Menu
Susisivut
Susia pannoitetaan

Susia pannoitetaan ja tutkitaan Oregonissa, Yhdysvalloissa.

Kuva vasemmalla - 25.2.2015 Wallowa County, Oregon, Yhdysvallat. Pannoitettavana on Imnaha -lauman kaksivuotias urossusi. Tutkimuksen ajaksi nukutetun suden pää on peitetty sekä silmien suojelemiseksi, ja myös siksi, että se ei saa silmiinsä ärsykkeitä ja pysyy tyynenä.
Kuva oikealla - 28.3.2013 Zumwalt Prairie area, Wallowa County, Oregon, Yhdysvallat. Imnaha -lauman alfauros on tavoitettu helikopterin avulla ja tutkitaan ja pannoitetaan.

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright Oregon Department of Fish & Wildlife
Pantasudet
Pantasudet
Susia pannoitetaan

Susia pannoitetaan ja siirrellään helikopterilla Wyomingissa, Yhdysvalloissa 15.2.2013.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, ylempi Credit: Lori Iverson / USFWS - alempi Credit: Eric Cole / USFWS - Copyright USFWS Mountain Prairie
Pannoitus

Kuvassa sutta pannoitetaan Yellowstonessa, Yhdysvalloissa. Kuva U.S. Fish and Wildlife Service.

PANTASUDET

Rktl (Luonnonvarakeskus, Luke) pannoittaa ja tutkii

RKTL aloitti 1998 ensimmäisenä Pohjoismaissa radioseurantaan perustuvan susitutkimuksen. - tutkimuksen nimenä tuolloin oli "Susikannan hoidon perusteet". Hanke keräsi tietoa susien määrästä, liikkuvuudesta ja käyttäytymisestä sekä kannan rakenteesta. Tänä päivänä tehokas tapa saada tietoa susien elämästä on niiden seuranta radiolähettimin varustettujen kaulapantojen avulla; nämä sudet ovat "pantasusia".

Pantatutkimuksen historiaa - 93 sutta pannoitettiin vuoteen 2009 mennessä

RKTL varusti yhteensä 93 eri susiyksilöä lähetinpannalla vuosina 1998 - 2009. Tutkimus on antanut ja antaa uutta tietoa mm. susien lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta, tilankäytöstä, nuorten susien vaelluskäyttäytymisestä sekä susien vaikutuksesta hirvieläinkantoihin.

Pantasuden seuranta

Pantasudesta tiedetään aina, missä se kulloinkin liikkuu, mitä se on käyttänyt ravinnokseen ja missä se on viettänyt aikaansa. Tällaisessa tutkimuksessa on vahvistunut susista erilaisia säännönmukaisuuksia - kuten niiden tapa elää perhekuntaisissa laumoissa, vaikkakin "singlesusiakin" on.

Olipa sitten kyse laumasta taikka yksinään elelevästä sudesta - niin reviirin koko on noin 40x40 km. Tämä alue jätetään vain ruoan puutteessa - mutta alueen sisällä voidaan yhden yön kuluessa siirtyä toiselta laidalta toiselle. Susi tappaa riistaa vain sen mukaan, mitä se tarvitsee ravinnokseen. Ilpo Kojolan mukaan aikuisen suden energiantarve on 21 000 kilojoulea vuorokaudessa. (Vertailun vuoksi: toimistotyöntekijä selviytyy vuorokaudesta 10 000 kilojoulella).

Mitä saadaan irti susisatelliiteista? - toukokuu 2012

Susipari elää reviirillä, jonka rajoja on työläs hamottaa ilman GPS -paikannusta. Kaikilta reviireiltä ei susia tarvitse pannoittaa. Kuluneen talven aikana Suomen susilaumoista oli puolet sellaisia, joissa oli vähintään yksi lähetin. Jo yksi paikallinen vakioasukas on suuri apu hahmotettaessa asuttujen tonttien määrä.

Reviirirajojen ulkopuolelta löytyvät lauman tai parin jäljet kertovat, että siellä asuu toinen susipari. Jos jäljen jättäjiä on enemmän kuin kaksi, on naapurissa syntynyt pentuja.

GPS-paikannus antaa myös tiedot siitä, miten sudet asutuksen pirstomissa maisemissa liikkuvat. Kuinka lähellä taloa tai kesämökkiä susi käy.

Samoin selviää se, minne sudenpennut syntymäseuduiltaan matkaavat. Mikä on matkareitti ja minne jäädään omia pentuja tuottamaan on kysymys, johon saa yksiselitteisimmän vastauksen asentamalla GPS -lähettimiä lauman nuorille susille.

