Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
SUSIUUTISIA - 2007

Sudenmetsästyksen rappiokulttuurimaat (6.12.2007)
Yksi susi kaatui ja toinen sai osuman Suomussalmen jahdissa (11.11.2007)
Kymmenen sudenpyyntilupaa Kainuuseen (29.10.2007)
Susikantamme suotuisa kehitys vaarassa (24.10.2007)
Sudenmetsästyskausi alkaa poronhoitoalueella (1.10.2007)
Kainuuseen tulossa 18 susilupaa (25.9.2007)
Metsästäjä ampui laikan sutena (20.9.2007)
Ministeriö aikoo sallia 37 suden pyynnin (17.9.2007)
Susiperhe liikkuu Muhoksella (22.8.2007)
Ruotsi riemuitsee Suomen sudesta (3.8.2007)
Suomesta saapunut susi voisi pelastaa Ruotsin susikannan (2.8.2007)
Susi tappoi lampaita Muhoksella (26.7.2007)
Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille (9.5.2007)
Susi hengiltä Haukivuorella (2.5.2007)
Anttila harkitsisi suden tappolupien paikallistamista (25.4.2007)
Kaksi sutta kaatui (17.4.2007)
Grillimakkara houkutteli kaupunkisuden pihapiiriin? (17.4.2007)
Mynämäki haluaa ajaa sudet pois lopullisesti (17.4.2007)
Bussikuski katseli sutta silmästä silmään Turun Saramäessä (13.4.2007)
Susien määrä lisääntynyt Varsinais-Suomessa (13.4.2007)
Susi Villenjärvellä (14.4.2007)
Oulun riistanhoitopiirille lupa suden tappamiseksi (11.4.2007)
Susijahdissa kaadettiin neljä hukkaa (3.4.2007)
Susiuhka hidastaa tarhaporojen päästämistä metsiin Kuusamossa (3.4.2007)
Kainuun sudet laskettiin, mutta kiistelylle ei näy loppua (3.4.2007)
Riistanhoitopiiri hälventää susipelkoa (31.3.2007)
Susia Suomessa nyt 230 - 250 (31.3.2007)
Ruotsi on laajentamassa oikeutta ampua petoeläimiä (22.3.2007)
Susi käväisi koulun pihassa Muuramessa (20.3.2007)
Korkeaoja vaatii suden suojelusäännösten höllentämistä (15.3.2007)
Sudet livistivät eläintarhasta Norrköpingissä (14.3.2007)
Tampereella ei vaeltele susilaumaa (11.3.2007)
Tampereella epäillään liikkuvan susia (10.3.2007)
Susi liikkui Ahlaisissa (10.3.2007)
Susi jolkuttelee Kankaanpäässä (10.3.2007)
Loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä (10.3.2007)
Susilähettiläät taas kouluihin (9.3.2007)
Petoeläinkanta kasvaa Satakunnassa (8.3.2007)
Kuhmon susilaskenta onnistui sunnuntaina (7.3.2007)
Korvakorususi vaelsi ennätysmatkan (7.3.2007)
Oulun läänissä syvää susivihaa (7.3.2007)
MT:n tutkimus: Häirikkösusista halutaan eroon (7.3.2007)
Neljää miestä epäillään luvattomasta susijahdista (6.3.2007)
Kainuussa epäily kahdesta susirikoksesta (6.3.2007)
Poliisi tutkii kahta eläintappoa (5.3.2007)
Susi jolkotteli Halikossa (4.3.2007)
Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla (4.3.2007)
Pedot nostavat tunteet pintaan (3.3.2007)
Kainuun susien tuleva laskenta (2.3.2007)
Mynämäessä hingutaan monen suden jahtiin (1.3.2007)
Kainuun pedot lasketaan viikonloppuna (27.2.2007)
Suurpetoneuvottelukunta haluaa kunnon tutkimuksen rajasusista (26.2.2007)
Susi liikkuu Orimattilassa (26.2.2007)
Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa (26.2.2007)
Pääministerin mukaan Suomella on susiongelma (24.2.2007)
Suurpetoneuvottelukunta tyytymätön häirikkösusien lupakäsittelyyn (23.2.2007)
Sudenkaatolupia anotaan nyt suppeille alueille (21.2.2007)
Ursan kaadon jälkiselvittelyä käydään (20.2.2007)
Kuhmoisten susilauma voi hajota kuningattaren kuolemaan (19.2.2007)
Laajamittainen ja ennennäkemätön susiemme hävitys meneillään (19.2.2007)
Kaksi sutta kaatui Ristijärvellä (19.2.2007)
Pohjois-Savossa Kaavilla kaadettiin jälleen viikonvaihteessa pihapiireissä liikuskellut susi (19.2.2007)
Pantasusi Ursa kaadettiin Kuhmoisissa (18.2.2007)
Ymmärtämystä susikannan hoitamiseksi (18.2.2007)
Rampa susi Hauhon ja Pälkäneen rajoilla (18.2.2007)
Ihalaisten koulun oppilaat saivat susikyydin kotiin (18.2.2007)
Poliisin luvalla tapettu 2000-luvulla seitsemän sutta - pihasusien määrä kasvaa koko ajan (18.2.2007)
Suurpetoja enemmän kuin sataan vuoteen (18.2.2007)
Vasikka raadeltiin Mynämäessä (17.2.2007)
Susi kaadettiin Oulaisissa (17.2.2007)
Susijahti käyntiin viikonloppuna (15.2.2007)
Susi tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1881 (11.2.2007)
Naapurisopu koetuksella susiasiassa (11.2.2007)
Nuijamaan häirikkösusi kaadettiin (11.2.2007)
Suden tappolupa Kuhmoisiin (10.2.2007)
Poroja tappanut susi ammuttiin Norrbottenissa (9.2.2007)
Kymen sudet (8.2.2007)
Sudenkaadon vaikutuksia vaikea ennustaa (8.2.2007)
Häirikkösuden kaatoon jatkolupa (7.2.2007)
Susi Oulussa (6.2.2007)
Sutta ei saatu satimeen Nuijamaalla (5.2.2007)
Junan kanssa törmänneet olivatkin koiria (5.2.2007)
Juna ja sudet törmäsivät (5.2.2007)
Suden kaatolupia toivotaan yhä (4.2.2007)
Euran sudet Mynämäen puolelle? (4.2.2007)
Naarassusi ammuttiin Kaavilla (4.2.2007)
Sudet pelotellaan Satakunnassa pihoilta paukkupatruunoilla. (3.2.2007)
Ministeriö myönsi Pohjois-Savoon luvan suden tappamiseksi (3.2.2007)
Sudet vierailevat pihamailla Hinnerjoella (2.2.2007)
Koulukyytejä Virolahdella (2.2.2007)
Iso paha susi (2.2.2007)
Susilauma jolkotteli ikkunan alta Kestilässä (1.2.2007)
Susien puolustusta pennuille kaatolupia anomalla (1.2..2007)
Siikalatvalle haetaan suden kaatolupia (31.1.2007)
Susi pääsi toistaiseksi pakoon (31.1.2007)
Kaakkois-Suomeen ei uusia sudenkaatolupia (30.1.2007)
Koululaista uhannut susi sai tappotuomion Mynämäessä (30.1.2007)
Saksanpaimenkoira ammuttiin sutena (29.1.2007)
Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi? (29.1.2007)
Susien röyhkeä käytös pahenee Etelä-Karjalassa (28.1.2007)
Luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan (25.1.2007)
Kolmetoista susistamme kaadettu (23.1.2007)
Sudesta on tehty tuore havainto tänä aamuna Nuijamaalla (22.1.2007)
Lappeenrannan häirikkösusi kaadettiin (22.1.2007)
Menneisyys on jättänyt jäljen petojen ja ihmisten käyttäytymiseen (22.1.2007)
Keli ei suosi susijahtia (22.1.2007)
Nousiaisissa autoja hätyytelleellä eläimellä oli kaulapanta (22.1.2007)
Itä-Suomen reviirialueet eivät enää riitä kasvaneelle susikannalle (21.1.2007)
Susi tapitti tyttöjä ojasta (21.1.2007)
Kaupunkisusi livahti metsästäjiltä (21.1.2007)
Häirikkösusien tuoreita jälkiä etsitään Lappeenrannassa (20.1.2007)
Nousiaisten keskustassa autoillut epäilee suden käyneen kimppuun (20.1.2007)
Siikalatvalla susihavaintoja (19.1.2007)
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt ainakin kuusi uutta sudenkaatolupaa eri puolille Suomea (19.1.2007)
Susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisissa (19.1.2007)
Pohjois-Savoon lupa suden kaatamiseksi (19.1.2007)
Ylivieskan Kaisaniemessä liikkuu susi (18.1.2007)
Nuijamaan mummot sakkoja maksamassa (18.1.2007)
Susi ei ole hätyytellyt lapsia Lappeenrannassa (18.1.2007)
Susi ahdisteli 4-vuotiasta kotipihalla (17.1.2007)
Susi jäi kuorma-auton kolhaisemaksi Juuassa (17.1.2007)
Riistaväki suivaantui ministeriöön susien kaatolupien pihtaamisesta (17.1.2007)
Käikälän susijahti - susi jätti jälkensä pihaan (15.1.2007)
Häirikkösusien kaatolupien haku hidasta (15.1.2007)
Saksan sudet (15.1.2007)
Susia liikkuu Haminan ja Luumäen rajalla (15.1.2007)
Hämeenlinnan susi pysyi hukassa (15.1.2007)
Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy (12.1.2007)
Jälkiviisaiden petokeskustelu (12.1.2007)
Loukkaantunut susi Hämeenlinnassa (12.1.2007)
Susi ammuttiin Juukassa (11.1.2007)
Hukka tai hurtta jahtasi jänistä Jussilantiellä Muhoksella (9.1.2007)
Sotkamon susilaskennasta (9.1.2007)
Susilauma näyttäytyi perhekotiväelle (9.1.2007)
Satakunnan - Varsinais-Suomen susien liikkeet tarkassa seurannassa (9.1.2007)
Susien liikkeistä havaintoja Kotkassa ja Miehikkälässä (9.1.2007)
Suuria susia Bulgariassa (9.1.2007)
Susipelko on pakottanut lisäämään koulukuljetuksia (8.1.2007)
Susi tappoi koiran Luumäellä (7.1.2007)
Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa (6.1.2007)
Kaksi sutta kaadettiin Kaavilla (5.1.2007)
Sudet eivät pitäneet joulurauhaa (5.1.2007)
Pohjois-Savoon lupa pihapiirissä säännöllisesti liikkuvien susien tappamiseksi (4.1.2007)
Outokummun koirien makuun päässeet sudet poistettava (4.1.2007)
Sotkamon pedot lasketaan loppiaisena (4.1.2007)
Susijahti jatkuu Joutsenossa (4.1.2007)
Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi (4.1.2007)
Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa (4.1.2007)
Susi söi koiran Lieksassa (4.1.2007)
Sudet tappoivat kaksi koiraa hirvikokeissa Polvijärvellä (4.1.2007)
Susilaumat vainoavat Kaavilla (3.1.2007)
Susikysymys varasti osan vihreiden bioenergiaillasta (3.1.2007)
Nuori susi jolkottelee Paistjärvellä (3.1.2007)
Iso urossusi nurin Siltavaarassa - Lieksan-Nurmeksen alueella (3.1.2007)



MINÄKÖ UUTISISSA!



Susi tappoi lampaita Muhoksella

Muhoksen kylmälänkylällä liikkuu susia, jotka tappoivat ainakin kolme lammasta. Paikalliselta lammastilalta omistaja havaitsi kadonneeksi viisi lammasta. Laidunalueelta löytyi niistä kolme. Kaksi lammasta oli syöty ja kolmas tapettu. Kaksi lammasta on edelleen kadoksissa. Lammaslauma oli laiduntamassa 20 hehtaarin aidatulla metsäisellä alueella. Lampaat on syöty ja tapettu viime viikon torstain ja eilisen keskiviikon välisenä aikana. Paikalla käynyt poliisipartio löysi tapettujen lampaiden löytymispaikalta susien jälkiä. Myös raatelujäljet viittasivat siihen, että sudet ovat vierailleet lammasten laitumella. Poliisilla oli mukanaan paikallinen petoyhdyshenkilö, jonka arvioiden mukaan paikalla on todennäköisesti käynyt useita susia. Muhoksen Kylmälänkylän lähialueilla on kuluneen vuoden aikana havaittu susia. Ilmoituksia susien aiheuttamista vahingoista ei ennen tätä ole tullut poliisin tietoon. (Kaleva 26.7.2007)

Suomesta saapunut susi voisi pelastaa Ruotsin susikannan

Taalainmaalla Ruotsissa on havaittu Suomesta vaeltanut susi,joka voi ruotsalaisasiantuntijan mukaan pelastaa Ruotsin susikannan. -Olemme odottaneet viisitoista vuotta ulkoa tulevaa sutta,koska sisäsiittoisuus on vaurioittanut meidän susikantamme sanoi ruotsalainen asiantuntija Olof Liberg. Sensaatiomaisen susihavainnosta tekee Libergin mukaan se,että susi oli hakeutunut Keski-Ruotsiin,missä ruotsalaisiakin susia on. Libergin mukaan on äärimmäisen epätavallista,että susi onnistuu pääsemään niin kauas etelään. Ruotsissa on susia noin 150, ja ne ovat kaikki likeistä sukua. Ruotsin koko nykyinen susikanta on peräisin kolmesta sudesta,jotka tulivat Suomesta vuoden 1980 tienoilla. Sudet katosivat Ruotsista 1960-luvun lopussa. Susia ei ollut 1970-luvulla maassa lainkaan. (STT 2.8.2007)

Ruotsi riemuitsee suomalaissudesta

Saman aikaan kun Suomessa kiistellään susien aiheuttamista vaaroista, Ruotsissa riemuitaan suomalaissudesta, joka on jolkotellut Taalainmaalle omia aikojaan. Tulokkaan toivotaan pelastavan tuoreilla geeneillään Ruotsin oman susikannan, jota uhkaa sisäsiittoisuuden vuoksi näivettyminen. Ruotsin koko nykyinen kanta polveutuu kolmesta aiemmasta suomalaissudesta, jotka saapuivat maahan vuonna 1980. Perhekunta on sittemmin hajonnut useisiin laumoihin ja paisunut arviolta 150 yksilöksi. Uudesta tulokkaasta on jo saatu dna-näyte, joka varmisti sen alkuperältään suomalais-venäläiseksi. Varsinais-Suomen riistapäällikkö Heikki Uotila ymmärtää naapurimaan innostuksen. - Varmasti ovat tyytyväisiä, koska Ruotsissa on hyvin sukusiittoinen kanta, Uotila sanoo. Suomessa vastaavia pulmia ei ole, koska uutta verta saadaan susikantaan jatkuvasti itärajan takaa. Uotila arvelee suden siirtyneen Ruotsiin pohjoisesta Perämeren kiertämällä. Toinen, joskin epätodennäköisempi vaihtoehto on Merenkurkku. - Jostakin Vaasan seuduilta uumoillaan joskus menneen susia yli. Siinä on kuitenkin välissä laivaväyliä, Uotila muistuttaa. Suomessa arvioidaan olevan 200-250 sutta. Ne ovat asettuneet pääosin Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen ja levinneet pikku hiljaa länteen. Susia tai mitään muitakaan suurpetoja ei ole koskaan siirretty sen paremmin Suomen sisällä, kuin Suomesta Ruotsiinkaan. - Se on pelkkä urbaani legenda. Milloin neetä on tuonut armeijan helikopteri, milloin Ähtärin eläinpuisto, mutta mikään tarinoista ei pidä paikkaansa, Uotila vakuuttaa. (Turun Sanomat/Hannu Miettinen 3.8.2007)

Susiperhe liikkuu Muhoksella

Muhoksen keskustassa Ratatiellä liikkui maanantain ja tiistain välisenä yönä todennäköisesti susiemo, jolla oli kaksi pentua mukanaan. Eläimestä jäi havainnon tehneen muhoslaisen naisen pihaan yksitoista senttiä pitkät ja kahdeksan senttiä leveät jäljet. Muhoslainen nainen heräsi yöllä kolmen aikaan koirien haukuntaan, jota kesti noin puoli tuntia. Nainen laittoi talonsa ulkovalot päälle ja näki hetken kuluttua ikkunastaan, kun hyvin iso, schäferin näköinen eläin tuli pihaan. Naisen kertoman mukaan eläimen perässä tallusteli kaksi vaaleanharmaata pentua pihaa nuuskien. Aamulla nainen näki mullassa isot jäljet, jotka tosin nyt ovat jo osittain sotkeutuneet. Havainnon tehneen naisen mukaan myös Henttulantiellä Muhoksella on vastikään havaittu suden näköinen eläin. Paikalliset asukkaat ovat myös ihmetelleet, miksi koirat ovat muuttuneet aroiksi. Riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-ojan mukaan on mahdollista, että Ratatiellä liikkunut eläin oli susi. "Havainnosta pitäisi kuitenkin aina ilmoittaa paikallisille petoyhdysmiehille. He pystyvät yleensä päättelemään jäljistä, oliko kyseessä susi", Hepo-oja opastaa. Muhoksen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Heikki Tuomikoski sanoo, että susi sekoitetaan usein koiraan. "Suden jälkeä on aika hankala erottaa ison koiran jäljestä, paitsi jos jälki on oikein selvä." Susihavainnot kaupungissa ovat harvinaisia, koska sudet välttelevät ihmisasutusta. "Jos susi kulkee jatkuvasti taajama-alueella, niin herää kysymys, onko kyseessä enää normaali terve susi. On tietysti mahdollista, että susi on vain kulkemassa alueen läpi. Se on periaatteessa ihan normaalia suden käytöstä", Hepo-oja sanoo. Susia on havaittu kuluneen vuoden aikana muun muassa Muhoksen Kylmälänkylän lähialueilla. (Tatu Maaninen/Kaleva 22.8.2007)

Ministeriö sallii 37 suden pyynnin

Määräyskirjeluonnos riistanhoitopiireissä Maa- ja metsätalousministeriö aikoo sallia tulevalla pyyntikaudella 37 suden tappamisen. Poronhoitoalueella suden pyyntikausi alkaa 1.lokakuuta, muualla maassa kuukautta myöhemmin. Poronhoitoalueella pyyntilupien nojalla metsästettäviksi aiotaan sallia enintään 16 sutta. Kainuun riistanhoitopiiriin poronhoitoalueella tulisi puolet luvista. Oulun ja Lapin riistanhoitopiirit saisivat myöntää poronhoitoalueilleen kumpikin neljä susilupaa. Poronhoito alueen ulkopuolella susien pyynti sallitaan vain Itä-Suomen kannanhoitoalueella. Kokonaismääräksi on kaavailtu enintään 21 lupaa. Kainuun riistanhoitopiiri saisi myöntää poronhoitoalueeseen rajoittuviin kuntiin enintään seitsemän susilupaa, muualle enintään kolme. Pohjois-Karjalan susikiintiöksi ministeriö esittää kuutta, Pohjois-Savoon kahta sutta. Kymen riistanhoitopiirin riistanhoitopiirin itärajaan rajoittuvissa kunnissa Ruokolahtea lukuun ottamatta voitaisiin tappaa enintään kolme sutta. Määräyskirjettään susien pyyntiluvista ministeriö voi täydentää ennen metsästysajan päättymistä. Suden metsästysaika päättyy maaliskuun lopussa. (Maaseudun tulevaisuus 17.9.2007)

Metsästäjä ampui laikan sutena

Linnustamassa ollut metsästäjä ampui itäsiperianlaikan sutena Kuusamossa torstaina. Metsästäjä oli pelännyt sudeksi luulemansa koiran hyökkäävän itsensä ja koiransa kimppuun. Ampumistapaus sattui aamupäivällä Kuusamon Lusmingissa. Metsästäjä ampui lähietäisyydeltä kaksi kertaa kuolettavasti koiraa, jolla oli kaulassaan tutkapanta ja tavallinen panta. Vielä tapauksesta ilmoittaessaan ampuja luuli tappaneensa suden. Laika oli kuitenkin ollut omistajansa kanssa samassa maastossa harjoituslenkillä. Metsästäjä käsitti ampuneensa hirvikoiran, kun laukaukset kuullut omistaja tuli paikalle. (Kaleva 20.9.2007)

Kainuuseen tulossa 18 susilupaa

Käsittelyssä: Maa- ja metsätalousministeriön riistanhoitopiireille lähettämässä luonnoksessa kaavaillaan Kainuun alueelle 18 sudenpyyntilupaa. Niistä kahdeksan on tarkoitettu poronhoitoalueelle ja kymmenen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Kuhmon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen totesi Kuhmossa riistanhoitoyhdistyksen toiminnan pääkohteena olleen jo kymmenen vuoden ajan susien aiheuttamien vahinkojen torjunta. Hän kertoi ministeriön sudenkaatolupaluonnoksesta Rajan Ruutiukkojen 30-vuotisjuhlassa lauantaina. – Olemme riistanhoitoyhdistyksessä tehneet jo vuosikymmenen ajan työtä, etteivät hirvikannat romahtaisi Kuhmossa jatkuvasti kasvavan susikannan seurauksena. Nyt tämä työ näyttää tuovan tuloksia, ilmoitti Olavi Pääkkönen Särkkälinnaan kokoontuneille metsästäjille. Kainuun sudenpyyntiluvista kahdeksan on osoitettu poronhoitoalueella. Kymmenen lupaa kaavaillaan poronhoitoalueen ulkopuolelle. Niistä seitsemän sijoittuu poronhoitoalueeseen rajoittuviin kuntiin. – Jos nämä kaavailut toteutuvat, on se selvää edistystä susikannan aiheuttamien haittojen rajoittamisessa, arvioi Olavi Pääkkönen maa- ja metsätalousministeriön määräysluonnosta. Metsästäjät ovat kärsineet Kuhmossa runsaasti suden aiheuttamista vahingoista myös tänä vuonna. Riistanhoitopiirin toiminnanohjaaja Pääkkönen arvioi koiria menneen suden suuhun parikymmentä. Myös peurakannat ovat hirvien tavoin jatkuvasti laskussa. – Ministeriössä pitääkin pohtia, kumpi on arvokkaampi, romahtamassa oleva metsäpeurakanta vai jatkuvasti lisääntyvä susikanta, heitti Pääkkönen. Metsästäjien arvion mukaan edes Kainuun 18 sudenpyyntilupaa ei pienennä susien määrää vaan vain hidastaa sen kasvua, ja susien aiheuttamat vahingot pysyvät entisellään. Susipuhelin toimii Olavi Pääkkösen mukaan heikosti, eikä se anna riittävästi ajantasalla olevaa tietoa koiranomistajille, jotka liikkuvat metsissä lemmikkiensä kanssa. – Kauhulla odotamme hirvenmetsästyksen alkamista Kuhmossa. Silloin metsästyksessä mukana olevat koirat ovat suuressa vaarassa. Niinpä yhä useammin koiranomistajat joutuvat miettimään, uskaltavat he viedä koiransa metsälle, Pääkkönen arvioi. Tällä hetkellä parasta ja ajan tasalla olevaa tietoa susien liikkeistä tulee metsästäjiltä, jotka liikkuvat metsissä. Riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdysmiesten tiedot päivittyvät hyvin hitaalla aikavälillä. Pääkkönen kertoi, että siksi parhaillaan suunnitellaan nettipohjaista susipalvelua, johon metsissä susista näköhavainnon tehneet tai jälkiä nähneet metsästäjät voivat ilmoittaa tietonsa välittömästi. Kun suurella osalla metsästäjistä on gprs-paikanninlaitteita tai koirilla gprs-pohjaisia tutkapantoja, saataisiin susien liikkeistä Olavi Pääkkösen arvion mukaan nettiin hyvinkin tarkkoja havaintotietoja, joita muut metsässä liikkujat voisivat käyttää hyväkseen. (Kuhmolainen 25.9.2007)

Sudenmetsästyskausi alkaa poronhoitoalueella

Sudenmetsästys poronhoitoalueella alkaa lokakuun ensimmäisenä päivänä. Maa- ja metsätalousministeriö sallii poronhoitoalueella 16 suden kaatamisen. Lapin riistanhoitopiirissä susia saa kaataa neljä, Oulun riistanhoitopiirissä neljä ja Kainuussa kahdeksan. Pyyntiluvat myöntää riistanhoitopiiri. Tavoitteena on pienentää susien porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja. Suden pyyntiaika poronhoitoalueella jatkuu ensi maaliskuun lopulle. (YLE 28.9.2007)

Susikantamme suotuisa kehitys vaarassa

MMM aikoo sallia talvikaudelle 2007-2008 kaatoluvat ainakin 37 sudelle. Näin suuri kaatomäärä vaarantaa susikantamme suotuisan määrällisen kehityksen ja sitä kautta susien tasaisemman levittäytymisen koko maahan. Päätökset näin suurten kaatomäärien sallimisesta on tehty jo syksyn 2007 kuluessa, vaikka ennen lumien tuloa ei ole edes olemassa tarkempaa selvitystä siitä, millaisia määriä susia maassamme on.

