|
|
Autolautta Tallinnan satamassa, kuva Copyright Ralf Roletschek.
Juhannus eli Jaanipäev Virossa.
Virolainen juhannuksen vietto alkaa vapaapäivällä jo juhannusaattona eli 23.6. Silloin on
Viron puolustusvoimien juhlapäivä: Voitonpäivä. Itsenäisyyssodan aikana Viron joukot
kukistivat saksalaiset Kenraalil von der Goltzin
joukot 23. kesäkuuta vuonna 1919 Pohjois-Latviassa.
Juhannusaattona Virossa pidetään suuri sotilasparaati. Paraatissa on kunniapaikalla soihtu,
josta sitten sytytetään jokaiselle maakunnalle oma tuli. Voitontuli kuljetetaan
maakuntiin ja sillä sytytetään viralliset juhannuskokot. Monet ottavat myös omiin
soihtuihinsa tulen voitontulesta ja sytyttävät sillä myös omat juhannuskokkonsa.
Virossa juhannus on vanhalla paikallaan 24.6. Tässä päätöksessä on helppo pysyä sillä
juhannusaattokin on virallinen vapaapäivä.
Juhannuskokko on yhtä erottamaton osa heimoveljien juhannusta kuin se on meilläkin.
Juhannusta ei yksinkertaisesti voi viettää ilman kokkoa. Ainoa ero suomalaiseen
kokkokulttuuriin on palaneen, mutta vielä kytevän kokon yli hyppääminen. Se tuottaa
onnea ja toisinaan myös kärventyneitä vaatteita.
Uutta juhannuskulttuuria on Virossa grillaaminen. Aikaisemmin sitä ei ole harrastettu,
mutta kun markkinoille tuli grillejä ja valmiiksi marinoituja grillilihoja, niin
uusi kansallinen ruokaperinne olikin syntynyt.
Neuvosto-Eestin vuosina kylien omat juhannusjuhlat korvautuivat joko kolhoosien tai
maakuntien juhannusjuhlilla. Kokko toki poltettiin ja tansseja järjestettiin. Usein myös
tapeltiin, yhteen aikaan ei maakunnallista juhannusjuhlaa pidetty oikein minään, jos ei
ainakin yhtä puukotusta tehty juhlien aikana.
Viron uudelleen itsenäistyttyä viralliset juhannusjuhlat ovat vähän hiipumassa, ja ennen
kaikkea rauhoittumassa alkuillan juhliksi. Nuoriso käy erilaisilla festareilla ja
perheet juhlivat juhannusta mökeillä.
Ehkä parhaiten muuttuvan juhannusperinteen ymmärtää Viron kansallisen ulkomuseon
juhannusaatossa. Tallinnan Rocka al Maren museossa on tavallisesti useita yhtäaikaisia
juhannusjuhlia niin 1800-luvun, 1930-luvun, 1970-luvun kuin tämän päivänkin
ohjelmalla ja tarjoamisilla. Museovieras voi liikkua tunnelmasta ja aikakaudesta
toiseen ja käydä useammallakin kokolla saman illan aikana.
Ja mikä parasta, kun Virossa on kertaalleen juhlinut juhannusta niin sopivasti ehtii
vielä takaisin Suomeen juhannusta viettämään. (The Baltic Guide)
Kuvassa alla Tallinna, kuva Copyright Ralf Roletschek.
|
|
|
|
|
Kuvassa yllä Fredriksdalsin maaseutumaisemaa Helsingborgissa. Kuva Bengt Olof
Åradsson - Public domain.
Juhannus eli Midsommardagen Ruotsissa.
Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen välille 19. kesäkuuta - 26. kesäkuuta
sattuvana lauantaina. Sama käytäntö on myös Ruotsissa.
Kun Suomessa suurin osa kansaa viettää juhannusta perheen tai lähimpien ystävien kanssa,
Ruotsissa juhannus on kylä- ja yhteisöjuhla. Juhannussalko rakennetaan yhdessä keskelle
kylää tai kerrostaloalueen pihalle. Sen ympärillä tanssitaan piirileikkejä ja lauletaan,
katsellaan kansantanhuja ja kuunnellaan pelimannimusiikkia. Kokot eivät kuulu
ruotsalaiseen perinteeseen.
