|
|
Rauduskoivun lehtiä. Kuva Copyright Jarin nettikasvio
Juhannuksen puita ja kukkia. Juhannukseen liitetään tavaton määrä eri puita ja kukkia.
Oikeastaan kaikki sellaiset puut, pensaat ja muut kasvit, jotka kukkivat kesäkuussa juhannuksen alla
taikka juhannuksena, liitetään juhannukseen. Myöskin maassa eri lajit
kukkivat hyvin eri aikoina kasvupaikkansa mukaan. Niinpä, kun tuomi kukkii
Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa, niin Peräpohjolassa ja
Kainuussa se kukkiikin juuri juhannuksen tienoilla.
Juhannusta eivät ole siten vain koivut,
vaan myös syreenit ja tuomet - ja eivät vain juhannusruusut, vaan myös
kullerot, saniaiset ja lukuisat muut kasvit.
Koivu.
Erilaisia juhannuksen perinteitä edustavat juhannuskoivut; nuoret, katkaistut koivut,
joilla pihamaata ja porraspieliä koristellaan. Yllä kuvassa rauduskoivun lehtiä.
Rauduskoivu on hyvä valita juhannuskoivuksi, ja sen erottaa turvemailla yleisemmästä
hieskoivusta siitä, että oksanlatvoissa on nystyjä.
Syreeni. Syreenit kukkivat kesäkuussa ja usein vielä juuri juhannuksena. Niiden kukat eivät ole vain kauniita,
vaan levittävät ympärilleen voimakasta ja miellyttävää tuoksua.
Syreenien kukkiessa 1941.
Tässä 10 minuutin pituisessa elokuvassa on ensimmäiset suomalaiset dokumenttikuvat jatkosodan syttymisestä.
Kansainvälistä huipputasoa oleva propagandaelokuva, jonka huipentaa nuoren elokuvatähden
Hilkka Helinän (1916-1973) koskettava selostus. Tässä elokuvassa syreenit kukkivat
suomalaisen sotilaan kiväärinpiipussa, sillä Juhannuksen aattopäivänä 1941 idän taivaalla on uhkaavia pilviä
ja suomalainen sotilas lähtee syreenien kukkiessa kohti itää.
Kuva alla Copyright Georges Jansoone.
|
|
|
|
|
JUHANNUKSEN KUKKIA
Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) on koristepensaana
yleisesti viljelty, tiheäoksainen, valkokukkainen ruusu, piikkiruusu.
Juhannusruusu kukkii kerran kesässä noin juhannuksen tienoilla. Joskus se
innostuu vielä kukkimaan syksymmälläkin yksittäisin kukin.
Meillä "aito" juhannusruusu on kerrannaiskukkainen pimpinellaruusu. Sen alkuperästä ei
ole tarkkaa tietoa, ehkä se on tullut Ruotsista, missä sitä kutsutaan "Finlands vita ros",
englannissa se on "Finnish White".
Juhannusruusu menestyy ihan Lappia myöten ja kasvaa hyvin aika vaatimattomassa maassa.
Kuvassa yllä.
Yllä keskimmäinen kuva John William Waterhouse: Ophelia.
Monet juuri juhannuksen
aikaan kukkineet kasvit ovat kansan keskuudessa olleet juhannuskukkia, kuten kehräsaunio,
mesiangervo, metsäkurjenpolvi, ojakellukka ja eurooppalainen kullero.
Saniaisen, kukattoman itiökasvin, saattoi uskomuksen mukaan nähdä kukkivan vain Juhannusyönä.
Silloin kukka piti kiireesti poimia. Kukka toi poimijalleen taikavoimia. Juhannuksena
kukkivaan saniaiseen liittyviä uskomuksia on tunnettu Suomen lisäksi esimerkiksi Baltian maissa.
John William Godward: Summer Flowers.
Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on yleisimpiä kukkakasvejamme, joka viihtyy metsissä, niityillä ja
tienpientareilla. Kukkien väri vaihtelee paikan ja valon määrän mukaan punaisen ja
violetin välillä. Metsäkurjenpolvi kukkii juhannuksen aikaan, mistä se on saanut
nimityksen juhannuskukka.