Esimerkiksi Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt luvat kuuden suden metsästämiseen poronhoitoalueella Kainuussa. Vaikka susien määrästä ei ole tarkkaa tietoa ja lukumäärä selviää tarkemmin lumien tultua.

Kaatolupia ei tulisi myöntää, etenkään näin suuressa laajuudessa, kiintiöidysti ja ennakkoon. Eikä tällainen kiintiöity kaatolupien myöntäminen ole myöskään sopusoinnussa Euroopan Unionin luontodirektiivin ja sen liitteiden IV ja V kanssa, joidenka mukaan erittäin uhanalaista sutta on suojeltava tiukin toimin. (TSU 24.10.2007)

Kymmenen sudenpyyntilupaa Kainuuseen

Kainuun riistanhoitopiirin hallitus myönsi 10 sudenpyyntilupaa Kainuuseen poronhoitoalueen ulkopuolelle metsästyskaudeksi 1.11.2007-31.3.2008. Lupia myönnettiin Kuhmoon kuuden, Sotkamoon kahden, Kajaaniin yhden ja Ristijärvelle yhden suden pyyntiin. Luvansaajina ovat yksittäiset henkilöt. Piiri myönsi aikaisemmin poronhoitoalueelle luvat kuuden suden metsästämiseen. Kainuun alueella arvioidaan olevan 70-80 sutta. (KS 29.10.2007)

Yksi susi kaatui ja toinen sai osuman Suomussalmen jahdissa

Yksi susi ammuttiin ja toinen sai osuman Suomussalmen Ahjolan susijahdissa lauantaina. Poromies Kalervo Rytinki kertoo, että osuman saanutta sutta jäljitetään maastossa uudestaan huomenna sunnuntaina.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Kainuun riistanhoitopiirin poronhoitoalueelle kahdeksan sudenkaatolupaa, joista Rytingin käyttöön on myönnetty kuusi lupaa. Lauantaina ammuttu aikuinen susi oli Rytingin ensimmäinen. Kaadettu susi toimitetaan riistanhoitolaitokselle Taivalkoskelle tutkimuksia varten.

Susijahti alkoi perjantaina, kun Ahjolan Viinalan maastoon viritettiin kahdeksan kilometriä lippusiimaa. Jahtiin osallistui 60 metsästäjää, joista suurin osa oli suomussalmelaisia metsästäjiä.

"Susia pyydetään sitä mukaan, kun niitä ilmenee täällä poronhoitoalueella. Hyrynsalmen alueella on liikkunut pentue ja jos ne tulevat poronhoitoalueelle, kokeilemme kaatoa", Rytinki kertoo.

Kaiken kaikkiaan maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt porohoitoalueiden riistanhoitopiireille 16 sudenkaatolupaa. Kainuun kahdeksan luvan lisäksi, Oulun riistanhoitopiirin alueelle saa metsästää neljä sutta ja kuten myös Lapin riistanhoitopiirin alueella.

Viime vuonna koko poronhoitoalueella metsästettiin 13 sutta. Sudet tappoivat 766 poroa ja kaikkien suurpetojen aiheuttamat vahingot porotaloudelle olivat 2,1 miljoonaa euroa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvio susien määräksi koko maassa ennen metsästyskautta 270--300 yksilöä. Vuosi sitten määräksi arvioitiin 205--230 yksilöä.

Suden pyyntiaika alkoi poronhoitoalueella 1. lokakuuta ja muualla 1. marraskuuta. Pyyntiaika kestää maaliskuun loppuun. (Kaleva.plus 10.10.2007)

Sudenmetsästyksen rappiokulttuurimaat

Yhdysvaltojen Alaska ja Suomi edustavat sudenmetsästyksen rappiokulttuuria, sillä kumpikin niistä sallii erilaisten ajoneuvojen käytön sudenmetsästyksessä. Alaskassa susia metsästetään ilmasta, lentokoneista käsin.

Meillä Suomessa on MMM juuri myöntänyt Alakitkan paliskunnalle Kuusamossa luvan käyttää moottorikelkkaa ja mönkijää apuna sudenpyynnissä. Moottorikulkuneuvojen käyttämistä metsästyksessä pidetään eettisesti täysin sopimattomana ja meilläkin metsästyslaki kieltää sen. Nyt juuri suden kohdalla tästä periaatteesta törkeällä tavalla lipsutaan. Lupa oikeuttaa käyttämään suden pyynnissä enintään viittä moottorikelkkaa tai mönkijää. Mönkijän ja moottorikelkan käyttö maastossa edellyttää maanomistajan luvan.

Tässä näemme jälleen kerran, kuinka käytännössä toteutetaan maassa susiemme "hoitosuunnitelmaa". Erittäin uhanalaisen ja "suojellun" suden tappamisessa kaikki keinot ovat näköjään sallittuja. Tässä ollaan palaamassa kohti sitä aikaa, jolloin Suomessakin susia metsästettiin ilmasta käsin armeijan konetuliaseilla. (TSU 6.12.2007)
Kainuun sudet laskettiin, mutta kiistelylle ei näy loppua

Kainuun sudet on ynnätty niin tarkkaan kuin se yleensä on mahdollista. Hukkia laski kuukausi sitten yhden päivän aikana jopa tuhat eräharrastajaa yhdessä poro- ja rajamiesten kanssa. Tulos oli odotettu: Kainuussa jolkottelee 55--62 sutta, yli puolet niistä Kuhmossa. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Joka neljäs Suomen susi asustaa nyt Kainuussa.

Susien määristä on kiistelty pitkään, eikä laskentakaan väittelyä lopeta. Sotkamon riistanhoitoyhdistys laski alueellaan olevat sudet tammikuussa ja sai tulokseksi 42. Maaliskuun laskennassa löydettiin vain 11 suden jälkijanat. Jokseenkin yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että susia on nyt Kainuussa paljon. Loppukeväästä määrä kasvaa pentujen myötä noin 40:llä.

Kainuun riistanhoitopiirin mielestä maakunnan susikanta voisi olla 20 yksilöä. Susikannan karsinnan tarvetta perustellaan tutuin faktoin: sudet liikkuvat yhä enemmän asutuksen ja pihapiirin tuntumassa, ne aiheuttavat pelkoa ja haittaavat siksi ulkoilua ja luonnossa harrastamista. Tutkijat ja susikannan moninkertaistamista vaativat voivat hymähdellä kainuulaisten petopelolle, mutta se on kuitenkin todellinen tuntemus monille. On täysin ymmärrettävää, ettei susiseudun asukas lämpene suojelupuheille.

Susien määrä näkyy myös petovahinkojen korvaussummien kasvuna. Vaikka susituhot ovat vielä pienet hirven aiheuttamiin vahinkoihin verrattuna, haettiin pelkästään Kainuussa korvausta viime vuonna 659 petojen tappamasta porosta. Vahinkojen arvo koko maassa oli yli kaksi miljoonaa euroa.

Jotta susisoppa saisi mausteekseen jotain kansainvälistäkin, häärää yhtenä kokkina EY:n tuomioistuin. Suomi on haastettu ainoana jäsenmaana käräjille suden puutteellisesta suojelusta, vaikka juuri meillä susikannan kasvu on ollut hyvin voimakasta ja eläin levittäytyy koko ajan uusille asuinalueille Etelä-Suomea myöten.

Ministeri Juha Korkeaoja vaati hiljattain EU:n ympäristökomissaarille lähettämässään kirjeessä Suomelle joustavampaa luokittelua luontodirektiiveissä. Hukka ei perisi sutta, vaikka muutos tehtäisiinkin. Suojeluvelvoite pysyisi, mutta keinojen valinta annettaisiin kansalliselle tasolle eli sinne, missä tietoakin on eniten.

Juuri EU:n sanelu Suomelle sopivasta susikannasta tuntuu ärsyttävän susiseuduilla eläviä erityisen paljon. Tunteiden nousua ei voi kuitata hymähtelyllä, kun ihmisillä on aivan oikeasti huoli kotieläinten ja jopa ihmisten turvallisuudesta.

Kainuussakin muistetaan viime kesänä näyttävästi uutisoitu Baijerin karhujahti, jossa yksi ainoa ihmisten ilmoille eksynyt otso poistettiin äkkiä huolta tuomasta. Euroopan laitamille on helpompi antaa viisaita neuvoja kuin noudattaa niitä itse. Susikannan varjelu onnistuu kyllä kotimaisinkin voimin ja tiedoin, siksi osaavia ovat tutkijamme ja aktiivisia suden suojelijamme.

Venäjällä on 50 000 sutta ja Kanadassa vielä enemmän. Susi ei ole uhanalainen, vaan esimerkiksi Venäjällä sen aiheuttamat ongelmat ovat yhä tavallisempia. Kun susia ei metsästetä, ne muuttuvat yhä rohkeammiksi ja hirvet syötyään käyvät kotieläinten kimppuun. Kanadassa susikantaa hallitaan laajalla metsästysoikeudella.

Ruotsi aikoo laajentaa oikeutta tappaa kotieläimen kimppuun käyvä peto. Jos EU:la ei ole siihen huomautettavaa, tuntuu Suomen saama susikanne yhä vain kummallisemmalta. (Kaleva.plus 3.4.2007)

Susiuhka hidastaa tarhaporojen päästämistä metsiin Kuusamossa

Susiuhka hidastaa porojen päästämistä Kuusamossa talvitarhoista metsiin. Yksi viitostien ja itärajan välisellä alueella liikkuneista susista kaadettiin pari viikkoa sitten, mutta alueella liikkuu vielä kaksi sutta. Susia on ollut vaikea metsästää, sillä ne tulevat Kuusamoon Venäjältä. Sudet tappoivat Kuusamon Kallioluoman paliskunnan alueella viime vuonna 180 poroa. Monet poroisännät eivät halua päästää poroja kesälaitumille ennen kuin tarhojen lähellä liikkuvat sudet on kaadettu. (YLE 3.4.2007)

Susijahdissa kaadettiin neljä hukkaa

Yli puolet susijahdin kaatoluvista jäi käyttämättä Pohjois-Karjalassa. Sudenmetsästyskausi päättyi viikonloppuna. Maakunnassa joutui saaliiksi ennakkotietojen mukaan neljä sutta. Kaksi kaadettiin Lieksassa, yksi Ilomantsissa ja yksi Juuassa. Sen lisäksi taajamaan eksynyt susi jouduttiin tappamaan Kiteellä. Kaikkiaan riistanhoitopiirillä oli 11 lupaa, joista jäi käyttämättä siis yli puolet. Pohjois-Karjalassa on arvioiden mukaan 75:stä 90:een sutta. Petolaskenta saatetaan tehdä tulevaisuudessa uudella menetelmällä. Uutta jälkilaskentaa on kokeiltu kuluvana talvena Kainuussa hyvällä menestyksellä. (YLE 3.4.2007)

Oulun riistanhoitopiirille lupa suden tappamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi keskiviikkona Oulun riistanhoitopiirille luvan yhden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan suden tappamiseksi. Piippolan, Kestilän, Pyhännän ja Pulkkilan kuntien alueella on viime vuoden marraskuun puolivälin jälkeen liikkunut säännöllisesti poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Alueella on tehty useita havaintoja susista pihoissa tai niiden läheisyydessä. Havaintojen mukaan sudet ovat liikkuneet sekä kuuden suden laumoina että pienempinä laumoina. Myös yksittäisistä susista on tehty havaintoja. Lupaa haettiin kahdelle sudelle. Maa- ja metsätalousministeriö päätti rajoittaa pyydettävien susien määrän yhteen, koska viimeaikaiset havainnot pihapiireistä on yhdestä sudesta. Valikoivan pyynnin varmistamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on poikkeuksellisesti sisällyttänyt päätösehdoksi, että susi on tapettava pihapiirissä tai sen välittömässä läheisyydessä. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 230 - 250 sutta. Oulun riistanhoitopiirin poronhoitoalueen ulkopuolinen alue kuuluu läntiseen kannanhoitoalueeseen, jolla esiintyy noin 70 - 75 sutta. Oulun riistanhoitopiirin alueella liikuskelee neljä susilaumaa ja noin 25 yksilöä. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on kaadettu 1.8.2006 alkaen yhteensä 30 sutta. Näistä yhdeksän sutta on kaadettu poronhoitoalueella. (Kaleva.plus 11.4.2007)

Susi Villenjärvellä

SIEVI. Harmaa, koiraa selvästi suurempi eläin näyttäytyi jo kiirastorstaina Villenjärvellä. Pääsiäisen aikana uuteen lumeen jääneet jäljet oli tunnistettavissa suden jättämiksi.

Pertun perhettä odotti kotipihalla Rantatiellä Villenjärven alueella yllätys heidän palatessaan pääsiäislomalta sunnuntaina iltapäivällä. Auton kuormaa purettaessa löytyi roskasäiliöönkin viemistä. Pia Perttu hämmästeli roskasäiliön vieressä koskemattomalla lumella näkyviä jälkiä. Monin silmin katsottuna ne olivat liian suuria koiran jäljiksi. Pituutta niillä oli kymmenisen senttiä ja leveyttä pari senttiä vähemmän.

Jälkiä tutkiessaan Kai Perttu selvitti, että susi oli tullut talon kohdalta metsästä Villenjärven takaa kivikon reunaa. Rantatien ylitettyään se oli kierrellyt rivitalojen pihalla ja tullut sieltä Pertun pihalle, kierrellyt roskasäiliön ja terassin luona ja lähtenyt Rantatietä kirkonkylän suuntaan. Tuttavat kertoivat, että myös Kangastien ja Rantatien risteyksessä oli nähty suuria jälkiä. - Olikohan tämä sama susi, jonka naapurissa asuva isäni näki Villenjärven rannalla kiirastorstaina, pohdiskelee Kai Perttu. - Hän seisoi olohuoneen ikkunan vieressä puhelimeen puhuen, kun metsästä järven takaa lönkötteli koiran näköinen, mutta isompi ja täysin harmaa eläin. Kymmenisen minuuttia se kierteli talon kohdalla rannan tuntumassa ja palasi sillä kertaa takasin tulosuuntaansa.

Suurpetoyhdysmies Esko Ainasoja sai myös sanan susihavainnosta. Kiirastorstain näköhavainnosta ei jäänyt jälkiä todistamaan pedon liikkeistä. Villenjärven rantojen kestohankeen ei syntynyt painaumia. Sunnuntain jäljet sen sijaan olivat selvät. Sunnuntaina Ainasoja oli myös jäljittämässä ainakin 15 kilometrin matkalta Jyringissä metsäautotiellä liikkunutta kahta sutta. Parivaljakko eteni Kähtävän suuntaan. Liekö mukana Villenjärvelläkin seikkaillut hukkanen. - Eihän se mitenkään normaalia ole, että susi tulee näin keskelle ihmisasumuksia. Poliisista riippuu, miten asutusten liepeille tuleviin susiin suhtaudutaan, Ainasoja kommentoi. Viime vuonna Ainasoja sai tiedon yhdeksästä susihavainnosta Sievissä, marraskuussa pari ihan kirkonkylän laitamiltakin. Sievistä on mennyt joka vuosi petohavaintojen yhteenveto nimismiehelle siitä lähtien, kun tyttö kohtasi karhun koiransa kanssa muutama vuosi sitten. Pääsiäisen aikaisista havainnoista Ainasoja ilmoitti myös kirkonkylän metsästysseuran puheenjohtajalle.

Poliisi voi antaa kaatoluvan sudelle hätätilanteessa, jos peto aiheuttaa vaaraa ihmiselle. Myös eläinsuojelullisista syistä peto voidaan lopettaa. Oulaisissa jonkin aikaa sitten kaadetun suden kohdalla oli kysymys siitä, koska eläimellä oli vain kolme jalkaa.

- Tavallisesti pedon kaatoluvan myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Luvan saaminen on kyllä kovan takana. Hätätilanteessa ei ehdi kysellä lupia ministeriöstä. Silloin siitä päättää poliisi. Saamani tiedon mukaan hädästä ei Sievin tapauksessa ole kysymys, selvittää poliisipäällikkö Kaarlo Similä. (Vieskalainen, 12.4.2007)

Susien määrä lisääntynyt Varsinais-Suomessa

Riistapäällikkö Heikki Uotila arvioi, että susien määrä on lisääntymässä Varsinais-Suomessa. - Siitä kertovat lukuisat näkö- ja jälkihavainnot, Uotila sanoo. Varsinais-Suomessa on arvioitu olevan 10-12 sutta kahdessa laumassa. Laumat oleilevat pääosin Mynämäellä ja Yläneellä. - Voi olla, että susia on nyt lähemmäs 20. Susia houkuttaa Varsinais-Suomeen muun muassa maan tihein valkohäntäkauriskanta. Muutama päivä sitten suden nähtiin ajavan rusakkoa takaa urheilukentän laidalla Marttilassa. Viime viikolla suden havaittiin jolkottelevan Sauvon ja Paimion rajaseudulla ja sitä ennen Perttelissä. Uotilan mukaan kyse voi jopa olla samasta sudesta. - Sudelle nämä ovat lyhyitä matkoja. Viime talvena nähtiin lukuisia suden jälkiä Turun Tortinmäen ja Paattisten alueella. Uotilan mukaan Saramäen susi on tullut poikkeuksellisen lähelle asutusta. Turussa ei ole viime vuosina nähty hukkia näin lähellä asutusta. - Saramäen susi on todennäköisesti nuori uros, jonka oma emo on ajanut pois laumasta. Keväisin liikkeellä ovat juuri nuoret yksilöt, Uotila kertoo. Susi on ilmeisesti tullut lähelle asutusta riistan perässä. Esimerkiksi rusakot voivat olla kaupungin laitamilla kesyyntyneitä. (Turun sanomat 13.4.2007)

Bussikuski katseli sutta silmästä silmään Turun Saramäessä

Silminnäkijän mukaan Turku on saanut oman kaupunkisuden. Linja-autonkuljettaja Mikko Toivonen näki suden varhain torstaiaamuna Saramäessä linjan 14 päätepysäkillä. - Se ei todellakaan ollut husky tai muu koira. Eläimen selkä oli suunnilleen minun napani korkeudella. Se kävelikin kuin susi, Toivonen kertoo.

Metsästystä harrastanut Toivonen kertoo nähneensä suden kerran aikaisemmin Köyliössä. Tuoreen havaintonsa hän teki aamuviideltä valmistautuessaan ajamaan päivän ensimmäistä bussivuoroa. Toivonen ehti katsella eläintä tovin, ja on varma että kyseessä oli susi. - Se tuli metsästä ja oli vain muutaman metrin päässä ennen kuin lönkytteli pois. Mitään uhkaavaa susi ei tehnyt, mutta ei lähtenyt poiskaan heti vaikka lätkyttelin käsiä yhteen, Toivonen kertoo.

Metsikköinen päätepysäkki sijaitsee lähellä Turun lentokenttää. Iltapäivällä paikalla ei näkynyt eläimen jälkiä maassa. Lähin asutus on alle sadan metrin päässä. - En ainakaan herännyt siihen, että koirat olisivat pitäneet meteliä. Suoraan sanottuna en usko, toteaa metsikön takana asuva Katja Kalliovaara. Hän epäilee lähistöllä asuvien husky-koirien päässeen karkaamaan.

Harri ja Marjatta Valtosella on kaksi koiraa, joiden ulkonäkö muistuttaa hieman sutta. Husky ja alaskanmalamuutti olivat kuitenkin visusti omassa aitauksessaan aamulla. Naapurissa asuvan Satu Juvosen mukaan Saramäessä olisi nähty susi ensimmäisen kerran jo pari viikkoa sitten.

Toivosen bussissa kulkee moni Saramäen koulukyytiläinen. Päätepysäkin lähellä asuvaa Paimelan koulun kuudesluokkalaista Teemu Heiskasta kuljettaja oli varoittanut pitämään koirat kiinni. - Ennenkin on näkynyt kauhean isoja jälkiä, mutta sutta ei ole nähty. En varmaan ihan heti uskalla minnekään metsään lähteä, sanoo Teemun isosisko Riikka Heiskanen. (Turun sanomat 13.4.2007)

Mynämäki haluaa ajaa sudet pois lopullisesti

Mynämäen kunta haluaa ratkaista susiongelmansa lopullisesti. Mynämäki aikoo ottaa yhteyttä lähikuntiinsa Laitilaan, Yläneelle ja Nousiaisiin ja keksiä keinot susien poistamiseksi alueelta. Mynämäen hallintojohtaja Jorma Rakkolainen kertoo, että maa- ja metsätalousministeriöön aiotaan laatia kirjelmä, jolla anotaan lupaa susien poistamiseksi Karjalan kylän alueelta.

Karjalan kylän susien on pelätty vahingoittavan koululapsia, minkä vuoksi oppilaita on kuljetettu jo kuukausien ajan kouluun taksilla ja bussilla. Tähän mennessä kunta on kustantanut liki 30 koululaisen turvallisen kyydin. Kunnassa ollaan nyt huolissaan paitsi susista, myös siitä. että lisäkuljetukset käyvät kovin kalliiksi. Kunnan toiveisiin kuuluukin, että valtio kustantaisi koulukyydit vaarallisilla alueilla. (Turun sanomat 17.4.2007)

Grillimakkara houkutteli kaupunkisuden pihapiiriin?

Ilmeisesti nuori susi hakeutui lauantai-iltana kello yhdeksän jälkeen muutaman kymmenen metrin päähän Saareloiden pihasta Kodisjoen kylän keskustassa. Eläimen lähes 11 sentin pituiset käpälän jäljet olivat yhä maanantaina nähtävissä läheisellä pellolla.

Kolmanneksen koiraa suurempi

Talon isäntä, Jussi Saarela oli noin puoli tuntia sitten paistanut ryynimakkaroita pihagrillissä. Makkaroita ja leipää olivat syöneet myös 9-vuotias Niko, 7-vuotias Anniina, 6-vuotias Joona sekä yökylässä ollut 9-vuotias Jasper Levo. Iltapalan jälkeen lapset pelasivat palloa pihamaalla. - Isä, mikä tuo pitkähäntäinen on, huusi Niko äkkiä. Ulkorakennuksen kulmalla seissyt Saarela katsoi pojan osoittamaan suuntaan ja erotti hämärässä koiraa noin kolmanneksen suuremman tumman eläimen. - Se oli pienen vasikan kokoinen.

Valokuva jäi ottamatta kiireessä

Eläin seisoi aivan pihan vieressä tiellä, joka tunnetaan vanhana Raumantienä. Etäisyyttä Saarelaan ja lapsiin oli vain muutama kymmenen metriä. - En oikein erottanut, mikä se oli, mutta komensin lapset pikavauhtia sisälle. Saarelan mukaan hahmo seurasi hetken lasten juoksua ja kiljumista. Sitten se lähti jolkottelemaan pellon kautta Raumantielle. - Katulampun alla se kierteli hetken. Siitä se suuntasi tien yli pellolle ja katosi näkyvistä. Lasten mukaan sen turkki oli kirjava ja siinä oli melko paljon vaaleaa. Saarela harmittelee, ettei saanut valokuvattua eläintä. Kamera tosin olisi pitänyt hakea sisältä. Kännykkäkameralla yrittäminen ei tullut mieleen. Pehmeään peltoon jääneet jäljet Saarela kävi kuvaamassa heti aamulla. Samalla hän otti yhteyttä petoasiantuntijoihin.

Vieraan rohkeus ei tuonut susipelkoa

Talon emäntä, Susan Saarela, ei ollut lauantai-iltana kotona. Hänestä oli ikävää, eläin jäi häneltä näkemättä. Hän kertoo, ettei pelkää lastensa puolesta. - Eläimen rohkeus kyllä yllätti. Olen aina ennen ajatellut, että susi on niin arka eläin, ettei se tule näin lähelle ihmistä. Saarelat kertovat, että noin kilometrin säteellä havaintopaikasta on kymmenkunta taloa. Mistään erämaasta tai korvesta ei siis ole kyse. Kodisjoen kirkolle matkaa on vajaa kilometri. - Kahdessa talossa on lihakarjaa ja yhdessä tarhattuja lintuja, kertoo Saarela. Syksyllä susi tai sudet verottivat samassa kylässä laitumella olleita lampaita. (Länsi-Suomi 17.4.2007)

Kaksi sutta kaatui

Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät kaksi suden tappolupaa on käytetty. Viime viikon tiistain susijahdissa kaatui naarassusi, lauantai-iltana kaatui urossusi. Sudet ammuttiin Suomussalmen ja Puolangan välillä kulkevan Kyröntien läheisyydessä. Jahtiin osallistui poromies Ari Junttilan mukaan joitakin kymmeniä metsästäjiä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kaksi suden tappolupaa toissaviikolla. Kahden suden tappolupa oli jatkoa marraskuun kahdeksan suden tappoluvalle, joka annettiin lähellä asutusta ja taajamia kulkeneen susilauman lopettamiseen. Marraskuussa laumasta ammuttiin viisi sutta Hyrynsalmen Oravivaarassa. (Ylä-Kainuu 17.4.2007)

Anttila harkitsisi suden tappolupien paikallistamista

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo, että lähikuukausien suurimpia haasteita on löytää sekä suden suojelua että ihmisten turvallisuutta edistävä ratkaisu.

