paistaa osan yötä tai kuultelee pilvien lävitse.
Alemmassa kuvassa juhannuksen toisenlaisia, mutta vähintäänkin yhtä kauniita tunnelmia - siinä Helsingin
keskusta on hiljentynyt juhannusyössä. Suomen liput kohoavat kauniisti kohti
pilvistä yötaivasta ja kaupungin kirkkaat valot loistavat silloinkin,
kun kesäyön aurinko on hetkeksi kadonnut horisonttiin. Kuva on otettu
24.6.2005 klo 00:09:58.
Kuva yllä Copyright
Olli Alopaeus. Kuva alla Copyright Ralf Roletschek.
Vakkajuhlaa ja Ukon juhlaa. Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle
ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä
vakkajuhla. Itä-Suomessa juhannusta vietettiin
säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan
sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys.
Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta
Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi
kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Mittumaari.
Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla
midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai
Ivan Kupala.
Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João
(Pyhä Johannes) on suuri karnevaalipäivä.
Johannes Kastajan muistojuhla.
400-luvulta asti eräillä seuduilla maailmassa on vietetty Johannes Kastajan muistopäivää 24.6.
Jo keskiajalla kirkko omisti Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi
(vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste") ja juhlan nimeksi yleistyi juhannus,
joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Siten juhannus on Johannes Kastajan muistoksi vietettävä kirkollinen
juhla, ja ajan
myötä se sai vakiintuneen nimen juhannus.
Katolilaiset pitävät aattoiltana iltamessuja ja vigilioita, seuraavana aamuna on aamumessu.
Ortodoksit puolestaan pitävät jumalanpalveluksia, joihin usein liittyy kulkue ristisaatossa
luonnonveden ääreen ja toimitetaan vedenpyhitys. Kirkollisissa teksteissä muistutetaan
Johannes Kastajan ihmeellisestä syntymästä vanhoille vanhemmille ja miten enkeli ilmoitti,
että tulevan lapsen nimen pitää olla Johannes.
Johannes pyhitti elämänsä julistamalla parannusta, Jumalan hyvyyttä, pelastusta ja
syntien anteeksiantamista. Nimi Johannes tarkoittaakin, että Jumala on armollinen.
Yllä Puulavesi sädehtii lempeässä ilta-auringon punassa.
Puula eli Puulavesi on Mäntyharjun reitin suurin järvi Kymijoen vesistössä
Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Mikkelissä.
Kuva Copyright Antti Havukainen.
Suomen lippu.
Juhannuksena juhlitaan
paitsi valoa ja suvea ja yötöntä yötä, myös Suomen lippua.
Taikoja ja ennustuksia. Taiat ovat osa perinteistä juhannuksen viettoa.
Juhannustaikojen avulla on yritetty vaikuttaa erityisesti tulevaan naimaonneen.
Erilaisista ennusmerkeistä on myös yritetty ennustaa tulevaa säätä, sekä
karja- ja viljataloutta.
Muinoin juhannusjuhla ei ollut kovinkaan suuri.
Kokosta ja juhannustaioista huolimatta juhannus ei ole perinteisesti ollut
kovin suuri ja kollektiivinen juhla muutamia poikkeuksia lukuunottamatta:
kartanoissa tavattiin juhannusta viettää hyvinkin suureellisesti.
Yleensä ottaen se oli aika vaatimaton juhla. Saunassa käytiin ja juhannuskoivut
laitettiin oven pieleen. Nykyisinhän juhannus on suuri tapahtuma
mitä moninaisimmin ilmentymin. Sillä on myös matkailullista ja kaupallista merkitystä.
Juhannusruoat.
Entisaikain juhannukseen ei ole liittynyt erityisiä juhannusruokia.
Ruoka on ollut sellaista, mitä on tuoreena ollut saatavana, ei siis mitään jouluun verrattavaa.
Esimerkiksi Uudenmaan saaristossa hauki on ollut juhannusruoka, koska juuri juhannuksen
aikaan hauki on ollut hyvin syönnillään.
Hedelmällisyysjuhla.
Juhannusta on juhlittu myös hedelmällisyysjuhlana. Sen kautta on yritelty
saavuttaa parempaa hedelmällisyysonnea niin ihmisten kuin karjankin keskuuteen.
Germaanisten kansojen juhannuksen viettoon kuulunut juhannussalko onkin
ehkä alun alkaen ollut hedelmällisyyden symboli.
