|
|
Koli. Yllä näkymä Kolilta, joka on yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista.
Kolin kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Lieksassa.
Kolin vaara Pielisen rannalla on Pohjois-Karjalan korkein vaara -
sen korkeus merenpinnasta on 347 metriä.
Koli on innoittanut taiteilijoita ja kirjailijoita, mm. Jean Sibeliusta, Juhani Ahoa,
I. K. Inhaa sekä erityisesti Eero Järnefeltiä. Taiteilijat löysivät Kolin jylhät
maisemat 1800-luvulla, ja siitä lähtien ne on tunnettu eräänä tärkeimmistä Suomen
kansallismaisemista. Kuva Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Joulupukkikin voi näyttäytyä juhannusrannoilla, vaikka ei se ihan tavallista ole!
Juhannuslinkit
YLE Radio Peili: Juhannusnostalgiaa.
YLE Radio Peili tarjoaa juhannusnostalgiaa. Juhannuksen nostalgiaa virittävät
niin muistelot nuoren kansakunnan juhannuksista, vanhoista juhannusperinteistä
sekä maalla että kaupungissa kuin juhannuspuheet ja -pakinat.
Juhannusnostalgiaa -sivu sisältää muun muassa presidentti Kyösti Kallion
juhannuspuheita ennen sotia ja välirauhan aikana. Viisikymmentäluvulta kuullaan
kirjailija Frans Emil Sillanpään lennokkaita juhannuspakinoita.
Professori Matti Klinge taas kertoo Suomen lipun historiasta, kansatieteilijä
Sirpa Karjalainen juhannuksen kansanperinteistä ja muusikko M.A. Numminen
puolestaan pohtii suomalaista juomakulttuuria.
YLE Elävä Arkisto/Videoleikkeet. Kirjoita sivulla
kohtaan Hae Elävästä arkistosta: juhannus. Näet mm. videot ja elokuvat
"Virginialainen" juhannusvieraana (1971) - Juhannusyö Aavasaksalla (1946) -
Helismaa ja kumppanit juhannuskeikalla (1948) - Oulun juhannusjuoksu 1946 (1946) -
Donovan saapui juhannusesiintyjäksi (1966) - Jumalanpilkka oikeudenkäynti (1966) -
"Rotni" yöttömässä yössä (1970)
Juhannusjuhlat ovat olleet kaikkein varhaisin amerikansuomalaisten kesäkokoontumisten muoto.
Amerikansuomalaisten juhannusjuhlat.
Nicehouse ja Bon Appétit tarjoavat tarinaa ja reseptejä juhannuksen viettoon.
Voit viritellä itsesi juhannuksen tunnelmiin
näillä juhannuskuvilla!
Ja näin on vietetty juhannusta
Nokialla!
Kirkon tiedotuskeskus:
Juhannus on suuri juhla pohjolassa.
Tanskassa juhannukseen liittyvät monet perinteet. Nykypäivän tanskalaiseen
juhannuksenviettoon kuuluu olennaisena osana hauskanpito ja juhliminen - tämä
ja paljon muuta selviää sivulta
Sankthans - tanskalainen juhannus.
Juhannuksen tunnelmia
kivoin kuvin!
Alla Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru, triptyykki 1891.
|
|
|
|
|
Keijujen juhannus
Keijut ovat leikkisää väkeä, mutta myös mahdottoman taikauskoisia. Mikäpä siinä on ollessa, kun itsekin on satujen ja tarinoiden salaperäinen olento; keveä kuin höyhen, siro ja kalvakka kuin kuunsirppi, ja niin kovin, kovin sulokas.
Kun saapuu yötön yö ja juhannus, keijut kerääntyvät juhlimaan niitylle, jota suuri metsä ympäröi. Niitty on kuin kesäöisen, kuultavan auringon pesä, varjoisten kuusten keskellä. Kun keijut kohtaavat toisensa niityllä, alkavat kissankellot soida ja lukuisista silkkisistä siivistä kuuluu hentoa sipinää. Vaikka keijut ovat tavallisesti kovia lörpöttelemään, on juhannusyönä kaikki toisin. Silloin ollaan hiljaa, sillä ikiaikaiset taiat vaativat hartautta.
Ensin nuoret keijukaiset kurkistavat elävään lähteeseen toivoen sieltä todellisen lemmityn vastaan kurkistavan. Samoissa aikeissa sidotaan seppeleitä yhdeksästä kukasta. Kun aamun tunteina asetutaan nukkumaan, laitetaan seppele pään alle unia vartoimaan. Tuohiastioissa haetaan vettä kolmesta hetteestä ja juotetaan metsäniityillä laiduntavalle karjalle. Näin varmistetaan runsaat lypsyt. Keijut pitävät maitoa suuressa arvossa ja jopa kylpevät siinä.
Kun taiat on niityllä suoritettu, lähtee keijujen joukko viimeiseen tehtäväänsä, etsimään
metsästä kukkivaa sananjalkaa. Joka sen juhannusyönä
löytää, saa toivoa mitä vaan ja toive toteutuu. Saattaapa sananjalan juurelta löytää
aarteenkin. Kesäyössä loimottavat sinisinä niin ikään aarteen sijainnista kertovat
aarnitulet. Näihin eivät keijut kuitenkaan kajoa, sillä haltijat siellä polttavat
puhtaaksi omia, satojen vuosien homehduttamia aarteitaan.
|
Johannes Kastaja oli juutalainen opettaja. Sekä Uuden testamentin
evankeliumit että Koraani pitävät häntä profeettana. Häntä pidetään Vanhan
Testamentin viimeisessä kirjassa, Malakian kirjassa, ennustettuna Jeesuksen
edelläkävijänä — hän saarnasi samalla tavalla Taivasten valtakunnan tulosta
ja vaati ihmisiä tekemään parannuksen.
Uuden testamentin mukaan Johannes Kastaja oli Jeesuksen opettaja ja ainakin
suoritti hänen kasteensa. Luukkaan evankeliumin mukaan hän oli Jeesuksen
sukulainen, todennäköisesti serkku, ja syntyi häntä puoli vuotta aikaisemmin.
Juhannusta vietetäänkin Johannes Kastajan juhlana 24.päivä kesäkuuta eli täsmälleen
kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymäpäivää.
(Kuva Geertgen tot Sint Jans - 1500-luku)
|
|
|
|