EU:n luontodirektiivi edellyttää suden suojelua. Tämä on Anttilan mukaan oltava tavoitteena. Suomen susikunta on kuitenkin kasvussa, ja siksi hän pitää tärkeänä hakea ratkaisua, jonka avulla susiseuduilla asuvat ihmiset voivat kokea olonsa turvallisiksi.

Anttilan mielestä turvallisuuden arvioiminen Helsingistä käsin ei ole kovin helppoa. Hän kertoo pohtineensa, onko maa- ja metsätalousministeriö oikea taso päättää suden tappoluvista vai pitäisikö päätökset tehdä lähempänä maaseudun ja kaupunkien asukkaita, esimerkiksi poliisipiireissä. Luvista päätettäisiin yhteistyössä eri tahojen kanssa, Anttila korostaa STT:n haastattelussa.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi viimeksi kaksi viikkoa sitten luvan pihapiirissä liikkuneen suden tappamiseen Oulussa. Ministeriö säätelee susikantaa pääasiassa alueellisen riistanhoitopiirin lupien mukaisesti.

Suomessa arvioidaan olevan 230--250 sutta. Viime elokuun alusta Suomessa on tapettu 30 sutta. (Kaleva.plus 25.4.2007)

Susi hengiltä Haukivuorella

Pihapiiriin tullut susi lopetettiin tiistai-iltana poliisin luvalla Haukivuorella Etelä-Savossa. Susi oli seuraillut ihmisiä ja käynyt pihoilla jo parin viikon ajan. Se ei ollut juuri reagoinut hätistelyihin. Mikkelin poliisin mukaan tällainen käyttäytyminen on poikkeuksellista ja ihmisille vaarallista. Sen vuoksi poliisi antoi vapun alla ohjeen, että pihapiiriin hakeutuneen suden saa lopettaa. Lopettamisesta vastasi paikallinen riistanhoitoyhdistys. Susi ammuttiin, kun se tuli saalistamaan kissaa erään talon pihalle Pohjalahdentiellä. (STT 2.5.2007)

Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille

Susien lukumäärä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime syksynä arviolta runsaat 250 sutta. Pyyntiluvilla on kuluvan talven aikana tapettu 33 yksilöä, mutta kanta näyttäisi siirtyvän alkavaan lisääntymiskauteen aiempaa vahvempana.

Suomessa syntyi viime vuonna vähintään 25 pentuetta. Itärajan tuntumassa todettiin näiden lisäksi seitsemän pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella. Pentuemäärä on viisinkertainen verrattuna 1990-luvun puolenvälin tilanteeseen. Pesivän kannan esiintymisalue on samalla vahvasti laajentunut, ja pentueita on tällä vuosikymmenellä syntynyt myös läntisimmässä Suomessa.

Pentueita myös läntisessä Suomessa

Läntisellä rannikkoalueella, Pyhäjoen ja Vihannin välisellä alueella syntyi ensimmäinen pentue vuonna 2002. Tapahtuma oli sataan vuoteen laatuaan ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi pentue ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella Kristiinankaupungissa ja vuonna 2005 uudelleen lähellä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa. Toissa talvena havaittiin susilauma Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajoilla, mikä kertoi pesimäreviirin syntymisestä lounaiseen Suomeen. Mainitulla alueella syntyi pentue myös viime vuonna.

Läntinen Suomi saa sutensa Itä-Suomen laumoista, mistä kymmeniä nuoria susia lähtee joka vuosi etsimään omaa, lisääntymisreviiriksi sopivaa aluetta. Löydettyään pariutumiskumppanin elinpiiri vakiintuu ja pesintä alkaa kihlajaisvaiheen jälkeen. Vaikka valtaosa siirtyjistä löytää uuden elinalueen alle 200 km:n päässä synnyinalueestaan, taivalta voi taittua yli 1000 km, joten koko läntinen Suomi on itäisten laumojen vaikutuspiirissä.

Oulunjärven ympäristössä useita uusia elinpiirejä

Susikannan vahvasta kasvupotentiaalista tuore esimerkki on Oulunjärveen lännestä ja etelästä rajoittuvat seudut (Vaala, Kestilä, Piippola ja Vuolijoki), missä ei tavattu pentueita vielä vuonna 2005, mutta vuonna 2006 jo kolme pentuetta. Oulunjärveä ympäröivistä alueista on muodostunut eräänlainen susikannan läntinen kasvukeskus.

Toinen vakiintuneen susikannan alue sisämaassa sijaitsee Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin itäosaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiirin lounaisosaan sijoittuvalla alueella, missä syntyi kaksi pentuetta sekä vuonna 2005 että vuonna 2006.

Pohjois-Karjalan laumat aiempaa pienempiä

Riistanhoitopiirien kanssa helmikuussa tehty kartoitus osoitti Pohjois-Karjalan vakiintuneet susireviirit entiseen tapaan asutuiksi. Laumat olivat kuitenkin totuttua pienempiä (keskimäärin 4,1 sutta). Pohjois-Karjalan susikannan ydinalueilla Lieksassa ja Ilomantsissa ei tavattu neljää yksilöä suurempia laumoja. Taustalla voi olla tavanomaista korkeampi pentukuolleisuus, joka saattaa juontua näiden alueiden pienistä hirvitiheyksistä. Pohjois-Karjala on kuitenkin edelleen Kainuun ohella maamme susikannan ydinaluetta.

Pentuemäärä edelleen kasvussa?

Kevättalvella yhdessä riistanhoitopiirien kanssa tehdyt susikartoitukset viittaavat siihen, että alkavalla lisääntymiskaudella pentueita voi syntyä tänä vuonna vielä jonkin verran enemmän kuin vuonna 2006. Joistakin laumoista (esimerkiksi Kaavi ja Kuhmoinen, mahdollisesti Vuolijoki) poistui kuluvan talven pyynnissä toinen emoista. Näillä voi jäädä pentue syntymättä tänä vuonna. Talvella todetusta parista ei myöskään voida varmuudella sanoa, saavatko ne seuraavana keväänä pentuja. Tavallisesti saavat, mutta tutkimusaineistossamme on myös tapauksia, joissa kihlajaisvaihetta on kestänyt vielä seuraavakin talvi. Susinaaraat lisääntyvät yleensä joka vuosi. Kevättalvisen kartoituksen perusteella on mahdollista, että Suomessa syntyy runsaat kolmekymmentä susipentuetta tänä vuonna.

Lisätietoja: erikoistutkija Ilpo Kojola, Riistan- ja kalantutkimuslaitos, puh. 020 575 1411 (Sarvi uutiskirje 9.5.2007)

Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto Ronkaiselle

Susimies elää petojen keskellä

Suomen Luonnonsuojeluliitto antoi ympäristöpalkintonsa tänä vuonna susitutkija Seppo Ronkaiselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Ronkainen sai palkinnon puolueettomasta ja rohkeasta susitutkimuksesta.

Ronkainen tuntee susien maailmaa. Hänen mielestään susi toimii useimmiten järkevästi. Esimerkiksi viidettä kertaa pannoitusta varten kiinni otettava susi antautuu mutkitta Ronkaisen silmukkaan ja menee itse kuljetuslaatikkoon. Se tietää, että silloin pääsee vähemmällä. Kokenut susi tunnistaa tosin Ronkaisen jo kelkan äänestä ja vaihtaa maisemaa.

"Ajettiin sutta takaa metsäautotien kelkkauraa pitkin. Yhtäkkiä susi hyppäsi täydestä laukasta sivuun. Mistä se tiesi, että siellä on siltarumpu, johon voi mennä piiloon. Kerran samanlaisessa tilanteessa susi lähti uralta paksuun lumeen. Parin kilometrin päässä olikin metsäautotien pää. Aivan kuin sudella olisi ollut gps-paikannin." Seppo Ronkainen on ottanut kiinni yli sata sutta, hypännyt moottorikelkasta juoksevan suden viereen ja pujottanut silmukan sen kaulaan. Kiinniotossa työskennellään neljän miehen ryhmänä.

Naarassudet rimpuilevat

"Susi alistuu ihmisen edessä. Naaraat ovat hankalampia ja rimpuilevat ja ne ovat kovempia juoksemaan. Kysyy voimia pitää rimpuileva susi silmukassa. Joskus väsyy ja susi pitää laskea irti."

Ronkainen jäljittää susia myös sulan maan aikaan. Poikasten laskennassa on oltava ovela. Ronkainen kyttää, kunnes alfanaaras ja -uros häipyvät pesältä, ja alkaa ulvoa. Pennut tulevat ääntä kohti melkein susimiehen syliin. Ronkainen on näpännyt kauniita lähikuvia pikkuhukista, jotka näyttävät aivan koiranpennuilta.

Suden pesällä Ronkainen pukeutuu muovitettuihin vaatteisiin ja käyttää hansikkaita ja hengityssuojaa, ettei ihmisen haju tarttuisi. Jos susi vainuaa ihmisen, se vie heti pennut turvaan uuteen pesään. Susien pannoituksessakin käytetään suojakäsineitä.

Seppo Ronkainen asuu petoalueiden keskellä Vieremällä. Siellä pystytään seuraamaan eri petojen elämää rinnan.

Ronkaisen mökin lähellä kulkee kahdeksan suden lauma sekä karhuja, ilveksiä ja mäyriä. Ronkainen on pannoittanut kaksi mäyrääkin tutkimuksia varten.

Susien perhe-elämää aitiopaikalta

Kainuun itäosien susireviirit ovat täynnä. Nuoret sudet joutuvat lähtemään keväällä länteen. Yleensä edellisen vuoden pentueesta yksi tai kaksi jää lapsenvahdeiksi. Nekin lähtevät syksyllä.

Nuori uros ja naaras voivat elää kokeeksi yhdessä vähän aikaa. Aina kihlajaisaika ei johda perheen perustamiseen, vaan matka jatkuu.

Esimerkiksi pitkään seurattu Jutta oli jo jäämässä vanhaksipiiaksi, sillä yksikään uros ei kelvannut. Sitten 3-vuotiaana se kohtasi Apollon ja nyt ne ovat tehneet jo kolmet pennut.

Ronkainen on seurannut laumoja niiden perustamisesta hajoamiseen asti. Suden loppu voi olla julma omienkin parissa. Vanha, laumastaan jälkeen jäänyt susi joutuu vieraan lauman hampaisiin, jos se ei ehdi vieraalta reviiriltä pois. Niin kävi Hiidenportin lauman entiselle alfanaaras Vaalealle.

Ronkaisesta oli vähällä tulla nimikaima Vaalean puolisolle Silmäpuolelle, sillä kaksi vuotta sitten suden kiinniottotilanteessa oksa puhkaisi häneltä silmän. Silmä pystyttiin korjaamaan lähes entiselleen.

"Syvyysnäön heikkeneminen haittaa maalausharrastuksessa", Seppo Ronkainen sanoo. (Kirsi Haapea/Kaleva 6.6.2007)

EY-tuomioistuimelta nahkapäätös susikiistassa

EY:n tuomioistuin on antanut päätöksensä kantelusta, jonka EU:n komissio on tehnyt Suomen valtiota vastaan susien suojelua koskevassa asiassa. Päätöksen mukaan Suomi ei ole noudattanut velvoitteitaan, koska se on sallinut susien ennalta ehkäisevän metsästyksen osoittamatta, että metsästys on omiaan ehkäisemään erityisen merkittäviä vahinkoja.

Päätös merkitsee sitä, että Suomessa ei jatkossa voida myöntää susien kaatolupia ennaltaehkäisevästi. Todetun häirikkökäyttäytymisen perusteella kaatolupia sen sijaan voidaan edelleen myöntää.

Kaikilta muilta osin kanne hylättiin, ja kumpikin osapuoli velvoitettiin itse maksamaan oikeudenkäyntikulunsa.

Euroopan komission kanteen mukaan sudenmetsästys rikkoo yhteisön luontodirektiiviä, jonka mukaan susien metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Direktiivistä voidaan poiketa vain tietyin ehdoin. Komission mielestä ehdot eivät Suomessa täyty.

Komissio katsoo, että Suomi sallii susien järjestelmällisen metsästyksen, sillä susia metsästetään kiintiöittäin eikä pyyntiä rajoiteta vakavaa vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. (YLE Uutiset 14.6.2007)

Suomen on tehtävä muutoksia susipolitiikkaansa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi tänään tuomionsa Suomen sudenmetsästystä koskevasta kanteesta. Luonto-Liitto vaatii, että viimeistään nyt suomalaisten viranomaisten ja poliitikkojen on alettava ottaa luontodirektiivi tosissaan ja muuttaa kritiikkiä saanutta petopolitiikkaa hyväksyttävämmäksi.

EY-tuomioistuimen päätös tarkoittaa sitä, että Suomen on tarkistettava tapoja, joilla luontodirektiiviä susien kohdalla maassamme sovelletaan. Myös poliittisilla foorumeilla kannattaa unohtaa epärealistiset puheet susimäärän pienentämisestä.

Vuonna 2005 valmistunut Suomen susikannan hoitosuunnitelma ei ole ratkaissut sitä ongelmaa, että kaatolupakiintiöitä myönnetään edelleen ilman todellisia, direktiivin vaatimia perusteita. Luvat on jatkossa yksilöitävä entistä tarkemmin niin, että niillä kaadetaan vain kohtuuttoman suurta haittaa aiheuttaneita yksilöitä. Yksittäiset vahingot tai satunnaiset pihan läheisyydessä käynnit eivät kaatolupaan riitä.

-Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan pienin mahdollinen elinvoimainen susikanta. Kannan ei siten voida sanoa olevan vieläkään turvattu, vaikka se onkin kasvanut vuodesta 2002, jonka tilanteeseen kanne perustui, toteaa susiryhmän puheenjohtaja Mervi Laaksonen.

Vaikka muut kohdat kanteesta hylättiin, Luonto-Liitto korostaa, että pyyntilupakiintiöiden lisäksi susikannan hoidon ja -suojelun suurimpina kompastuskivinä ovat petovahinkojen ennaltaehkäisy ja salametsästys.

Petovahinkojen ennaltaehkäisyssä Suomi on ottanut askeleita oikeaan suuntaan, mutta tällä saralla on vielä paljon tehtävää. Maa- ja metsätalousministeriön olisi entisestään kehitettävä järjestelmää, jolla karjanomistajat saavat susiaita-avustuksia. Määrärahoja olisi myös lisättävä sitä mukaa, kun susien levittäytyminen uusille alueille lisää suojaustarvetta. Entistä suurempaa huomiota olisi lisäksi kiinnitettävä muihin ennaltaehkäisykeinoihin, kuten laumanvartijakoiriin ja metsästyskoirien suojaukseen.

Salametsästys on suomalaisen eränkäynnin häpeätahra, johon on puututtava tarmokkaasti. Erävalvontaa on lisättävä, metsästysrikoksista annettavia tuomioita kovennettava ja asenteita muokattava salametsästyksen tuomitsevaan suuntaan.

Suomen tulisi olla ylpeä villistä luonnostaan ja etsiä keinoja suurpetojen ja ihmisen parempaan rinnakkaineloon. Samalla myös luontodirektiivin – ja kotimaisen metsästyslain – vaatimukset täyttyvät.

Lisätiedot:

Mervi Laaksonen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, 050 336 8400, mervi.koskela_ät_luontoliitto.fi

Anu Salminen, Luonto-Liiton susiryhmän työntekijä, 050 536 1024, anu.salminen_ät_luontoliitto.fi

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

(Luonto-Liitto tiedottaa 14.6.2007)
Mynämäessä hingutaan monen suden jahtiin

Mynämäessä herätellään väkeä todelliseen susijahtiin. Kuukausi sitten poliisi langetti tappotuomion Laajoen kylässä vierailleelle sudelle, mutta se ei enää asukkaiden mukaan riitä. Nyt tappolupa halutaan useammalle sudelle. Hiljalleen viriää myös turhautuneisuus siihen, ettei häirikkösutta ei ole saatu ammuttua. Apuun kutsuttiin Tohmajärveltä Pekka Kunnas ja Jukka Kolehmainen. Kaksikko on ollut mukana 50 suden ja 64 karhun onnistuneessa jahdissa. - Teillä tulee jatkossa olemaan susia aina. Teillä on pysyvä populaatio ja sillä riistaa, Kolehmainen tähdensi. Rinnakkainelon ehdoksi kaksikko nimesi susien opettamisen. Kunnaksen mukaan susi on opetettava, ettei pihapiirissä ole mitään, mitä se halajaisi. Koirille on rakennettava kestävät aitaukset ja pihat pidettävä siisteinä. Kun ihminen lähtee liikkeelle, hänen pitää huudella kovaan ääneen tekemisiään, jotta mahdollisesti lähistöllä oleva susi pakenee paikalta. - Mutta siihen ei Suomessa pidä mennä, että ihmiset ovat aitauksessa ja sudet juoksevat vapaana, Kunnas sanoi.

Venäjän malli leviää länteen

Tohmajärveläiskaksikko on levittämässä Varsinais-Suomessa samaa sanomaa, mitä venäläiset yrittivät levittää Itä-Suomeen. - Siellä susi tuli kolmikerroksisen kerrostalon rappusille, ennen kuin se opetettiin pysymään poissa, Kunnas muisteli. Hän painotti liki 300 ihmisen kuulijakunnalle, että susi on viisas eläin, jota voi opettaa. Se voidaan opettaa pysymään poissa omasta pihapiiristä ja omasta kylästä, mutta pois sitä ei koko alueelta saa. Mynämäen korpeen saapui kantanaaras kolme vuotta sitten. Se on 2-vuotiaiden naaraspentujensa kanssa kiimassa, ja pentueita arvellaan syntyvän alueelle useampia. Itä-Suomessa 380 neliökilometrin alueella on vahvimmillaan tavattu kolme pentuetta. - Se tilanne teilläkin on edessä, Kunnas sanoi. Susikannan vahvistumisen myötä sudet joutuvat etsimään uusia elinpaikkoja. Silloin niiden odotetaan levittäytyvän laajemminkin Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Alueella elää ainakin 15 sutta

Illan isännän Heikki Mäkisalon mukaan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamailla olevalla korpialueella liikkuu ainakin 15 sutta. Tarkka luku saatanee tulevana viikonvaihteena, kun riistanhoitopiirit laskevat alueella olevat suurpedot sekä hirvieläimet. Mäkisalon arvion mukaan seudulla vallitsee vahva yhteisymmärrys siitä, että susista on päästävä. Niistä on tullut entistä rohkeampia, ja ne tulevat asutuksen lähelle. Illan aikana puhe kääntyikin useampaan kertaan siihen, mitä tapahtuu, jos suden ampuu ilman lupaa. Kunnas painotti, että jokaisella pitää olla laintuntemusta sen verran selkärangassaan, että osaa toimia oikein. Yksi laintuntemuksen piirre on oikeus suojata itseään ja omaisuuttaan. Mäkisalo kuitenkin korosti, että susi on vaikea ampua. Se edellyttää pitkäjänteistä seurantaa, kymmenien metsästäjien yhteistyötä sekä hyväksi koettuja keinoja. Niitä Kunnas ja Kolehmainen esittelivät mynämäkeläisille aina suden kammoamasta anisöljystä lähtien. (Turun Sanomat/Erja Hyytiäinen 1.3.2007)

Kainuun susien tuleva laskenta

Petolaskennassa käytetään ruotsalaisten kehittämää maastolaskentaa. Siinä suden jälkeä seurataan tulosuuntaan niin pitkälle, että vastaan tulee vanha lumen peittämä jälki. Menetelmä voi vaatia jälkien seuraamista kymmenienkin kilometrien matkalta. Uutta laskentamallia kokeillaan Kainuussa, koska susien määrästä on niin eriäviä käsityksiä, toteaa Ilpo Kojola. (Kaleva 2.3.3007)

Pedot nostavat tunteet pintaan

Keski-Suomen kansanedustajaehdokkaiden suhtautuminen suurpetojen, kuten karhujen ja susien, määrään vaihtelee selvästi puolueittain. Kaikkien keskustan ehdokkaiden mielestä maakunnassa on liikaa suurpetoja. Myös lähes kaikki Keskisuomalaisen vaalikoneeseen vastanneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat samoilla linjoilla. Suurpetokannan kasvun ja "häirikköpetojen" nähdään uhkaavan kotieläinten ja ihmistenkin turvallisuutta.

Vastaavasti vihreiden ja kommunistien ehdokkaat ovat asiasta joko täysin tai muutoin eri mieltä. He muun muassa pitävät petohysterian lietsomista tuomittavana.

Koko vihreä ehdokaskaarti on vakuuttunut siitä, ettei suurpetoja ole maakunnassa liikaa. Silti vihreissäkin ymmärtämystä oli myös sille, että petokannan kasvaessa liian lähelle asutusta tulevia petoja varten pitää myöntää kaatolupia.

Vasemmalla ymmärrystä

Vastaavia näkemyksiä on monen muunkin puolueen ehdokkailla, joista muutamien mielestä suurpetojen kaatoluvista pitäisi voida päättää Suomessa.

Petojen aiheuttamien vahinkojen korvaukset pitäisi joidenkin ehdokkaiden mielestä maksaa kokonaan valtion varoista. Muiden puolueiden ehdokkaiden suurpetonäkemyksissä on jo selvästi hajontaa.

Vaaraa aiheuttavat pedot voitava kaataa

Kokoomuksen ehdokkaista valtaosa eli 11 arvioi, että suurpetoja on maakunnassa liikaa, mutta kolme on toista mieltä.

Vasemmistoliiton ehdokkaista valtaosa eli kymmenen arvioi, ettei suurpetoja ole liikaa.

Kaikkein eniten suurpetoasia jakaa sosialidemokraattien ehdokkaiden näkemyksiä. Demareista kuusi arvioi suurpetokannan kasvaneen jo liian isoksi, mutta päinvastaisella kannalla on saman verran eli kuusi ehdokasta. Kaksi demaria ei ota kantaa asiaan.

Selvää on, että pihapiireissä pyörivät ja häiriköivät villieläimet voivat olla vaaraksi ja siksi asiaan on suhtauduttava vakavasti. Luonto joutuu kuitenkin väistymään ihmisten tieltä niin usein, että myös luontoarvoja on yritettävä suojella, ministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi.

Keskustan Lauri Oinonen on sitä mieltä, että vain petojen harventaminen metsästyksellä voi korjata yhä pahenevan peto-ongelman.

Kokoomuksen Elise Tarvaisen mielestä kaikilla on toistaiseksi riittänyt tilaa, mutta petokannan kehitykseen on puututtava oikeilla toimilla. Ihmisen arkea uhkaavien häirikköpetojen kohdalla yksikin on liikaa, hän toteaa.

Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemen mielestä sudet ja karhut kuuluvat erämaihin. Järjettömät EU-direktiivit tulee Kankaanniemen mielestä muuttaa ja päätösvalta palauttaa asiassa kotimaahan.

Vasemmistoliiton ehdokas Marju Rönkkö muistuttaa, että eläimillä on oikeus elää. Mutta jos petoeläin häiriköi, voidaan se kaataa.

Vihreä Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Tuomas Viskari sen sijaan on vakuuttunut, että suurpedoille on tilaa Keski-Suomen metsissä. Ennakkoluuloja asiassa voisi hänen mielestään hälventää poistamalla esimerkiksi omavastuun suurpetovahingoista. (Keski-Suomalainen/Esko Parkkila 3.3.2007)

Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla

Riistapäällikkö uskoo susien lisääntyvänkin lähiaikoina. Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla, jossa havaintoja on tehty jo pitkään lähes kaikista kunnista, myös Marttilan ja Kemiönsaaren seuduilta. Tuorein havainto on Halikosta noin viikko sitten.

Lisäksi löyhä, kahdesta kolmeen suden lauma liikkuu aivan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien raja-alueella, lähinnä Tammisaaren seudulla. Tämä porukka on ajoittain yhdessä ja ajoittain erillään.

Riistanhoitopiirin päällikkö Heikki Uotila kuvailee yksittäisiä susia tunnustelijoiksi, jotka saattavat sopivan kumppanin löydettyään lyöttäytyä yhteen. Myöskin Uudenmaan puolella lähellä Salon seutua oleilevat sudet saattavat lisääntyä lähiaikoina.

-Jos ei tänä vuonna ilmesty poikuetta, niin ensi vuonna, hän ennustaa ja lisää, ettei susien mahdollisesta lisääntymisestä voi kukaan sanoa aivan varmasti.

