|
|
JUHANNUSTAIAT
Juhannustaikoja oli lukemattomia - ja mikseivätpä nämä olisi hyvin
käyttökelpoisia
tänäkin päivänä. Suuri osa niistä liittyi lempeen ja rakkauteen ja siihen, kuinka
tyttö saisi selville tulevan aviomiehensä nimen.
Juhannustaioista monet kantavat muistumia harakoinniksi kutsutuista taioista.
Sulhanen selville kera kukkien, kaivojen ja virsikirjojen!
Aamulla kannatti ravistella pöydänkulmalle unohtunutta
kuihtunutta kimppua, sillä sieltä kenties tipahti sulhon hius.
Sulhon kasvot saattoi unen lisäksi onnistua näkemään lähteen veden pinnalla, jos
jaksoi tuijottaa paikallaan tarpeeksi kauan.
Pomarkussa
juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon.
Siellä nähtiin sulhanen! Sulho saattoi näyttää kasvonsa myös, jos pelkkään palttinaan
pukeutuneena lakaisi lattian takaperin liikkuen!
Kiuruvedellä ei kaivoon luotettu, vaan siellä taas tiedettiin,
että kun juhannusta vasten yöllä pestyissä vaatteissa
nukkuu yön ja virsikirja pään alla, niin näkee yöllä sulhasensa.
|
Useissa juhannustaioissa nuoret neidot kurkistelevat milloin kaivoihin,
milloin lähteisiin - ja yrittävät sieltä nähdä kuvajaisia tulevasta sulhostaan.
Ehkä vedestä saattoi taian oikein onnistuessa siinä samassa jo pulpahtaa esille
itse sulhanenkin, kuten ainakin tässä taidekuvassa näyttäisi käyvän.
Tosin neito tässä onkin seireeni ja hänellä on taikakeinoja vaikka muille jakaa.
Kuva John William Waterhouse: The Siren n. 1900.
Valtimolla taas
puolestaan nuoret neidot menivät nukkumaan juhannusyönä niin, että pään alle asetettiin
kupariraha. Aamulla noustiin reippaina ylös ja lähdettiin tien päälle - ja ensimmäinen
vastaan tuleva mies oli oleva tuleva puoliso!
Tienristeykset olivat erityisen tärkeitä. Tuleva puoliso kenties seisoi siellä keskellä yötä.
Ja jos käveli yhdeksän risteyksen yli, tapasi aivan varmasti tulevan rakkaan viimeistä
risteystä ylitettäessä!
|
|
|
|
|
Hauholla eivät virsikirjat
ja kuparirahat käyneet, vaan siellä
kerättiin juhannusaattona 13 erilaista kukkaa, jotka asetettiin nukkumaan mentäessä
tyynyn alle. Silloin sai olla varma siitä, että sulhanen tuli unessa tervehtimään!
Eri puolilla maatamme kukkia saatettiin keräillä eri määriä, jossakin päin
seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä eri niityltä oli juuri sopiva määrä.
Lapualla suosittiin vihtaa: kun juhannusaattoyäksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle,
näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.
Urjalassa juhannusyönä oli tytön syötävä yhdeksän silakkaa tai särkeä. Kun sitten hänelle tuli jano,
näki hän unessa sulhasensa, joka tuli häntä juottamaan.
Sulhon ominaisuuksia voi myös etukäteen tutkistella taian avulla. Laitetaan yhden astian
alle viinaa, toisen suoloja ja kolmannen hietaa. Jos yön aikana on viinaan koskettu, niin
saadaan rikas sulho, jos suoloihin, niin toimeen tuleva, jos hietaan, niin sulho on köyhä.
Liekistä ennustaminen.
Alla kuvassa ennustamista pyromantian menetelmin eli kynttilän liekistä.
