Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
SUSIUUTISIA VUODELTA 2006

Viimeisimpiä susiuutisia lehdistä, teeveestä ja radiosta. Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset vuodelta 2006. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.


Sudet veivät koiran kesken haukkukokeen Kaavilla. (30.12.2006)
Korkeaoja arvostelee EU:n susipolitiikkaa (30.12.2006)
Ratkaisua susien kaatoluvista odotetaan (29.12.2006)
Joutsenon susijahti päättyi tuloksetta (29.12.2006)
Susi kaadettiin Juvalla (23.12.2006)
Tuomioehdotus: Suomen susimetsästys rikkoo EU-lakia (30.11.2006)
EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin (30.11.2006)
Viisi sutta tapettiin salajahdissa Hyrynsalmella - RKTL mukana (25.11.2006)
Hallan sudet (21.11.2006)
Kainuun susilauma kulkee yhä vapaana (20.11.2006)
Luonto-Liitto vaatii Hallan susilauman tappoluvan peruuttamista (19.11.2006)
Tappotuomio koko Hallan susilaumalle (17.11.2006)
Juankoskella kaadettiin susi (8.11.2006)
28 suttamme aiotaan kaataa (28.9.2006)
20 lisääntyvää susiparia ei riitä (8.9.2006)
Suomen susikannan ei anneta kasvaa (3.9.2006)
Susiemme määrä 205 - 215 (9.8.2006)
Pantasusi löytyi tapettuna Nurmeksessa (15.6.2006)
Luonto-Liitto tiedottaa (15.3.2006)
Tilastototietoja susistamme (3.1..2006)






MINÄKÖ UUTISISSA!

Tilastotietoja susistamme

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa tapettiin vuosien 1850 ja 2000 välisenä aikana yli 11 000 sutta.

Suomalaisesta suurpetotutkimuksesta vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL, joka tutkii susien elintapoja mm. radiolähetinpantojen avulla. Vuosina 1998 - 2005 RKTL on asentanut radiolähetinpannan 82 sudelle. Uusimmissa lähettimissä on tarkan sijaintitiedon tallentava GPS-paikannin ja tiedon tutkijalle välittävä GSM-yksikkö.

Pentuja on suomalaisissa susipentueissa keskimäärin 4,4 - pienimmissä kaksi ja suurimmissa kahdeksan. Vuonna 2004 syntyneissä 16 pentueessa oli yhteensä noin 70 pentua.

Suomessa susien laumakoko on keskimäärin seitsemän yksilöä, suurimmissa laumoissa on ollut 12 - 13 sutta.

Geneettisten analyysien pohjalta on arvioitu Suomen susikannan välttyvän liian kapean perimän haittavaikutuksilta, jos kannassa on noin kaksikymmentä lisääntyvää paria.

Suomen susikanta vuoden 2004 lopulla oli hieman alle 200 yksilöä, kun se vuonna 1998 oli ollut alle sata. (MMM 2006)

Luontoliitto tiedottaa

Suden kaataminen Kuhmoisissa ei suojaa seudun pihakoiria

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan kestäviä ratkaisuja


Kuhmoisissa kaadettiin sunnuntaina nuorehko urossusi maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä poikkeusluvalla. Tämän toivotaan opettavan eloon jääneille laumanjäsenille ihmispelkoa ja lopettavan pihakoirien jahtaamisen. Vaikka susi onkin oppivainen koiraeläin, se tuskin osaa mieltää hirven haaskan lähellä tapahtuneen kaadon rangaistukseksi pihakoirien tappamisesta.

"Pihakoirien ja kotieläinten suojaaminen on kestävämpi ratkaisu petovahinkojen ennaltaehkäisyyn kuin häiriköiksi leimattujen susien tappaminen", Luonto-Liiton susiryhmän Outi Ovaskainen painottaa.

Pihakoirien suojaamisessa tehokkaita ovat esimerkiksi koiratarhat, joista on hyviä kokemuksia muualta Suomesta. Tuoreessa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että koiranomistajalla on lakisääteinen vastuu koiranpidossa järjestää koiralle olosuhteet, jotka turvaavat koiran terveyttä. Koska tehokkaaseen koirien suojaamiseen ei ole ollut aiemmin tarvetta investoida, muuttunut tilanne vaatii uudenlaista asennoitumista koiranomistajilta.

Tapauksessa on nähtävissä haluttomuus elää rinnakkaiseloa Suomen luontoon kuuluvan suden kanssa. Kuhmoisissa oli haettu lupaa kuuden suden eli koko lauman kaatamiseen, mutta lupia myönnettiin vain yksi. Yhden suden ampuminen todennäköisesti jopa pahentaa tilannetta, mikäli jäljelle jäänyt lauma hajoaa ja yksittäiset sudet alkavat etsiä pihoista hirviä helpompaa saalista.

"Huolestuttavaa tässä on se, että Kuhmoisissa metsästäjät suhtautuvat tapahtuneeseen 'tehtävä on suoritettu'-asenteella. Ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan sekä eläinlajin että ihmisen kannalta pitkällä aikavälillä kestävästi, mutta niin ei nyt tapahtunut", Ovaskainen muistuttaa.