Susia pääsee levittäytymään Salon seudulle myös Tammelan ja Nummi- Pusulan suunnasta, mistä kertovat yksittäiset havainnot Someron, Kiikalan ja Suomusjärven alueilta.

Vaeltajat käyttävät monia eri väyliä

Tunnettu susien esiintymisalue sijaitsee Varsinais-Suomen ja Satakunnan raja-aluella, jossa oleilee kymmenkunta sutta. Tästä porukasta on myös todennäköisesti lähtenyt nuoria, alle vuoden ikäisiä pentuja vaeltamaan.

Uotilan mukaan näin käy, kun lauman johtajanaaras tulee kiimaan. Silloin nuoret karkotetaan. Nousiaisen, Mynämäen, Pöytyän, Oripään, Yläneen seudulla oleilevasta susilaumasta saattaa myös vaeltaa susia Salon seudulle. Koska sudet vaeltavat pitkiä matkoja, on yksittäisten susien alkuperää vaikea veikkailla.

Uotila sanoo, että sudet voivat liikkua erilaisia teitä ja ajouria, latuja sekä etenkin järvien ja jokien jäätä myöten.

Susien ahkerasta vaeltelusta kertoo sekin, että susihavaintoja on tullut riistanhoitopiiriin viikoittain.

Susille riittää ravintoa

Susia vetää Varsinais-Suomeen hyvä ravintotilanne. Hirvieläimiä on runsaasti, etenkin valkohäntäpeuroja.

-Valkohäntäpeura on sudelle huomattavasti helpompi saalis kuin hirvi, Uotila sanoo.

Nuoret sudet löytävät myös kauriita ravinnoksi. Kissat ja koiratkin kelpaavat, mutta Varsinais-Suomesta ei Uotilan mukaan ole dokumentoitu susien tappamista koirista.

Sudet eivät myöskään ole lyöttäytyneet talojen pihapiireihin, joskin ovat käyneet nuuskimassa ja merkaamassa paikkoja. Uotila tyynnyttelee ihmisiä petohysterialta ja muistuttaa, että jos luonnossa kohtaa oudon pelottomasti käyttäytyvän eläimen, olkoon se sitten supikoira tai mikä tahansa, eläintä on syytä väistää. Se voi nimittäin olla sairas.

Tällaisen eläimen kohdattuaan voi ottaa yhteyttä metsästäjiin. (SSS-Elina Lahtinen 4.3.2007)

Susi jolkotteli Halikossa

Halikossa noin viikko sitten havaittu suurehko susi oli liikkeellä iltapäivällä kahden maissa. -Meitä oli viisi silmäparia näkemässä, kuvailee Seppo Suomi. Hän on harrastanut metsästystä koko ikänsä, mutta ei ole koskaan aikaisemmin luonossa liikkuessaan havainnut sutta. Ilveksiä hän sen sijaan on havainnut. nyt susi havaittiin autosta Kanamäen kylän peltoaukealla lähellä Sauvon rajaa. Suomi sanoo suden edenneen peuranpolkua kohti Sauvoa. Susi pysähtyi vajaan sadan metrin päähän autosta. Se kääntyi hetken päästä takaisin. Olimme aika hämmästyneitä, Suomi kertaa tapahtunutta. Autossa sattuivat olemaan kiikaritkin mukana, joten Suomi sai seurattua sutta tarkemminkin. (Salon Seudun Sanomat 4.3.2007)

Poliisi tutkii kahta eläintappoa

Poliisi tutkii kahta eläintappoa Kainuussa. Suomussalmen kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen vahvistaa, että tutkinnassa on susiin kohdistuva laiton metsästystapaus. Tutkinnallista syistä johtuen jutusta ei kerrota vielä enempää. Myös Kuhmossa poliisi tutkii Ala-Vieksin suunnalla paljastunutta epäselvää eläintappoa, jossa voi olla kyse sudesta. Raatoa ei ole, mutta maastosta on löytynyt verijälkiä ja karvoja. RKTL varmistaa eläimen dna-tutkimuksella. (YLE 5.3.2007)

Kainuussa epäily kahdesta susirikoksesta

Suomussalmen poliisipiirissä tutkitaan todennäköisten syiden perusteella susiin kohdistuvaa laitonta metsästystä. Kihlakunnan poliisipäällikön Antti Karjalaisen mukaan asiasta ei kerrota tutkinnallisista syistä vielä tarkemmin.

Viime viikolla Kuhmon Ala-Vieksissä ilmi tullut eläimen tappo ei ole vielä selvinnyt. Jälkien perusteella pääteltiin, että moottorikelkasta on ammuttu haulikolla jokin eläin. Suden kaatoakin epäillään.

Paikalta löydetyistä karvoista selvitetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, mikä eläin paikalle on tapettu. Vielä maanantaina Kuhmon poliisi ei ollut saanut tietoa dna-kokeiden tuloksista.

Poliisipäällikkö Antti Karjalainen toteaa, että poliisi ehtii valvomaan metsästystä vain hyvin vähän. Metsästysrikoksia tulee ilmi lähinnä sattuman kautta. Eräänä arviona on esitetty, että salakaadoista tulee ilmi korkeintaan joka kymmenes.

"Tapauksia kyllä tulee tutkintaan vuosittain. Metsästysrikoshan voi olla muutakin kuin salakaato, esimerkiksi eläimen takaa-ajaminen. Vähän sellainen mentaliteetti ihmisillä tuntuu olevan, että näistä asioista ei paljon huudella", Karjalainen toteaa.

Hyrynsalmella tapettiin laillisessa susijahdissa marraskuun lopulla viisi sutta. Alueella liikkunut lauma oli tehnyt porokarjoissa suurta tuhoa.

Syksyllä 2004 Kajaanin käräjäoikeus jätti tuomitsematta kaksi sutta tappaneen ja kolmatta haavoittaneen sotkamolaismiehen. Oikeus katsoi, että miehellä oli oikeus suojella koiriaan susilta.

Kainuussa on kiistelty viime vuosina kovasti susien todellisesta määrästä. Arviot vaihtelevat tutkijoiden 70:stä metsästäjien useaan sataan.

Viime sunnuntaina toteutetun Kainuun suurpetolaskennan tulokset julkistetaan maaliskuun viimeisenä päivänä. Vilkkaimmalla petoalueella Kuhmossa laskentaa oli tekemässä 50 seurasta viitisensataa metsästäjää. (Kaleva/Petri Hakkarainen 6.3.2007)

Neljää miestä epäillään luvattomasta susijahdista

Neljä miestä on ollut pidätettyinä epäiltyinä metsästysrikoksesta Puolangalla ja Hyrynsalmella. Lisäksi poliisi epäilee miesten syyllistyneen ampuma-aserikoksiin ja maastoliikennerikkomuksiin. Poliisi on takavarikoinut tutkinnan yhteydessä ampuma-aseita ja kolme moottorikelkkaa.

Epäilty teko tuli ilmi, kun poliisi sai 3. maaliskuuta iltapäivällä ilmoituksen, että Hyrynsalmella tiellä 891 Lylykylän ja Kytömäen välillä oli susi juossut uupuneena pitkin tietä ja loikannut tien pohjoispuolelle maastoon. Pian paikalle oli tullut kaksi miestä moottorikelkoilla, jotka olivat seuranneet suden jälkiä.

Poliisi otti maastosta kiinni kolme moottorikelkoilla liikkunutta miestä sekä yhden jalkaisin ja autolla liikkeellä olleen miehen. Kolme miehistä on kotoisin Puolangalta ja yksi Hyrynsalmelta. Poliisi otti miehet kiinni syyllisiksi epäiltyinä metsästysrikokseen.

Poliisin tutkimuksissa selvisi, että Hyrynsalmelta kotoisin oleva mies oli kyseisenä lauantaina soittanut aamulla Puolangalla asuvalle tutulle kaverilleen ja pyytänyt häntä kaverikseen susijahtiin. Mies oli löytänyt kahden suden jäljet Kytömäen länsipuolella olevasta maastosta.

Puolangalta kotoisin oleva mies otti mukaansa vielä kaksi kaveriaan ja lähtivät yhdessä pyydettyyn susijahtiin. Varusteina miehillä oli kaksi moottorikelkkaa sekä ampuma-aseita, joista yksi oli katkaistu luvaton yhdistelmäase. Mukana miehillä oli lisäksi metsästysaseita ja yksi isopistooli sekä aseisiin sopivia patruunoita.

Poliisin mukaan miehet eivät saaneet susia tapettua, vaikka he olivat ajaneet useita tunteja eläimiä takaa maastossa sekä auratuilla teillä. (KalevaPlus 6.3.2007)

MT:n tutkimus: Häirikkösusista halutaan eroon

Kolme neljästä äänestysikäisestä suomalaisesta sallii jonkinasteisen susien karsinnan. Etenkin härikkösusien ampuminen saa enemmistön kannatuksen. Sen sijaan susien määrän yleistä vähentämistä kannattaa ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Maaseudun Tulevaisuuden tilaaman tutkimuksen mukaan susiviha on yleisintä maaseudulla ja Itä-Suomessa, suopeimpia susille ovat nuoret ja koulutetut. Puoluekantakin vaikuttaa asenteisiin jonkin verran: todennäköiset keskustan äänestäjät karsastavat susia, kun taas vihreiden kannattajat haluaisivat pitää susikannan vähintään ennallaan. Maaseudun Tulevaisuus tilasi tutkimuksen TNS Gallupilta. (YLE 7.3.2007)

Oulun läänissä syvää susivihaa

Susiviha on syvintä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa. Maaseudun tulevaisuuden kyselyssä etenkin häirikkösusien ampuminen saa enemmistön kannatuksen. Susien hävittämistä kokonaan kannatettiin eniten Oulun ja Itä-Suomen lääneissä. Koko maassa susien määrän yleistä vähentämistä kannattaa sen sijaan ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Suopeimpia susille ovat nuoret ja koulutetut. Puoluekantakin vaikuttaa asenteisiin jonkin verran: keskustaa äänestävät karsastavat susia, kun taas vihreiden kannattajat haluaisivat pitää susikannan vähintään ennallaan. (YLE 7.3.2007)

Korvakorususi vaelsi ennätysmatkan

uhmossa noin vuosi sitten pannoitettu susi kaadettiin Inarissa tällä viikolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lähes 500 kilometrin vaellusmatka on pantasusien Suomen ennätys.

Pannoitettavaksi valitaan yleensä nuoria yksilöitä, jotka normaalisti valtaavat itselleen reviirin alle 200 kilometrin etäisyydeltä synnyinpaikastaan.

Maa- ja metsätalousministeriön poikkeusluvalla kaadettu urossusi sai lähettimen kaulaansa noin kymmenen kuukauden ikäisenä. Viimeinen paikannus sudesta saatiin elokuussa Kuusamon korkeudelta Venäjän puolelta.

Elämänsä susi päätti Rajajoosepin raja-aseman lähistöllä, jossa se kulki poroaitauksessa saalistamassa. Pantaa eläimellä ei enää ollut.

Noin 470 kilometrin etenemä pannoituspaikalta kaatoalueelle löi niukasti Nurmeksen suden, joka pannoitettiin vuonna 2003. Se jolkutteli 445 kilometriä Pohjanmaan rannikolle.

Tutkimuslaitoksen tilastoissa huikeaa maailmanennätystä pitää Etelä-Norjassa pannoitettu naarassusi, joka törmäsi noin 1 100 kilometrin vaelluksen jälkeen luotiin kaksi vuotta sitten Itä-Lapissa.

Suomessa on lähettimen saanut yhteensä 83 sutta vuosina 1998-2006. Pannoituksen avulla kerätään tietoa muun muassa susien liikkuvuudesta ja elintavoista.

Korvakoru tunnisteena

- Rajajoosepissa ammuttu pannaton susi voitiin tunnistaa korvamerkistä, jossa on numerokoodi, susitutkija Ilpo Kojola kertoi.

Hänen mukaansa susipannoissa on automaattinen poistomekanismi. Yleensä se laukeaa parin vuoden kuluttua pannoituksesta.

- Tämän suden kaulakäädyn poistolaite oli ilmeisesti lauennut aivan liian aikaisin. (STT 7.3.2007)

Kuhmon susilaskenta onnistui sunnuntaina

Kuhmon metsissä kävi vilske sunnuntaina, kun Riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien metsästysseurojen jäsenet suorittivat koko kaupungin alueella suurpetojen laskentaa. Mukavassa, aurinkoisessa ja kirkkaassa säässä toteutettuun laskentaan osallistui satoja miehiä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan tuloksia ei vielä voida vetää yhteen. Siihen menee kolme viikkoa.

– Laskentapäivä Kuhmossa ja muualla Kainuussa oli kuitenkin erinomainen. Mukana oli miehiä todella paljon ja tunnelma oli myönteinen, kiitteli hän toimintaa. Laskentapäivää hän luonnehtii lyhyesti tarpeelliseksi, hyväksi ja hyödylliseksi.

Kainuussa sunnuntaina toteutettu suurpetojen laskenta oli ainutlaatuinen. Nykyinen virallinen arvio maakunnan susien määrästä liikkuu 30 ja 50 yksilön välillä. Koko maassa RKTL arvioi susia olevan 276–330. Kainuussa susikannasta pyrittiin sunnuntaisella laskennalla saamaan tarkempi arvio.

Kuhmolaiset metsästäjät eivät halua itse enää arvioida paikallisen susikannan suuruutta. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Ismo Karppisen mielestä RKTL on se taho, jonka on arvioitava susien määrä luotettavasti.

Juttuan Jahtimiesten susikannan laskennan yhdysmies Niilo Malinen odotteli sunnuntaiaamuna erikoistutkija Ilpo Kojolaa seuran kodalla.

Ensimmäisenä kohteena oli Malisen kodin pihapiirissä liikkuneen suden jälkien arviointi. Yksittäisen suden ja 4–5 suden lauman liikkumista pihapiirissä Kojolakin piti Malisten elämää hankaloittavana.

Seuraavien jälkien miehet totesivat tarkastelun jälkeen kuuluvan ilvekselle. Ilvekset ja ahmat ilmestyvät Kojolan mukaan susien liikkuma-alueelle.

Kolmas kohde löytyi metsäautoteiden risteyksestä. Siellä viiden suden lauma oli jolkutellut lauantaiaamuna.

Susien määrän arvioinnin Niilo Malinen ja Ilpo Kojola totesivat hankalaksi, sillä sudet liikkuvat nopeasti yli 30 kilometrin taipaleita. (Martti Huusko 7.3.2007)

Petoeläinkanta kasvaa Satakunnassa

Satakunnassa varmistettujen ilveshavaintojen määrä on lähes nelinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana. Viime vuonna Satakunnan riistanhoitopiirissä varmistettiin yli 900 ilveshavaintoa. Riistapäällikkö Mauri Krusbergin mukaan myös susikanta on kasvussa. Satakunnassa on tällä hetkellä ainakin kolme susiparia, noin kymmenen suden lauma sekä joitain yksittäisiä susia. Karhuhavaintojen määrässä ei sen sijaan ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. Satakunnassa varmistettiin viime vuonna 39 karhuhavaintoa. (YLE 8.3.2007)

Susilähettiläät taas kouluihin

Koulutettujen susilähettiläiden vierailut laajenevat tänä vuonna myös koulujen ala-asteille. Tähän mennessä susien elintavoista ja suhteesta ihmisiin on käyty kertomassa lähinnä yläkouluissa ja lukioissa. Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä neljä susilähettilästä ja lisää aiotaan kouluttaa ensi syksynä. Luonto-Liiton susiryhmän työntekijän Anu Salmisen mukaan sekä opettajat että oppilaat ovat pitäneet tietopakettia hyödyllisenä ja kiinnostavana. Susilähettiläät lähtevät alakouluihin kevään aikana. (YLE 9.3.2007)

Loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä

Pahoin loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä lauantaina. Poliisin valtuuttamana Piippolan riistanhoitoyhdistys yhytti suden jahdin päätteeksi Pihkalan kartanon lähimaastossa. Suden oikea etujalka oli pahoin vahingoittunut. Paikalliset asukkaat olivat tehneet sudesta ilmoituksen, jonka jälkeen poliisi kävi tarkastamassa jäljet. Jäljet nähtyään poliisi päätyi pyytämään asiantuntija-arviota Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestarilta Seppo Ronkaiselta. Ronkainen tarkisti suden jäljet perjantaina ja totesi suden olevan niin pahoin loukkaantunut, että se olisi syytä pyydystää pois metsästä. Poliisi määräsi suden lopetettavaksi. Kaadettu susi toimitetaan RKTL:n Taivalkosken tutkimusasemalle tutkittavaksi. (Kaleva 10.3.2007)

Susi jolkuttelee Kankaanpäässä

Suurikokoinen susi liikuskelee Hapualla Kankaanpäässä. Paikalliset asukkaat törmäsivät torstai-iltana suden jälkiin vanhan junanradan kohdalla Hapuan koulun lähistöllä. Susi oli kulkenut rataa pitkin Kankaanpäästä kohti Pomarkkua. Jäljet olivat painuneet lumeen ihan selvästi. Pedon tassun jälki oli pituudeltaan 11 senttimetriä. Edelliset havainnot sudesta tehtiin hyvin samoilla seuduilla pari viikkoa aikaisemmin. (Satakunnan Uutiset 9.3.2007)

Susi liikkui Ahlaisissa

Ahlaisten Kristiskerissa havaittiin suden jäljet. Luodon asukkaan rantapolun varrella selvinä näkyvät jäljet kävi varmistamassa Satakunnan riistanhoitopiirin suurpetoyhdysmies. Jäljet johtivat lounaaseen Haarakarin suuntaan. Havainto oli ensimmäinen tämän talven varmistettu havainto Ahlaisissa. Jäälle susia houkuttavat muun muassa kalat. (Satakunnan Uutiset 10.3.2007)

Tampereella epäillään liikkuvan susia

Tampereen lähiöissä epäillään liikkuvan jopa useita susia. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tamminen arvelee, että kyseessä olisivat Jämsässä kolmisen viikkoa sitten kaadetun pantasusi Ursan jälkeläiset. Tammiselle on viime päivinä kerrottu useista susihavainnoista ja suden jäljiksi epäillyistä jäljistä. Asiantuntijavoimin on kuitenkin tarkastettu vain yksi jälki, joka löytyi perjantaina omakotitalon pihalta Lielahden kaupunginosasta. -- Se oli 90 prosentin varmuudella suden jälki, sanoo Tamminen. Tammisen mukaan vaikuttaa siltä, että Tampereen keskustan länsi- ja itäpuolella on viime aikoina kuljeksinut yksi tai kaksi susiparia ja mahdollisesti kaksi yksin liikkuvaa sutta. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi helmikuussa luvan ampua yhden Jämsän ja Kuhmoisten seudulla liikkuneen lauman susista. Lupaa haettiin 6-7 suden kaatamiseen. Ammuttu Ursa oli lauman johtajanaaras, jonka jälkeläiset on Tammisen mukaan todennäköisesti häädetty laumasta. (STT 11.3.2007)

Tampereella ei vaeltele susilaumaa

Lielahdessa perjantaina nähty susi on todennäköisesti sairas tai erittäin vanha. Tampereen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Tamminen varoittaa, että tällaisen suden käytöstä on hankala ennakoida.

Viimeisen kuukauden aikana susista on tehty tiuhaan havaintoja Tampereella. Tamminen arvelee, että keskustan länsi- ja itäpuolella on kulkenut muutamia lähiösusia, mutta ei kokonaista laumaa. - Lielahdessa susi nähtiin perjantaina iltapäivällä, ja noin 90 prosentin varmuudella kyseessä on oikea susihavainto. 100-prosenttiseksi tiedon voin vahvistaa vasta sitten kun itse näen eläimen, Tamminen selvittää.

Tampereella kuljeskelevat sudet saattavat olla Jämsässä kolme viikkoa sitten kaadetun pantasusi Ursan jälkeläisiä, jotka on häädetty laumasta.

Ei pikkulapsia yksin metsänreunaan

Tammisen mukaan on varsin harvinaista, että susi uskaltaa ihmisen lähelle ja vielä valoisaan aikaan. Tavallisesti sudet liikkuvat iltahämärissä.

Lielahdessa suden jälki löydettiin rivitalon takapihalta, metrin päästä takaovesta. Tamminen uskoo, että tämä susi on joko ikäloppu tai kapinen, eli sairas yksilö. - Sen käyttäytyminen on siis ennakoimatonta. Ei kenenkään tarvitse lukkiutua kotiinsa, mutta en jättäisi 2-3-vuotiaita lapsia leikkimään yksin pihaan, joka on metsän reunassa.

Virallisia arvioita useampia susia

Tamminen uskoo, että Suomessa elää susia enemmän kuin on arvioitu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan koko maassa susia on noin 200. - Kun laitetaan lähtöpisteeksi (Tampereen) Keskustori ja mitataan 50 kilometrin sektori, alueelta löytyy 20-25 sutta, Tamminen pamauttaa. Jos tämä arvio pitää paikkansa, Pirkanmaan alueella olisi 10 prosenttia Suomen susista. - Juupajoen takamaisemissa on 10 sutta ja meillä täällä Tampereen ympäristökunnissa yli 10. Oikeasti susia on Suomessa paljon enemmän kuin 200, Tamminen hymähtää. (Aamulehti/Armi Niemelä 11.3.2007)

Sudet livistivät eläintarhasta Norrköpingissä

Kolmårdenin eläintarha Norrköpingissä etsi eilen kahta tiensä vapauteen kaivanutta sutta helikopterin avulla. Pako Kolmårdenista -draaman pääosaa näyttelee kaksi nuorta susiurosta. Ne kaivoivat tiensä suojastaan ulos ja pakenivat ripeästi Norrköpingin metsiin keskiviikon vastaisena yönä. Eläintenhoitaja huomasi paon vasta aamulla. Karkureita etsittiin eilen tuloksetta niin neljän auton kuin helikopterinkin avulla. - Ne näyttävät kaivaneen tiensä ulos, mikä on hämmästyttävää, koska niiden aitaus on rakennettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, Kolmårdenin eläinpäällikkö Magnus Nilsson sanoi Svenska Dagbladet-lehdelle. Eläintarhan nuoret susiurokset eivät Nilssonin mukaan ole vaaraksi ihmisille. (Iltasanomat 14.3.2007)

Korkeaoja vaatii suden suojelusäännösten höllentämistä

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vaatii EU:lta nykyistä joustavampaa susipolitiikkaa. Korkeaoja vaatii EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimakselle lähettämässään kirjeessä, että suurpedot tulee Suomen osalta siirtää mahdollisimman pikaisesti luontodirektiivin liitteestä IV direktiivin liitteeseen V. Muutos ei poistaisi kansallista vastuuta suurpetokantojen suojelusta ja hoitamisesta, mutta jättäisi keinojen valinnan avoimeksi. Korkeaoja sanoo, että Suomen luokitus luontodirektiivissä perustuu 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin Suomessa oli alle 100 sutta. Nyt susia on noin 250 yksilöä. Susikanta on levittäytynyt uusille alueille, ja Suomen susikanta on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti verrattuna muihin EU:n jäsenmaihin, joissa oli susikanta 1990-luvulla. Tästä huolimatta Suomi on ainoa maa, joka on joutunut EY:n tuomioistuimeen suden suojelusta, Korkeaoja huomauttaa. Susikannan kasvu ja levittäytyminen uusille alueille ovat aiheuttaneet Suomessa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia paikallistasolla. Korkeaoja kirjoittaa suden suojelun aiheuttaman ristiriidan olevan syvempi kuin koskaan aiemmin. (YLE Uutiset 15.3.2007)

Susi käväisi koulun pihassa Muuramessa

Muuramen Niittyahon koulun pihassa jolkotti eilisaamuna (16.3) susi.Sellaiseksi eläimen tunnistivat sekä lukuisat näkijät että eläinten jälkiin perehtyneet metsästäjät. Eläin oli koulun pihassa aamu seitsemältä.Näkijöinä oli useita koululaisiakin.Vähän myöhemmin sama eläin nähtiin Härköpohjan tien tuntumassa.Katselijoina olivat bussipysäkillä kyytiä odottaneet. Vanhan-Korpilahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Kaipainen kertoo,että eläimen näkijöiden havainnot viittasivat selvästi suteen. -Kertoivat,että otus oli laiha ja piti häntäänsä alhaalla,lähes jalkojen välissä.Jäljet löytyivät viidentoista metrin päästä koulun päädystä.Siitä ne jatkuivat Härköpohjan tien tuntumaan,mutta tielle saakka eläin ei noussut. Jälkiä kävi katsomassa myös paikallinen petoyhdysmies Simo Kilpioja.Hänkin piti hyvin todennäköisenä,että kyseessä oli susi. -Jälkiä seurattiin sen verran ,että eläimen käyttäytyminen kaiketi olisi paljastunut,jos kyseessä olisi ollut koira,Kaipainen sanoo. Myös Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Olli Kursula kallistui kuulemansa perusteella sille kannalle,että sudesta todennäköisesti oli kyse. -Outoa tässä on se,että eläin päästiin näkemään ja vielä kahdessa paikassa.Kyllähän sudet välillä vierailevat asutuillakin alueella,mutta yleensä öisin.Itse eläin siis nähdään harvoin,jälkiä paljon useammin,Kursula sanoo. Niittyahon koulu on asuntoalueella Muuramen teollisuuskylän tuntumassa. (Keskisuomalainen 17.3.2007)

Ruotsi on laajentamassa oikeutta ampua petoeläimiä

Ruotsi aikoo sallia kotieläimiä ahdistelevien petoeläimien ampumisen entistä laajemmalla alueella. Ruotsin hallituksen on määrä tehdä asiasta päätös vielä tänään. Aiemmin pedot on saanut ampua vasta, kun ne ovat hyökkäämässä aitauksessa olevien eläinten kimppuun. Nyt ampuminen sallitaan, vaikka hyökkäys tapahtuisi kaukana aitauksesta. Lainmuutos koskee sutta, karhua, ahmaa ja ilvestä. (STT 22.3.2007)

Susia Suomessa nyt 230 - 250

Kainuussa on 4. maaliskuuta suoritetun petolaskennan mukaan 55-62 sutta. Petolaskenta onnistui nappiin: lunta ei satanut ja jäljet erottuivat hyvin, eikä katvealueita jäänyt, sillä jälkiä etsi arviolta yli tuhat metsästäjää Kainuun noin 300 metsästysseurasta. Myös poromiehet ja Rajavartiolaitos osallistuivat RKTL:n ja Kainuun riistapiirin järjestämään laskentaan.