Lähettimien avulla on myös mahdollista selvittää, kuinka monta metsäpeuraa susi syö. Pantasutta seuraamalla on mahdollista selvittää, kuinka monta peuranvasaa se tappaa. Saadut tulokset osoittavat valtavan yksilöllisen vaihtelun: yksi susi tappaa kesän mittaan 25 vasaa, toinen vain yhden.

Pantasusien ja susipuhelimen avulla on myös mahdollista vähentää koiriin kohdistuvaa vahinkoriskiä. (Ilpo Kojola/Apaja 1/2012 )
Suden tavoitus moottorikelkalla

Susien kiinnisaaminen radiopannan kaulaan laittamiseksi moottorikelkkaa käyttäen on vaativaa ja vauhdikasta puuhaa. Susi otetaan kiinni väsyttämällä. Joskus tuo väsytys loppuu vain muutaman minuutin jälkeen, kun susi väsähtää paksussa lumessa, toisinaan takaa-ajo moottorikelkalla voi kestää tuntejakin. Yleensä yökyöpelit sudet saadaan kiinni iltahämärissä tai yöllä. Kiinniottamisessa voidaan käyttää apuna moottorikelkkaa: sutta ajetaan takaa ja sen väsyttyä riittävästi - moottorikelkan perässä narun päässä roikkuva suksimies voi suden rinnalle päästyään pujottaa köysisilmukan sen kaulaan. Työ ei kuitenkaan suinkaan vielä lopu tähän - vaan nyt seuraa vielä noin kymmenen minuutin väsytystaistelu, ennen kuin susi huomaa jääneensä toiseksi ja antautuu.

Kun susi on saatu kiinni, laitetaan se laatikkoon, jossa se yleensä rauhoittuu. Se on tärkeää, ettei susi saa vammoja. Sitten se siirretään tien varteen, jossa eläin nukutetaan, tutkitaan ja pannoitetaan. Suomesssa ei kiinniottojen yhteydessä ole menetetty vahingoittuneena yhtään sutta.

2011 alkaen pannoituksessa mukana helikopteri

Keväällä 2011 Suomessakin alettiin Ruotsin tapaan pannoittaa susia helikopteria käyttäen. Suteen ammutaan nukutusnuoli helikopterista. RKTL asentaa susille radiopantoja Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja mahdollisesti Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen riistanhoitopiirien alueella. Pannoitettavat sudet etsitään maasta käsin ja immobilisoidaan helikopterin avulla.

Vuonna 2010 RKTL haki tähän tehtävään lentäjää tällaisella kuulutuksella:

Lentäjällä kokemus suden ja muiden riistaeläinten pannoituslennoista. Lentäjän taidolla ja kokemuksella on keskeinen merkitys suden seuraamisessa ja nukutusnuolten ampumisen onnistumisessa. Kokemus korostuu erityisesti tässä projektissa, koska käytettävissä oleva aika on hyvin lyhyt suhteessa pannoitettavien eläinten lukumäärään.

Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo, että helikopteri saattaa aiheuttaa susille hetkellisesti stressiä:

- Helikopterilla on tarkoitus saada susi menemään aukeille, kuten järven jäälle tai suolle, jotta helikopterilla päästään riittävän lähelle. Nukutusnuoli ammutaan nukutuskiväärillä ja sillä konstilla panta saadaan kaulaan. Ilman muuta se on stressitilanne susille. Se ei koskaan ole harmiton tilanne, kun ihminen menee pedon lähelle. Pannoitus on kuitenkin hyvin nopeasti ohi, Ronkainen kertoo.

Yläneen seudulla elävän seitsenpäisen susilauman johtajapari sai kaulaansa gps-pannat tammikuussa 2011 juuri näin, että ne jahdattiin ja pannoitettiin helikopterin avulla. Pannoitettuja susia seuraamalla on tarkoitus tutkia muun muassa lounaissuomalaisten hukkien ruokavaliota, joka poikkeaa jonkin verran Pohjois- ja Itä-Suomen susista. Yläneen seudulla on runsas valkohäntäkauriskanta. Helikopteri oli Kojolan mukaan ainoa vaihtoehto saada sudet pannoitettua Yläneellä, sillä moottorikelkan käyttö on mahdotonta metsäisellä ja asutulla alueella, jossa on paljon yksityisalueita.

