Menu
Susisivut
KOJOOTTI (Canis latrans)

Kojootit ovat olennainen osa länttä ja Amerikkaa. Mitäpä olisivat preeriat illan pimetessä ilman suurten kojoottilaumojen kimakkaa ulvontaa ja haukkua!

Kojoottilaumoissa etenkin alfa-urokset ulvovat toisten laumojen alfauroksille. Kojootit tunnistavat toisten kojoottien ulvonnan ja viestivät toisilleen kaikkea sitä, minkä merkitystä me sitä kuulevat ihmiset voimme vain arvailla. Kojootit liikuskelevat läpi vuorokauden, vaikkakin ovat vilkkaimmillaan hämärän hetkillä - varhain aamulla ja illan laskeutuessa.

Superkojootti

"Intiaanitarujen kuolematon petkuttaja" kojootti elää ja voi hyvin Amerikassa. Kojoottien kokonaismäärä on 5 - 6 miljoonaa yksilöä. Kojoottikanta kukoistaa, vakka kojootteja metsästetään ja tapetaan massoittain.

Sadan vuoden ajan kojootteja on tapettu asein, ansoin ja myrkyin. Puoli miljoonaa kojoottia, eli yksi aina minuutin kuluttua, menettää nykyisin henkensä tässä tappotouhussa. Järjestetään oikein kilpailuja, joissa ampujat yrittävät ampua mahdollisimman monta kojoottia. Useat sadat kojootit menettävät henkensä näissä järjettömissä ampumakisoissa parin päivän aikana.

Mitä enemmän kojootteja tapetaan, sitä tehokkaammin lisääntyvät ja selviytyvät jäljelle jäävät. Sillä jäljelle jääville jää enemmän ja riittävästi ravintoa ja emot tuottavat jälkeläisilleen runsaammin maitoa.

Kojootteja riittääkin Amerikassa kolme jokaiselle neliökilometrille. Ihmisen ahdistelemana kojootista kehittyy "superkojootti" ja se oppii selviytymään yhä monimuotoisemmin ja tehokkaammin.

Kuvassa oikealla, kojootti istuskelee silmät kiinni torkkuen talvisessa Yellowstonen kansallispuistossa, Yhdysvalloissa, 7.2.2014.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat kojootista yllä ja oikealla - Copyright © Flickr/Jacob T. Meltzer
Koiraeläimet
Kojootti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kojootti Canis latrans - Copyright matt knoth


Kojootinevinneisyys

Levinneisyys

Kojootti elää Pohjois-Amerikassa, jossa sitä tavataan aina Uudesta Meksikosta Alaskaan - Meksikon etelärajalta Hudsonin lahdelle asti. Kojootti ei suinkaan asustele vain preerioilla, vaan sitä tavataan myös yli 3000 metrin korkeudesta vuorilta ja sankoista metsistä.

Kojootit ovat sopeutuneet myös liikuskelemaan estoitta kaupunkien ja taajamien piha-alueilla, kaatopaikoilla ja roskapöntöillä. Pihalla oleva pieni lemmikkieläin voi tällöin olla vaarassa jäädä kojootin suihin. Jokin saksanpaimenkoiran kokoinen koira voi puolestaan olla vaara kojootille.

Kojootit voivat liikuskella yksin taikka pareittain. Ne elävät myös järjestäytyneinä laumoina susien tapaan - ja laumaa johtavan alfa-parin liittokin on susien tapaan elinikäinen.
Ravinto

Jos kojootti ei löydä ravinnokseen jäniksiä, hiiriä, myyriä, kaloja taikka lintuja - niin hyvin sille maistuvat silloin myöskin marjat ja hedelmät. Kojootit ovat kuitenkin lihansyöjiä ensisijaisesti ja 90 % niiden ravinnosta on muita nisäkkäitä. Niiden menestystä ja runsasta levinneisyyttä on edistänyt kuitenkin se, että ne kykenevät syömään melkeinpä kaikkea, mitä vain ajatella voi.

