Menu
Susisivut
KOIRA

Koiran alkuperän tutkimuksen historiaa

Maailmassa on yli 400 miljoonaa koiraa. Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Koiran alkuperän tieteellinen tutkiminen on jatkunut vuosisatojen ajan. Biologisen lajinkehitysteorian kehittäjä Charles Darwin arvioi, ettei koiran sukupuun ja alkuperän yksityiskohtia saada milloinkaan selville.

Poika ja husky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Randi Hausken


Varsinaisesti koiran polveutuminen alkoi kiinnostaa tutkijoita 1700-luvulla. Sen laittoi alulle Carl von Linné (1707-1778). Hän luokitteli koiran vuonna 1758, antaen sille tieteelliseksi nimeksi Canis familiaris, ja tarkemmin Canis familiarus domesticus.

1800-luvun puolivälin jälkeen koiran alkuperään liittyvä tutkimustyö oli jo kiihkeässä vauhdissa. Tutkimusmenetelmät ovat noista ajoista huomattavasti kehittyneet. Mukaan tulleen genetiikan eli perinnöllisyystieteen ja nykyaikaisen DNA-tutkimuksen myötä on koiran alkuajoista saatu entistä tarkempaa tietoa.

Vuonna 1993 koiratutkimus oli jo saavuttanut merkittävän vaiheen, kun American Society of Mammalogists ja Smithsonian Institution luokittelivat koiran uudelleen ja siitä tuli suden alalaji: Canis lupus familiaris. Silti monet yksityiskohdat koiran kesyyntymisen historiassa ovat vielä vailla vastauksiaan.

Sotapoliisikoira Sotapoliisikoira

Sotakoirat kouluvierailulla Yhdysvalloissa

Armeijan sotapoliisiosasto (Military Police) Yhdysvalloissa, esittelee koirakoulutustaan koululaisille, joiden kouluun he ovat tapahtuman vuoksi tulleet muutaman koiransa kanssa.

Näytöksen jälkeen lapset saivat silitellä koiria ja esittää kysymyksiään koirien ohjaajille. Klikkaa kuviin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - U.S. Army photos by Bob McElroy - Copyright USAG- Humphreys


Koiranäyttelyssä
NELJÄ VAIHTOEHTOA

Koiran esi-isäksi on aikojen saatossa esitetty ainakin neljä vaihtoehtoa.

1) Koiran esi-isä on susi

Nykytietämyksen mukaan asia on juuri näin ja koira polveutuu sudesta. Vain sudella on koiraeläimistä juuri niitä samoja ominaisuuksia, joita on koirallakin - kuten "älykkyys" ja pitkälle kehittynyt sosiaalisuus.

2) Koiran esi-isänä sakaali?

Sakaalillakin koiran esi-isänä on ollut omat arvostetut kannattajansa ja puolesta puhujansa. Yksi tunnetuimpia heistä on ollut itävaltalainen nobelisti Konrad Lorenz, joka esitti koiran polveutuvan kultasakaalista. Hän tosin myös esitti, että vain osa koiraroduista polveutuisi sakaaleista - osa susista.

3) Koiran esi-isä on jokin jo sukupuuttoon kuollut koiraeläin?

Sudenkin kehityshistoria on vielä auki siten, että emme tiedä täydellä varmuudella sitä esihistoriallista susilajia, josta nykysutemme Canis lupus kehittyi. Ei ole siten ihme, että voidaan arvailla myös sitä, että muinaisuudessa olisi voinut elää jopa koiraeläinlajeja, susia taikka villikoiria, joista emme tiedä mitään - ja joista voisi löytyä koiran esi-isä.

Kiinassa vielä ehkä noin 100 000 vuotta sitten elänyt ja sukupuuttoon kuollut susi (Canis lupus variabilis) on mainittu yhtenä mahdollisena koiran esi-isänä. Tämän suden kanssa sen ajan ihminen Homo erectus pekinensis on ollut jonkinlaisessa kanssakäymisessä jo 500 000 vuotta sitten. Myös Boxgrovesta Kentissä, Englannissa - on fossiileista tehtävissä päätelmiä Homo erectuksen ja suden jonkinlaisesta kanssakäymisestä ajalta 400 000 vuotta sitten.

4) Koiran esi-isinä voi olla useampia eri koiraeläinlajeja - mukana myös joku sukupuuttoon kuollut laji?