Useat metsästäjät ovat avoimesti sitä mieltä, että myös susinaaras Ursa pitäisi poistaa, ettei alueelle synny lisää susia. Kuitenkin suden kannanhoitosuunnitelmassa on tavoitteena, että susikanta levittäytyy läntiseen Suomeen ja sinne muodostuu uusia elinpiirejä. Suunnitelmassa painotetaan myös tiedottamisen ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

Luonto-Liiton susiryhmä ihmetteleekin, onko susikannan hoitosuunnitelma pelkkää sanahelinää. Suomen viranomaisten on otettava vastuullinen rooli susikannan hoidossa ja alettava vihdoin panostaa sudenmetsästystä pitkäjänteisempien toimintatapojen toteuttamiseen petovahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on toimia Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä pyrkii levittämään tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, vaikuttamaan asenteisiin sekä vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan. (Luonto-Liitto tiedottaa 15.3.2006).

Lisätiedot:

Outi Ovaskainen, Luonto-Liiton susiryhmä, 040 570 7274,
outiovaskainen@gmail.com

Mervi Koskela, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, 050 336 8400,
mervi.koskela@luontoliitto.fi

www.luontoliitto.fi/susiryhma

Pantasusi löytyi tapettuna Nurmeksessa

Painojen avulla upotettu susi löytyi joesta Nurmeksessa keskiviikkoiltana. Poliisin mukaan susi on tapettu ilmeisesti kevättalven aikana. Kyseessä on niin sanottu pantasusi, jonka liikkeitä voidaan seurata lähettimen avulla. Panta oli paikallaan eläimen kaulassa.

Poliisi sai asiasta ilmoituksen sivulliselta, joka oli havainnut upotetun eläimen Mehtojoessa. Paikka sijaitsee noin 30 kilometriä Nurmeksen keskustasta Kuhmon suuntaan Peurajärven alueella.

Komisario Markus Simpasen mukaan juttua tutkitaan metsästysrikoksena. Tutkinta on alkuvaiheessaan, eikä tekijästä tai tekijöistä ole tietoa.

Vuonna 2004 pannoitettu Nikita-niminen urossusi on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannassa. Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan pannan lähetin oli mykistynyt jo huomattavasti ennen suden kuolemaa. Pannat säilyvät toimintakuntoisina parhaimmillaankin korkeintaan pari vuotta.

Kolmivuotias Nikita kuului kolmen suden ryhmään, joka on liikkunut Nurmeksen seudulla.

Kojolan tietojen mukaan kyseessä oli seitsemäs tapettu pantasusi Suomessa. Kaikkiaan susia on vuosien mittaan pannoitettu 85. Toimintakuntoisia pantoja on tällä hetkellä alle kymmenellä sudella.

Muutama vuosi sitten Ylä-Savossa surmattiin laittomasti myös pantakarhu. (STT 15.6.2006)

Susiemme määrä 205 - 215

Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 205 – 215 sutta. Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli lähes 60 % Suomen susikannasta. Susipentueita arvioitiin syntyneen 20, joista itäisen Suomen kannanhoitoalueella kymmenen, Sisä-Suomessa viisi ja läntisen Suomen kannanhoitoalueella neljä. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin 6 – 7 pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjän puolella. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Julkaistu 7.8.2006)

Suomen susikannan ei anneta kasvaa

Suomen susikantaa ei aiota kasvattaa. Kanta pyritään pitämään nykyisessä noin 20 lisääntyvässä parissa. Kaikkiaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 200 sutta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ennusteen mukaan susikanta voisi kaksinkertaistua seuraavan viiden vuoden aikana, jos suden pyyntimäärät pysyvät nykytasolla. Tällaiseen kasvuun susikantaa ei kuitenkaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan haluta päästää, vaan kannan nousua rajoitetaan pyynnillä.

Susikanta ei ole täysin Suomen käsissä, vaan kantaa määrittää EU:n luontodirektiivi ja sen toteutumista taas valvoo EU-komissio. Luontodirektiivi edellyttää, että Suomen susikanta pysyy elinvoimaisena ja susien luontainen levittäytymisalue on riittävän laaja kannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Viime vuonna valmistuneen suden hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata Suomessa elinvoimainen susikanta. Ministeriön apulaisosastopäällikön Christian Krogellin mukaan tämä kriteeri täyttyy jo nyt.

Susien halutaan kuitenkin levittäytyvän Suomessa nykyistä tasaisemmin eri puolelle maata eli nykyistä lännemmäksi. RKTL:n arvion mukaan Suomen susista 60 prosenttia elelee Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. (MTV3-STT 3.9.2006)

20 lisääntyvää susiparia ei riitä

Luonto-Liitto tiedottaa 8.9.2006

20 lisääntyvää susiparia ei riitä

Luonto-Liiton mielestä maa- ja metsätalousministeriön viimeaikaiset lausunnot susikannan riittävyydestä ovat pöyristyttäviä. 20 lisääntyvää susiparia on riittämätön Suomen susipopulaation geneettisen monimuotoisuuden kannalta. Ministeriön virkamiehen kannanoton mukaan tavoitekannaksi riittää pienin mahdollinen elinvoimainen susipopulaatio eli 20 lisääntyvää paria.