Myös silloin, kun susi nukutetaan helikopterista nukutuspiikki ampuen, tarvitaan maajoukkojakin. Näin tapahtui helmikuussa 2011, jolloin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petoryhmä tavoitti lauman sunnuntaina Virtain Lakeisnevalla:

- Viisi hiihtäjää ja heitä auttanut moottorikelkkamies ajoivat laumaa edellään. Se hajosi ennen nevaa, mutta naaras kääntyi aukealle helikopterin edestä. Lumi on muuttunut viikossa sutta kantavaksi, joten eläimet pääsevät nyt todella kovaa. Kannoin ilman lumikenkiä nukkuvaa naarasta tutkittavaksi ja pannoitettavaksi noin 40 metriä, enkä pudonnut kertaakaan 15:ttä senttiä syvemmälle, Rktl:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen kertoo.
Pantasusi

Musta pantasusi Minnesotassa, vuosi on 2004 - kuva Copyright Julie DeJong, Minnesota DNR.

Pantasusilla on ollut omat nimet

Radiopannan saaneet sudet ovat saaneet menneinä vuosina omat nimensä sukupuolensa mukaan - myöskin käytännön seurannan helpottamiseksi. Ugri, Ursa, Taiga, Minna, Merina, Lulu, Lupu, Nadja, Petrus, Petro, Nemo, Halla, Neri, Miska, Venus, Igor, Nikita, Janus, Noppe, Nappe, Nippe, Valeri, Herkules ja Maija ovat esimerkkejä mediasta tutuista, maineikkaista pantasusista.

Pantasutemmekin tapetaan

Hyvin usein pantasuden nimi jää elämään historian lehdillä surullisissa merkeissä niin, että se on tullut tavalla taikka toisella tapetuksi - monesti salakaadon seurauksena. Myös luvallisissa kaadoissa tapetaan pantasusia, mikä susitutkimuksen kannalta on järjetöntä. Näin jopa kokonaisia petotutkijoiden seuraamia susilaumoja on tapettu.

Niinpä esimerkiksi keväällä vuonna 2001 erikoistutkija Ilpo Kojolan ainoaksi mahdollisuudeksi jäi yritys vedota susien ampujiin näin: "Me tutkijat emme voi tässä tilanteessa tehdä muuta kuin vedota poroisäntiin ja jahtiporukkaan: säästäkää nyt edes pantasudet". Tämä vetoomus tuolloinkin kaikui kuuroille korville.

Liikkuva susi

Susitutkimuksessa on susien todettu liikkuvan varsin pitkiä matkoja, jopa satoja kilometrejä, eräät jopa yli tuhat kilometriä. Koska susi liikkuu vuorokaudenkin aikana kymmeniä kilometrejä, saattaa tämä antaa vaikutelman monista susista. Kuitenkin yksi susi saattaa yhden yön aikana jättää jälkensä halkaisijaltaan usein kymmenien kilometrien levyiselle alueelle. (Lähteenä mm. Yle/Pallo hallussa sekä suurpedot.fi)

Susipantoja 1800-luvulta

Museoviraston katsaus 1800-luvun lopun susitilanteesta maassamme. Esittelyssä myös koiralle tuolloin susisuojaksi valmistettu susipanta, joka on siis itse asiassa koiran kaulapanta. Klikkaa alle linkkiin.

Uutinen Museovirasto: Koiran kaulapanta, susipanta

Koiran susipanta

Melko kamalan näköinen panta, jota on käytetty Maremmano-abruzzese - Cane da Pastore Maremmano-Abruzzese -koiran kaulassa lammaspaimenessa, suojana susia vastaan Italiassa. Tällaisia piikki- eli naulapantoja on käytetty erityisesti Turkissa ja Espanjassa, joissa niiden nimenä on carlancas.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Wikipedia/Justlettersandnumbers


Luke varusti lähettimellä 14 sutta 2017

Luonnonvarakeskus (Luke) varusti GPS-pannalla 14 sutta helmi-maaliskuussa 2017. Näistä aiemmin pannoittamattomia oli 12, ja lisäksi kahden pannoitetun suden toimimaton panta vaihdettiin uuteen.

Emme seuraa tällä pantasusisivulla vuosittain maamme susien pannoitustilannetta. Reaaliaikaiset pannoitukset käyvät ilmi susisivuillakin susiuutisista, mutta parhaiten luonnollisestikin Luken omista tiedotuksista.

Uutinen Luke: Riistahavaintopalvelut

Suomen salakaadettuja susia - myös pantasusia

Pantasusienkin kohtalo on maassamme usein ollut kova. Tutustu susimaailman synkkään ja mustaan puoleen alta linkistä.

Uutinen Pantoja ja pantasusiakin purossa, järven pohjassa, meressä - milloin missäkin.
Pantasudet
Susia pannoitetaan

Susia pannoitetaan ja siirrellään helikopterilla Wyomingissa, Yhdysvalloissa 15.2.2013.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - ylempi Credit: Lori Iverson / USFWS - alempi Credit: USFWS / Tim Pratt - Copyright USFWS Mountain Prairie
*** tunturisusi.com linkit ***