Yhdistelmä susi+sakaali oli tässä ryhmässä paljon spekuloitu vaihtoehto koiran esi-isäksi, mutta nykytietämyksen valossa tätä ei pidetä enää todennäköisenä. Myös kojootti on yksi teoreettinen mahdollisuus koiran esi-isäksi.

Kettu Vulpes vulpes

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ketunpentu, Copyright Pat Gaines


Kettuko koiran esi-isä?

Kettu ei ole voinut olla koiran esi-isä, mutta venäläiset ovat kokeellisesti yrittäneet kesyttää ja jalostaa ketustakin ikään kuin koiran. He ovat onnistuneetkin tekemään siitä koiran kaltaisen kesyn eläjän vain yhdeksän sukupolven aikana. Tämä kehitys tapahtui siis hyvin nopeasti, itse asiassa lyhyemmässä ajassa, kuin yhden ihmisen elinaika. Näillä ketusta kehitetyillä "koirilla" oli monia sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole ketuilla, kuten lurppakorvat ja variaatiot turkkiväreissä, mustine ja valkoisine ja muine värimuunnelmineen.

Koiranäyttelyssä Koiranäyttelyssä Koiranäyttelyssä

Koirashow Yhdysvalloissa

Kuvissa tyttö tervehtimässä koiria Yhdysvalloissa, armeijan järjestämässä suuressa koiratapahtumassa.

Koiratapahtuman ohjelmisto oli laaja. Se piti sisällään mm. armeijan koiranäytöksiä, koira- ja rotuesittelyjä sekä agilityä. Paikallinen Punainen Risti esitteli ensiavun antoa koirille. Ohjelmissa oli tietenkin mukana myös kasvomaalausta innokkaille koiraharrastajille.

Sama tyttö myös kuvassa vasemmalla. Huomaa, että hän on kuvissa erirotuisten koirien kanssa. Klikkaa kuviin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - U.S. Army photos by Cpl. Han, Jae Ho - Copyright USAG- Humphreys
Lammasvahti
Valkoiset jättiläiset suojaamassa susilta

Kuvassa lampaita ja niiden seurana, susiltakin suojelevia paimenkoiria Ranskan Alpeilla. Maremmano-abruzzese, pyreneittenmastiffi, pyreneittenkoira, maremma, kuvasz ja owtcharka ovat eräitä lampaita vartioivia koirarotuja. Lampaita paimentavat myös serra de aires, bergamasco, pon ja pyreneittenpaimenkoira. Yhteistä näille eteläisen ja keskisen Euroopan vuori- ja alppiseutujen paimenkoirille on se, että ne ovat usein valkoisia ja aina valtavan kokoisia ja pelottomia. Susilla ei ole asiaa sinne, missä ympäristöä tarkkailevat rauhallisina ja valppaina nämä valkoiset jätit.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/François Magne
Lammasvahti
Nyt rauhallisuutta!

Taulu Ranskan Alpeilla kertoo vaeltajalle, että ollaan seuduilla, joilla vaeltaa lammaslaumoja niitä vartiovine koirineen. Taulussa ilmoitetaan kohteliaasti, että lammaslaumoja ei saa häiritä. Samalla annetaan myös käyttäytymisohjeet, miten pitää olla, kun kohdataan laumoja suojelevia koiria. On syytä jäädä toviksi niille sijoilleen odottamaan niin, että koirat pääsevät tutustumaan tulijoihin ja selvyyteen siitä, että tulijat eivät muodosta uhkaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/François Magne
KOIRAN ESI-ISÄ ON SUSI

Geenitutkimukset kertovat: koira polveutuu sudesta

Kalifornian yliopiston tutkija Robert Wayne on julkaissut analyysin koiran, kojoottien, sakaalien ja susien solujen energia-aineenvaihdunnasta vastaavien mitokondrioiden DNA-molekyylien yhteneväisyyksistä ja eroista. Waynen analyyseissä oli kaikkiaan 140 koiraa, jotka edustivat 67 eri rotua ja viittä sekarotuista muotoa, 162 sutta, jotka olivat peräisin 27 eri alueelta maapallon eri puolilta sekä viisi kojoottia ja 12 sakaalia.