Susi on edelleen uhanalainen laji, jonka lisääntyvien yksilöiden määrä on hyvin pieni. ”On käsittämätöntä, että ministeriö haluaa suden pysyvän Suomessa uhanalaisena lajina. Kun susipopulaatio on kasvanut noin kahteensataan yksilöön, se ei ole ylittänyt mitään kriittistä raja-arvoa, jonka jälkeen voidaan unohtaa suojelun ekologiset perusteet ja metsästää kantaa pelkästään sosiaalisista lähtökohdista”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mervi Koskela.

Pienimmän elinvoimaisen susikannan suuruus on arvioitu sen mukaan, että kannan geneettinen monimuotoisuus säilyisi. Arviossa ei oteta huomioon, että pieni populaatio on alttiimpi ympäristön satunnaisvaihtelulle. Esimerkiksi metsästyksen vaikutus pieneen populaatioon on hyvin riippuvainen siitä, millaisiin yksilöihin metsästys kohdistuu. On myös muistettava se valitettava tosiasia, että laillisen ja säädellyn metsästyksen lisäksi susipopulaatiota verottaa laiton metsästys.

Susikannan hoitosuunnitelmassa on arvioitu minimikannaksi 20 lisääntyvää susiparia, jos tulomuutto Venäjältä säilyy ennallaan. On kuitenkin viitteitä siitä, että susien tulomuutto on vähentynyt, ja siten kyseistä arviota ei voida enää pitää edes elinvoimaisena minimikantana.

Susiryhmän mielestä nykykäytäntö on mahdollistanut toistuvia vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden tappamisen, ja paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuus omaan elinympäristöönsä on säilynyt. Metsästys ei voi olla ensisijainen vahinkoja ennaltaehkäisevä keino eikä uhanalaisen lajin kannansäätelyn väline.

Lisätiedot:

Mervi Koskela, biologi, susiryhmän puheenjohtaja, 050 336 8400, mervi.koskela_a_luontoliitto.fi

Outi Ovaskainen, biologi, susiryhmän hallituksen jäsen, 040 570 7274, outiovaskainen_a_gmail.com

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

Kaatosuunnitelmat 28 sudellemme

Maa- ja metsätalousministeriössä on laadittu kaatosuunnitelmat suden osalta tulevan talvikauden metsästyskaudelle 2006 - 2007.

Poronhoitoalueella Kainuun riistanhoitopiiri voi myöntää pyyntiluvan kuuden suden ja Oulun sekä Lapin riistanhoitopiirit kumpikin kahden suden metsästykseen. Viime metsästysvuonna poronhoitoalueen pyyntimäärän yläraja oli yhteensä kahdeksan yksilöä. Nyt poroalueellamme ammutaan tämän mukaan yhteensä 10 sutta.

Poronhoitoalueen ulkopuolella pyyntilupia voidaan myöntää sudenmetsästykseen Kainuun ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä. Muiden riistanhoitopiirien alueilla sudenmetsästystä ei sallita. Kainuun riistanhoitopiirissä sallitaan metsästettäväksi enintään seitsemän ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirissä 11 sutta. Viime metsästysvuonna metsästettäväksi sallittu määrä edellä mainituissa riistanhoitopiireissä oli yhteensä 14 sutta. Nyt tällä alueella ammutaan tämän mukaan yhteensä 18 sutta.

Näin on siis päätetty kaataa koko maan alueelta yhteensä 28 sutta. Tässä yhteydessä, kun tätä tavattoman suurta, suunniteltua kaatomäärää tarkastelee, on syytä muistaa, mitä sudesta säädetään laeissamme ja miten tällaiset kaatosuunnitelmat voivat ylipäänsä olla mahdollisia, kun lakimme säätävät sudesta näin:

Metsästysasetus 12.7.1993/666

Metsästysasetuksen 24 § yleisistä rauhoitusajoista määrittää, että susi on rauhoitettu poronhoitolain (848/90) 2 §:ssä tarkoitetulla poronhoitoalueella 1.4. - 31.10. sekä muualla maassa koko vuoden.

Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096

Asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. (Susi on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi lajiksi - Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi - 92/43/ETY) Rauhoitussäännökset. Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen.

Luontodirektiivi eli luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 92/43/ETY

16. artikla ...suden kohdalla voidaan poiketa säädöksen määräyksistä vain erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta. (MMM:n tiedotteen pohjalta 27.9.2006/Tunturisusi)

Juankoskella kaadettiin susi

MMM:n myöntämällä poikkeusluvalla kaadettiin Juankoskella susi ensimmäisenä jahtipäivänä, 8.11. keskiviikkona, aamupäivän aikana. Susijahti aloitettiin keskiviikkona, kun maa- ja metsätalousministeriön myöntämä suden kaatolupa tuli voimaan. Ministeriö myönsi yhden kaatoluvan Juankoskelle talojen pihapiirissä liikkuneelle sudelle. Kaadettu susi oli pienikokoinen, noin 20 kiloa painava naaras. Metsästäjät arvioivat sen olevan edelliskevään pentueesta. Kaadettu susi viedään Taivalkoskelle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tutkittavaksi. (8.11.2006)

Tappotuomio koko Hallan susilaumalle

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut perjantaina 17.11. poikkeusluvan koko susilauman tappamiseen poronhoitoalueelta Suomussalmelta. Laumassa on kahdeksan sutta.

