|
|
Yllä aalto murtuu rantaan Joutsenossa, Saimaan rannalla.
Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.
Sen pinta-ala on 4400 neliökilometriä.
Kuva Public domain.
Maamme. Suomen kansallislaulu - J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander
1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!
2. On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.
3. Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk'kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.
4. Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.
5. Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?
|
6. Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.
7. Tääll' olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?
8. Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss' on se,
maa armas isäimme.
9. Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhäänkotihin
halumme kuitenkin.
10. Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss' elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnes tyytyen,
vapaa ja iloinen.
11. Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
|
|
|
|
|
Väisälänmäki - kappale kauneinta Suomea.
Lapinlahden Väisälänmäki - kuvat yllä ja alla - on tyypillinen pohjoissavolainen mäkikylä ja
yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta. Samalla se on Pohjois-Savon ainoa
kansallismaisemakohde.
Kylän rakennukset sijaitsevat mäen rinteellä kylätien varrella. Tieltä ja puuttomilta
pihamailta avautuvat näkymät Onkivedelle. Mäen korkein kohta, Linnainmäki, kohoaa
220 metriä meren pinnan yläpuolella. Perinteisen ilmeensä säilyttäneet pihapiirit,
rinneviljelykset, niityt ja laidunmetsiköt muodostavat eheän, puoliavoimen
maisemakokonaisuuden. Arvokkaaksi Väisälänmäen kylämaiseman tekee erityisesti se,
että perinteiset hakamaat ja kedot ovat melko pitkälti säilyneet. Vielä 1800-luvulla
Väisälänmäen alue oli laajasti kaskitalouden piirissä. Kaskeamisen jäljet näkyvät
alueella edelleen.
Väisälänmäen maisemat ovat myös osa suomalaista taidehistoriaa. Taiteilija Eero
Järnefelt vietti 1800-luvun lopulla kesiään Väisälänmäen Rannan-Puurulan talossa.
Hänen taulunsa "Isäntä ja rengit" vuodelta 1893 kuvaa talon pihapiiriä.
Väisälänmäellä hän myös viimeisteli kuuluisan taulunsa "Kaski" eli "Raatajat
rahanalaiset". Tässä kaskenpolttoa kuvaavassa teoksessa malleina toimi Väisälänmäen
kylän väki. Lapinlahtelaissyntyinen Pekka Halonen on puolestaan maalannut
Väisälänmäeltä ainakin teoksen "Maisema Vuorelta".
Väisälänmäki on myös kauas näkyvä maamerkki. Lapinlahdella tunnetaankin sanonta:
"Ee hättee, Väisälänmäk näkkyy". Mäen rinteitä pitkin kulkee nykyään 3,4 kilometrin
pituinen kulttuuri- ja luontopolku opasteineen. Lisäksi mäen korkeimmalla paikalla
on pieni näkötorni.
|
|
|
|
|
Akseli Gallen-Kallela: Tyttö ja kukko 1886.
Kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela 1865-1931 (syntyjään Axél Waldemar Gallén).
Suomen kuvataiteen kultakauden keskeinen hahmo ja vaikuttaja, sekä
eräs kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoistamme on
Akseli Gallen-Kallela, jota pidetään myös kansallistaiteilijanamme.
Gallen-Kallela antoi vuosisadan vaihteessa vahvan panoksensa Suomen venäläistämistä
vastaan taisteltaessa. Hän loi kansallista taidetta, jolla hän osoitti kulttuurimme
elinvoimaisuuden ja Suomen täyden oikeutuksen olla olemassa kansakuntana.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Gallen-Kallela toimi hetken Mannerheimin
adjutanttina ja suunnitteli Suomen asevoimien univormut ja kunniamerkit.
|
Lähteet:
Juhannusaatto. Suomalainen kansansävelmä, sanat Maija Konttinen.
Keskikesän juhla juhannus oli pakanallisena aikana Ukon juhla
Seurasaarisäätiön juhannussivut
SKS Juhannus
Juhannus Ahvenanmaalla
Ilmatieteen laitos
Tapio Laaksonen: Väisälänmäki
Sivujen yläreunassa logossa maisemakuva Rovaniemi Media.
Kuva Suomen lipusta Janne Nord.
Kuva tanhuajasta Jukka Suvilehto
Rovaniemi Media
Kuvat Väisälänmäestä Public Domain.
Kuva sivun alareunassa Gullkrona. Copyright Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|
|