Juhannuspäivänä on Tukholmassa vietetty monikansallisia juhannusjuhlia, joissa on
tanssittu mm. latinotansseja. Juhlat ovat saaneet suuren suosion, sillä
maahanmuuttajilla ei ole juuri mökkejä, joille lähteä kaupungista.
Suomen ohella vain Ruotsissa juhannusaatto on yhteiskunnallinen vapaapäivä. Molemmissa
maissa vietetään juhannuspäivänä jumalanpalveluksia. Juhannus on kirkon ja kansan
juhlapäivä. Ruotsissa kirkko on valinnut juhannuksen teemaksi erityisesti luonnon
ja kolehti on kannettu useana vuonna Maailman Luonnon Säätiölle.
Ruotsissa juhannuksesta käytetään pelkästään nimeä "Midsommardagen". Juhannussalko
on ehdoton symboli, joka kuuluu vain ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten juhlatapoihin.
(Suomen ev.lut kirkko Tiedotuskeskus)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Carl Larsson (1853-1919) oli ruotsalainen kuvataiteilija,
arvostettu kansallismaalari - mies, joka loi kollektiivin unelmia.
Hän kuuluu rakastetuimpiin ruotsalaisiin taiteilijoihin ja hänet
tunnetaan myös maansa rajojen ulkopuolella. Hänen maalaamansa
akvarellit Taalainmaalla Sundbornissa sijaitsevasta kodistaan
ovat saavuttaneet valtaisan suosion. Näissä akvarelleissa
ruotsalainen kansankoti ja arkipäivän idylli näyttäytyvät
kauneimmillaan.
Akvarellikirjojen välityksellä
hänen kuvansa levisivät ruotsalaisiin koteihin, joissa
ne vaikuttivat useiden sukupolvien ajan kotien sisustukseen.
Carl Larsson oli ruotsalaisen yleisön suuressa suosiossa, mutta
hänen taiteilijatoverinsa hyökkäsivät usein häntä ja hänen taidemaailmassa
saavuttamaansa auktoriteettia vastaan. Nuorempi taiteilijapolvi,
jolla oli radikaalimmat ihanteet, asetti hänen teoksensa kyseenalaisiksi.
Larssonin elämän loppuvaiheissa hänen omanarvontuntonsa ja elämänhalunsa
murtuivat ei vain katkerasta lapsuudesta juontuvien kokemusten kautta,
mutta myös siksi - että hänen nuoruudenystävänsä August Strindberg
hyökkäsi kiivaasti hänen persoonaansa vastaan vuonna 1908 ilmestyneessä
kirjassaan "Blå bok" (Sininen kirja).
Larssonin kesäkuvat sopivat hyvin myös juhannuksen tunnelmiin,
sillä niistä välittyy täydellisenä ja mutkattomana idyllinen kauneus ja kesän heleys.
Näissä kuvissa paistaa aina aurinko ja elämä hymyilee, vaikka
itse taiteilija ei suinkaan ollut niin iloinen ja päivänpaisteinen
luonne, kuin kuvien perusteella voisi päätellä. Kaikkien suurten taiteilijoiden
lailla Larsson oli monisärmäinen ihminen ja ehkäpä hän juuri siksi
kykenikin luomaan kuvia, jotka pysähdyttävät meidät tänäkin päivänä niiden äärelle.
Ihan, kuin taiteilija olisi juuri lopettanut työskentelynsä, laskenut siveltimensä
ja asettunut odottamaan sitä, että saavumme hänen kuviensa äärelle.
|
|
|
|
|
Lähteet:
SKS Juhannus
The Baltic Guide
Suomen ev.lut kirkko Tiedotuskeskus
Kirjayhtymä: Minä Carl Larsson
Ylempi taidekuva Carl Larsson: Kerstis födelsedag 1909
Alempi taidekuva Carl Larsson: Ett bra badställe 1896
Sivujen yläreunassa logossa maisemakuva Rovaniemi Media.
Kuva sivun alareunassa Tornionjoelta, Kukkolankoskelta.
Vastakkainen ranta kuvassa on Ruotsin puolella.
Kuva Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|