Suomessa ei ole aiemmin annettu lupaa kokonaisen lauman poistamiseen.

Susilauma on aiheuttanut merkittäviä porovahinkoja Hallan paliskunnan alueella. Tänä vuonna paliskunnasta on löydetty jo lähes 400 petojen tappamaa poroa.

Ministeriön mukaan on todennäköistä, että porotalousyrittäjien vahingot nousevat täysin kohtuuttomalle tasolle, ellei laumaa hävitetä. (Yle 24 17.11.2006)

Luonto-Liitto vaatii Hallan susilauman tappoluvan peruuttamista

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 17.11.2006 luvan Suomussalmen Hallan paliskunnan alueella liikkuvan kahdeksan suden lauman tappamiseen. Luonto-Liiton valtuusto vaatii tappoluvan peruuttamista, koska se on suden ekologian kannalta haitallinen ja susikannan hoitosuunnitelman vastainen. Nyt myönnetty tappolupa vähentää poronhoitoalueen reilun 20 yksilön kokonaiskantaa merkittävästi. Se osoittaa, että poronhoitoalueella ei suvaita susien elävän lainkaan.

Ministeriön lupapäätös on ristiriidassa niiden tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa, jotka Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa linjataan poronhoitoalueelle. Hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on nykyisen suuruisen susikannan ylläpitäminen alueella. Ministeriön nyt valitsemalla linjalla estetään kuitenkin susiyksilöiden leviäminen poronhoitoalueella sekä Kainuun eteläosista poronhoitoalueelle tai Suomesta Skandinaviaan. Tämä on haitallista sukusiitoksesta kärsivälle Skandinavian pienelle susikannalle.

Vaikka suden metsästys on keväällä ja kesällä kiellettyä ja talvisinkin luvanvaraista, ei susien leviämistä Skandinaviaan ole tapahtunut käytännössä lainkaan. Poronhoitoalueella ei ole vuonna 2006 havaittu ainuttakaan susipentuetta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 4.9.2006 antaman arvion mukaan.

Poronhoitoalue on suden luontaista esiintymisaluetta ja siten myös sillä on osansa elinvoimaisen susikannan ylläpitämisessä Suomessa. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäiseminen on tärkeää, mutta susien tappaminen ei voi olla ainoa käytettävä keino. Susipolitiikassa on huomioitava myös susikannan elinvoimaisuus sekä susien liikkumismahdollisuudet Venäjän, Suomen ja Skandinavian populaatioiden välillä. (Luonto-Liiton liittovaltuuston kannanotto 19.11.2006)

Kainuun susilauma kulkee yhä vapaana

Kainuun poronhoitoalueella tappotuomion saanutta kahdeksan suden laumaa ei ole saatu vielä hengiltä. Susia ei ole edes pyydetty vielä. Susia ei saa alkaa pyytää ennen kuin kaikki paperit ovat kunnossa. Siihen menee aikaa, Hallan paliskunnan varaporoisäntä Ari Junttila selvitti.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi perjantaina poikkeusluvan kahdeksan suden tappamiseen Suomussalmen kunnan poronhoitoalueella. Päätös oli poikkeuksellinen, sillä aikaisemmin Suomessa ei ole annettu lupaa tappaa kokonaista laumaa. Kyseinen lauma on ministeriön mukaan liikkunut Hallan paliskunnan alueella ja tappanut poroja.

Ari Junttila kertoo, että kahdeksan suden lauma ehti jo poistua Suomussalmen kunnan alueelta. Sudet olivat viimeisimpien tietojen mukaan kulkeneet Ristijärvelle, jonne ministeriön myöntämä poikkeuslupa ei ulotu.

Hallan paliskunta on poronhoitoalueen eteläisin paliskunta, johon kuuluu noin 70 poromiestä. Poroja paliskunnassa on pari tuhatta.

Hallan sudet

Hyrynsalmi. "Susilauma on mennyt tänään 30 metrin päästä poroaidasta", poromies Olavi Väisänen kertoo ja kiskoo Erkki Heikkisen kanssa poroja Karppilan aidalta auton kuljetusperäkärryyn. "Susia on niin paljon, että porot oli pakko pelastaa metsästä kotitarhaan. Yleensä porot otetaan metsästä tarharuokintaan vasta tammikuussa", Väisänen sanoo. Väisäsen tarha sijaitsee lähellä Ämmänsaaren keskustaa. Susi ei uskalla tulla vartioidun aidan sisäpuolelle.

Susien ja porojen välinen piirileikki jatkuu Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien alueella sijaitsevassa Hallan paliskunnassa. Viime viikolla kahdeksan suden lauma liikkui kolmen päivän ajan Ämmänsaaren urheilukeskuksen liepeillä. Perjantaina maa- ja metsätalousministeriö myönsi poikkeusluvan lauman tappamiseen Suomussalmen kunnan alueella. Sudet ovat tappaneet useita poroja. "Lupa tuli liian myöhään sillä sudet pääsivät livahtamaan sitä odotellessa etelään Ristijärvelle, jonne pyyntilupa ei ulotu", Hallan paliskunnan varaporoisäntä Ari Junttila harmittelee. Maanantaiaamuna susien ajamia poroja koottiin kiireellä aitaan turvaan Hyrynsalmella. Lähes kaikki paliskunnan 75 poro miestä aikoi aloittaa kalliiksi käyvän tarharuokinnan välittömästi. "Muuta mahdollisuutta ei ole, sillä tässäkään noin 50 poron laumassa ei ole kuin muutama vasa jäljellä. Suurin osa on suden mahassa", Mikko Juntunen kertoo ja peruuttaa maastoautolla peräkärryä aidan luukulle.

