Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Josh More
KANADANILVES (Lynx canadensis)
Ulkonäöltään kanadanilves muistuttaa ilvestä.
Turkin perusväri on kellertävän
ruskea taikka hopeanharmaa ja siinä voi olla etenkin kesällä punertavia
vivahduksia. Kaikkialla turkissa
on epäselviä tummia täpliä. Hopeanhohtoiset korvatupsut sekä samanvärinen
poskiparta ja parta ovat hyvin tuuheat.
Kanadanilveksen paino on 5 - 17 kg. Urokset painavat keskimäärin enemmän kuin naaraat.
Sen ruumiilla on pituutta 65 - 105 cm ja lyhyellä,
mustakärkisellä hännällä
5 - 14 cm. Hartiakorkeus jää melkein aina alle 70 cm:n.
Pohjois-Amerikan ilvekset muistuttavat hyvin läheisesti Euroopassa ja Aasiassa asuvia
serkkujaan. Niiden esi-isien arvellaan saapuneen mantereelle Koillis-Aasiasta
jääkauden aikana, jolloin merenpinta oli matalampana ja Beringin salmen
kohdalla oli kuivaa maata. Tulokkaat löysivät alueen, joka muistutti suuresti
sitä, mistä ne olivat lähteneet. Näin ollen niitten oli helppoa jatkaa suunnilleen
samanlaista elämää, kuin mitä ne olivat viettäneet lähtöalueillaan.
Tänäkin
päivänä ilvekset molemmilla mantereilla ovat varsin samanlaisia. Yhtäläisyydet
ovat niin ilmeisiä, että niitä on pidetty saman lajin alalajeina. Ne ovat kuitenkin
eläneet jo tuhansia vuosia erillään toisistaan eivätkä kykene enää risteytymään.
Niinpä ne erotetaankin omiksi lajeikseen.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Chermundy
Levinneisyys ja elinympäristöt
Kanadanilvestä esiintyy kautta Kanadan. Se elää myös Alaskassa ja eräissä Yhdysvaltojen
pohjoisimmissa osavaltioissa, niitten kaikkein syrjäisimmissä osissa.
Suuria ilvespopulaatioita on lisäksi Yhdysvaltojen Montanassa, Idahossa ja Washingtonin
osavaltiossa. Kanadannilveksiä on vain vähän Utahissa, Minnesotassa ja New Englandissa.
Coloradoon sitä on yritetty siirtää vuodesta 1999.
Ensimmäiset luonnossa syntyneet pennut vahvistettiin 2003, ja sittemmin siellä on
syntynyt useita pentueita.
Lajia pidetään uhanalaisena Yhdysvaltojen rajalla.
Monenlaiset
luonnonolot sopivat elinympäristöksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bégin
Alalajit
Kanadanilveksellä ei ole alalajeja,
vaikkakin Newfoundlandissa elävä kanadanilves usein mainitaan omana alalajinaan
(Lynx canadensis subsolanus).
Saalistamassa
Kanadanilvekset ovat yksikseen eläjiä ja viettävät ilvesten tapaan salaperäistä,
näkymätöntä elämää.
Ne liikkuvat saalistusmatkoillaan pääasiassa öisin, mutta myös
päivällä ja illalla. Naaraat ja nuoret
yksilöt voivat joskus metsästää ja ajaa jäniksiä yhdessä.
Paikka paikoin lumikenkäjänis on lähes ainoa kanadanilveksen saaliseläin. Ilveskannan
suuruus noudattaa selvästi lumikenkäjäniksen lukumäärän kymmenen vuoden vaihtelun kaarta.
Myös kaniinit
ja muut pikkunisäkkäät, sekä kalat, linnut ja vaikkapa talven
heikentämät hirvieläimet ovat saalistuksen kohteita. Vuoristossa ne pyydystävät
villilampaita ja lumivuohia pudottautuen niiden niskaan kuin leopardit tai juoksemalla ne
kiinni pikapyrähdyksellä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
Andre Vandal
Lisääntyminen
Aikuiset kanadanilvekset elelevät yksin ja karttavat lajitovereittensa seuraa muulloin,
kuin lisääntymisaikana. Niiden reviirit ovat hyvin laajoja, eivätkä
eläimet näinollen juuri koskaan törmää reviirillään lajitoveriin.
Ilvekset parittelevat helmi-maaliskuussa.
Kantoaika on 8 - 10 viikkoa ja aikanaan syntyy 2 - 3 pentua, joiden
paino on 200 grammaa. Uros ei osallistu pentujen hoitoon. Emo pitää pentuja
kuivina ja turvassa ontossa puussa tai luolassa, missä se imettää niitä 4 - 5 kuukautta.
Lihaa emo alkaa tuoda pennuille, kun niillä on ikää 1 kuukausi.
Kanadanilves voi saavuttaa
15 vuoden iän.