Musta susi

Musta susi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Dirk


Geenitutkimukset todistavat pitävästi, että nykyiset koirat polveutuvat sudesta. Koiran DNA:ssa oli korkeintaan 12 poikkeamaa suden perintötekijöistä, kun sakaalin ja kojootin perimässä vastaavia eroavaisuuksia oli yli kaksi kertaa enemmän, Wayne arvioi. Kiistattomasti DNA:n perusteella kaikki koirarodut ovat vain 1% etäisyydellä sudesta. Vertailun vuoksi esimerkiksi kojootti ja sakaali ovat perimältään 6% etäisyydellä sudesta.

Koiran esi-isä 135 000 - 100 000 vuotta sitten

Moderni DNA-tutkimus osoittaa myös, että koiran esi-isät eriytyivät susista omaksi linjakseen noin 100 000 vuotta sitten - ehkä jopa 135 000 vuotta sitten, ja alkoivat näin kehityksensä koiriksi. Noista koirasusiesi-isistä domestikoitui ihmisen seuraan lopullisesti koira noin 30 000 vuotta sitten. Tässä välissä, ennen lopullista domestikoitumista - on pitkäkin välivaihe, jossa voidaan puhua enemmänkin koirasusista, kuin koirista. Nämä koirasudet taikka hyvin lähellä sutta olevat koirat, liikkuivat ja elivät lähellä ihmistä - mutta eivät olleet tiukasti tämän hallinnassa kotieläimen tapaan.

Tyttö ja koira

Kohtaamisia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard


Vanhin fossiili ajalta 31 700 vuotta sitten

Tähän asti vanhimmat, selkeästi koiran fossiilit Venäjältä ja Saksasta, sijoittuvat ajalle n. 17000 - 14000 vuotta sitten. Koiran esi-isiä Euraasiasta etsittäessä puhutaan yleisesti aina vain esimerkiksi intiansusista ja arabiansusista, mutta näiden kahden fossiilin kohdalla susiesi-isä onkin ollut euraasiansusi (Canis lupus lupus). Ihan viime aikoina Belgiasta löydetyt fossiilit osoittavat, että koira ja ihminen ovat eläneet yhdessä paljon luultua kauemmin. Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi koiran 31 700 vuotta vanhat jäännökset Goyetin luolasta. Esihistoriallisella koiralla oli leveämpi ja lyhyempi kuono sekä suurempi aivokoppa kuin nykyisellä koiralla tai sudella. Koiran kallo oli kuitenkin pienempi kuin nykysudella. Tutkimusta johtaneen Mietje Germonprén mukaan koira muistutti nykyistä siperianhuskya, mutta oli huomattavasti suurempi. Luiden isotoopppianalyysi paljasti, että koira söi hevosia, myskihärkiä ja peuroja, mutta ei kaloja tai muita mereneläviä.

Koiran kesytys

Susi on todennäköisesti se nisäkäs, joka aloitti ensimmäisenä yhteiselämän ihmisen kanssa. Nykyisin tunnemme tämän suden koirana. Kymmeniä tuhansia vuosia sitten ihminen ja susi lyöttäytyivät yhteen, ja hiljalleen kesysusista jalostui ihmisestä riippuvainen koira. Tarkalleen ottaen, uusimman tutkimuksen mukaan, tämä ihmisen ja koiran yhteiselo alkoi noin 33 000 vuotta sitten, Altailla, Siperiassa.

Siitä, miten susi päätyi ihmisen seuraan, on keskusteltu paljon ja esitetty erilaisia teorioita. Pitkään on vallinnut käsitys, jonka mukaan ihminen on noukkinut susien pesistä pentuja, ja niistä on sitten kehittynyt koira. Uusin teoria sanoo, että susi itse asiassa kesytti itse itsensä. Jotkut yksilöt vain hakeutuivat ihmisasutuksen liepeille ruuan toivossa, ja siirtyivät siitä sitten, tai niiden jälkeläiset siirtyivät, erilaisten vaiheiden kautta pysyvästi ihmisen seuraan.

Nykykoiramme ei ole kuitenkaan näiden yli 30 000 vuotta sitten ihmisen seurassa liikkuneiden, puolivillien esikoirien jälkeläisiä. Jääkauden vuoksi tuon ajan jälkeen seurasi kylmiä kausia, jolloin jäätikön reunat siirtyilivät, ja ihmiset joutuivat liikkumaan saalistamiensa eläinten perässä. Tässä jatkuvassa muuttoliikkeessä eivät koirat, taikka koiranlaiset eläimet pysyneet perässä, vaan jäivät asteittain pois ihmisen seurasta. 19 000 vuotta sitten alkoi uusi yritys suden taipaleella koiraksi.