Kahdeksan suden lauma on niin tehokas saalistaja, ettei poroilla ole mitään mahdollisuutta selviytyä, sanoo Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkija Ilpo Kojola. "Joku ratkaisu oli pakko tehdä sillä suuri susilauma ja porot eivät mahdu samalle alueelle", Kojola tiivistää Laumaa ei voi myöskään siirtää Ruotsiin, koska siellä ei ole Kojolan mukaan päästy yhteisymmärrykseen siirron tarpeellisuudesta. Ruotsissa susia on selvästi vähemmän kuin Suomessa. "Olemme kuulleet huhuja jopa Hallan paliskunnan lakkauttamisesta ja porohoitoalueen rajan siirtämisestä pohjoisemmaksi", Väisänen sanoo. Kojolan mielestä se ei ratkaise perusongelmaa, sillä sudet siirtyisivät porojen perässä vain pohjoisemmaksi.

Hallan paliskunta on kahden tulen välissä. Alueen itäpuolella on Kojolan mukaan pienempi susilauma, joka tulee Kuhmon suunnasta peura-aidan alitse saalistamaan poroja. Toukokuussa Hallan paliskunnan 105:lle vasta syntyneelle porovasalle laitettiin radiopanta. Sen avulla RKTL:n tutkijat ovat seuranneet vasojen selviytymistä. Maanantaina aidassa oli vain yksi antennia kantanut vasa. "Tähän mennessä 40 pantaa on lakannut toimimasta. Lähettimet ja vasan raadot tai jäänteet on löydetty. Useimmiten asialla ovat olleet sudet, mutta Hyrynsalmen suunnassa myös ilvekset", tutkija Harri Norberg kertoo.

Tulos on kaikkien murheellisin koko yhdeksättä vuotta jatkuneen vasojen radioseurannan aikana. Tänä vuonna radiopanta on kahdeksan paliskunnan vasoilla. "Hallan paliskunta teurasti viime vuonna vain 350 vasaa, kuin tavallisesti teurasmäärä on noin tuhat vasaa. Petokorvauksia maksettiin puolestaan 400 vasasta. Tämä vuosi näyttää vieläkin synkemmältä",Nordberg luettelee "yrittämisen motivaatio alkaa mennä, sillä vasoja on pakko ostaa Lapista", Väisänen sanoo. (HS 21.11.2006)

Viisi sutta tapettiin salajahdissa Hyrynsalmella - RKTL mukana

Viisi sutta ammuttiin Hyrynsalmen Oravivaaralla perjantaina 24.11.2006. Sudet kuuluivat kahdeksan suden laumaan, jonka kaatamiseen maa- ja metsätalousministeriö antoi poikkeusluvan viikko sitten.

"Ammutut sudet ovat viime kesän pentuja ja painoltaan 25-30 kiloisia uroksia", kertoo tutkimusapulainen Markus Suominen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Välittömästi kaadon jälkeen kukin susi raahattiin RKTL:n autoon, joka päivysti paikalla koko jahdin ajan. Ensimmäinen susi kaadettiin noin kello 10 ja viimeinen noin kello 14. Kaksi susista ammuttiin vieretysten ja loputkin noin puolen kilometrin säteellä.

Sudet yrittivät siiman sisälle

Susijahtiin osallistui lähes 60 miestä Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä. Jahti alkoi perjantaiaamuna noin kymmenen kilometriä Hyrynsalmen kirkonkylältä etelään. Edellisenä päivänä metsästäjät vetivät seitsemän kilometrin lippusiiman metsäautoteiden kolmioon. Siiman sisään jäi viisi sutta, jotka sittemmin osoittautuivat pennuiksi. Yöllä, ennen varsinaisen jahdin alkua, kolme sutta oli yrittänyt mennä lippusiiman sisään, mutta kääntyneet takaisin. Yksi siiman ulkopuolisista susista oli käynyt päivällä uudelleen jahdin aikana erään passimiehen lähellä, ilmeisesti aikeissa mennä siiman sisään pentujen luo. Mutta passimies oli suunnannut katseensa siiman suuntaan eikä ollut huomannut sutta selkänsä takana.

Julkisuudelta salattu susijahti

Lauma on todennäköisesti niin sanottu Jokikylän lauma, joka on vaeltanut heinäkuusta asti Ristijärven Jokikylän ja Suomussalmen Ämmänsaaren väliä. Yksi susien vakituisempia tukikohtia on ollut Hyrynsalmen Seitenjärven maasto.