Kanta keskittyy Kuhmoon, missä elää 32 yksilöä. Sotkamossa susista elää vähintään 11. Kajaanin alueella elää yhdeksän sutta.

Laskennan tulos on linjassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiempien arvioiden kanssa. Suomessa elelee tällä hetkellä 230-250 sutta. Lukumäärä on kaksinkertainen 90-luvun lopussa tehtyyn arvioon verrattuna. Kanta keskittyy Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.

Kainuun riistanhoitopiiri harventaisi susikantaa 20 yksilöön. Susien paljous haittaa jo esimerkiksi Kainuun metsästysmatkailua. Riistapäällikkö Jukka Keräsen mukaan muualta tulevat metsästäjät jättävät nyt Kainuun väliin, koska metsästyskoiria ei uskalleta päästää metsälle.

Suden pyyntilupia on Kainuun poronhoitoalueen ulkopuolisille osille myönnetty seitsemän ja poronhoitoalueella on erityisluvin pyydetty kuusi ja sutta. MMM:ssä on parhaillaan vetämässä kainuulaisten lupahakemuksia. (Kaleva 31.3.2007)

Riistanhoitopiiri hälventää susipelkoa

Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri pyrkii hälventämään susipelkoa jakamalla tietoa susista sunnuntaina Turussa.

Lounais-Suomessa havaitut sudet ovat aiheuttaneet melkoista kohua.

Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin mukaan Nousiaisista Euraan ulottuvalla erämaa-alueella elelee kaksi susilaumaa.

Pienemmässä laumassa on neljä sutta ja isomman lauman muodostaa kahdeksan sutta.

Turun asemessujen näyttelyyn on lainattu näkyväksi malliksi suden koosta St. Olofskolanista täytetty susi. Se on ammuttu Turun seudulla 1800-luvulla. Esillä on myös monenlaista kirjallista aineistoa.

Lisäksi susihavainnoitsijat kertovat kokemuksistaan sekä kirjaavat yleisön susihavaintoja, kertoo riistapäällikkö Heikki Uotila Varsinais-Suomen riistanhoitopiiristä. (|YLE| Turun Radio 31.03.2007)
Susien puolustusta pennuille kaatolupia anomalla

Susien puolesta puhujana aikoinaan tunnetuksi tullut kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr) kertoi TV1:n MOT:ssa Susi vai poro - Kainuu valinnan edessä - ottaneensa yhteyttä ministeriöön, ja pyytäneensä Hallan susilauman tappamista syksyllä 2006. Perusteiksi tällaiselle toimelleen hän selitti susien paikalliselle porotaloudelle aiheuttaman kestämättömän tilanteen. Hän sanoi ottavansa täyden poliittisen vastuun tapahtumista. Tämä johtikin siihen, että Suomessa myönnettiin ainutlaatuinen lupa kokonaisen susilauman tappamiseen. Marraskuun 24. päivänä tämän kaatoluvan myötä tapettiin Hyrynsalmella viisi sutta, kaikki puolen vuoden ikäisiä pentuja. Tämä jahti käytiin salajahtina - täydellisen mediasulun vallitessa. Vain yksi toimittaja oli paikalla ja hänetkin yritettiin hätistää pois. (1.2.2007)

Susilauma jolkotteli ikkunan alta Kestilässä

Siikalatvan alueella todennäköisesti kahtena laumana liikkuvista susista on taas saatu lukuisia havaintoja. Maanantaina arviolta kuuden suden lauma jolkotteli Kestilän Pihkakalanrannalla asuvan Taisto Timosen ikkunan alta. "Vähän ennen puolta päivää ne tulivat tuolta pohjoisen suunnalta. Kulkivat 25 metrin päästä talosta jatkoivat joen yli ja siitä Piippolan suuntaan", Timonen kertoo. Mies näki kaksi sutta, mutta kävi naapurin kanssa tarkastamassa jäljet. Niiden perusteella he arvelevat susia olleen laumassa kuusi. Samalla reitillä nähtiin hukan jälkiä myös joulukuussa. "Eihän se mukavalta tunnu, kun nurkissa pyörivät. Koiristakin on huoli", Timonen toteaa. Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sulo Heikkinen kertoo, että susihavaintoja tulee ympäri Siikalatvaa tämän tästä. Kaksi viikkoa sitten sudet söivät koiran Tavastkengällä. Vähän myöhemmin toinen koira joutui pihalla suden suuhun, mutta pelastui pahoin purtuna. Alueen metsästysseurat lähettävät lähiaikoina maa- ja metsätalousministeriölle lupahakemuksen kahden suden kaatoon. Lupien tarvetta perustellaan muun muassa susien toistuvalla liikkumisella asutuksen lähellä. Koululaisille on järjestetty susien pelossa ylimääräisiä kuljetuksia Kestilässä, Piippolassa ja Pyhännällä. Susikeskustelu käy kuumana myös Siikalatvan naapurissa Pohjois-Savossa. Hyrynsalmella puolestaan jahdataan parhaillaan kolmea poroja tappanutta sutta. Kaatolupa on voimassa ensi sunnuntaihin saakka. (Kaleva 1.2.2007)

Iso paha susi

ETELÄ-KARJALAN SUSIKANTA lisääntyy. Susia on ammuttu, sudet ovat vieneet koiria, koulukuljetuksia on lisätty susipelon vuoksi. Ymmärrettävästi, koska Metsähallituksen arvion mukaan susia on eniten juuri itärajan tuntumassa. Itä-Suomessa oleskeli reilu vuosi sitten noin 130 Suomen 215:sta sudesta. Lehdistö puhuu häirikkösusista, ja niillä on myös tuttavallisempi, ironinen nimitys "pihasusi". Irvokas kuva suden raatelemasta koirasta pääsi paikallislehteen saakka. Vaikutus on selvä: katsojan päällimmäinen tunne on pelko. Pelko on ymmärrettävää, ja myös vaatimus siitä, että kasvavaa kantaa tulisi harventaa, on häirikkösusien valossa oikeutettu. Suomen WWF:n mukaan susi on kuitenkin edelleen luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen susikantaa ei aiota kasvattaa, vaan se aiotaan pitää 20:ssä parissa.

MITÄ ILMAISU "HÄIRIKKÖSUSI" oikein tarkoittaa? Susien kaatolupia anotaan, jotta saataisiin häiriköt tapettua. Luonnonsuojelijat hiljennetään sillä, ettei normaalisti käyttäytyviin susiin aiota puuttua. Sudesta tulee häirikkö, jos se syö koiran, lampaan tai muun kotieläimen. Kotieläin on sudelle helppo saalis, ja luultavasti kaikki sudet söisivät niitä tilaisuuden tullen.

Kaikki sudet siis ovat ainakin potentiaalisia häirikkösusia. Yksi sellainen ammutaan, mutta jäljelle jäävistä joku voi jälleen napata koiran, ja silloin sekin pitää ampua. Ja niin edelleen, loputtomiin.

SUSIA KOSKEVA UUTISOINTI on tällä hetkellä puhdasta pelon retoriikkaa. Kun luemme susien raatelemista koirista, on vaikea pitää mielessä, että puhumme lajista, jota elää Suomessa vain 200.

Hyvä esimerkki on Etelä-Saimaa-lehden juttu "Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi?" Jutussa haastateltu Calgaryn yliopiston professori heittää ilmoille ajatuksen, jonka mukaan sudet saattavat tarkkailla meitä. Hyökkäykset koirien ja karjan kimppuun ennakoivat pian tapahtuvaa hyökkäystä ihmisen kimppuun. "Maailmalta saatu kokemus" osoittaa susiongelman kehittyvän juuri tämän kaavan mukaisesti. Jutussa on haastateltu viittä teoriaa ainakin rivien välistä puolustavaa henkilöä, muttei yhtään sitä kyseenalaistavaa. Puheenvuoron antaminen myös vastakkaiselle näkökulmalle jättäisi lukijalle omaa valinnanvaraa.

JUTUSSA SUDET KUVATAAN kuin ne olisivat järjestäytynyt rikollisliiga. Tietysti susi hyödyntää helpon saaliin eli kotieläimet. Luonnollinen käyttäytyminen ei tee siitä häirikköä. Ei ole realistinen johtopäätös olettaa kotieläimiä vievän suden testaavan, voisiko se hyökätä ihmisen kimppuun. Eläin kun ei kykene niin suunnitelmalliseen ajatteluun.

Suomessa suden reviiri voi olla 700-900 neliökilometriä. Susien elintilat vähenevät maailmanlaajuisesti. Kun ne elävät ihmisten lähettyvillä, niistä tulee automaattisesti häiriköitä. Perimmäinen ongelma on ihmisen ja suden elinpiirien törmäämisessä, eikä siihen ole helppoa ratkaisua. Susipropaganda ja pelkoa lietsova uutisointi ei kuitenkaan ole oikea tie. (Kaisu Puranen/Kouvolan Sanomat 2.2.2007)

Koulukyytejä Virolahdella

VIROLAHTI - Virolahdella varaudutaan mahdollisuuteen, että kunnassa on jossain vaiheessa järjestettävä koulukyytejä oppilaille susivaaran vuoksi. Kunnan koululautakunta päätti torstaina, että kunta kustantaa oppilaille kyydit kouluun, mikäli susivaara jossain vaiheessa osoittautuu todelliseksi. Kunnan sivistystoimenjohtaja voi tehdä kyytipäätöksen enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan, mikäli susivaarasta saadaan vahvistus paikallisen metsästysyhdistyksen puheenjohtajalta tai suurpetoyhdyshenkilöltä. Virolahdella ei viime aikoina ole tehty varmistettuja susihavaintoja, joten lautakunnan päätös on valmistautumista mahdollisiin uhkatilanteisiin. Vastaavan päätöksen teki Miehikkälän koululautakunta keskiviikkona. (Kymen sanomat 2.2.2007)

Sudet vierailevat pihamailla Hinnerjoella

- Lähimmät suden jäljet on mennyt kymmenen metriä talosta. Siinä oli kahden suuremman ja kahden pienemmän suden jälkiä, kertoi Virpi Wikström. Hinnerjoen Auvaisten kylässä asuva Wikström kertoo susien herättävän levottomuutta. - Siskon pihassa susi oli käynyt, kun pihalla oli oltu lunta auraamassa. Kyllä tulee vähän sivuille vilkuiltua, kun vie aamuhämärissä lapsia kouluun, Wikström kertoo. Toistaiseksi susien ei ole havaittu tehneen mitään vahinkoa, mutta kuljeskeleminen pihamailla herättää pelkoa.

Kymmenen sutta liian paljon

Euran alueen suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhta väittää susikannan olevan jo nyt liian suuri. - Lounais-Suomen alueella vakituinen susikanta on noin kymmenen sutta. Mielestäni kanta on liian suuri ja se pitäisi harventaa noin puoleen, latelee Jaakohuhta. - Nyt seurataan tilannetta. Susia on kyllä ilmaantunut odotettua enemmän. Susia on nyt kahden vuoden pentueet kokonaisuudessaan. Vielä vuosi sitten susia arvioitiin olevan noin puolet nykyisestä. - Sudet eivät ole vielä tehneet haittaa Mynämäen Laajoen sutta lukuun ottamatta. Jos susi on pihalla ja talossa on pieniä lapsia, niin kynnys susien sallimiseen alueella on suuri. Susihavainnoista on raportoitu Euran poliisille, joka on ollut asiasta yhteydessä Maa- ja metsätalousministeriöön. Mahdollisista kaatoluvista tiedotetaan tänään perjantaina. Suden opittava pelkäämään ihmistä Pihapiiriin tulevat sudet ovat osoitus siitä, että susi ei ole oppinut pelkäämään ihmistä. - Suden pelottaminen pois pihalta pitää olla niin raju, että ihmisenpelko juurtuisi. Käytännössä ampuminen on ainoa keino, Jaakohuhta miettii. Susien elinalue rajautuu idän suunnassa Mestilästä Nousiaisiin ja Yläneelle, länsipuolella Laitilaan ja Vehmaaseen. Pohjoissuunnan rajana on Eura-Laitila-tie. Sudet saattavat liikkua päivän aikana kymmeniä kilometrejä, joten tiukkoja rajoja on vaikea vetää. Suomen susikannan harventamisesta päättää Maa- ja metsätalousministeriö. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ensisijaisia kohteita ovat juuri ihmisasutuksen tuntumaan asettuneet sudet.

Runsaasti havaintoja

Honkilahtelainen metsämies Martti Nieminen on seurannut asukkaiden havaintoja ja varmistanut jälkiä. - Reilu viikko sitten neljän suden lauma oli kulkenut talon ohi, jossa asuu tuollaista alakoululaista väkeä. - Keskiviikkoillalla on ollut tuossa Auvaisten kylässä kaksi sutta liikkeellä, Nieminen varmisti. Toistaiseksi saaliiksi ei ole joutunut yhtään kotieläintä, mutta Martti Nieminen pitää sitäkin lähinnä pelkkänä ajan kysymyksenä. - Jos kanta saa kasvaa tästä kymmenestä sudesta luonnollisesti, niin se karkaa totaalisesti käsistä. - Parissa vuodessa määrä on tuplat nykyisestä. (Samu Vahteristo . Länsi-Suomi, Eura 2.2.2007)

Ministeriö myönsi Pohjois-Savoon luvan suden tappamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään myöntänyt luvan yhden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Kaavilla on viime vuoden lokakuusta lähtien liikkunut säännöllisesti Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Alueella on tehty päivittäin havaintoja susista pihoissa tai niiden läheisyydessä. Havaintoja susista on tehty senkin jälkeen, kun alueelta tapettiin tammikuun alussa aiemman luvan nojalla kaksi pihassa käynyttä sutta. Tällä kertaa lupaa haettiin kolmelle sudelle. Maa- ja metsätalousministeriö päätti kuitenkin rajoittaa pyydettävien susien määrän yhteen. Tässä vaiheessa pyritään seuraamaan, millainen vaikutus pyynnillä ja yhden suden poistamisella on hakemuksessa tarkoitettujen muiden susien käyttäytymiseen. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on kaadettu yhteensä 15 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella. (2.2.2007)

Sudet pelotellaan Satakunnassa pihoilta paukkupatruunoilla

Euran Hinnerjoella ja Honkilahdella liikkuvat sudet aiotaan pelottaa ihmisten ilmoilta paukkupatruunoita ampuen. Komisario Hans Vuoti kertoo Rauman poliisille tulleen useita yhteydenottoja Honkilahdella ja Hinnerjoella liikkuvista susista. Susien ei tiedetä lähestyneen ihmisiä, mutta talojen pihoilla on käynyt yksittäisiä eläimiä. Satakunnan riistanhoitopiirin alueella on arvioitu olevan yksi susipariskunta ja sen kahdeksan jälkeläistä. Pihoilla sudet ovat alkaneet vierailla vasta tämän talven aikana, ilmeisesti marraskuusta alkaen. Vuoti kertoo, että poliisin ja riistanhoitopiirin neuvonpidossa on sovittu, että pihoille tulevia susia aletaan häätää voimakasta ääntä tuottavilla laitteilla kuten äänitorvilla, paukkupatruunoilla tai muilla vaarattomilla välineillä. Rauhanomaiseen ratkaisuun on päädytty, koska susista ei ole yhdessäkään kohtaamistilanteessa ollut vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Karkottamistoimet katsotaan kuitenkin tarpeellisiksi, jotta sudet eivät tulisi ihmisläheisiksi. - Honkilahti-Hinnerjoen susiongelma pyritään hoitamaan muun poliisitoiminnan tapaan vähimmällä haitalla ja lievimmillä keinoilla. Vuoti korostaa, ettei Rauman kihlakunnan alueella ole annettu yhdellekään sudelle tappotuomiota poliisilain 25. pykälän nojalla. Mynämäellä on tehty toisin. Siellä Laajoen kylänraitilla useita kertoja nähty susi on päätetty ampua vaaraa aiheuttavana. Suden tiedetään siellä muun muassa lähestyneen bussipysäkillä seissyttä koulupoikaa. (3.2.2007 Jorma Pihlava)

Naarassusi ammuttiin Kaavilla

Asutuksen lähellä liikkunut naarassusi ammuttiin lauantaina Kaavilla Pohjois-Savossa. Kaavilla on liikkunut lokakuusta lähtien poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Havaintoja susista on tehty senkin jälkeen, kun alueelta ammuttiin kaksi sutta ministeriön luvalla tammikuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi perjantaina luvan yhden suden kaatamiseen Kaavilla. Kaatolupaa haettiin kolmelle sudelle. Ministeriö rajoitti määrän yhteen, kunnes selviää, millainen vaikutus yhden suden poistamisella on muiden susien käyttäytymiseen. Suomessa elää 200–250 sutta. Niistä 160–180 asustaa itäisellä kannanhoitoalueella, johon Kaavikin kuuluu. (STT 4.2.2007)

Euran sudet Mynämäen puolelle?

Euran suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhdan tietoon ei toistaiseksi ole tullut uusia susihavaintoja Eurassa. Sen sijaan Mynämäen puolella on tehty perjantaina puoleen päivään mennessä kaksi varmaa havaintoa. Kolme päivää sitten Eurassa havaittiiin yhdeksän sutta, mikä on Jaakohuhdan mukaan uusi ennätys. Susihavainnot ovat säikyttäneet erityisesti maaseudulla asuvia lapsiperheitä. Rauman poliisille on tullut kuluvan viikon aikana useita yhteydenottoja Euran Honkilahden ja Hinnerjoen alueella liikkuvista susista. Satakunnan riistahoitopiirin alueella on arvioitu olevan kymmenen sutta. (3.2.2007 YLE)

Suden kaatolupia toivotaan yhä

Etelä-Karjalaan yritetään yhä saada sudenkaatolupia. Viikonlopun aikana koetetaan tehdä tarkkoja susihavaintoja uusia kaatolupia varten. Tällä kertaa neljä riistanhoitoyhdistystä aikoo hakea kukin yhtä suden kaatolupaa. Petoyhdysmies Juha Sormunen Kymen riistanhoitopiiristä kertoo, että hakemukset on tarkoitus toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön alkuviikosta. (4.2.2007 YLE)

Juna ja sudet törmäsivät

Juna törmäsi varhain aamulla kolmen suden laumaan Pohjois-Karjalan Enossa, Joensuun poliisi kertoo. Poliisin mukaan yksi susista ilmeisesti loukkaantui rytäkässä. Sudet häipyivät paikalta törmäyksen jälkeen. Enon riistanhoitoyhdistys selvittää mahdollisesti loukkaantuneen suden kohtaloa. Poliisi ei täsmentänyt tiedotteessaan, kuka tunnisti eläimet susiksi. (5.2.2007 HS)

Junaradalla Enossa seikkailleet eläimet olivat ilmeisesti koiria

Vielä aamulla epäiltiin, että juna olisi törmännyt kolmen suden laumaan Kattilajoen ylikäytävän lähettyvillä. Riistanhoitomiehet lähtivät jäljittämään eläimiä ja löysivät kaksi kadoksissa ollutta koiraa läheisen autiotalon pihasta. Enon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Asko Vänskä kertoo, että susien jälkiä alueelta ei löytynyt. Myöskään törmäystä ei todennäköisesti tapahtunut, sillä koirat olivat vammoitta. (5.2.2007 Pohjois-Karjalan Radio)

Sutta ei saatu satimeen Nuijamaalla

Kaatolupa umpeutui käyttämättömänä, muttariistanhoito-yhdistys hakee jatkolupaa välittömästi. Pihasusi pysyi piilossa Nuijamaalla viikonloppuna. Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen toinen poikkeuslupa sudenkaatoon umpeutui näin ollen käyttämättömänä. Yhdistys hakee poikkeusluvalle jatkoaikaa välittömästi. Itse hakemus on jo toimitettu ministeriöön, ja tilannekatsaus annetaan puhelimitse maanantaiaamuna. Jahdin kohteena oleva susi nähtiin suurpetoyhdyshenkilö Kari Jukkalan mukaan Nuijamaalla talojen pihoissa viimeeksi perjantaina. Susi piipahti 3-4 pihamaalla. - Se kävi kylän reunassa makaamassa, mutta pääsi luikahtamaan Venäjän puolelle. Lupa-alueella on liikehtinyt sen sijaan muita susia. - Ylämaan rajalla liikkuu juuri nyt kuuden suden lauma, mutta niiden perään emme lähde, Jukkala arvioi sunnuntaina. Poikkeuslupa koskee vain piha-alueilla taajaan vieraillutta niin sanottua häirikkösutta. Nuijamaalla on jahdattu sutta nyt yli kaksi viikkoa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 19. tammikuuta luvan kahden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan ja kotieläimiä saalistavan suden tappamiseksi. Toinen luvista käytettiin parin päivän kuluttua lupien myöntämisestä. Tämän viikon tiistaina maa- ja metsätalousministeriö eväsi sudenkaatoluvat, joita oli haettu viiden suden tappamiseen Kymen riistanhoitopiirin alueella. (Anu Pyyhtiä/Lappeenranta 5.2.2007)

Susi Oulussa

Aaltokankaalla havaittiin suden jäljet maanantaiaamuna. Kyseessä on todennäköisesti yksinäinen laumasta eronnut nuorehko susi. Jäljet ovat noin kilometrin päässä Aaltokankaan ratsastustalleista. Jälkien läheisyydessä on ratsastusreittejä. "Hevoset ovat käyttäytyneet normaalisti. Mistään ei ole huomattu, että täällä liikkuisi susi. Seuraamme tilanteen kehitystä", Tomi Ollikainen Aaltokankaan ratsutalleilta kertoo. Aaltokankaalla on kymmenkunta ratsastustallia, joissa käy viikoittain satoja ratsastajia. Moni ratsastaja pitää mukanaan koiraa ratsastusretkellä. Viime aikoina varmistamattomia susihavaintoja on tehty Oulun ympäristöstä useita. Hukan näköisiä otuksia on havaittu muun muassa Haapalehdosta, Kellosta ja Haukiputaalta. "Sudet vaihtavat paikkaa melko nopeasti", konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopiston eläintieteen laitokselta muistuttaa. Yleensä susien esiintyessä katoaa pihoilta koiria. Tällaista ei Oulun ympäristössä ole vielä tavattu. Talvella yksinäisen suden voi olla hankala saada ravintoa. Hirviä se ei saa kiinni, joten sen täytyy tyytyä esimerkiksi haaskoihin. Oulun seudulta ei ole viime aikoina tehty pantasusihavaintoja. Jäljet eivät pelota ratsastajia Ratsastustallien läheisyydessä havaitut sudenjäljet eivät aiheuta suuria toimenpiteitä Oulun Aaltokankaan talleilla. "Ratsastajia neuvotaan jättämään koirat kotiin", Maria Erkkola Aaltokankaan ratsutalleilta kertoo. Luonnossa ratsastavilla voi olla usein koira mukanaan. Pakkasilla luonnossa ratsastajia ei kuitenkaan ole. Normaalisti maastoryhmissä on noin yhdeksän henkeä. Erkkola muistuttaa, että alueella on nähty myös karhu. Hirvihavaintojakin on tehty useita. Susia ei kuitenkaan koskaan ole havaittu. "Hirvenmetsästysaikana kuuluu usein laukauksia", Erkkola tietää. Aaltokankaan susitilanteesta tiedotetaan ratsastustallien ilmoitustauluilla. "Mitään päivystyspartioita ei hevostalleille laiteta", Erkkola muistuttaa. Susi jolkutteli pitkin metsätietä "Onpa se peijakkaan iso", konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopiston eläintieteenlaitokselta ihasteli nähdessään lumeen painautuneen jäljen Aaltokankaan metsäautotiellä maanantaina. Eläimen etutassun jättämä jälki osoittautui 12 senttiä pitkäksi ja 10 senttiä leveäksi. Takatassun mitat olivat yhdeksän senttimetriä pituutta ja seitsemän senttimetriä leveyttä. Jäljistä huomattiin, että otuksen varpaat harottivat sivulle kuten sudella. Koiran tassuissa tällaista ominaisuutta ei ole. Suden jäljet etenivät kohti Kalimenkylää. "Kyllä se yksinäiseltä sudelta vaikuttaa", Tornberg summasi tehtyään mittaukset. Jäljet etenevät lumessa viivasuoraan. Ne eivät poukkoile sinne tänne, kuten koiran jäljet tekevät. Jo viime viikolla nähtiin jälkiä Jäljet havaitsi metsäkoneurakoitsija Timo Sipola maanantaiaamuna puoli kahdeksalta tultuaan metsätyömaalleen. "Niitä on nähty täällä ennenkin. Viime viikollakin niitä oli. Luulimme niitä silloin miehen jäljiksi lumessa. Ne näyttivät sellaisilta erehdyttävästi auton lamppujen valossa", Sipola kertoo. Eläimen jätöksiä ei paikalta havaittu. Risto Tornberg muistuttaa, että suden ulosteessa on karvoja, joita koiran kakassa ei ole. "Susi syö aina saaliinsa nahkoineen karvoineen", hän tietää. Todennäköisesti eläin on laumastaan eronnut noin parivuotias susi. Jos Aaltokankaalla liikkunut eläin on urossusi, sen paino on noin 30--35 kiloa (Kaleva 6.2.2007)