Nykykoiramme polveutuvat jääkauden loppuajalla, noin 17 000 - 14 000 vuotta sitten eläneistä koirista. Tuolloin koiria domestikoitiin ihmisen seuraan eri puolilla maapalloa, ja jotkut näistäkin yrityksistä epäonnistuivat ja katkesivat, jotkut jatkuivat - aina tähän päivään saakka. Kaikki tämä edellä esitetty vaatii kuitenkin vielä vahvistuksekseen, eräiden tutkijoiden mukaan, uutta tutkimusta ja uusia todisteita, sillä paljon prosessissa on vielä arvailun ja päättelyn varassa.

Esi-isissä useampia susipopulaatioita - eri puolilla maailmaa

Koirasta historiaan jääneet todisteet osoittavat, että ensimmäiset koirat olisivat kehittyneet itäisessä Aasiassa, Kiinassa. Ihmisten liikkuessa maapallolla paikasta toiseen, koirat seurasivat heidän mukanaan - ja näin koirat olisivat tulleet ihmisten mukana myös Aasiasta Amerikkaan. Erilaisissa oloissa ihmisten tarpeet ja näin myös odotukset koiriensa käytön suhteen vaihtelivat - ja koirista alkoi kehittyä erilaisia muotoja, rotuja.

On mahdollista, että koira ei kehittynyt susista vain yhdessä paikassa Euraasiassa, vaan se saattoi kehittyä susista suunnilleen samoihin aikoihin useammassakin paikassa. Kehitys saattoi alkaa Euraasiassakin useammasta paikasta, intiansudesta, arabiansudesta taikka jostakin muusta suden alalajista; Euroopassa, Lähi-Idässä ja kauempana itäisessä Aasiassa. - Kehitys saattoi samaan aikaan alkaa myös arktisilla alueilla arktisista susista.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että koira on kesytetty useita kertoja ihmisen ja koiran yhteisen historian aikana.
Tyttö ja koira

Yhteiseloa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Caribb


Koira kehittyi ehkä myös Amerikassa

Koiria saattoi siirtyä ihmisten mukana Aasiasta Amerikkaan. Silti, samoihin aikoihin, taikka hieman myöhemmin - koira saattoi kehittyä myös Amerikassa. Arktisten seutujen paimentolaisten, paleointiaanien ja eskimoiden kehittämät arktiset rodut saattoivat kehittyä näin - erillään Euraasian suunnalla tapahtuvasta koiran kehittymisestä. Paleointiaanit muuttivat Amerikkaan Siperiasta, mutta oliko heillä mukanaan jo koira - vai kesyttivätkö he sen vasta Amerikassa? Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia yhtä aikaa. He saattoivat tehdä siis molemmin tavoin.

Kummatkaan, fossiililöydöt taikka DNA-tutkimus, eivät ole tuoneet selvyyttä siihen, että tapahtuiko koiran kesyyntyminen sudesta suunnilleen samaan aikaan useammassa paikassa. Tätä pidetään kuitenkin hyvin todennäköisenä.

Koirien alkuperä Etelä-Kiinassa?

Vuonna 2009 julkaistiin uusin tutkimus, jossa geenitutkimusta hyväksi käyttäen määritettiin koirien alkukehdoksi Kiina, ja siellä Jangtse-joen eteläpuoliset seudut. Kiinassa koiran olisivat useista susista kesyttäneet paikalliset keräilijä-metsästäjät taikka riisinviljelijät 16 300 vuotta, taikka lyhyemmän aikaa sitten. Tässä tutkimuksessa myös spekuloidaan syitä siihen, miksi susia olisi Aasiassa kesytetty - ja esitetään syyksi sitä, että näitä eläimiä käytettiin ruuaksi. Siten koiraa ei olisikaan kesytetty sudesta metsästykseen, vartiointiin taikka ihmisen seuralaiseksi, kuten aiemmin on oletettu - vaan syötäväksi.