Kysymyksessä oli ainutlaatuinen jahti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei ole annettu lupaa tappaa kokonaista laumaa. Jahti suunniteltiin kaikessa hiljaisuudessa, edes paikalliset asukkaat eivät tienneet, mitä on tapahtumassa. Myös tiedotusvälineiden edustajilta salattiin tapahtumien kulku täydellisesti, eikä tietoja annettu mitään kautta. Ainoastaan yksi toimittaja oli oikeasti paikalla, ja hänetkin yritettiin hätistää pois.

"Emme halua tästä mitään mediatapahtumaa", sanoi jahdin johtaja poromies Ari Junttila.

Metsästäjät purkivat lippusiiman iltapimeään mennessä. Vielä laumasta on kolme sutta vapaalla jalalla. Näiden susien jahtaaminen jatkuu kunnes koko kahdeksan suden lauman lupakiintiö on täyttynyt. Lupa on voimassa marraskuun loppuun saakka. (25.11.2006)

EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin

EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin. EY-tuomioistuimen julkisasiamiehen mukaan Suomen susien metsästys on EU-lain vastaista, kertoo STT. Lopullinen tuomio on luvassa myöhemmin.

Euroopan komission aiemmin nostaman kanteen mukaan Suomi rikkoo luontodirektiiviä myöntämällä lupia susien metsästykseen ilman riittäviä perusteita. Tuomioistuimen tuomio asiassa julkistetaan myöhemmin, eikä julkisasiamiehen kannanotto sido suoraan EY-tuomioistuinta. Kirjallisessa vastauksessaan Suomi katsoi, että suomalainen käytäntö ei ole ristiriidassa luontodirektiivin kanssa, eikä se ole vaikuttanut haitallisesti suden suojeluun. (YLE Uutiset, STT 30.11.2006)

Tuomioehdotus: Suomen susimetsästys rikkoo EU-lakia

EY-tuomioistuimen julkisasiamies esittää, että Suomi tulisi tuomita laittomasta susien metsästämisestä.

EU:n ympäristölainsäädäntö edellyttää, että uhanalaista sutta on suojeltava tiukasti, eikä sen tahallinen tappaminen ole sallittua muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Julkisasiamiehen mukaan Suomi kuitenkin myöntää kaatolupia säännöllisesti ilman, että ne yksilöidään ainoastaan vakavaa vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.

Suomen olisi ennen susien tappamista tutkittava, riittäisivätkö muut toimet vahinkojen välttämiseksi.

Tuomioehdotus ei sido itse tuomioistuinta, joka antaa lopullisen tuomionsa myöhemmin. Varsin usein tuomio on kuitenkin sama kuin ehdotuskin.

Euroopan unionin komissio vei Suomen oikeuteen susien metsästämisestä viime vuoden tammikuussa.

Suomi on koko ajan kiistänyt komission syytökset ja vedonnut muun muassa siihen, että susien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Julkisasiamiehen mukaan susikanta ei kuitenkaan vielä viime vuonnakaan ollut riittävän suuri, jotta susi kykenisi selviytymään omillaan Suomen luonnossa. (KalevaPlus 30.11.2006)

Susi kaadettiin Juvalla

Vieressä pauhaa viitostie. Joululiikenne on jo alkanut, autoja kulkee katkeamattomana virtana. Viitisenkymmentä juvalaista metsästäjää on kokoontunut metsästyksenjohtaja Pekka Pärnäisen ympärille perjantai-aamuna. On alkamassa poliisin määräämä susijahti. Edellisenä iltana susi juoksi auton alle valtatiellä. Törmäys oli voimakas, mutta sutta ei löydetty kolaripaikalta. Se pakeni hirviaidan alitse metsään. Lumijäljistä selviää, että susi on liikkunut yön aikana vain pari kilometriä. Se ontuu vasenta takajalkaa, ja siitä on vuotanut verta. Susi paikallistetaan noin neliökilometrin laajuiselle, metsäautoteiden rajaamalle alueelle. Metsästäjät asettuvat passiin ringin ympärille.

Kolme miestä lähtee hätistelemään sutta liikkeelle. Pian se ilmestyykin passiin. Laukaus menee ohi ja eläin pakenee. Iltapäivällä yritetään uudestaan. Manööveri toistetaan. Susi tulee taas passiin. Tällä kertaa kiväärin laukaus osuu ja eläin kuolee heti. Kaadon luona selviää, että sen vasen takalonkka on kärsinyt kolarissa. Arviolta 35-40 kiloisella urossudella on myös syyhypunkin aiheuttama kapitartunta. Sen häntä ja takaruumis on karvaton. Huonokarvaisia susia on nähty seudulla useimpia tänä syksynä. Mittausten ja valokuvauksen jälkeen hukka toimitetaan poliisille. Sieltä valtiolle kuuluvan eläimen matka jatkuu riistantutkijoiden ja eläinlääkintäviranomaisten tutkittavaksi. (Helsingin Sanomat 23.12.2006)

Joutsenon susijahti päättyi tuloksetta

Joutsenossa loukkaantuneen suden jahti on päättynyt tuloksettomana. Suurpetopäällikkö Jari Suikkasen mukaan lumettomasta metsästä ei ole löytynyt uusia jälkiä suden seuraamiseksi. Aiemmin metsästäjät uskoivat jo saaneensa suden mottiin aamupäivän havaintojen perusteella. Suikkasen mukaan loukkaantuneen suden perään lähdetään uudestaan, mikäli sää muuttuu lumisemmaksi tai sudesta tehdään varmoja havaintoja. Suden arvellaan liikkuvan Vesikkolan, Roison, Myllymäen alueella. Suikkanen suosittaa, ettei tällä alueella pidettäisi koiria ulkona. (YLE Etelä-Karjalan Radio 29.12.2006)