Häirikkösuden kaatoon jatkolupa

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt jatkoaikaa Lappeenrannan seudulla liikkuvan häirikkösuden kaatolupaan. Lupaa jatkettiin kuluvan kuun 19. päivään saakka. Edellinen lupa umpeutui sunnuntaina. (7.2.2007)YLE

Sudenkaadon vaikutuksia vaikea ennustaa

Susien kaatamisella Kaavilla ei ole ollut vaikutusta muiden alueen susien käyttäytymiseen. Kaavilla on kaadettu viime viikkoina kolme sutta, mutta muut sudet liikkuvat yhä pihapiireissä. Uutta lupaa kolmen suden tappamiseen on haettu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susien kaatamisen vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, sillä eläinten käyttäytyminen riippuu muun muassa siitä, mikä asema ammutulla sudella on laumassa. (Radio Savon uutiset 08.02.2007)

Kymen sudet

RKTL:n tällä viikolla suorittamasa kartoituksessa ilmeni, että Kymen riistanhoitopiirin alueella liikkuu neljä susilaumaa. Ruokolahti-Imatran riistanhoitoyhdistyksen hirvien lentolaskennassa saatiin tiistaina havainto neljästä sudesta. Neljä suden lauma osoittautui lopulta seitsemän suden laumaksi, kun alueella samaan aikaan liikkuneet RKTL:n tutkijat kävivät maastossa tutkimassa lauman jäljet. RKTL:n kenttämestari Ronkainen: Kyseinen lauma liikkuu laajalla alueella. Sama lauma käy myös Etelä-Savon puolella. Ruokolahden lauman lisäksi Ylämaalla liikkuu saman kokoinen lauma. Nuijamaan ja Joutsenon alueella on liikkeellä puolestaan viiden yksilön lauma. -Kumpikin laumoista käy välillä myös Venäjän puolella, kertoo Jouni Tolvanen Kymen riistanhoitopiiristä. Neljäs lauma liikkuu piirin pohjoisosissa Parikkalassa. Se on kooltaan viiden suden lauma, mutta tämän viikon kartoituksessa siitä ei saatu havaintoja. -Se on mahdollisesti parhaillaan Venäjän puolella. Parikkalasta tavattiin ainoastaan yksittäisen suden jäljet, Seppo Ronkainen sanoo. Ronkainen ei tässä vaihessa haluakaan tehdä vielä lopullista yhteenvetoa Kymen susitilanteesta. -Pitää odotta vielä muutamia päiviä. Meillä on siellä sekä metsämiehiä että rajamiehiä, jotka seuraavat tilannetta koko ajan. Joka tapauksessa susien laumakäyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. -Ruokolahdella laumoista on on ollut havaintoja jo kymmenisen vuotta ja Ylämaallakin viitisen vuotta. Sen sijaan Nuijamaan ja Joutsenon alueella liikkuva lauma on tämän ja viime vuoden juttuja, Tolvanen toteaa. Lappeenrannassa viime aikoina häiriöitä aiheuttanut susipari ei liity mihinkään näistä laumoista. Joutsenossa muutama viikko sitten auton kanssa kolaroinut susi on ilmeisesti Nuijamaan lauman yksilöitä. Jalkansa törmäyksessä loukannutta sutta ei tavoitettu onnettomuuden jälkeen. -Sen on havaittu liikkuvan Ruokolahden saarissa. Lauman mukaan se ei enää kelpaa, koska lauma ei hyväksy raajarikkoa mukaansa, Jouni Tolvanen tietää. (Sanomalehti Uutisvuoksi 08.02.2007 Jukka Kinnunen)

Poroja tappanut susi ammuttiin Norrbottenissa

Ruotsin Norrbottenissa on ammuttu susi läänihallituksen päätöksellä. Nuori urossusi ammuttiin, koska se oli tappanut, vahingoittanut ja ajanut pakoteille useita poroja. Susi ammuttiin helikopterista. Dagens Nyheterin mukaan susi varustettiin kuukausi sitten radiolähettimellä. Vielä ei tiedetä, kuinka monta poroa susi tappoi. (9.2.2007 YLE)

Suden tappolupa Kuhmoisiin

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan yhden suden tappamiseksi Kuhmoisten Längelmäen alueelle. Tällä alueella on havaittu säännöllisesti susia pihapiirissä tai niiden läheisyydessä. Sudet ovat lisäksi tappaneet useita koiria ja muita kotieläimiä pihoista ja asutuksen lähettyviltä. Susipelon vuoksi koululaisille on järjestetty ylimääräisiä koulukyytejä. Ministeriöltä haettiin lupaa seitsemän suden tappamiseksi. (10.2.2007 YLE)

Nuijamaan häirikkösusi kaadettiin

Isokokoinen susi kaadettiin lauantaina Joussuolla Keskisaaren kylässä Lappeenrannassa. Kyseessä on häirikkösusi, joka on ollut Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen tähtäimessä jo jonkin aikaa. - Jäljet löytyivät aamulla pihapiiristä, ja niitä lähdettiin seuraamaan. Kahden maissa päätettiin, että kaatoa kannattaa lähteä yrittämään ja tehtiin hälytys, riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Kari Jukkala kertoo. Susi kaadettiin noin kello 16.30. Sutta metsästettiin reilun 50 hengen porukan voimin. Kyseessä oli 41-kiloinen urossusi. - Tämä susi on liikuskellut yksin sen jälkeen, kun toinen ammuttiin, Jukkala sanoo. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ myönsi 19. tammikuuta luvan kahden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan ja kotieläimiä saalistavan suden tappamiseksi. Ensimmäinen susi kaadettiin pari päivää luvan saamisen jälkeen. Jäljelle jäänyt lupa ehti jo umpeutua, mutta ministeriö myönsi riistanhoitoyhdistykselle jatkoluvan. Molemmat luvat on nyt siis käytetty, eikä uusien hakemiselle ole Jukkalan mukaan tällä hetkellä tarvetta. - Nämä kaksi olivat nimenomaan ne häiriköt. Nuijamaalla on liikuskellut myös kuuden suden lauma, mutta siitä ei ole toistaiseksi ollut haittaa, Jukkala selvittää. (Sanna Pyysalo Lappeenranta 11.2.2007)

Naapurisopu koetuksella susiasiassa

Susi: Erämaan asukki mieltymässä kaupunkilaiselämään. Petotutkijat eivät pidä pihoilla ja kaupungin kaduilla jolkottelevia susia epänormaaleina tai häirikköinä. Eri mieltä tutkijat ovat siitä, miksi hukat hakeutuvat ihmisten lähistölle. Vihreiden kansanedustaja, professori Erkki Pulliainen pelkää, että salametsästys on lisännyt asutuksen läheisyydessä norkoilevien susien määrää. - Asutuksen läheisyydessä ja pihoilla hortoilevat sudet ovat olleet pääasiassa nuoria yksilöitä. Onko vanhat sudet tapettu kaikessa hiljaisuudessa ja jätetty nuoret ja kokemattomat yksilöt oman onnensa nojaan? Susien puolestapuhujana tunnettu Pulliainen kertoo saaneensa tuohtuneita puheluja, joissa sudet uhataan hävittää tietyiltä alueilta kokonaan. - Salametsästyksen uhriksi joutuneiden susien löytyminen kertoo, että ainakin silloin tällöin uhkaus myös toteutetaan.

Ammattilaiset ampumaan

Susitutkijan mukaan alfa-yksilöiden poistaminen laumasta vaarantaa nuoren suden lajityypillisen kehityksen ja saa suden hakeutumaan ihmisen läheisyyteen. - Avonaisia kaatopaikkoja on vähän, joten nuorilla susilla on vaikeuksia hankkia ruokaa. - Ilman vanhempien opastusta nuoret sudet päätyvät hortoilemaan päämäärättä. Ne voivat olla älyttömän rohkeita, ja niiden käyttäytymisestä voi puuttua sudelle normaali ihmisarkuus. Jos susien määrää rajoitetaan, tulee se tapahtua ammatti-ihmisten toimesta, Erkki Pulliainen painottaa. - Parasta olisi tappaa laumasta kaksi- ja kolmevuotiaita yksilöitä. Lauman rakenne pysyy normaalina, ja normaalitilanteessa susi ei viihdy ihmisen läheisyydessä. Kaikkien asutuksen läheisyydessä elävien susien ampuminen ei Pulliaisen mukaan poista kaupunkisusien ongelmaa.

Erämaan eläin vai kaupunkilainen?

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen toteaa, että salametsästys on aihe, josta on näyttöjen puutteessa turha keskustella: sudet voivat tassutella asutuksen läheisyydessä useasta eri syystä. - Kaavilla tammikuussa talojen läheisyydestä tapettujen susien joukossa oli alfa-uros ja nuoria yksilöitä. On mahdotonta sanoa, miksi juuri nämä eläimet hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen. Tutkimusmestari ei täysin yhdy Pulliaisen käsitykseen sudesta ihmisarkana erämaan asukkina. - Susi on sopeutuvainen eläin. Jostain meille selittämättömästä syystä susi voi asettua mieluummin asutuksen läheisyyteen kuin erämaahan. - Rautavaaran laumasta lähtenyt nuori naaras kulki monen rauhallisen erämaa-alueen läpi ja asettui lopulta Tampereen itäpuolelle Kuhmoisiin. Sopii vain ihmetellä, miksi naaras perusti reviirinsä näin tiiviisti asutulle alueelle.

Suden minimi on ihmisen maksimi

Seppo Ronkaisen mukaan susi on pidettävä arkana eläimenä. Parhaiten tämä onnistuu metsästämällä populaatiosta sen rohkeat yksilöt. - Asutuksen keskelle reviirinsä muodostaneet laumat pitää poistaa kokonaisuudessaan. Kannan kasvaessa suden reviiri laajenee väkisinkin asutusalueille. Monen mielestä nykyinen vajaan 250 yksilön susikanta ei saa enää kasvaa. - Ihmisten sietokyky on tässä, Erkki Pulliainen sanoo. - Sudelle tämä on minimikanta. Pienempi susikanta johtaisi sukusiitokseen. Erkki Pulliaisen mukaan susi ja ihminen voisivat elää samalla alueella. Susitutkijan mukaan ihmisen elämässä on huomattavasti suurempia uhkatekijöitä kuin susi. (Jentta Ilanmaa Joensuu 11.2.2007)

Susi tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1881

Susi on tiettävästi tappanut ihmisen viimeksi vuoden 1881 marraskuussa. Viisivuotias Kalle Oskari Grönroos oli kahden Suomen historian pahimman susivuoden 23. lapsiuhri.

Historiankirjat voivat kuitenkin olla väärässä tehdessään sudesta lapsisurmien syntipukin. Aikalaiset kertoivat, että alueella liikkui surmien aikaan koirasusia, jotka ovat ihmisiin kohdistuvassa käyttäytymisessään huomattavasti susia arvaamattomampia. Varsinais-Suomessa tapahtuneita susisurmia analysoinut professori Erkki Pulliainen uskoo, että surmien takana olivat koirasudet tai yksi ainoa susi. - Vuoden 1882 tammikuussa kaadettiin vanha ja lähes hampaaton naarassusi. Tämän jälkeen tappoja ei enää tullut, Pulliainen kertoo. - Varmuudella tiedetään vain, että tappaja oli koiraeläin. Ikuiseksi arvoitukseksi jää se, olivatko kyseessä koirasudet vai yksi ainoa susi. Susitutkija pitää erittäin epätodennäköisenä, että pihalta koiria napsiva susi tappaisi ihmisen. - Susi ja ihminen ovat vuosien aikana törmänneet toisiinsa monta kertaa. Kertaakaan susi ei ole hyökännyt ihmisen kimppuun. - Sudelle koira on eri asia kuin lapsi. Näin se vain näyttää olevan. (Verkko-Karjalainen 11.2.2007)

Susijahti käyntiin viikonloppuna

Kuhmoisissa ja Längelmäellä käynnistyy viikonloppuna susijahti. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt alueelle yhden sudenkaatoluvan, joka on voimassa ensi viikon perjantaihin asti. Lupaa haettiin kaikkiaan seitsemän suden tappamiseksi, mutta ministeriö rajasi pyydettävien susien määrän yhteen. Ministeriössä halutaan seurata, millainen vaikutus yhden suden tappamisella on muun lauman käyttäytymiseen. Kuhmoisten- Längelmäen alueella liikkuvassa susilaumassa on kymmenkunta sutta. Susista on tehty toistuvasti havaintoja talojen pihapiireissä ja ne ovat vieneet useita koiria ja muita kotieläimiä. (15.2.2007 YLE)

Susi kaadettiin Oulaisissa

Täysikasvuinen urossusi kaadettiin lauantaina Oulaisissa. Poliisille ilmoitettiin perjantaina Haapavedellä nähdystä sudesta, joka oli ilmeisesti loukkaantunut. Sama susi nähtiin myöhään perjantai-iltana Oulaisten keskustassa. Haapaveden poliisi oli yhteydessä petotutkijaan ja poliisi päätti, että susi pyritään lopettamaan. Haapaveden alueen metsästäjiä pyydettiin hoitamaan tehtävä. Lauantaiaamuna Oulaisten metsästäjät jatkoivat poliisin luvalla suden jäljestämistä sen lopettamiseksi. Metsästäjät paikallistivat ja ampuivat suden Oulaisissa Pyhäjoentien varresta parisen kilometriä Halmeperältä Pyhäjoen suuntaan. Susi on kulkenut Oulaisissa muun muassa Etelärannan omakotialueen pihoilla. Susi oli loukannut vasemman etukäpälänsä. Susi toimitettiin poliisin suojiin ja se lähetetään tutkittavaksi Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitokselle. Päätös suden lopettamisesta perustui poliisi-, metsästys-, eläinsuojelu- ja luonnonsuojelulakiin. (Kaleva.plus 17.2.2007)

Vastasyntynyt vasikka raadeltiin kotipellolla Mynämäessä

Poliisi ja metsästäjät vakuuttuneita, että kyseessä on susi. Vähintään kolmen suden lauman epäillään raadelleen vastasyntyneen vasikan Mynämäen Kivikylässä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Vasikka oli syntynyt aamuyöstä noin kello yhden aikaan navetan läheisyydessä pellolla, jossa yhdeksänpäinen lauma lehmiä laidunsi. Laumassa oli vain yksi vasikka. - Raatelu on tapahtunut ennen aamukuutta, sillä töihin lähtiessäni kuudelta lehmät näyttivät rauhallisilta, enkä kiinnittänyt niihin erityistä huomiota, kertoo maatilan emäntä Gitta Lindstedt. - Löysin vasikan iltapäivällä yhden tiedoilla, kun tulin hakemasta lehmille heinää, sanoo isäntä Juha-Petteri Hannula. Hän lisää, että vasikan emo on edelleen niin pelästynyt tapahtuneesta, ettei synnytyksen jälkivesi ole vieläkään tullut pois. Syöntitapa viittaa suteen Raatelupaikkaa ja vasikanraatoa arvioimassa käyneet poliisi ja paikalliset metsästäjät ovat yhtä mieltä siitä, että kyseessä on nimenomaan susi. - Metsästäjien mukaan sen näkee jo syöntitavasta. Karhun jäljiltä koko lauma olisi raadeltu, kettu puolestaan olisi riepotellut saalistaan ympäri pihaa. Vasikka on syöty siististi korvia myöten, sanoo Hannula. Metsästäjät arvioivat maasta löytyneiden jälkien perusteella, että kyseessä on 3-4 suden lauma. Raateluyön jälkeen Kivikylässä satoi lunta, joka peitti alleen selvimmät jäljet. - Siksi on mahdotonta tarkkaan päätellä, mihin suuntaan lauma on lähtenyt. Eilisten jälkien perusteella näytti siltä, että ne olisivat jääneet tuohon takametsään, Hannula sanoo. Kivikylässä raatelutapaus on ensimmäinen. Mynämäen Karjalassa ja Laajoella susihavaintoja on tehty jo aiemmin tänä talvena. Hannula kertoo jäljestäjien arvelleen lauman palaavan takaisin, kun nälkä jälleen iskee. Koira ollut levoton öisin Karjan laiduntama pelto sijaitsee vain noin 50 metrin päässä päärakennuksesta, jossa perhe nukkui. Perheen koira oli tapauksen sattuessa talossa sisällä. - Olemme kuukauden miettineet, että pitäisikö koira lopettaa, kun se haukkuu alituiseen öisin. Nyt selvisi syy siihenkin, miksi se on ollut niin levoton, Lindstedt sanoo. Hannula arvioi, että vastasyntynyt vasikka oli 40-50 kilogramman painoinen. Lindstedt miettii, että perheen kahdeksanvuotias lapsi ei paina tämänkään vertaa. - Ei tämä yksi vasikka niinkään haittaa, mutta huolestuttaa näiden lasten puolesta. Nyt on alkamassa talviloma, eikä lapsia uskalla jättää keskenään ulos leikkimään, hän sanoo. Hannula ja lähitalojen isännät aikovat anoa sudenkaatolupaa. Hannula kuitenkin epäilee, että yhden tapauksen perusteella lupaa ei myönnetä. - Mietityttää vain, täytyykö ensin ihmishengen mennä, ennen kuin lupa heltiää, hän sanoo. - Mahdollisimman pienin vaurioin pyrimme saamaan häirikkösudet kuriin, lisää tilan vanha isäntä Juhani Hannula. (Turun Sanomat/Salla Tuomola 17.2.2007)

Suurpetoja enemmän kuin sataan vuoteen

Karhun, ilveksen ja suden kantoja pyritään kasvattamaan edelleen Varsinais-Suomessa. Suurpetoja on alueella nyt eniten sitten 1800-luvun lopun. Siitä huolimatta vain ilves on melko runsaslukuinen: niitä elää maakunnassa 60-70. - Ilveksiä löytyy jokaisen pitäjän maisemista, kertoo riistapäällikkö Heikki Uotila Varsinais-Suomen riistanhoitopiiristä. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt karhulle ja ilvekselle hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on säilyttää suurpetojen kannat suotuisalla tasolla. Ministeriö julkisti suunnitelmat perjantaina. Ne ovat jatkoa jo aiemmin julkaistulle susikannan hoitosuunnitelmalle. Suunnitelmien mukaan karhun ja ilveksen metsästys pysyy lähes entisellään Suomessa. Vuosittain kaadetaan keskimäärin 84 karhua ja suunnilleen yhtä monta ilvestä. Varsinais-Suomeen kaatolupia ei ole myönnetty. Alueella on kymmenisen karhua, mistä tuorein havainto saatiin perjantaina Paimiossa. - Jäljistä päätellen nuori uroskarhu oli lähtenyt talvisuojastaan liikkeelle, kertoo Uotila. Karhut lisääntyvät Varsinais-Suomessa, mutta niiden kanta kasvaa hitaasti. Sen sijaan ilvesten määrä on kasvanut voimakkaasti. Havaintoja on Turustakin, Paattisten ja Tortinmäen metsistä. - Ilves on yleistynyt nopeasti, koska metsäkauriskanta on kasvanut, Uotila toteaa. Haitat minimoitava Ministeriön mukaan Suomessa on suotuisa määrä suurpetoja silloin, kun kannat pysyvät elinvoimaisina, mutta haittoja on mahdollisimman vähän. Lisäksi petojen on pysyttävä ihmisarkoina. - Määrällisiä ilveksen ja karhun tavoitekantoja ei nykyisessä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista antaa, toteaa ylitarkastaja Madeleine Nyman. Varsinais-Suomessa oli vuonna 2006 neljä tapausta, joissa peto vahingoitti kotieläimiä. Eläinten omistajille myönnettiin yhteensä lähes 7 000 euroa korvauksia. Vuonna 2005 tapauksia ei ollut yhtään. - Suurpetojen yleistyminen aiheuttaa varmasti pelkoa joissakin ihmisissä. Työtä ja vaivaa koituu ainakin, sillä lammas- ja nautakarjataloutta on suojattava aitauksilla, Uotila sanoo. Vakavin tapauksista sattui Houtskarissa, jossa karhu raateli kymmenen lammasta. Mynämäessä ja Pöytyällä susi tappoi lampaita. Susille halutaan uusia elinpiirejä Varsinais-Suomessa elää ainakin yksi iso perhelauma, jossa useimmiten on seitsemän sutta. Lisäksi havaintoja on pienemmistä laumoista, jotka voivat olla ison lauman osia. Oripään, Pöytyän pohjoisosan, Alastaron ja Virttaan alueelta on havaintoja kolmen yksilön laumasta, joka mahdollisesti on Mynämäessä liikkuvan susiparin edellistä pentuetta. Susikannan säilyttäminen edellyttää hoitosuunnitelman mukaan, että susia esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomen alueella sopivissa elinympäristöissä. Tavoitteena on susikannan levittäytyminen ja uusien elinpiirien muodostuminen. Hoitosuunnitelma edellyttää kuitenkin alueen asukkaiden ja elinkeinojen huomioimista. Vahingolliset tai kohtuutonta haittaa aiheuttavat susiyksilöt voidaan kaataa. - Sikäli tilanne on hyvä, että luonnossa riittää nyt syötävää susille, Uotila sanoo. (Turun Sanomat 17.2.2007)

Poliisin luvalla tapettu 2000-luvulla seitsemän sutta - pihasusien määrä kasvaa koko ajan

Pihoihin tulevien susien määrä on jatkuvassa kasvussa. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan kaatolupien myöntämisessä pyritään keskittymään pihasusien poistamiseen. Samaan tähtää poliisilakiin nojaavat tappopäätökset. - Käytännössä kaikki poronhoitoalueen ulkopuolella olevat luvat pyritään keskittämään asutuksen liepeillä oleviin ja vahinkoa aiheuttaviin susiin. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kyseeseen tulee myös kannanhoidollinen kaato, Laanikari sanoo. Metsästäjien keskusjärjestön erikoissuunnittelijan Marko Svensbergin mukaan sudet ovat tottuneet ihmisiin niin, etteivät ne enää entisaikojen malliin pelkää ihmistä. Nyt pihapiirissä ovat Laajoen ja Honkilahden susien lailla käyneet lajitoverit esimerkiksi Tampereen kupeessa Kuhmoisissa. Tänä vuonna Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) luvalla on ammuttu selkeästi enemmän vahinkosusia kuin aiempina vuosina. Koko 2000-luvulla MMM:n luvalla ammutuista 25 sudesta tänä vuonna on ammuttu kymmenen. Syy ei kuitenkaan ole pihasusissa. - Se johtuu siitä, että Kainuun riistanhoitopiiri ei antanut tänä vuonna poronhoitoalueelle yhtään sudentappolupaa, mutta me olemme kohdistaneet sillä alueella oleviin vahinkoyksilöihin kuusi lupaa, Laanikari sanoo.