Kojooteista on hyötyä ja joskus harmiakin

Syy kojoottivihaan piilee siinä, että kojootti on vaaraksi karjankasvattajille ja etenkin lampureille. Lammas on helppo ja täysin puolustuskyvytön saalis kojootille. Aidat eivät kojoottia pidättele. Joku lampaankasvattaja on käyttänyt hyvällä menestyksellä lampaidensa vartijoina aaseja ja laamoja, jotka lammaslauman mukana kulkiessaan pitävät kojootit loitolla. Myöskään metsästäjät eivät pidä kojootista, sillä se saalistaa samoja hirvieläimiä metsästäjien kanssa. Kojoottien saalisnisäkkäät eivät ole vain pieniä.

Ihmisen ohella kojootin paha vihollinen on susi. Yksi syy siihen, että kojootti on kyennyt levittäytymään niin tehokkaasti Amerikan mantereelle on se, että sen luontainen vihollinen susi on suurilta alueilta tapettu sukupuuttoon. Yellowstonen kansallispuistossa ei ollut 60 vuoteen susia ja kojootit saivat elellä siellä rauhassa ja kojoottiherroiksi. Nyt sutta on puistoon palautettu ja paikoin sudet ovat tappaneet jo puolet kojooteista. Kojootti juoksee nopeasti ja jaksaa juosta pitkään, kuten susikin - mutta sillä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä pakosalle silloin, kun sen kannoilla on susilauma.

Kojooteista on myös suoranaista hyötyä. Jos kojootit olisivat pois, räjähtäisi myyräkanta valtavaan kasvuun. Kojootit ovat tehokkaita myyräkannan kurissa pitäjiä. Amerikan mäyrille kojooteista on myös hyötyä, sillä mäyrät ja kojootit ovat oppineet saalistamaan yhdessä. Mäyrä kaivaa maata nopeammin ja tehokkaammin kuin kojootti - kojootti puolestaan kuulee paremmin jyrsijän liikkeet maan alla. Kumppanuus on hyödyksi kummallekin. Joskus vain kojootti "ei pidä omaa puoltaan sopimuksesta" - ja ehtii nappaamaan yhteisesti etsityn saaliin.

Kojootti Canis latrans

Kahdeksan viikon ikäinen orpo kojoottipentu on otettu eläinten pelastus- ja rescuekeskukseen täysihoitoon. Uusi Meksiko, Yhdysvallat, heinäkuu 2012.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/J. N. Stuart
Kojootti Canis latrans
Ominaisuuksia

Kojootti eli preeriasusi on kooltaan sutta pienempi, mutta kettua selkeästi suurempi ja sillä on hyvin tuuhea häntä, kuin ketulla. Painoa kojootilla on 11 - 21 kg. Ruumiin pituus 70 - 97 cm ja hännän 30 - 38. Hartiakorkeus on 45 - 53 cm. Kojootit eivät ole susien lailla käyttäytymisessään rohkeita - ne väistävät kaikkea ja ovat varovaisia.

Tarvittaessa kojootit juoksevat hyvin lujaa ja voivat saavuttaa suunnilleen saman nopeuden kuin susi, noin 65 km tunnissa. Neljän metrin loikat myös onnistuvat. Kuulo- ja hajuaisti ovat tarkat ja herkät, kuulemista auttavat suuret pystykorvat - näkö ei ole yhtä hyvä.

Kojootit tappoivat ihmisen

Hyvin harvinainen ja traaginen tapaus koettiin syksyllä 2009 Cape Brentonin kansallispuistossa Kanadassa. Kaksi äärimmäisen aggressiivista kojoottia hyökkäsi yksin puistossa liikkuneen, lupaavan nuoren muusikon, 19-vuotiaan Taylor Mitchellin kimppuun. Mitchell lennätettiin sairaalaan, jossa hän kuoli kojoottihyökkäyksessä saamiinsa vammoihin. Kanadan ratsupoliisin asiantuntijoiden mukaan on erittäin harvinaista, että kojootit iskevät ihmisen kimppuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla, kojootti Canis latrans - Copyright matt knoth
Lisääntyminen

Raskaus kestää 60 - 63 vuorokautta ja pentuja putkahtaa aikanaan 1 - 19, keskimäärin kuitenkin 6 - 7. Pentujen syntymäpaino on 250 grammaa.