Ratkaisua susien kaatoluvista odotetaan

Ratkaisua susien kaatoluvista Kaakkois-Suomeen odotetaan parin viikon kuluessa. Asiaa käsitellään maa- ja metsätalousministeriössä virkamiespäätöksenä. Yksittäiset lupahakemukset eivät tule ministerille saakka, mutta ministeri Juha Korkeaoja sanoi olevansa suopea asialle. Kaakkois-Suomen riistaviranomaiset vetivät jo ministeriössä olevan luvan pois ja jättivät tänään hakemuksen viidestä luvasta. Ministeriö pyysi Kymen riistanhoitopiiriltä heti lausuntoa, joka on lähdössä myönteisenä vielä tänään. (YLE 29.12.2006)

Korkeaoja arvostelee EU:n susipolitiikkaa

Maa- ja metsätalousministeriö on valmis myöntämään sudenkaatolupia Etelä-Karjalaan, mikäli edellytykset vahinkoperusteisten kaatolupien myöntämiseen täyttyvät. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja sanoo, että jokainen päätös tehdään tapauskohtaisesti. Kaakkois-Suomen alueelle haettaneen tänään viittä kaatolupaa. Ministeri Korkeaojan mukaan ministeriö on valmis toimimaan omavaltaisesti asiassa, vaikka EU-komissio on haastanut Suomen oikeuteen liian löysästä sudenkaatolupien myöntämisestä. Korkeaoja katsoo, että Euroopan unionissa ei ymmärretä Suomen tilannetta. Viime viikkoina susihavaintoja on tehty muun muassa Ylämaalla, Lemillä ja Joutsenossa. Joutsenossa jatketaan tänään auton töytäisemäksi joutuneen suden etsintää. (TV1 Uutiset 30.12.2006)

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vaatii EU:ta muuttamaan Suomea koskevia susisäännöksiä. Korkeaojan mukaan EU:n luonnonsuojeluoikeus nykyisessä tiukassa mallissaan ei sovi Suomen susioloihin.

Hän kertoo ministeriössä mietityn, että Suomessa pitäisi saada muutos siihen, että susi ei kuuluisi enää EU:n luontodirektiivin neljänteen liitteeseen, joka tarkoittaa hyvin tiukkaa suojelua. Korkeaojan mukaan susi pitäisi siirtää viidenteen liitteeseen joka antaisi kansalliset huomattavasti vapaammat mahdollisuudet toimia.

Susikanta on Korkeaojan mukaan Suomessa niin suuri, että joudutaan erityistoimenpiteisiin, kuten lasten koulukyytien uudelleenjärjestelyihin. Koiria, kissoja ja jonkin verran kotieläimiä poronhoitoalueen ulkopuolella on joutunut suden suuhun ja poronhoitoalueen eteläosassa vahingot ovat olleet erittäin suuret kuluneena vuonna, Korkeaoja kertoo.

Korkeaoja toivoo EU:n hyväksyvän Suomen laatiman suden hoitosuunnitelman. Hän uskoo suunnitelman mukaisten toimien poistavan susien aiheuttaman vaaran. Hän muistuttaa tosin, ettei tutkijoiden mukaan susista ole vaaraa ihmisille.

Suomen ja EU:n välisen susikiistan taustalla on EY-tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto, jonka mukaan Suomi myöntää susien kaatolupia poronhoitoalueiden ulkopuolella liian heppoisin perustein. EY-tuomioistuin antaa päätöksensä susiasiassa lähiaikoina. (30.12.2005 YLE Uutiset)

Korkeaojan susikannanotto kokonaisuudessaan

EU:n muutettava Suomen susisäännöksiä

Suomen susikanta on viime vuosina kasvanut hieman alta sadasta noin 200-250 yksilöön, reiluun 20 pentueeseen. Susia esiintyy yhä laajemmalla alueella. Voisi kuvitella, että myös luonnonsuojelun kannalta susikannan hoito on ollut menestys. Näin asiaa ei kuitenkaan EU:ssa nähdä.

Komissio nosti kanteen Suomea vastaan vuoden 2005 lopussa. Kanne on menossa tuomioistuimeen lähiaikoina. EU:n julkisasiamies esittää, että Suomen susipolitiikka ei ole luontodirektiivin mukaista. On perusteltua pysähtyä kysymään, miksei näin voimakas susikannan kasvu riitä direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi.

Luontodirektiivin mukaan susi on tiukasti suojeltu laji. Direktiivi kieltää kaikkien susien tahallisen tappamisen. Tiukasta suojelusta voidaan poiketa direktiivin 16 artiklan edellytysten täyttyessä.

Sen mukaan lupaharkinnassa arvioidaan ensin, heikentääkö mahdollinen suden tappaminen koko susikannan suojelutavoitteiden saavuttamista. Tämän jälkeen selvitetään, onko yksilön tappamiselle muuta vaihtoehtoa. Ja lopuksi selvitetään, täyttääkö tapaus jonkin direktiivissä yksilöidyn syyn, esimerkiksi vakavat vahingot, jotka tulisi estää. Vasta tämän monitahoisen päätöksentekoprosessin jälkeen lupa suden metsästämiseksi voidaan myöntää.