Poliisin luvasta ei voi valittaa

Sudenkaatoon saa luvan kolme kautta. Riistanhoitopiirit myöntävät koko metsästyskauden voimassa olevia tappolupia, vahinkoa tai häiriötä aiheuttavien susien kaatoon voi saada luvan MMM:ltä tai poliisilta. - Viime kaudella riistanhoitopiirien asettama lupakiintiö oli 19 ja niillä ammuttiin 13 sutta. Meidän luvillamme ammuttiin kolme sutta, poliisin luvalla yksi, Jussi Laanikari sanoo. MMM:n ja poliisin myöntämillä tappoluvilla on selkeät käytännön erot. Poliisin lupapäätöksestä ei voi valittaa, MMM:n päätöksestä voi. Poliisin lupa on voimassa poliisin oman harkinnan mukaisesti, MMM:n lupa on kaksi viikkoa. Poliisi päättää oman harkintansa perusteella suden tappamisesta, MMM:n päätös perustuu esimerkiksi asukkaiden hakemukseen.

Poliisi päätti Laajoen sudesta

Poliisi päättää asiasta saman tien, MMM:n päätöksenkäsittely voi kestää pitkäänkin. Esimerkiksi Mynämäessä tapettavaksi määrätyn Laajoen suden osalta päätöksen teki poliisi ennen kuin kukaan ehätti hakea ministeriöstä tappolupaa. Poliisin päätös perustui siihen, että susi oli lähestynyt linja-autopysäkillä seissyttä koululaispoikaa. MMM:n lupia on myönnetty muun muassa sen perusteella, että susi on käynyt kotieläinten kimppuun. - Poliisin päätöksellä on myös tapettu kapisia susia samoin kuin ilveksiä, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Metsästäjien keskusjärjestöstä kertoo. Poliisilla onkin poliisilain mukaan oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai jos eläin aiheuttaa huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai vakavasti vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa myös, jos se on sellaisessa tilanteessa, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Lain perusteella Vakka-Suomen poliisi määräsi Laajoen suden tapettavaksi. Ensimmäisen jahdin jälkeen sutta ei ole kylässä nähty. Varuilla silti ollaan yhä. Jos susi kylälle saapuu, metsästäjät lähtevät poliisin johdolla sen perään. Poliisin luvalla on tapettu myös karhuja, viimeisin Imatralla. Lounais-Suomessa kuuluisin poliisin päätöksellä ammuttu karhu oli 1997 city-karhuna tunnetuksi tullut otso, joka seikkaili myös Turun seudulla. Sen matka päättyi Eurassa poliisin luoteihin. (Turun Sanomat/Erja Hyytiäinen 17.2.2007)

Ihalaisten koulun oppilaat saivat susikyydin kotiin

Kaikki Ihalaisten koulun oppilaat saivat perjantaina taksikyydin kotiin susihavainnon takia. Kuljetukset järjestetään myös talviloman jälkeen maanantaiaamuna. 26 oppilaan koulun rehtori Mikko Anto sai kuulla susihavainnosta yhden oppilaan vanhemmalta perjantaiaamuna. Rehtori päätti järjestää kyydin kaikille. Kuljetusten jatkamisesta päätetään talviloman jälkeen 26. helmikuuta. - Havainto oli niin lähellä koulua, noin puolen kilometrin päässä. Oppilaita asuu lähistöllä, rehtori sanoi. - Karjalan koulullahan kuljetuksia on ollut marraskuusta asti. Siellä oli uhkaava tilanne, kun yläkoululainen odotti koulukuljetusta ja näki suden. 16 oppilaalla petokuljetus Mynämäen vt. sivistysjohtaja Minna Stormi kertoo, että jo 16 oppilasta on saanut susikyydin vanhempien anomuksesta. Kuljetuksia on pyydetty Karjalan, Tarvaisten ja Huolin koulun oppilaille. Ihalaisten koulussa susikyytejä ei aiemmin ole pyydetty eikä järjestetty. Mynämäen sivistyslautakunta päätti tammikuun lopussa, että maksutonta kuljetusta voidaan anoa, jos riistanhoitoyhdistys on todennut alueella liikkuvan suurpetoja. (Turun Sanomat, Mynämäki 17.2.2007)

Rampa susi Hauhon ja Pälkäneen rajoilla

Tammikuun puolivälissä Hämeenlinnan Käikälässä jahdattu susi on viime päivinä liikkunut Hauhon ja Pälkäneen rajamailla. Ilmoilan ja Laitikkalan kylissä eläin on havaintojen perusteella lymyillyt parisen viikkoa. Poliiseista ja metsästäjistä koostunut joukko yritti kaataa suden muutama viikko sitten Hattulan Lepaalla. Vammautuneesta sudesta on joitakin näkö- ja jälkihavaintoja. - Susi kannattalee toista takajalkaansa eikä se pysty loikkaamaan ojan yli, vaan kulkee pohjia pitkin, sanoo Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Jari Salminen Pälkäneeltä. Hän ei ole sutta nähnyt, mutta on käynyt varmistamassa jälkihavainnot. - Kangasalan poliisi, joka hoitaa myös Pälkäneen virkatehtävät, on nimennyt kaksi paikallista metsästäjää lopettamaan suden, jos siihen on tilaisuus. Kysymys on virka-avusta poliisille, ei metsästyksestä, muistuttaa Salminen. (HäSa) (Hämeen Sanomat 17.2.2007)

”Ymmärtämystä susikannan kurissa pitämiseksi”

Susi- ja petokannan säännöstely, Partalan peltojen palauttaminen, tryffelihanke, kihlakunnan tulevaisuus ja viitostien rahoituksen puuttuminen valtion tämän vuoden budjetista nousivat esille, kun maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja ja maaliskuun alusta valtiosihteeriksi nimitettävä Jouni Lind tapasi yhdessä kansanedustaja Katri Komin kanssa Juvan kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon maanantaina Juvalla. Lind myönsi, että susi- ja muutakin petokeskustelua käydään eri lähtökohdista Suomessa ja useissa muissa EU-maissa. – Suomalaisella maaseudulla urbasoituneet yksittäiset sudet ja ihmisten reviirit kohtaavat, kun esimerkiksi espanjalainen susikanta elää vuoristoseudulla kaukana ihmisen asuinsijoista. Lindin mielestä suomalaisen susikannan määrällinen arvio perustuu 1990-luvun alun laskentaa, kun susikannan suuruus oli alle sadan yksilön luokkaa ja luokiteltavissa uhanalaiseksi lajiksi. – EU:n normiston mukaan suden tulisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa eli todellista vaaraa ihmiselle, jota kaatolupa heltiäisi. Susi luokitellaan EU:ssa edelleen uhanalaiseksi lajiksi. Suomessa ministeriö on Lindin mukaan viime ja tänä vuonna myöntänyt 40 kaatolupaa ihmisten pihapiiriin toistuvasti tunkeutuneille häiriintyneille yksilöille. – Metsästystilanteissa susien ja ihmisten kohtaamista ei luokitella vaaratilanteeksi, koska luonto on suden luontaista elinpiiriä. Lind viestitti, että kaikki susihavainnot ja mahdolliset vahingot on mahdollisimman pian ja tarkasti raportoitava metsästysseurojen nimeämille petoyhteyshenkilöille. – Harvaanasutun maan olosuhteita kehnosti huomioon ottavaa luontodirektiiviä kohtaan on oltava tiukkana faktojen suhteen. Valtiotieteen maisteri Jouni Lind on kotoisin Kemistä. Hänellä on vankka kokemus EU:n toimintatavoista. Takana on 7,5 vuoden työkokemus Brysselistä europarlamentaarikkojen Mikko Pesälän, Samuli Pohjamon ja Mirja Ryynäsen avustajana. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan erityisavustajana Lind on toiminut vuodesta 2004 alkaen. Maaliskuun alussa hän ottaa vastuulleen Pekka Pesoselta vapautuvat ministeriön poliittisen valtiosihteerin tehtävät, jotka jatkuvat vaalien jälkeenkin ainakin uuden hallituksen muodostumiseen saakka. Reilut pari vuotta valtiosihteerinä toiminut Pesonen siirtyy kolmen viikon kuluttua Copan elin Euroopan maataloustuottajien pääsihteeriksi asemapaikkana Brysseli. (Juvan Lehti/Antero Heikkinen 18.2.2007)

Pantasusi Ursa kaadettiin Kuhmoisissa

Kahdet pennut tehnyt Kuhmoisten susilauman johtajanaaras pantasusi Ursa kaadettiin lauantaina susijahdissa Kuhmoisten ja entisen Längelmäen rajamailla. Ursan kaato oli kulmakunnan jahtimiesten unelma, sillä alueella on parin vuoden aikana suden suuhun joutunut 26 koiraa. Kaato tapahtui puolenpäivän Rasinkulmalla Petsamon tanssilavan lähellä. Ajossa tavattiin kaksi sutta, joista toinen kaadettiin ja todettiin pannan perusteella Ursaksi. Kaato tapahtui maa- ja metsätalousministeriön kuhmoislaiselle Jorma Kalholalle myöntämällä luvalla. Kalhola haki joulukuussa pyyntilupaa seitsemälle sudelle. Kaatolupa myönnettiin yhdelle. Ursan seurantapanta ei ole toiminut enää aikoihin. Laumassa arvioidaan olevan noin 10 jäsentä. Susihavaintoja metsästysalueella Kuhmoisissa ja entisen Längelmäen kunnassa on tehty enenevässä määrin. Viime vuonna havaintoja oli noin 400, suuri osan talojen pihapiireistä. Siksi kaatolupa kohdistuikin suteen, joka päätöksen antamisen jälkeen on vieraillut pihapiireissä. Ministeriö perusteli vain yhden suden kaatolupaa sillä, että tässä tapauksessa voidaan seurata, millainen vaikutus yhden suden poistamisella on muun lauman käyttäytymiseen. Käytännössä tämä viikonloppu oli ainoa jahdin järjestämiseen, sillä kahden viikon lupa umpeutuu ensi perjantaina. Kaatoon tarvittiin vain yksi ajo. Homma oli selvä parissa tunnissa. Kaadettu susi tuotiin yli 200-päisen jahtiporukan katsottavaksi Kylämän riistamiesten majalle. Susi kuuluu valtiolle, ja se on esitettävä paikalliselle poliisilaitokselle ja toimitettava sen jälkeen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkimukseen. (Keski-Suomalainen/Pentti Rytkönen 18.2.2007)

Pohjois-Savossa Kaavilla kaadettiin jälleen viikonvaihteessa pihapiireissä liikuskellut susi

Naarassusi ammuttiin sunnuntaina Vehkalahden alueella. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi nyt käytetyn kaatoluvan viime viikolla. Kaavin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön Ari Räsäsen mukaan kunnan alueella on kaadettu talven aikana neljä sutta. "Ilmoituksia pihoissa liikkuvista susista on saatu lähes päivittäin. Katsotaan nyt, miten nämä kaadot tilanteeseen vaikuttavat", sanoi Räsänen maanantaiaamuna. Edellinen kaato tehtiin helmikuun alussa. Kaavilla on liikkunut lokakuusta lähtien poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Suomessa elää 200--250 sutta. Niistä 160--180 asustaa itäisellä kannanhoitoalueella, johon Kaavikin kuuluu. (19.2.2007 STT)

Kaksi sutta kaatui Ristijärvellä

Lähes sata miestä oli susien perässä viikonloppuna. Kaksi lupasutta ammuttiin viikonlopun aikana keskisessä Kainuussa. Kaadot tapahtuivat Ristijärven Hiisijärvellä lauantaina ja sunnuntaina. Kainuun riistanhoitopiiri oli myöntänyt kaksi lupaa Keski-Kainuuseen eli Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan alueille. Luvat tulivat poronhoitoalueen ulkopuolelle. Viikonlopun aikana kaikkiaan 60-100 miestä jahtasi susia, jotka saatiin kiinni lippusiimalla. Lauantaina ammuttiin naarassusi, joka painoi 37,5 kiloa. Se jäi kiinni päivällä puoli kahdentoista aikaan. Sunnuntaina ammuttiin urossusi, joka painoi 43,5 kiloa. Uros kuoli laskiaissunnuntaina puoli yhden aikaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos haki raadot oman käyttöönsä. Keski-Kainuun luvat olisivat olleet voimassa 31.3. saakka. Kaikkiaan Kainuuseen on myönnetty seitsemän sudenkaatolupaa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Talven ensimmäiset kiintiösudet kaadettiin marraskuun loppupuolella Kuhmossa. Silloin kaatuivat 45 kilon painoinen urossusi ja 34 kilon painoinen naarassusi. Metsästäjät olivat havainneet tänä viikonloppuna metsässä, että liikkeellä on petoeläimiä varsin paljon. Metsästäjät olivat huomanneet ilveksen ja ahman jälkiä Keski-Kainuun metsissä. Metsästäjät pitivät viikonlopun säätä hyvänä. Aiemmin pakkanen on pitänyt metsästäjät poissa jahdeista. (Kainuun Sanomat verkkoliite/Tanja Nuotio 19.2.2007)

Laajamittainen ja ennennäkemätön susiemme hävitys meneillään

Koskaan aiemmin 2000-luvulla, alkuvuoden 2001 jälkeen, ei susiamme ole kaadettu samaan tahtiin, kuin tällä talvikaudella meneillään olevassa ennätyksellisen laajamittaisessa susijahtien sarjassa. Pelkästään yhden helmikuun viikonlopun aikana, 17. ja 18. päivinä - kaadettiin eri puolilla maatamme susijahdeissa, joihin osallistui yhteensä satoja miehiä, puolenkymmentä sutta. Tämä kiihkeänä jatkuva susiemme tappaminen on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että on kyse erittäin uhanalaisesta eläinlajista, jota jo EU:n luontodirektiivin mukaan pitäisi suojella tiukoin toimin. (19.2.2007 Tunturisusi)

Kuhmoisten susilauma voi hajota kuningattaren kuolemaan

Alfanaaras Ursan kaato lauantaina vei Kuhmoisten susilaumalta kuningattaren. Miten johtajauroksesta ja Ursan kahdesta pentueesta muodostuvalle pihoista koiria napsivalle joukolle nyt käy? Selvää vastausta ei pysty antamaan edes RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola. Kokemuksia vastaavista tapauksista ei paljon ole, ja kyseessä on yksittäistapaus, johon vaikuttaa esimerkiksi joukon ikäjakauma. - Kun ei tiedä lauman nuorten ikäjakaumaa. Onko siellä vielä puolitoistavuotiaita naaraita? Toinen kysymysmerkki on uroksen motiiveissa. Pyrkiikö se löytämään parhaan mahdollisen kumppanin. Jos laumassa on puolitoistavuotiaita, se voisi pariutua oman tyttärensä kanssa. Se olisi hätäratkaisu voimakkaan lisääntymisvietin paineissa, Kojola sanoo. Toinen mahdollisuus on, että alfauros lähtee kevään voimistuvassa kiimassa etsimään kumppania lauman ulkopuolelta. Se saattaisi merkitä lauman hajoamista. Jos laumasta jäisi jäljelle vain viimekesäisiä pentuja, tilanne olisi ympäristön kannalta Kojolan mukaan harmillinen. Nuorilla pennuilla ei ole vielä kunnollista saalistuskykyä, minkä takia ne voisivat nälän pakottamina hakeutua norkoilemaan pihapiireihin helpon saaliin toivossa. (Keskisuomalainen/Pentti Rytkönen 19.2.2007)

Ursan kaadon jälkiselvittelyä käydään

Koiria napsivan lauman johtajanaaras, pantasusi Ursa kaatui Kuhmoisissa lauantaina ministeriön luvalla, mutta kaadon jälkipeli jatkuu. Kymmeniin häirintäsoittoihin ennen jahtia ja jahdin aikana tuskastuneet jahdin nokkamiehet vetäytyivät kaadon jälkeen puhelimen tavoittamattomiin. Längelmäen suurpetoyhdyshenkilö Tapio Hautakangas kertoi sunnuntaina harkitsevansa asian viemistä poliisille ja lähestymiskiellon hakemista. Maanantaina mies oli hieman lauhtunut ja sanoi soittoruljanssin olleen metsästyksen häirintää ja kaipaili puhelintietoja. Hautakangas sanoi soittoja tulleen kolmesta numerosta noin 30 kappaletta. Marja Valpola, joka vuosi sitten teki Maija Rämän kanssa toimenpidepyynnön silloisen jahdin lupaehtojen noudattamisesta, ihmettelee, miten ministeriöstä poliisille siirretyn asian tutkinta voi edelleen olla kesken. Valpola sanoo yksityishenkilönä selvittävänsä myös, onko viime lauantain jahdissa noudatettu lupaehtoja. Sekä Rämä että Valpola ovat juristeja. Kysellään Ursan nähneiltä – Nyt on tärkeää kysyä ihmisiltä, jotka ovat nähneet Ursan. Aion selvittää asiaa sen verran, että näen, onko lupaehtoja noudatettu. En ole tässä kenenkään puolella enkä ketään vastaan, eikä tarkoituksena ole häiriköidä, Valpola sanoi maanantaina. Vuosi sitten Valpola sanoo käyneensä haastattelemassa asukkaita niissä kahdessa pihapiirissä, joissa kaadetun suden sanottiin käyneen. – Toisessa kukaan ei ollut nähnyt tätä yksilöä, ja toisessakin sanottiin vain susia nähdyn pellon laidassa. Kaikki lauman jäsenet eivät ehkä käy pihapiireissä. Jahdin pitää kohdistua juuri näihin pihapiireissä kävijöihin, Valpola sanoo. Riittääkö yhdessä pihassa käyminen? Viikonvaihteessa ammutun Ursankin kohdalla Valpola katsoo, että suden olisi pitänyt lupaehtojen mukaan käydä luvan myöntämisen jälkeen kahdessa pihapiirissä, jotta kaatoluvan ehdot täyttyvät. Miksi kahdessa, eikö yksi pihapiiri riitä? Valpolan mielestä lupaehdon sanan ”pihapiireissä” monikkomuoto edellyttää vierailua kahdessa pihapiirissä. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari on asiasta eri mieltä. Puhe kahdesta pihapiiristä menee juristisaivarteluksi. – Miksei yksi riittäisi? Kun lupaa myönnetään, toistuvaisuus on tullut selvitettyä lupaa harkittaessa. Lupaehdolla tarkoitetaan vain sitä, että lupa kohdistuu vahinkoa aiheuttavaan suteen, Laanikari sanoo. Valpola pitää Laanikarin tulkintaa uutena. Valpola sanoo laittaneensa viikonvaihteessa jahdin kolmelle nokkamiehelle tekstiviestin, jossa pyydettiin tietoja jahdista. Hän kertoo myös soittaneensa 1–2 kertaa luvan anojalle ja jahdin johtajalle Jorma Kalholalle. – Kaikki on tarkistettavissa puhelintiedoista. Jos heille on tullut muita soittoja, niistä en tiedä mitään, Valpola sanoo. Ammuttiin järven jäälle Valpola pitää maanantaina ministeriöön jätettyä kaatoilmoitusta puutteellisena, koska siinä ei mainita pihapiirejä, joissa Ursa on käynyt. Pantasusi Ursa koki kohtalonsa lauantaina klo 13.20 Rasinjärven jäällä Kuhmoisissa. Yksi kuolettava rannalta ammuttu metsästyskiväärin luoti osui kylkeen ja lävisti maksan. Ursa oli ylittämässä järveä yksin. Jahdin johtaja Jorma Kalhola sanoo, että Ursan kulkujäljistä löytyi verta, mikä viittaa kiiman alkamiseen. Jahtiin osallistui Kalholan arvion mukaan lähes 200 miestä, kaikki Kuhmoisista tai Längelmäeltä, vaki- ja kesäasukkaita. Ursan lauma oli jahtia edeltävinä päivinä tappanut useita hirviä. Tuoreimman jälkihavainnon mukaan perjantaina talon pihassa oli käynyt viisi sutta. – Pantasuden ampuminen oli sattumaa. Ohjeena oli ampua ensimmäinen lupaehdot täyttävä susi, Kalhola kertoo. (19.2.2007)

Sudenkaatolupia anotaan nyt suppeille alueille

Ylämaan petoyhdysmies Pekka Kotonen on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriöön hakemuksen kahden suden kaatamiseksi Ylämaalla Vaalimaantien itäpuolelta. Kotosen mukaan kyseessä on itärajan molemmin puolin liikkuva seitsemän suden lauma, jonka kaksi yksilöä pyöri alle sadan metrin päässä asutusta talosta viimeksi toissa yönä. Lupaa yhden suden kaatamiseen on anottu myös Joutsenoon. Ministeriö eväsi viime kuun lopussa Kymen riistanhoitopiiriin anotut viisi kaatolupaa, koska piti häirikkösusiin kohdennettua metsästystä mahdottomana näin laajalla alueella. (YLE 21.2.2007)

Suurpetoneuvottelukunta tyytymätön häirikkösusien lupakäsittelyyn

Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta haluaa muutoksia häirikkösusien kaatolupien käsittelyyn. Neuvottelukunta pitää lupamenettelyä liian kankeana ja valmistelee kannanottoa siitä, miten lupakäytäntöä voisi uudistaa. Häirikkösusien kaatolupien käsittelyn apuna voisi käyttää Kymen riistanhoitopiirin uutta internetpohjaista tietojärjestelmää petohavainnoista. Suurpetoneuvottelukunta selvittää myös mahdollista tutkimusta susikantojen rakenteesta ja geneettisestä taustasta molemmin puolin itärajaa. Neuvottelukuntaan kuuluu edustajia eri sidosryhmistä ja se piti ensimmäisen kokouksensa tänään. (YLE 23.2.2007)

Pääministerin mukaan Suomella on susiongelma

Lauantaiseurassa kysyttiin pääministeri Matti Vanhaselta (kesk), onko Suomella ongelmia EU:n suuntaan ja sen kanssa. Hän mainitsi ensimmäisenä "susiongelman" ja sen yhteydessä EU:ssa meneillään olevat oikeustoimet Suomen tavasta hoitaa susikysymystä. EU:ssa ei hänen mukaansa ymmärretä, että Suomella on kestävä susikanta. Suomessa pitäisi turvata lasten koulutiet ja muutenkin pitäisi Vanhasen mielestä olla oikeus häirikkösusien kaatamiseen. (Lauantaiseura/TV1 24.2.2007)

Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa

Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa. Viimeiset porovahingot on todettu Solojärvellä, jossa on poromies ja matkailuyrittäjä Inkeri Westin arvion mukaan liikkunut kaksi sutta. Inarin Riistanhoitoyhdistyksen mukaan sama susipari on viime viikolla liikkunut myös Inarinjärven alueella, josta on tehty petovahinkoilmoituksia. Inkeri Westin mukaan tuntureilla on nyt vain vähän poroja ja siksi sudet hakeutuvat ruuan perässä asutusten lähelle. (YLE 26.2.2007)

Susi liikkuu Orimattilassa

Orimattilassa parisen viikkoa liikkuneesta naarassudesta saatiin luotettava jälkihavainto Virenojalla sunnuntai-iltana. - Susi on noussut Virenojan Haikulankulman tienoilla Porvoonjoen jäältä takaisin tielle. Hiukan meitä ihmetyttää, kun uroksen jälkiä ei näy missään. Näillä seutuvilla on parin vuoden ajan tiedetty susikaksikon liikkeistä, kertoo Virenojalla asuva Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin riistanhoidon neuvoja Markku Ahonen. Piirin suurpeto-organisaatioon kuuluvia miehiä saapui puolisen tusinaa Virenojalle sudenjälkiä tarkkailemaan maanantaina. - Kyllähän tämä on ensimmäinen suden sataprosenttinen jälkihavainto Orimattilassa vuosiin. Susi ei kuitenkaan ole aiheuttanut sen enempää kotieläimille kuin ihmisillekään mitään vahinkoa. Minkäänlaista hysteriaa tällaisesta yksittäistapauksesta ei kannata nostaa, Markku Ahonen sanoo. (Etelä Suomen Sanomat 26.2.2007)

Suurpetoneuvottelukunta haluaa kunnon tutkimuksen rajasusista

Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta koettaa saada vireille tutkimuksen rajaseudun susikannan rakenteesta ja geneettisestä taustasta.

- Tarkoitus on selvittää, toimiiko Venäjä reservialueena meikäläisille susille, kertoi neuvottelukunnan sihteeri, suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitosta. Hänen mukaansa tutkimus voisi olla EU-rahoitteinen hanke ja se toteutettaisiin rajan molemmin puolin. Yli rajan ulottuva susitutkimus piti jo toteuttaa Yhteiset uhanalaiset -tutkimusprojektissa, joka päättyi vuodenvaihteessa. Siinä selvitettiin EU:n tuella muun muassa liito-oravan ja ja valkoselkätikan esiintymistä Venäjän lähialueilla. Sudet jäivät projektista pois rahapulan takia. Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa Lappeenrannassa perjantaina. Se päätti ensi töikseen myös valmistella kannanoton niin sanottujen häirikkösusien kaatolupamenettelyn kehittämisestä.

