|
|
JUHANNUSSÄÄ
Hellettä tai koleaa. Juhannuksena ollaan ulkona ja tietenkin odotetaan lämmintä ja helteistäkin
säätä. Viimeksi helteistä juhannusta meillä vietettiin itäisessä
Suomessa vuonna 2006. Mitä helteisintä juhannuspäivää vietettiin vuonna 1999,
jolloin mitattiin 32 asteen ylin lämpötila.
Helteinen päivä tosin päättyi rajuihin ukkoskuuroihin ja puuskatuuliin.
Vuonna 1935
koettiin todella lämmin juhannus, silloin saavutettiin kesäkuun Suomen lämpöennätys,
33,8 astetta Ähtärissä. Koleimpina juhannuksina sekä aaton että juhannuspäivän
ylin lämpötila on jäänyt alle 15 asteen. Helleraja ylittyy, kun
päivän ylin lämpötila > 25,0 °C. Joko juhannusaattoon tai -pyhään sattuu tilastojen
mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikoilla keskimäärin kerran
viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa.
Molempiin päiviin sattunut helle on harvinainen.
Poutaa tai sadetta. Juhannuksen tienoilla sadekuurojen tilastollinen todennäköisyys
on jo yhtä suuri kuin heinäkuussa, joten juhannuksena esiintyy melko usein voimakkaitakin
kuurosateita. Sateisina juhannuksina sataa varsin herkästi yli yhden millimetrin.
Suurimmat juhannuspäivään osuneet kaatosateet ovat olleet 40 - 70 millimetriä.
Tilastojen mukaan kuitenkin keskimäärin joka toinen tai joka kolmas
juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.
Auringon paistetta ja keskiyön aurinkoa.
Juhannuksen tienoilla aurinko voi paistaa enimmillään maan eteläosissa 18 - 19, maan
keskiosissa 19 - 22 tuntia ja Napapiiriltä pohjoiseen läpi yön. Kuitenkin pilvisyys
estää toisinaan auringon helotusta. Tyypillisenä juhannuksen päivänä aurinko paistaa
rannikoilla ja saaristossa noin 10 tuntia ja sisämaassa Lappi mukaan lukien noin 9 tuntia.
Toki joskus on sattunut täysin pilvisiäkin juhannuksia, mutta onneksi aika harvoin.
Keskiyön aurinko näkyy napapiirillä ja siitä pohjoiseen juhannusyönä keskimäärin joka
kolmas vuosi. Vastaavasti joka kolmas vuosi aurinko ei näy siellä lainkaan. Loppuina
juhannuksina aurinko paistaa osan yötä tai kuultelee ylä- ja keskipilvien lävitse.
Vuonna 2006 juhannussää oli kesäinen.
Juhannusaatto oli Itä-Suomessa vuonna 2006 yhä helteinen, muualla maassa kesäisen lämmin,
joskin lounaassa tuli muutama sadekuuro. Kuurottaisen sateen alue väistyi
juhannuspäivänä myös idästä pois. Itäisessä Lapin läänissä oli epävakaista ja viileää.
Edeltäneenä vuotena 2005 juhannusaatto oli lämmin koko maassa, Etelä-Suomessa oli
jopa hellettä. Aattoyökin oli vielä lämmin. Sää viileni aaton jälkeen, etenkin Lapissa.
|
|
|
|
|
Yllä Pyhäjärvi. Kuva Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
JUHANNUSSÄÄN ENNUSTAMINEN VUODELLE 2007
Sään tieteellistä ennustamista.
Ilmakehän kaoottisuus rajoittaa ennustettavuutta. Erityisen vaikeita ennustaa ovat kesäiset matalapainetilanteet.
Ennen tietokoneita sääennusteita pystyttiin tekemään vain lyhyeksi ajaksi. Nyt
supertietokoneet jauhavat tuhansia miljardeja laskutoimituksia saadakseen aikaan
sääennusteen esim. pariksi lähipäiväksi. Saman päivän ennusteissa meteorologi käyttää
tietokone-ennusteen lisäksi apunaan säähavaintoja, satelliitti- ja tutkakuvia, mutta
sitä pitemmät ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksella käytännössä katsoen
kokonaan tietokoneiden numeerisiin laskelmiin.
Silloin tällöin numeerisissa ennusteissa on suuria keskinäisiä eroja. Jopa saman mallin
eri päivinä lasketuissa ennusteissa voi olla suuria eroja. Tämä vaikuttaa luonnollisesti
myös virallisiin säätiedotuksiin. Numeeristen mallien kehityksen myötä hankalat
tapaukset toki vähenevät, mutta eroon niistä päästään tuskin koskaan. Ilmakehä
on niin monimutkainen järjestelmä, että sen kaikkia oikkuja meteorologitkaan
eivät pysty koskaan hallitsemaan.