Pyromantia on ennustusmenetelmä, jolla tarkoitetaan ennustamista esimerkiksi uhritulen, tai
kynttilän liekkiä tutkimalla. Hyväksi koettu keino on ennustaa juhannuskokon liekeistä,
pääseekö sinä juhannuksena vihille. Onnistumista parantaa, jos tämän
tutkinnan kuluessa sulho jo istuu vierellä. Juhannuskokon hiilistä puolestaan voi ennustaa
menestymistä seuraavan vuoden aikana.
|
Alastomina pyörien ja kieritellen pitkin viljapeltoja!
Myös alastomina pyörittelivät ja kierittelivät neitoset itseään pitkin peltoja ihan vimmaisina eri puolilla valtakuntaa!
Niinpä Korpiselällä
Iivananpäivää vasten yöllä kokon polttamisen perästä naimakuntoiset ja -haluiset tytöt
vierittelivät alastomina poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat
heitä armastelemaan.
Ikaalisilla hyvä naimaonni tuli vain niin, että juhannusyönä
kieriteltiin alastomana kasteisella niityllä! Juhannusyön kaste on myös hyvää lääkettä
moneen vaivaan. Sitä käytetään syyhyn poistoon ja kesakotkin lähtevät sillä. Sitä sietäisi
kerätä pulloon vastaisen varalle.
Myös pojat halusivat tietää, kuka olisi heidän tuleva morsiamensa. Morsiamensa sai nähdä,
jos meni juhannusyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettui katon harjalle
hajareisin istumaan. Myös veden ympäröimällä kivellä istuminen houkuttelee morsianta
näyttäytymään.
|
|
|
|
|
Paljaana päin halkopinoa!
Nivalassa, kun tyttö halusi tietää onko hänen tuleva miehensä poikamies vaiko leskimies, niin hänen oli
juhannussaunasta "lähettävä palijain persein takaperin kävelemään halakopinoon päin".
Hän ei saanut katsoa taaksepäin olkansa yli. Se "halako, joka perseeseen pökkäsi", oli tarkastettava. Jos se
oli halkaistu, niin oli leskimies, mutta jos se oli pyöreä, niin oli poikamies.
Lisää taattuja keinoja.
Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä
ojassa tulee sulhanen vastaan.
(Haukivuori)
Juhannusyönä piti kolmikulmainen pelto kiertää kolmeen kertaan aivan alastomana.
Kolmannella kerralla tulee sitten se tuleva elämänkumppani vastaan.
(Kangasala)
Tulevan puolisonsa näkee, kun menee juhannusyönä kosken keskelle vesikivelle istumaan ihan
alasti, ainoastaan olkiside vyönä. (Vesanto)
Jos juhannusyönä tyttö lakaisee makuuhuoneensa lattian ilkosen alastonna punainen rihma
vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään.
(Kankaanpää)
Vilja- ja karja-onni voitiin varastaakin!
Ilkeitäkin taikoja voi tehdä. Jos haluaa viedä viljaonnen toisen pellolta omalleen, sen
voi tehdä niin, että Mettumaarin yönä vedetään lakanaa yökasteessa toisen talon laihopellossa
ja sitten väännetään siitä kaste omalle pellolle. Sillä tavalla voi viedä naapurilta
viljaonnen. Kun juhannukselta aloitetaan heinänteko, on hyvä muistaa, että ensin
niitetään vähän tallin edestä ja heitetään se kohta talliin, näin kateelliset eivät
saa voimaa pois heinistä. Ohdakkeista on paljon harmia kasvimailla ja pelloilla.
Ellet halua käyttää myrkkyjä ohdakkeiden tuhoamiseen, on käytössä vanhoja konsteja
niistä pääsemiseksi. Silloin, kun pelto kasvaa ohdakkeita, niin pitää akan
juhannusyönä ilkoisen alasti niittää ohdakkeet ja haravoida pois.
Kun juhannusyönä menee toisen pellon puolelle, ja raaputtaa siellä aidasta hapenia, ja
sitten vie ne hapenet omalle pellolleen, niin saa kasvuonnen maalleen, ja naapuri jää
vaille kasvuonnea.