10 päivää syntymän jälkeen pentujen silmät avautuvat ja painoakin on kertynyt jo puoli kiloa lisää. Lurppakorvat alkavat samalla kohota pystyyn aikuisten kojoottien korvien tyyliin. Jo hyvin pieninä, ensimmäisiä kertoja pesäluolasta ulos tunkiessaan - alkavat kojootin pennut suu ammollaan pitää kovaa ääntä ja ulvonnan yritystä. Aikuisinahan kojootit ovat varsin äänekkäitä eläjiä. Emo imettää pentuja pesässä ensimmäiset 4 viikkoa.

Urospennut lähtevät omille teilleen pesäluolasta jo 6 - 9 kuukauden iässä. Sukukypsyys saavutetaan 12 kuukauden iässä. Kojootti voi lisääntyä koiran ja myös suden kanssa.

Kojootti Canis latrans

Lähteet
Animal Diversity Web
Desert USA
The U.S. Fish and Wildlife Service
Smithsonian Institution
Huffington Post: Taylor Mitchell, Singer-Songwriter, Killed By Coyotes On Hike In Canadian Park

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä kojootti Canis latrans - Copyright ames Marvin Phelps
*Kuva alla kojootti Canis latrans - Copyright Jim Nix / Nomadic Pursuits
*Levinneisyyskartta kojootti Canis latrans - Copyright Nordelch


Koiraeläimet
Suden ja kojootin suhteista

Sutta pidetään hyvin usein kojoottien vihollisena - hyökkääväthän ne usein näkemiensä kojoottien kimppuun. Yellowstonestakin susien siirtoistutusten myötä kuoli puolet kansallispuiston kojooteista.

Tosiasiassa kojootit hyötyvät susista, mutta sudet eivät niistä. Susien saaliseläinten haaskat ovat talvisin kojooteille tärkeä ravintovara, vaikka susien jättämää haaskaa syödessään kojootti voikin joutua niiden hampaisiin. Sudet myös kontrolloivat kojoottikantoja piteän ne sopivan kokoisina. Susien häviämisen takia kojootteja on alkanut olla niin paljon, että ne ovat jo päässeet leviämään uusille alueille, joilla ne saattavat uhata muita lajeja.

Ennen harmaasusikatoa esim. punasusien elinalueilla ei ollut kojootteja, mutta nyt on - ja kojootit uhkaavat puhdasveristen punasusien säilymistä risteytymällä niiden kanssa.

Pohjois-Amerikassa susilla on tärkeä merkitys kojoottien kannan säätelijänä. Ihmisten harjoittama kojootinmetsästys on julmaa ja lisäksi täysin tehotonta. Vain susi pystyy pitämään kojoottien määrän ekosysteemin kannalta sopivana. Suden ansiosta kojootti on myös tehokas lisääntyjä. Sillä kun sudet tappavat kojootteja, niin lajin säilymisen ehto on tehokas lisääntyminen, jotta sudet ehtisi tappaa kaikkia kojootteja. Mutta nyt luonnon tasapaino on järkkynyt - susi on kadonnut Yhdysvalloista lähes kokonaan ja kojoottien määrä kasvaa kasvamistaan. Myös ihminen on toimillaan saanut ne lisääntymään tehokkaammin. Jos susi olisi kadonnut myös Kanadasta, ilmeisesti kojootteja olisi sielläkin, koko tuon suuren maa-alan laajuudelta.

Harmaasusi ja kojootti voivat myös risteytyä, mutta sitä ei koskaan tapahdu luonnossa. Suden ja kojootin risteymiä on vain tarhaoloissa.

Jos susilauma näkee kojootin syömässä niiden kaataman saaliseläimen haaskaa, ne hyökkäävät rosvon kimppuun. Joskus kojootti selviää susista, joskus ei. Jos kojootteja on useampia ja susia vain yksi, kojootit pystyvät puolustautumaan. Ehkä nämä lajit tuntevat voimakasta vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan, mutta ne elävät silti harmoniassa.

Kojootti Canis latrans
Koiraeläimet
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***