Ministeriön ja riistanhoitopiirien on siis pystyttävä todistamaan, että lupia antaessa on arvioitu jokainen yllä mainituista. Tämä vaatimus on johtanut yhä pitempiin ja perusteellisempiin lupaprosesseihin. Suurimpana haasteena näiden kriteerien täyttymisen osoittamisessa on niiden tulkinnanvaraisuus ja arvosidonnaisuus. Yhdelle taholle saattaa karjan sisällä pitäminen, lasten koulukyydit ja metsästyskoirien käytön lopettaminen ovat olla vaadittu "muu tyydyttävä ratkaisu". Toiselle taholle nämä samat toimenpiteet ovat juuri se ongelma.

EU:n oikeusprosessissa ollaan tulkitsemassa, että suurpetojen suojelu täytyy toteutua jokaisen luonnossa liikkuvan petoeläimen kohdalla, vieläpä yhdenmukaisesti koko EU:n alueella. Koko susikannan turvaaminen ei siis olekaan pääasia. Vielä vähemmän arvoa EU on antamassa luontodirektiiviin kirjatulle tavoitteelle paikallisten ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisesta.

Susikanteen myötä on tullut selväksi, että EU:n luonnonsuojeluoikeus nykyisessä mallissaan ja tulkinnassaan ei sovi suurpetokantojen säätelyyn. Yksittäisiä tappolupia koskeva sääntely ei sovi Suomen kaltaiseen maahan, koska täällä jossa pedot ja ihmiset asuvat samoilla harvaanasutuilla alueilla ja maassa harjoitetaan elinkeinoja harjoitetaan olosuhteissa, joissa vaihtoehtoiset torjuntakeinot eivät ole toimivia.

Ongelmaan on vain kaksi ratkaisua. Joko tuomioistuin antaa arvoa kansalliselle sudenhoitosuunnitelmalle, siihen tehdylle tutkimustyölle ja kansalaisten kuulemisille – siis paikalliselle näkemykselle - tai suurpedot tulee Suomen osalta siirtää mahdollisimman pikaisesti luontodirektiivin liitteestä IV direktiivin liitteeseen V. Ilmeisesti jälkimmäinen pitää toteuttaa joka tapauksessa kannan vahvistumisen, siitä seuranneiden ongelmien ja kohtuuttomien hallintomenettelyiden johdosta.

Muutos ei poistaisi kansallista vastuuta suurpetokantojen suojelusta ja hoidosta, mutta jättäisi keinojen valinnan avoimeksi. Susikannan hoitosuunnitelma ja juuri valmistumassa olevat ilves- ja karhukantojen hoitosuunnitelmat muodostaisivat kantojen suojelun ja hoitamisen perustan jatkossakin. Nämä hoitosuunnitelmat on laadittu paikallisia ihmisiä sekä alueellisia intressiryhmiä kuullen. Vain näin voidaan saavuttaa hyväksyntä maassa harjoitettavalle suurpetopolitiikalle. Nykyinen lupamenettely yhdistettynä EU:n julkisoikeusasiamiehen tulkintaan johtaa umpikujaan kansalaisten oikeustajun ja petojen suojelupyrkimysten välillä.

Juha Korkeaoja

Maa- ja metsätalousministeri (30.12.2006)

Sudet veivät koiran kesken haukkukokeen Kaavilla

Sudet veivät koiran kesken Haukkukokeen Kaavilla. Hirvenhaukkukoe sai ikävän lopun Kaavin Niinivaarassa lauantaina aamupäivällä, kun jämtlanninpystykorvauros joutui susien syömäksi. Koira rupesi haukkumaan hirveä, mutta pian haukku katosi kuulumattomiin, ryhmätuomarina kokeessa toiminut Kilpinen kertoo. Koiran sijainti saatiin paikannettua tutkan avulla. Koirasta oli jäljellä enää raato. Kilpisen mukaan läheiseltä tieltä löytyi viiden suden jäljet. Myös Koillis-Savon poliisi kävi paikalla toteamassa tilanteen. Kuollut koira oli Ruotsista jalostusta varten tuotu 2-vuotias uros. Kilpisen mukaan vastaavanlaisia tapauksia ei ole sattunut Pohjois-Savossa haukkukokeiden aikana aiemmin. Sudet koituivat lauantaina samaisessa haukkukokeessa myös toisen jämtlanninpystykorvan kohtaloksi. Hirvien perässä lähelle toisen koiran kuolinpaikkaa kulkenut 2-vuotias narttukoira sai sudet peräänsä iltapäivällä. Koira juoksi pakoon heikoille jäille ja hukkui. -Tällaiset tapaukset koituvat pienen kennelkerhon kohtaloksi. Ei tänne kukaan tule kokeisiin, kun susia on niin paljon, kokeen ylituomarina toiminut Mustonen harmittelee. (Savon Sanomat - Sähkeuutinen/Maakunta, 30.12.2006)
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** tunturisusi.com linkit ***