(Kauhava)
Tätä hulluutta Sanotan wielä Ingeren maalla olewan: Se Emändä, joka halaja paljon woita, ja on wähän lehmiä, Rjsu itzens alasti hajalla hiuxet, otta kirnun Reisjns wäljn, Johannexen ’önnä Muutama aatto ’önnä aja Kirnuns Cansa ratzain ja männän Cansa Kirnu, Kirnudus. Muutama jällen Sanowat että Coko Johannexen yön kirnua ja pese maito astioita. Muutamallen Sanowat Para. kanda Maito ja woita Saapi oiwallisesti.
(Inkeri)
Juhannusyönä kuljettiin kirnu selässä ja koppa kädessä ympäri vainioita. Kirnussa oli vähän maitoa ja vettä, ja sitä kirnuttiin ja sanottiin: "Sulle vesi, mulle voi, kohta koittaa päivän koi!" Sillä tavalla vietiin muka naapureilta onnea.
(Kankaanpää)
Juhannusyönä oli tapana entisajan ämmien mennä kirnuamaan vettä muurahaispesän viereen paita hampaissa, että olisivat saaneet hyvän voi-onnen.
(Kuhmoinen)
Satoa viedään toisen pellolta siten, että kuljetaan juhannusyönä jonkun pellolla lakana selässä. Kun sitten vääntää kasteesta kastuneen lakanan omalle pellolleen, niin tulee kaikki sato mukana siltä pellolta, jossa on kulkenut.
(Kankaanpää)
Joka juhannusaamuna varhain ilkialastomana menee kenenkään huomaamatta rajapyykille seisomaan ja huutaa: "Niin kaukaa minulle kuin kello kuuluu!" hän saa sinä vuonna runsaasti voita.
(Hollola)
Navettojen koristelua ja lehmien kukitusta.
Aikoinaan maaseudulla koristeltiin myös navetat. Vaikka elettiin jo kesäaikaa ja
eläimet olivat laitumilla, karsinoiden yläpuolelle oli hyvä kiinnittää ennen juhannusta
taitettuja pihlajanoksia. Tällä tavalla suojattiin mm. lehmät kaikelta pahalta ja
varmistettiin maidonsaannin onnistuminen.
Onpa joillakin seuduilla ollut tapana kukittaa lehmät kieloilla karjaonnen toivossa.
Lampaiden hyvinvointi taattiin syöttämällä niille taloa koristaneet lehdet. Ja jos
juhannusyönä niitettiin heinää talteen, sillä voitiin parantaa mahdolliset eläinten sairaudet.
Karja- ja viljaonnea.
Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnulle piilon, niin siitä saa täyden sadon.
(Nurmes)
Juhannuskaste se lantut kasvattaa.
(Mouhijärvi)
Lantut istutetaan juhannusaattona. Lantun taimia ei saa istuttaa kyykkysillään, etteivät lantut halkea kasvaessaan.
(Sysmä)
Tupakat kasvavat hyvin, jos ovat juhannusyön kasteeseen istutettuja.
(Laihia)
Nurkantakuset istutetaan juhannusyön kasteeseen.
(Vihti)
Kerrotaan, että kaalit jos istutetaan juhannusyönä ja nostetaan helmat ylös, niin
ne tulevat paljon isommat.
(Suistamo)
|
Sanontoja, tapoja ja uskomuksia laidasta laitaan
Kun käy juhannusyönä ennen auringonnousua hautausmaalla ja pyyhkii siellä
naamansa nenäliinalla, joka on kostutettu kolmen haudan päällä kasteessa,
niin luonto kovenee ja tietää aina edeltäpäin millaisia avunpyytäjiä kulloinkin tulee luokse.
(Konnevesi)
Jos millä pelillä haluaa opetella soittamaan, niin pitää ottaa se peli ja
juhannusyönä yksin mennä sellaisen kosken luo, joka on vähintään 2 km:n päässä
lähimmästä asumuksesta. Kun sitten istuu kosken kivelle, niin kyllä tulee opettaja.