Sään kansantieteellistä ennustamista. Säätä yritetään
ennustaa myös kansanperinteen mukaisilla menetelmillä ja tiedetyillä viisauksilla -
tulkitsemalla tarkasti oikeita ennusmerkkejä. Oikeat ennusmerkit löytyvät
mitä moninaisimmista luonnon ilmiöistä, kuten tiettyinä aikoina
esiintyvistä tuulista taikka muista luonnon piirteistä, aina
pihlajanmarjoista sammakoihin asti.
Usein kansanperinteessäkin
erilaisilla ennustustavoilla on jokin hyvinkin tieteellinen tausta.
Niinpä esimerkiksi, jos pääskyset jahtaavat hyönteisiä hyvin korkealla -
on se merkkinä siitä, että konvektio, joka on nostanut hyönteiset
korkealle, on voimakas - on korkeapaineen aika.
Kansanviisaus on todennut: "Jos pääskyset lentävät
korkealla, tulee hyvä sää loppupäiväksi. Jos
taas pääskyset lentävät matalalla, tulee sadetta."
Konvektiosta kuitenkin seuraa usein tiettyjä
sääilmiöitä, kumpu- ja kuuropilviä, ukkosia ja rakeita.
Ainakin silloin on vielä hyvä sää, kun pääskyset lentävät
siellä korkealla -
mutta kuten edellä todettiin, konvektiopilvet voivat tuoda mukanaan
myös sateita ja ukkosen. Ihan varmaa ei siten ole, riittääkö hyvää säätä koko
loppupäiväksi. Matalapaine pudottaa hyönteiset lähelle maan pintaa - ja
pääskyset seuraavat perässä. Siten matalalla lentävät pääskyset voivat
tieteellisesti tarkastellenkin hyvinkin
ennakoida sadetta.
Kuvassa Taisto Heikkinen, joka on tullut kuuluisaksi sään ennustamisessaan siitä,
että hän tekee ennusteitaan sammakoidenkin avulla. Kuva Copyright
Puolanka-lehti.
Sammakkoprofessorin ennuste: vuonna 2007 juhannussää on lämmintä ja kuurosateista.
Yksi Suomen kuuluisimpia sääennustajia on sammakkoprofessorin
arvonimen saanut hyrynsalmelainen Taisto Heikkinen. Hän ei ole käynyt
meteorologian akateemisia opintoja läpi, mutta on silti saavuttanut
suuren maineen osuvilla ja tarkoilla sääennustuksillaan.
Hänen nuoruuteensa kuului kiertokoulu Nuottimäellä, joka oli muuten vanhassa vanhainkodissa.
Sieltä matka jatkui Luvan koululle ja siitä sitten iltaisin pöllimehtään.
Taisto on tehnyt koko ikänsä töitä, ainakin 60 vuotta on kulunut pöllimetsässä.
Hänen tulevan kesän sääennusteensa mukaan
kesä alkaa vasta Eskon päivänä,
eli kesäkuun 12. päivän jälkeen. Siihen saakka on koleaa ja kylmää. Joku päivä on nyt
lämmintä ja sitten taas jäähtyy ja sataa räntää, totesi Heikkinen maanantaina 7.5.
Kesäkuun 5.-6. päivien tienoilla tulee uutta lunta niin paljon, että siitä saa tehdä
lumiukon, sää käy niin kylmänä ennen kuin rupeaa lämpenemään. Vanhasta lumesta ei
tarvitse lumiukkoa tehdä, nasauttaa Heikkinen.
Juhannuksena on kuurosateita,
mutta lämmintä on kuitenkin 20 asteen molemmin puolin. Kesästä tulee kuitenkin myrskyinen,
tuulinen ja rajuja ukkosrintamia kulkee pitkin kesää, sanoo Heikkinen.
(Ennustus 7.5.2007 Puolanka-lehti)
Kansan uskomuksia ja sanontoja juhannuksen säästä.
Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita. (Kangasala)
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän. (Perho).
|
|
|
|
|
Tunturipöllökö juhannuslintu? Joululla on ikioma lintunsa, ja sehän
on punatulkku. Juhannukselle ei erityisesti ole nimetty ikiomaa nimikkolintua,
mutta sellainen voisi ihan hyvin olla tunturipöllö. Tunturipöllö,
tuo yöttömässä yössä Lapin tuntureilla äänettömästi liitelevä valkoinen
enkeli on aktiivisimmillaan juuri juhannuksen aikoihin, jolloin
sen poikaset kuoriutuvat.
Tee sivuhyppy tunturipöllön kiehtovaan maailmaan
upeilla tunturipöllösivuilla!
Kuva lentävästä naarastunturipöllöstä yllä Québecissä Kanadassa - Copyright
Michel Lamarche - FindNature.com
|
|
|
|
