Kissaeläimet Felidae

KISSAELÄIMET FELIDAE

Kissaeläimissä on 40 lajia - näiden villien kissaeläinten lisäksi on vielä kesy kotikissa. Kissaeläimet muodostavat petoeläinten lahkossa hyvin yhtenäisen ryhmän. Suurimmista, tiikereistä ja leijonista, pienimpiin mustajalkakissaan ja ruostetäpläkissaan, ne ovat kuin muunnelmia samasta peruslajista: sulavaliikkeisestä ja notkeasta, väijyen saalistavasta ja yllättäen loikkaavasta, sopusuhtaisesta ja kauniista pedosta.

Suomessa ilves

Kissaeläimistä Euroopassa elää vain kolme, ilves, iberianilves ja villikissa. Suomessa kissaeläimistä elää luonnonvaraisena vain ilves, ja sillä onkin laajin levinneisyysalue koko maailmassa kissaeläinten joukossa. 1950-luvulla elettiin Suomessa ilveksen suhteen kriittisiä aikoja, sillä ilveskanta oli romahtanut ja koko maassa oli jäljellä enää kymmenkunta ilvestä. Ilves rauhoitettiin vuonna 1962 ja siitä kanta alkoi toipua. Nykyisin ilveksiä on Suomessa enemmän, kuin mitään muuta suurpetoa - ilvesten määrä on noin 2 000.

Leopardi

Leopardi - kuvassa oikealla - on leijonan ja tiikerin pienempi "serkku". Se on hoikkarakenteisempi ja sulavaliikkeisempi, lisäksi sillä on lyhyemmät raajat, pienempi pää ja suhteessa pitempi häntä kuin leijonalla ja tiikerillä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä otsikossa tiikeri Copyright Tambako the Jaguar
*Kuva oikealla leopardi Copyright Tambako the Jaguar

Leijonanpennut

Leijonanpennut leikkivät ja halittelevat. Masai Mara, Kenia elokuu 2011.

Urosleijona

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Ray Morris

Lähteet

Animal Diversity Web - Big Cats Online - Cat Specialist Group - Asiatic Lion information Centre - Asiatic Lion Population in Indian Forest Increases - Bernard Stonehouse: Kissaeläimet - Valitut palat: Afrikan savannit - David Cook ja Valerie Pitt: Isot kissat, WSOY - Tammi: Maailman eläimet, nisäkkäät - Otava: Eläinten maailma - Reuters: Rupam Jain Nair - IUCN - Scottish Wild Cat Association - Bernard Stonehouse: Kissaeläimet - Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - WSOY: Suuri kissakirja - WSOY: Uusi suuri eläinkirja - Tammi: Kultainen eläinkirja - Weilin+Göös: Maailman uhanalaiset eläimet - Weilin+Göös: Kodin suuri eläinkirja - Weilin+Göös: Luonnossa Nisäkkäät 1 - 3 - Cat House, EFBC's Feline Conservation Center (FCC) - Cheetah fact sheet - Pirjo Heidi H. Ollinen: Kissankasvattajan kissan genetiikka ja jalostus - Suomen WWF - Rhonda Klevansky: Isot kissaeläimet - Animal Info: Snow Leopard - Snow Leopard Trust - Louisa Somerville: Kissarodut ja kissan hoito, Karisto - Korkeasaaren eläintarha

PIENI KISSAGALLERIA

Leijonapentu uimakoulussa

Kuvaussafarilla Afrikassa

Mistä leopardi saa tummat täplänsä - miksi tiikerillä on raidat

Kissaeläimet tunnetaan lajityypillisistä, upeista turkeistaan ja niiden kuvioinneista. Turkkikuvioiden on tarkoitus antaa kantajilleen suojaväri ja häivyttää ja piilottaa eläimet kasvillisuuden, valojen ja varjojen sekaan. Leopardilla turkki on epäsymmetristen täplien kirjoma, gepardilla on turkissaan melko pyöreät, säännöllisesti peittävät kuviot ja tiikerillä on pystysuorat raidat. Siitä, että mihin tämä turkkien kuviokirjo eri lajeilla perustuu, on keskusteltu pitkään.