Metsäkurjenpolven hedelmät muistuttavat kurjennokkaa ja kuivuttuaan hedelmät sinkauttavat
kasvin siemenet parin metrin päähän.
Kuva metsäkurjenpolvesta alla Copyright
Jari Taivainen.
Kuva alla
e³°°°'s photos -
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|
|
Kullero (Trollius europaeus) eli niittykullero yllä, kasvaa
yleisenä Lapissa ja se on Lapin maakuntakukka.
Kullero on Lapin maakuntakukaksi mitä onnistunein valinta. Kullero ei esiinny missään
muualla Suomessa niin yleisenä ja runsaana, kuin Lapin maakunnassa.
Kulleron kukat ovat isoja, pallomaisia ja kullankeltaisia. Kullero aloittaa
kukintansa jo alkukesällä, ja viimeisetkin pohjoisen kullerot kukkivat
juhannuksen tietämillä. Kuva Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|
|
Metsätuomi eli tuomi
(Prunus padus).
Kuvassa yllä kukkiva tuomi.
Tuomi on varsin huomaamaton puu peltojen laidoilla ja lehdoissa, paitsi alkukesästä kun
se peittyy valkeisiin, tuoksuviin kukkiin.
Vaikka kukinta on runsasta, mustia marjoja kypsyy kuitenkin varsin vähän. Tuomen
kuoressa ja tuoreessa puussa on voimakas maku ja ominaistuoksu, josta puun tuntee
helposti lehdettömänäkin. Tuoksun ja maun aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini, joka
suojaa puuta myyriltä ja jäniksiltä. Tuomi kasvaa koko Suomessa, Lapissa hieman harvinaisempana.
Suomalaisessa kulttuurimaisemassa kukkivat ja tuoksuvat tuomet on usein jätetty
koristamaan talojen pihapiirejä. Aikaisin keväällä kukkiessaan metsänlaitamilla,
hakamailla, puistoissa sekä järvien rannoilla tuomi kiinnittää helposti kulkijan huomion.
Alkuperäisiin kasveihimme kuuluvana tuomi on ollut kauan tunnettu puu. Ilmeisesti jo
suomalais-permiläisessä kantakielessä n. 3000-200 eKr oli tuomella nimi, ja
varhaiskantasuomesta erilaistuneissa mm. liivin, viron ja karjalan kielessä tuomen
nimi on hyvin samanlainen. Kalevalassakin tuomi mainitaan monia kertoja.
Vanha kansanviisaus kertoo lahnan kutevan tuomen kukkiessa. Kansanuskomuksissa
tuomella on erilaisia hyveitä. Tuomen lehvien uskottiin suojelevan varkailta ja
torju- van ukkosta. Kesäkuumalla vainajien arkut ympäröitiin tuoksuvin tuomen
kukin. Elias Lönnrot kertoi tuomen oksien karkoittavan myyrät aitoista ja tuomen
lehdet viljan joukossa pitivät hiiret loitolla. Kotieläinten on sanottu jättävän
heinät syömättä, jos joukkoon oli eksynyt yksikin tuomen oksa. Tuomi mainitaan
myös monissa lauluissa ja runoissa.
|
John William Waterhouse: The Soul of the Rose.
Lähteet:
Keskikesän juhla juhannus oli pakanallisena aikana Ukon juhla
Seurasaarisäätiön juhannussivut
SKS Juhannus - Kansanrunousarkisto
Juhannus Ahvenanmaalla
Moreenia: metsäkurjenpolvi
Ympäristöverkko: tuomi
Piia Urpelainen: Metsätuomi (Prunus padus)
Nicehouse - puutarha: Juhannusruusu
Lapin maakunnan maakuntatunnukset -
Maakuntakukka kullero.
Sivujen yläreunassa logossa maisemakuva Rovaniemi Media.
Kuva juhannusruususta jumi.lut.fi
Kuva tuomesta Veli Holopainen - Public domain.
Taidekuvat sivulla
Public Domain. This image is in the public domain because its copyright
has expired.
This applies to the United States, Canada, the European Union and those countries
with a copyright term of life of the author plus 70 years.
Kuva sivun alareunassa
Sophie Gengembre Anderson: The Time Of The Lilacs - 1865.
|
|
|
|
|