(Kivijärvi)
Kuinka monta viikkoa ennen joulua ensikerran on kuuraa puissa, yhtämonta viikkoa
ennen juhannusta puhkeavat lehdet puihin.
(Mikkeli)
Jos juhannusyönä tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna.
(Suomenniemi)
Juhannusaattona sidotaan kolme eriväristä lankaa olkiin. Sininen, musta ja punainen lanka.
Syksyllä tarkastetaan, mikä olki on kasvanut pisimmäksi. Jos mustalankainen olki on
pisin, tietää se surua. Jos punalankainen on pisin, on odotettavissa iloa.
Sinilankainen tuo onnea.
(Luumäki)
Juhannuskokkoa poltettaessa kohennetaan hiillos hyvin, ettei jää kekäleitä. Miten
monta kekälettä jää, niin monta vanhaa piikaa jää kylään.
(Sortavala)
Jos juhannuskokon napapuu jää pystyyn ja muu kokko palaa, tulee polttajista vanhojapiikoja.
(Janakkala)
Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita.
(Kangasala)
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
(Perho)
Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle,
toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen
jälkeen saa puhua mitään.
(Ikaalinen)
Juhannusaattoiltana tyttöjen piti hakea sisään kolme kertaa puita ottaen pinosta
yhtaikaa, vaan ei yksitellen. Sitten ne laskettiin, jos niitä oli parittain, sai sulhasen.
(Valkeala)
Kysyttiin sialta joutuuko kysyjä naimisiin sinä vuonna. Jos sika rähähti, niin
sitten joutui, jos ei puhunut mitään, ei sitten joutunut.
(Akaa)
Kun juhannusyönä istuu semmotten kiven päällä, jota joka puolelta ympäröittee vesi,
niin sitte oppii hyväksi soittajaksi.
(Hämeenkyrö)
Juhannuksena kerrotaan sinisen tulen palavan aarteitten päällä.
(Koijärvi)
Mitä ennen mittomaariaa sataa, niin sataa laariin.
(Ahlainen)
Juhannuksena haettiin paljon koivuja metsästä ja tehtiin pihaan lehtimaja. Myös
riivittiin lehtiä, haavanlehtiä lattialle. Juhannusiltana söivät nuoret suolaisen
sillin, joka janoitti kovasti ja kuka unissa tuli vettä tarjoamaan, oli tuleva puoliso.
(Keuruu)
Kun heittää juhannusaattona vastan saunan katolle ja mihin päin tyvi kääntyy,
sieltä päin tulee sulhasia. Jos tyvi kääntyy kirkolle päin kuolee sinä vuotena.
(Savitaipale)
Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa
kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja sillon näkee tulevia asioita.
(Kaukola)
Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se
pitää renkien puolta.
(Kuhmo)
Juhannuksena kuunneltiin aitan avaimenreijästä. Jos kuului sihinää niinkuin jyviä
olisi laskettu, tuli hyvä vuosi, jos ei kuulunut mitään, tuli huono vuosi.
(Puolanka)
Lampaita kerittiin neljä kertaa vuodessa: Perttulin aikana kerittiin kierävilla,
paraat villat, puhtaat ja pitkät. Kaijan päivän aikana hyvät pitkät villat.
Matin päivän aikana, keväällä helmikuulla aika hyvät villat vielä. Juhannuksen
eellä kesällä huonoja takkuja. Sukkiin kelpaavat.
(Sotkamo)
Ku juhannus on ja koivuja, pihlajoita tuuvvaan portaihen etteen, nii ei pie
taitella niihen oksija, sillä se tietää suruu ja murhetta itelleen.
(Polvijärvi)
Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli.
(Suistamo)
Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisnä, se ei heppase helluntaina, eikä
juokse juhannuksena.
(Lapinlahti)
|
|
|
|