Rudyard Kipling kertoi tarinassaan jo vuonna 1902, että leopardi saa täplänsä etiopialaiselta metsästäjältä, joka maalaa täplät leopardille, auttaakseen sitä suojautumaan ja piiloutumaan. Kipling oli täplien perussyystä ihan oikeassa, vaikka maalaaminen täytyykin jättää pois selityksistä.

Proceedings of the Royal Society B-tiedelehti kertoo brittiläisen Bristolin yliopiston suorittamasta tutkimuksesta, jossa kuvioinnille on haettu selitys. Kaikkien kissaeläinten turkin kuviointi on kehittynyt kunkin lajin tyypillisen elinympäristön valojen ja varjojen perusteella. Tutkittavana oli 35 eri kissaläinlajia, ja pienemmät kissapedot suojautuivat turkkeineen myös suuremmilta saalistajilta, eivät vain saaliseläimiltään. Tutkimuksia on tehnyt ekologiaan ja eläinten käyttäytymiseen perehtynyt Will Allen.

Jos kissaeläin elää tiheän ja vaihtelevan, viidakkomaisen kasvillisuuden keskellä, kuten leopardi - on sen turkissakin suojaväritystä luomassa epäsäännöllisenä kirjautuva kuviointi. Leopardin tummat ruusukkeet häivyttävät sen viidakon syviin varjoihin ja yösaalistuksissa yön pimeyteen.

Avomailla elävillä kissaeläimillä turkki on usein täysin tai melko kuvioton. Näitä lajeja on kymmenkunta ja lajeihin kuuluvat leijona, hietakissa ja manuli. Andienkissa sulautuu hopeanharmaanruskealla, ruosteenruskeiden taikka mustien laikkujen ja juovien kirjomalla turkillaan hyvin kallioiseen maisemaan.

Tiikerin pystyjen raitojen kohdalla tutkijat ovat hieman ymmällään. Pystyistä raidoista tulevat mieleen ohuiden oksien ja puunrunkojen heittämät varjot, ja tiikerin liikkuessa viidakoissa, sen raidoitus sulautuukin hyvin ympäristöön. Mutta tiikeri viihtyy myös avoimilla ruohomailla, jossa tällainen pystyraidoitus ei tarjoa suojaa, vaan päinvastoin erottuu hyvin selkeästi. Siperiantiikerit elävät myös lumimaiseman keskellä, joten niille luonteva turkkiväri olisi ainakin talvisin valkoinen ilman juovia. Niinpä tutkimustyö ja pohdinta siitä, että miksi tiikerillä on raidat ja mihin se niitä tarvitsee, jatkuu.

Ihan aukottomia edellä esitetyt selitykset eivät muutenkaan ole, sillä esimerkiksi gepardit elävät Saharan eteläpuolen ruohomailla ja puoliaavikoilla, jossa niiden täplitys ei täysin sovellu maisemaan. Mutta gepardit saavuttavat parissa-kolmessa sekunnissa liki sadan kilometrin tuntinopeuden, joten ne luottavat ehkä enemmän nopeuteensa kuin suojaväriin. (The Guardian: How the leopard really got his spots)

Lemmikkinä kissa

Erilaisin tavoin ja perustein ihmisen seuraan lemmikiksi on päätynyt suuri määrä eri eläinlajeja. Nykyisin tähän suosittujen lemmikkien laajaan kirjoon kuuluvat muun muassa hevoset, koirat, erilaiset pikkunisäkkäät hamstereista hiiriin, gerbiiliin, tsintsillaan ja rottiin, sekä kaniinit, fretit, siilit, vuohet, minipossut, alpakat, apinat ja aasit - sekä tietysti kissat.