Koiralla ja sudella on erojakin

Koiran pään muoto ja koko eroaa suden päästä ja sillä on pienemmät aivotkin, kuin sudella. Koiralla on heikommin kehittynyt hampaisto ja purenta, kuin sudella. Koirat ja sudet myös kehittyvät pentuina eri tahtiin. Niiden pentuina kehittyvässä sosiaalistumisessa on merkittävä ero. Jos sudenpentu ei tapaa ihmistä kolmen-neljän ensimmäisen elinviikkonsa iässä, se on loppuikänsä villi. Koiranpennulla tämä vaihe on huomattavasti pidempi, kuudentoista viikon ikään saakka. Aikuinenkin koira anelee ruokaa isännältään, kun susilla tällainen käyttäytyminen on tyypillistä vain nuorille pennuille. Suhde pätee myös ystävyyttä osoittavaan nuolemiseen, jota koirat harrastavat koko ikänsä, mutta susilla piirre havaitaan vain pennuilla. Myös rakenteellisesti koiran ja suden ominaisuuksissa on todettavissa samanlaisia piirteitä. Esimerkiksi monilla koiraroduilla tavattavia luppakorvia on susilla vain nuorilla pennuilla.

Pikkukoirat lähtöisin Lähi-idän susista

Alkuvuodesta 2010 tuli julki tutkimus, jonka mukaan pienikokoiset koirat ovat lähtöisin Lähi-idän susista. Ne on kesytetty siellä runsaat 12 000 vuotta sitten, päättelee yhdysvaltalainen tutkijaryhmä. Johtopäätös perustuu tietyn geenin, IGF1:n muunnosten esiintymiseen eri koiraroduissa ja eri puolilla maailmaa elävissä susissa ja muissa koiraeläimissä.

Koirat ovat kesytettyjä harmaasusia mutta niiden kesyttämisen ajankohdasta ei ole varmuutta. Arkeologisten löytöjen perusteella tiedetään, että koiria on elänyt ihmisten parissa Keski-idässä, Länsi-Venäjällä ja Euroopassa 14 000 - 31 000 vuotta sitten. Ns. mitokondriaalisen dna:n perusteella kesyttämisen ajankohdaksi on saatu 5 000 - 16 000 vuotta sitten ja tapahtumapaikaksi on arvioitu itäinen Aasia. Todennäköisesti koira on kuitenkin kesytetty useamman kerran ja vielä kesyttämisen jälkeen koirat ovat risteytyneet uudelleen susien kanssa, kuten tapahtuu edelleenkin.

Koirarotuja on maailmassa noin 400 ja niiden ulkomuoto vaihtelee poikkeuksellisen runsaasti ottaen huomioon että kyseessä on yksi ja sama laji. Sen vuoksi koiran genomista saadaan helpommin tietoa erilaisista ulkonäköön ja rakenteellisiin piirteisiin vaikuttavista perimän ominaisuuksista. Ihmisillä esimerkiksi pituuteen vaikuttavien geenimuunnosten löytämiseen tarvitaan moninkertainen määrä yksilöitä.

Kesyttäminen johtaa usein eläimen koon pienenemiseen. Maatalouteen siirtyvissä yhteisöissä pienet koirat ovat olleet käytännöllisempiä joten sellaisia on voitu suosia ja näin edistää koirien koon pienentymistä. Euroopassa elettiin metsästys-keräilykulttuurissa. Isot koirat ovat olleet hyödyllisiä metsästyksessä eikä koosta muutenkaan ole ollut haittaa, koska asutus on ollut harvaa.

Koiran tieteellinen nimi

Koiran tieteellinen nimi on Canis lupus familiaris.

    Koiran tieteellinen luokittelu

    Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
    Kunta: Eläinkunta Animalia
    Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
    Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
    Luokka: Nisäkkäät Mammalia
    Alaluokka: Istukkanisäkkäät Theria
    Lahko: Petoeläimet Carnivora
    Heimo: Koiraeläimet Canidae
    Suku: Canis
    Laji: lupus
    Alalaji: familiaris

Iltajuoksulla
Lähteet
  • YLE tiede, BioMedCentral Biology
  • Pang JF, Kluetsch C, Zou XJ, et al. 2009: mtDNA Data Indicate a Single Origin for Dogs South of Yangtze River, Less Than 16,300 Years Ago, from Numerous Wolves
  • BBC News: Origin of dogs traced
  • Richard H. Tedford, and Mauricio Anton: Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History
  • msnbc.com: World's first dog lived 31,700 years ago, ate big
  • Savolainen, Peter; Ya-ping Zhang, Jing Luo, Joakim Lundeberg, and Thomas Leitner (2002-11-22): Genetic Evidence for an East Asian Origin of Domestic Dogs


  • Koirasusi

    Susi Canis lupus Koirasusi
    Tyttö ja koira
    Koira - ihmisen paras ystävä Creative Commons
    Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Randy Son Of Robert
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***