Siivoamista, saunomista, juhlintaa ja festareita. Suursiivous on ollut yksi
juhannuksen perinteitä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli
tällöin tapana pystyttää juhannuskoivuja, eikä tästä tavasta ole toki luovuttu
vielä nykyisinkään. Tämän päivän juhannusta vietetään myös mökeillä saunoen,
huvipaikoille kokoontuen ja tanssien, soudellen taikka rannoilta
yöttömän yön kauneutta ihaillen. Useat rientävät juhannuksena erilaisille festareille.
Alkoholi kuuluu monilla juhannukseen
liian ylenmääräisenä, ja sen myötä osa juhannusta ovat kaikenlaiset häiriöt,
tappelut ja jopa henkirikokset sekä hukkumisonnettomuudet.
Juhannusliikenne. Juhannuksena ovat teillämme vuoden pahimmat
liikenneruuhkat, ihmisten kiitäessä juhannuksen viettoon.
Suurin osa maan 2,5 miljoonasta autosta
on liikekannalla. Maanteillä tungosta on kaksi kertaa enemmän kuin jouluna.
Ruuhkat kestävät 9-10 tuntia.
Säät suosivat juhannusta.
Juhannuksena paistatellaan keskimäärin 19-22 asteen lämmössä.
Juhlijoiden on kuitenkin syytä varautua voimakkaisiin kuurosateisiin, sillä ne ovat varsin
tavallisia kuokkavieraita tähän aikaan vuodesta. Keskimäärin joka 2. tai joka 3. juhannus
on poutainen ja aurinkoinen.
"Heilu keinuni korkealle
nythän on juhannusilta,
mesimarja paistaa ja pihlaja tuoksuu
ja kirkas on taivahan silta!"
Larin-Kyösti
"Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari."
Eino Leino
Harmonikka soi! Harmonikka kuuluu Suomen kesään ja juhannukseen.
Alla kuvassa Hopeisen harmonikan soittaja Pihla Kivikallio. Kuva Minna Plihtari
Sata-Häme Soi
Juhannusjuopottelua.
Erityisesti vappu ja juhannus tunnetaan Suomessa suurina juomajuhlina.
Juhannuksena on jo ammoin pidetty sopivana
julkista esiintymistä humalassa. Vain muutamina päivinä vuodessa, kuten Juhannuksena
tai Ukon vakoissa, sopi olla avoimesti humalassa. Jo Mikael Agricola kertoi
"jumalluettelossaan" Ukon vakkoihin liittyvästä juopottelusta, jonka aikana myös "häpeää tehtiin, kuten sekä kuultiin että nähtiin".
Alkolle juhannus on toinen joulu.
Alko tekee juhannuksena vuoden toiseksi lihavimman tilinsä, sillä
juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain myyntisesonki. Juhannusviikolla myydään noin
kolmannes koko kesäkuun myynnistä. Juhannusviikon myynti on noin 1,7-kertainen normaaliin
viikkoon verrattuna.
Juhannusviikolla myymälöissä asioi noin 1,5 miljoonaa asiakasta.
Suomalaiset tuhlasivat juhannusjuominkeihin arviolta 40 miljoonaa
euroa vuonna 2006. Sillä rahalla Alkosta saa 3,6 miljoonaa litraa erisorttisia alkoholijuomia.
Eniten myydään valkoviiniä, 752 000 litraa ja punaviiniä, 684 000 litraa. Kolmanneksi
suosituin juoma on kirkas viina, jota menee kaupaksi 540 000 litraa.
Makkara maistuu. Juhannusviikolla myydään liki kymmenesosa koko
vuoden makkarankulutuksesta. Silloin käy kaupaksi
lähes kaksi miljoonaa kiloa grillimakkaraa.
Juhannushäät. Juhannushäitä vietetään edelleen, vaikka niiden suosio
on ehkä taantunut menneistä ajoista.
Viikatemies vie satoa.
Suru-uutiset kuuluvat joka juhannukseen. Hukkumalla menehtyy eri juhannuksina
4 - 20 ihmistä, keskimäärin 10.
Liikenteessä kuolee keskimäärin 6-7 ihmistä vuosittain,
viime vuosina 3-11. Alkoholikuoleman riski kolminkertaistuu juhannuksena.
Juhannusongella. Juhannustaan voi viettää myös onkimalla.
Ehkä juhannusongella voi saavuttaa paremminkin ja herkemmin juhannuksen aidon
tunnelman, kuin konsanaan varsinaisilla juhannusjuhlilla.
"Juhannus on meillä herttainen,