Kissoilla on oma historiansa siinä, miten ne päätyivät ihmisten lemmikeiksi. Ensiksi kissoilla oli tärkeä sijansa viljan suojelussa ja jyrsijöiden saalistuksessa. Eipä kulunut aikaakaan, kun joku huomasi, että nämä kissathan ovat kivoja seuralaisinakin, ja kissat siirtyivät viljavarastojen liepeiltä kehräämään ja silitettäviksi ihmisten syliin.

Kotikissan suosio lemmikkinä kasvoi viime vaiheessa 1900-luvun puolivälissä, kun kissanhiekka teki sisäkissan pidosta helpompaa ja tällöin kissanpito lähti vinhaan nousuun. Kesykissassa on vielä jäljellä paljon piirteitä villeistä sukulaisistaan, vaikka kissa nauttiikin kodin mukavuudesta ja ihmisen seurasta. Kissa on edelleenkin notkean lihaksikas ja valmis väijymään ja loikkaamaan saaliin perään. Kesykissan aivot ovat pienemmät kuin villikissojen, mutta kesykissakin sopeutuisi vielä nopeasti elämään vapaata, villiä elämää luonnossa, jos niin kävisi.

Kissanpentuja lehden kansikuvassa - lehti on Woman's Day, marraskuu 1956.
Katso lisää kissanpentuja!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright clotho98

Yösafarilla minijunalla

Singaporessa sijaitsee Singapore Zoo, joka on ns. avoin eläintarha. Siellä eläimet, joita on 2 500, on eristetty vierailijoista aitojen sijaan vallihaudoilla.

Eläintarhassa on mahdollisuus osallistua yösafariin. Safarilla liikutaan pienillä minijunilla. Vain öisin auki olevassa puiston osassa pääsee himmeässä valaistuksessa seuraamaan pimeän aikaan hereillä olevien eläinten touhuja. Voi nähdä vaikka leopardin tai muiden villieläinten hiipivän viidakossa aivan hiljaa ja käyvän jätetyn ruokapalan kimppuun.

Tunnelma on mitä aidoin ja saa kaikki mukana olijat hyvin valppaiksi. Kun leijona taikka tiikeri yllättäen karjahtaa valtaisalla voimalla ihan korvan juuressa, kohoavat ilmoille safarille osallistuvien huikeat kauhunkiljahdukset! (Tästä uutisoi Turun Sanomat)

Kultatiikeri

Siperian kultatiikerillä eli kultajuovatiikerillä eli mansikkatiikerillä (Siberian Golden Tiger eli Golden Tabby eli Strawberry Tiger) on valkoisella, osin kellankullanhohtoisella pohjalla raidat, joiden väreissä kullankeltaista ja mansikanpunaista. Tällainen värimuunnos on äärettömän harvinainen, ei esiinny enää luonnossa, vain eläintarhoissa. Kultatiikerit KLIK!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kultatiikeristä Copyright Tambako the Jaguar

Peterbald

Kuvassa oikealla Peterbald, melko uusi kissarotu, joka on kotoisin Pietarista, Venäjältä. Ensimmäinen Peterbald tuotiin Suomeen vuonna 2003. Suomen Kissaliitossa on rotu toivotettu tervetulleeksi 1.1.2007 kategoriaan IV. Peterbaldeilla on "peruskissaa" nopeampi aineenvaihdunta, joten myös niiden ruumiinlämpö on tavallista korkeampi. Aineenvaihdunnan nopeudesta johtuen Peterbaldit kuluttavat paljon energiaa, joten niiden ruuantarve on suurempi kuin kissoilla yleensä. (Suomen Kissaliitto)

All rights reserved
*Kuva Peterbald oikealla, Copyright © Flickr/Sergei Orlov
Used with permission.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kissamaalaus alla, Fedor Flinzer (1832 - 1911) Copyright sofi01