- Lupien käsittely nopeutuu kun sen pohjaksi saadaan nettiperusteinen seuranta, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Rämä. Suurpetohavaintojen internet-tietojärjestelmään siirrytään koko Kymen riistanhoitopiirin alueella keväästä alkaen. Järjestelmä on yhteydessä Riista- ja kalatalouden (RKTL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmiin. Ainakin aluksi se on tunnusten takana. joten tavalliset kansalaiset eivät pääse tutkimaan, onko petoja nähty heidän marjamaillaan. Suurpetoneuvottelukunta suunnitteli myös petoseminaarin järjestämistä. Se pyrkii muutenkin jakamaan tutkittua tietoa suurpedoista.

- Tavoitteena on olla eri organisaatioiden edustajien keskustelufoorumina, Antti Rämä määritteli neuvottelukunnan perustehtävän. Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous sujui sopuisasti, joskin jäsenten susikannoissa ilmeni eroja. Kymen läänin kennelpiiriä neuvottelukunnassa edustava kansanedustaja Seppo Lahtela vaati eroon pääsyä häirikkösusista ja katsoi muidenkin susien tekevän kohta koirien kanssa metsästyksen mahdottomaksi.. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustaja Raija Aura totesi häirikkösuden käsitteellä olevan erilaisia tulkintoja. Hän myös ymmärsi susien kaadon poikkeuslupien viipymistä.

- Ei niitä voi myöntää päivässä tai kahdessa, koska pitää osoittaa, että sama susi tulee pihaan toistamiseen. MTK Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Tuomo Hintsanen totesi petojen ja petopelon lisääntyvän kun maaseudun asutus harvenee.

- Vaikea on suojata maakunnan 200 karjatilaa pedoilta suurimittaisella aitaamisella, hän myös muistutti. (Etelä-Saimaa 26.2.2007)

Kainuun pedot lasketaan viikonloppuna

Kainuun riistanhoitopiiri ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL laskevat ensi lauantaina (3.3.) yhteisvoimin Kainuun suurpetoja. Mikäli laskenta ei sään vuoksi onnistu tällä viikolla, se siirretään seuraavaan lauantaihin. Laskennassa pyritään ensisijaisesti selvittämään Kainuun susikannan suuruus, mutta myös muiden suurpetojen ja metsäpeurojen jäljet merkitään kartalle. Laskenta toteutetaan RKTL:n laatimien ohjeiden perusteella. Kukin Kainuun metsästysseura toteuttaa laskennan omalla alueellaan. Myös rajamiehet osallistuvat rajaseudulla laskentaan, ja poronhoitoalueella laskentaa hoitavat poromiehet. RKTL:n henkilöstö ja petoyhdyshenkilöt hoitavat yhdessä laskennassa havaittujen sudenjälkien tarkistuksen. (YLE 27.2.2007)
Iso urossusi nurin Siltavaarassa - Lieksan-Nurmeksen alueella

Kuluvan talven susijahdin ensimmäinen saalis saatiin 27.12.2006 Siltavaarassa, kun iso urossusi saatiin motitetuksi Lieksan ja Nurmeksen yhteisjahdissa. - Siltavaaran maastossa oli jo pidemmän aikaa seurattu kahta sutta, joulun jälkeen löydettiin taas jäljet ja saatiin molemmat niistä mottiin. Toinen susista, iso uros, tuli sopivasti passimiehen hollille, kertoo susiluvan haltija Kari Kokkonen. Eläin toimitettiin torstaina RTKL:n tutkittavaksi. Lieksan ja Nurmeksen yhteislupa-alueella on käytettävissään vielä kaksi lupaa. - Pankakoskelle säästetään ainakin toista. Siellä on asutusten lähellä liikuskellut susia, Kokkonen sanoo. Susijahti jatkuu maaliskuun loppuun saakka. (Marja Mölsä - Lieksan Lehti)

Susikysymys varasti osan vihreiden bioenergiaillasta

Kaakkois-Suomen vihreiden bioenergiaillan luennoitsijan lempinimi provosoi keskustelua ulos illan teemasta. Kansanedustaja Erkki "Susi" Pulliainen sai vastailla yleisön kysymyksiin paitsi suomalaisesta energiapolitiikasta myös suomalaisesta susipolitiikasta. Luumäen kunnantalon valtuustosalissa Pulliaisen luentoa oli seuraamassa muutaman kymmenen hengen joukko. Susikysymyksillä Pulliaista hiosti yleisön joukosta lappeenrantalainen Tapio Arola. Pontimena Arolan kysymyksiin olivat susien toistuvat vierailut eteläkarjalaisilla pihoilla joulukuun aikana. Pihoilta on susien suussa lähtenyt sekä koiria että kissoja. - Tämä on pikkuhiljaa jo ongelma täällä. Asun Vainikkalassa ja siellä liikkuu viikoittain useamman suden laumoja, Arola kertoi ja kysyi, eikö susia voitaisi siirtää kansallispuistoihin ja aidata sinne. Pulliaisen mukaan kansallispuistovaihto ei ole mahdollinen. - Susi on lauma- ja reviirieläin. Reviirin koko on tuhat neliökilometriä. Pulliainen muistutti, että Suomi tiesi tarkkaan, mihin EU:hun liittyminen susiasiassakin johtaisi. Hän vakuutti kuitenkin, että kaatolupa-asioita käydään tarkkaan läpi ja päätöksissä on "järki mukana". (Lyhennetty Etelä-Saimaan artikkelista 3.1.2007)

Nuori susi jolkottelee Paistjärvellä

Heinolassa Paistjärven kylällä Haaparannan tilan pihalla isäntäväki hieraisi sunnuntaiaamuna silmiään, kun pihassa jolkotteli susi. Tilan isäntä Jari Vastamäki kuunteli aamulla puoli yhdeksän aikaan, kun koira aloitti kuistissa raivokkaan haukunnan. Koiran rähinälle syy selvisi pian, kun pihassa käyskenteli susi. Heinolan metsästysyhdistyksen miehet kävivät toteamassa havainnon oikeaksi ja seuraavat nyt suden liikkeitä. (Itä-Häme 3.1.2007)

Susilaumat vainoavat Kaavilla

Häirikkösusilaumoista on muodostunut Kaavilla suuri ongelma. Petohavaintoja on tehty alueella enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sudet ovat tulleet jopa pihapiireihin ja kirkonkylän liepeille. Kaatolupa on haettu kaikkiaan seitsemälle sudelle. Viime talvena kaatolupia ei saatu, mutta nyt luvan saanti on todennäköisempää, sillä häirikkösudet ovat syöneet tänä talvena jo useita koiria ja koulukyytejä on jouduttu järjestelemään uudelleen. (Radio Savo 3.1.2007)

Sudet tappoivat kaksi koiraa hirvikokeissa Polvijärvellä

Metsästys: Susitilanne pakottaa valitsemaan haukkukokeiden maastot entistä tarkemmin.

Polvijärvi, Kaavi, Outokumpu - Timo Riistaniemi.

Viime lauantaina Kaavin ja Polvijärven rajalla pidetyt hirvikokeet päättyivät onnettomasti, kun kaksi hyväsukuista koiraa menetti henkensä susien takia. Haukkukokeisiin osallistui 24 koiraa.

Ensimmäisenä susilauman hampaisiin joutui Flötmarkens Julle, jonka omistavat Juhani Päivinen Kiteeltä ja Simo Laasonen Kesälahdelta. Ruotsista Suomeen jalostustarkoitukseen tuotu Julle sai haukun nopeasti. - Löytöhaukku alkoi kello 9.36. Kiinteä löytöhaukku kesti 13 minuuttia, jonka jälkeen siirtyvää haukkua oli 13 minuutin ajan. Haukku hävisi kuulumattomiin. Osa ryhmästä siirtyi autolla lähemmäksi oletettua haukkua kuulematta sitä. Ryhdyttiin tutkaamaan koiraa. Lopulta koiran havaittiin olevan noin 0,5 km päässä teitten välissä, ryhmätuomarina toiminut outokumpulainen Jukka Kilpinen kertoo. Kun paikalla havaittiin susilauman jäljet, alettiin jo aavistella pahaa. - Havaitsimme tien yli menneen viisi sutta. Toinen koiran omistaja lähti välittömästi seuraamaan susien tulojälkeä. Toinen omistaja lähti ryhmätuomarin kanssa seuraamaan hirven ja koiran menojälkiä. Noin kello 12.30 saavuimme paikalle, jossa sudet olivat tappaneet koekoiran. Tähteenä koirasta oli vain pää, selkäranka, ja takajalan käpälä. Soitimme välittömästi ylituomari Kari Mustoselle, jonka avustuksella saatiin poliisit paikalle, Kilpinen jatkaa. Julle oli saanut näyttelyistä jo kolme erinomaista laatuarvostelua (sertiä). Voittajaluokan I palkinto haukkukokeesta olisi nostanut koiran muotovalioksi. Sen tasoisen siitoskoiran arvoksi kertyy helposti 6-10 000 euroa. - Tämän rodun suomalaisessa kannassa on sukusiitosta, eli jalostusarvo korostuu. Tämä koira olisi tuonut Suomen kantaan tervetullutta vierasta verta, Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen Jaakko Ilvonen Enosta kertoo.

Toinenkin koira meni lauantaina

Yhtä huono tuuri oli toisellakin koiralla viime lauantaina Niinivaaran maastossa. - Koe-erä oli jo päättynyt, mutta tämä toinen koira ei tullut pois, Kilpinen kertoo. Ryhmä juoksi parin kilometrin matkan paikalle, josta viimeinen haukku oli kuulunut. Koira löytyi hukkuneena joesta. Jäljistä päätellen sudet olivat ahdistaneet narttukoiran jokeen, josta koira ei jäisten rantojen takia päässyt ylös ajoissa. - Tämä koira tuli kokeessa käyttövalioksi juuri ennen kuolemaansa. Koirien jalostus ja kasvatus on pitkäjänteistä työtä. On enemmän kuin valitettavaa, että se voi päättyä näin, Jukka Kilpinen harmittelee. Viime viikolla Polvijärvellä meni vielä kaksi muuta koiraa. Polvijärveltä on 1.9 -31.12. välisenä aikana mennyt suden suuhun kaikkiaan viisi metsästyskoiraa, minkä lisäksi yksi koira on vielä häveyksissä. Alkusyksystä arvokkaan koiransa menettänyt polvijärveläismies on menettänyt sittemmin kaksi muutakin koiraa susille. Kaikkien näiden koirien kohtaloksi lienee koitunut kahden suden lauma, joka liikkuu Hukkalan-Lehtovaaran-Teerivaaran alueella. Eteläisimmät havainnot susista ovat Mutkanvaarasta. Toiminnanohjaaja Veikko Sorsa on juuri kirjoittanut Polvijärven riistanhoitoyhdistyksen viime vuoden toimintakertomuksen. Yhdistyksessä oli viime vuonna 1 011 maksanutta jäsentä. - Puolenkymmentä vuotta sitten ei toimintakertomuksessa ollut ainuttakaan mainintaa susista alueella. Kolmen viimeisen vuoden aikana on jo pitänyt kirjata tekstiin maininta pysyvästä susikannasta.

Vaikutuksia kokeisiin ja metsästykseen

Jaakko Ilvonen kertoo, että hirvihaukkumaastot pitää nykyisin valita jo tarkasti. Haukkuihin tarvitaan 3 000 hehtaarin alue. - Ilomantsiin ei enää tule kukaan ulkopuolinen kokeisiin, vaikka sellainen järjestettäisiin. Lieksan seutu on aika pahaa aluetta sekin. Hirvikoiran haukku kuuluu kilometrien päähän, ja joillekin susille haukuista on tullut kuin ruokakellon kilinää, Ilvonen kommentoi. Hirvenmetsästyksessä koirien joutuminen pedon suihin on jo arkipäivää niin Pohjois-Karjalassa kuin Pohjois-Savossakin. Maastossa on hukkia, jotka eivät pelkää ihmistä. - Metsästyshaukuista on koiria viety jo puolen kymmenen vuoden ajan. Pahimmillaan pedot vievät koiran passiringin sisältä. Vaikka hirvimetsällä on aina mies ja koira ja joukko passimiehiä, on usein koira viety siitä huolimatta, Ilvonen ihmettelee. Tämän syksyn hirvenmetsästykseen kaavilaiset eivät enää koiriaan antaneet petovaaran takia. Jänismetsästykseen ei koiria kohta enää käytetä maakunnan länsireunallakaan. (Karjalainen 4.1.2007)

Susi söi koiran Lieksassa.

Susi tappoi ja söi 10-vuotiaan suomenpystykorvan uudenvuodenaattona Jaakonvaaran ja Sokojärven kylien rajalla. Joensuulainen eläkeläispariskunta päästi illalla koiran ulos saunomisensa ajaksi. Kun koiraa ei alkanut kuulua takaisin, lähti isäntä etsimään sitä. Noin sadan metrin päästä tien penkalta löytyi suden makuujälki. Tästä kymmenen metrin päästä löytyi koiran karvoja ja kaulapanta. (Marja Mölsä/Lieksan Lehti)

Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa

Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa Alueella lähes kymmenesosa Suomen susista. Kaavilla ollaan hakemassa kaatolupaa peräti seitsemälle sudelle. Viiden suden kaatolupaa haetaan Luikonlahdesta Juukaan menevän tien pohjoispuolisille alueille ja toisella luvalla haetaan kahden suden kaatolupaa tien eteläpuolisille alueille. Luvat on haussa kortteiselaisen Ari Räsäsen nimiin. Hän toimii petovastaavana Kaavilla. Hakija on ollut maa- ja metsätalousministeriöön yhteydessä viimeksi perjantaina, jolloin sinne lähetettiin lisäselvityksiä. ”En lähde arvioimaan, miten luville käy, mutta kyllä siellä selvästi meidän hankala tilanteemme ymmärretään”, sanoo Ari Räsänen. Kaavin Mäntyjärvellä lapsille on järjestetty tänä syksynä koulukyydistys, mitä on tarkoitus jatkaa edelleen. Juuri noilla seuduilla havaintoja pihoissa juosseista susista tulee varsin usein. (Koillis-Savo 04.01.2007)

Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi

Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee lupia sillä, että Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella viime kuukausina liikkuneet sudet ovat olleet poikkeuksellisen pelottomia. Pihapiireissä liikkuneista susista on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja pelottelusta huolimatta. Lisäksi häirikkösusien suuhun on joutunut tänä talvena useita metsästyskoiria. (Yle 4.1.2007)

Susijahti jatkuu Joutsenossa

Susijahti Joutsenossa jatkuu perjantaina 5.1.2007. Suurpetopäällikkö Jari Suikkasen mukaan tänään Aholan ja Roison alueella jäljet olivat tuoreita. Laumansa hylkäämälle, viime viikolla autotörmäyksessä loukkaantuneelle sudelle on myönnetty poikkeuskaatolupa, koska on vaarana, että se alkaisi liikkua pihoilla.

Sotkamon pedot lasketaan loppiaisena

Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää petojen laskennan ensi viikonloppuna. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Jukka Kemppaisen mukaan lumijälkien perusteella selvitetään pitäjän alueella liikkuvien susien, ahmojen ja ilvesten lukumäärä. – Hirviseurueille on lähetetty kirjalliset ohjeet laskennasta. Tarkoitus olisi, että laskenta tehtäisiin hirvenmetsästyksen tavoin järjestetysti ja johdetusti, eikä kukaan lähtisi ominpäin metsään. Petoyhdysmiehet kokoavat sitten yhteen laskennan tuloksen, Jukka Kemppainen kuvaili laskennan järjestämistä. tehtävä joko lauantaina tai sunnuntaina. Kemppainen toivoo, että petolaskentaan osallistuisi mahdollisimman paljon metsästäjiä. – Mitä enemmän laskijoita on maastossa, sen uskottavampi on tulos. Jos joku haluaa lisätietoja laskennan tekemisestä, hän voi soittaa minulle. Kemppainen arvioi laskennan tulosten valmistuvan tammikuun aikana. Alunperin laskenta piti järjestää joulukuun toisena viikonloppuna, mutta ajankohtaa siirrettiin huonon lumitilanteen takia. (4.1.2007)

Outokummun koirien makuun päässeet sudet poistettava

Aarne Korhosen (vas.) ja Pentti Piipposen seurassa viihtyvät pystykorvat, Peppi ja Nipsu, ovat saaneet olla susilta rauhassa. Polvijärven läntisissä kylissä, Saarivaarasta Lehtovaaran ja Hukkalan kautta Lahtolahden suuntaan, ollaan huolissaan susista, jotka ovat syöneet suihinsa tai tappaneet kymmenkunta koiraa. Hukkalan kylällä autokorjaamoa pitävä Hannu Tukiainen menetti syksyllä suden suuhun suomenajokoiransa. Kylylahdessa asuva Tukiainen oli metsällä Lehtovaarassa, jossa hänen kotitilansa on. -Oltiin jänismetsällä vieraiden kanssa. Susi vei koiran suoraan ajosta. Koiralla oli tutkapanta, joka pimeni äkkiä. Emme ole löytäneet koirasta ja pannasta jälkeä vielä tänä päivänäkään. Viisivuotias koira oli juuri parhaassa iässä. Tukiaisen tietojen mukaan kyseessä oli todennäköisesti susipariskunta, joka on päässyt koirien makuun. Jälkien perusteella kyse on isosta ja hieman pienemmästä sudesta. -Susien jäljillä on oltu koko ajan. Viimeksi viime viikonloppuna. Suurta jahtia ei ole voitu toteuttaa olosuhteiden takia. Maassa on liian vähän lunta. Olosuhteet ovat susien puolella, Hukka-Lehdon Erään ja Polvijärven Erämiehiin kuuluva Tukiainen selvittää. Sudet kiertävät tällä hetkellä laajalla alueella Polvijärven läntisillä kylillä ja myös Kaavin puolella. Hannu Tukiaisen mielestä kenenkään ei kannata laskea tällä alueella koiria metsään. -Koiria ei uskalla viedä metsään. Sudet on saatava pian pois. Ne ovat lisääntyneet kolmen viimeisen vuoden aikana selvästi. Alueella on pakko olla pentueita. Hannu Tukiaiselle on kasvatettavanaan kahdeksan kuukauden ikäinen suomenajokoira, josta hän aikoo kouluttaa itselleen uuden metsästyskaverin. Kouluttaminen ei onnistu entisissä kotimaisemissa. Metsästysmaastoja on pitänyt hakea vieraskortilla Kylylahdesta ja Kinahmosta. Kolme koiraa samasta talosta Ukonvaarantien varressa, Salomäen tilalla, asuvalta Aarne Korhoselta susi tai susipariskunta on vienyt viime vuoden puolella jo kolme koiraa. -Sudet veivät ensimmäisen suomenajokoiran syyskuussa ja kaksi viimeistä viime viikolla yhtä aikaa. Viimeisistä koirista toinen oli vuoden vanha ja toinen pentu, joka oli ensimmäistä kertaa opettelemassa. Korhonen totesi, että hän ei kyllä ihan kohta ota enää koiraa susien syötäväksi. Pihassa olevat pystykorvat ovat aina olleet öisin sisällä. Hirvikoira on ulkona vankan aitauksen takana. -Jos se on se susipariskunta, uros ja narttu, niin ne pitää saada ehdottomasti pois metsästä koiria syömästä. Häirikkösudet pitää saada ottaa pois. Aarne Korhonen sanoi, että häneltä menee harrastukset vähiin, kun koiria ei enää uskalla laskea pihapiiriä pitemmälle. Auttelemassa olleella Pentti Piipposella on omakohtaisia kokemuksia susista. Hän oli pellolla syksyllä kaksi vuotta sitten Ukonvaarantien varrella. -Näin kaksi sutta aivan läheltä. Siinä oli tie ja kaksi ojaa välissä. Pelotti, mutta ajattelin, että pitää olla ihan rauhallinen. Sudet irvistivät pahasti. Kun ne lähtivät hiljalleen perääntymään, niin lähdin minäkin. Korhonen ja Piipponen pohtivat, että vaikka susia on samalla alueella varmaan aiemminkin, niin niistä on ollut häiritötä ja haittaa vasta viimeisen vuoden aikana. -Vähän on sellainen olo, että varuillaan pitää olla, on sitten metsämies tai jalankulkija. Ei niitä pelätä, mutta susia on aika paljon, Korhonen ja Piipponen tuumasivat.
Jari Partanen.

Pohjois-Savoon lupa pihapiirissä säännöllisesti liikkuvien susien tappamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään myöntänyt luvan kahden suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Kaavilla on lokakuun ja joulukuun välisenä aikana liikkunut säännöllisesti Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Alueella on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja susista pihoissa tai niiden läheisyydessä. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla niitä pois pihoista. Toimenpiteistä huolimatta sudet ovat jatkaneet pelotonta käyttäytymistään. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Tänä vuonna metsästyskauden alussa Kainuun ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireillä oli mahdollisuus myöntää luvat yhteensä 18 suden metsästämiseen. Poronhoitoalueella Kainuun, Oulun ja Lapin riistanhoitopiireillä oli mahdollisuus myöntää yhteensä 10 lupaa porovahinkojen vähentämiseksi. Muualla Suomessa riistanhoitopiirit eivät voi myöntää pyyntilupia, vaan näissä tapauksissa harkinta on jätetty maa- ja metsätalousministeriölle. Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on toistaiseksi kaadettu yhteensä 10 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella. Poliisin luvilla on kaadettu yksi susi. Kainuun riistanhoitopiirillä ei ole enää pyyntilupia jäljellä poronhoitoalueelle, sillä Hyrynsalmella viime vuoden puolella maa- ja metsätalousministeriön poikkeusluvilla pyydetyt viisi sutta ja Suomussalmella pyydetty yksi susi vähensivät Kainuun riistanhoitopiirin käytettävissä olevan kuuden suden lupamäärän nollaan. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229 Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. (09) 160 53374, 0400 238 505

Sudet eivät pitäneet joulurauhaa

Vuodenvaihde synkensi entisestään susien tappamiksi joutuneiden pohjoiskarjalaisten koirien tilastoja. Enää asialla eivät ole pelkästään yksittäiset pedot, jotka vievät talonvahteja pihariimuistaan vaan viikko sitten Polvijärvellä kaksi ajokoiraa joutui susiparin saaliiksi jänisjahdin yhteydessä.

Jukka Kilpinen oli ryhmätuomarina toteamassa kahden haukkukokeessa olleen hirvikoiran joutumista susilauman tappamiksi. Uudenvuoden aatonaattona useamman yksilön susilauma tappoi kaksi haukkukokeessa ollutta hirvikoiraa Kaavilla. Lisäksi Lieksassa uudenvuodenaattona suden suuhun joutui eräkämpästä ulos laskettu pystykorva. -Päättäjät Helsingissä eivät ymmärrä todellista tilannetta vaan susiongelmaa vähätellään, arvioi haukkukokeessa koiransa menettänyt Juhani Päivinen Kiteeltä. Päivinen kertoo myös osan paikallisesta väestöstä vähättelevän susiongelmaa, koska asia ei huolestuta ellei siitä ole omakohtaista kokemusta. -Kaavillakin susilauman olemassa olosta tiedettiin, mutta on tahoja, jotka haluavat pitää sen liikkeet salassa, Päivinen epäilee. Haukkukokeen ryhmätuomarina toiminut outokumpulainen Jukka Kilpinen on Päivisen kanssa samaa mieltä: -Pelkällä yleisönosastoon kirjoittelulla ei tilannetta korjata vaan Helsingin päättäjät pitäisi saada tajuamaan miten mahdottomassa tilanteessa ollaan.

Ei vain taloudellinen menetys

Kahden koiran kannalta kohtalokkaassa haukkukokeessa ryhmätuomarina toiminutta Jukka Kilpistä harmittaa erityisesti pitkän jalostuksen ja kasvatuksen läpikäyneiden koirien päätyminen susien tappamiksi. -Jokainen koiranomistaja ymmärtää varmasti miltä tuntuisi, jos omakohtaisesti menettäisi kaverinsa susien suuhun. Tässä ei ole kyse pelkästään tunteista vaan pelissä on myös perusoikeus turvallisuuteen, itsekin kolme hirvikoiraa omistava Kilpinen kertoo. Juhani Päivisen ja kesälahtelaisen Simo Laasosen yhteisomistuksessa ollut jämtlanninpystykorva oli käyttökoetulosta vaille muotovalio. Ja vaikka omistaja ei ensimmäiseksi mieti rahaa, kyse on useiden tuhansien eurojen menetyksestä. Suurimman tuskan aiheuttaa kuitenkin muut seikat. -Kauhea, hirveä homma, Päivinen kertoo hetkistä, kun susilauman teko paljastui. Nuoresta hirvikoirasta oli tähteenä vain pää, selkäranka ja takajalan käpälä. Samoissa kokeissa noin kahden kilometrin päässä sudet olivat ahdistaneet toisen koekoiran jokeen, josta se löytyi hukkuneena.

Polvijärvellä tappajina susipari

Polvijärven riistanhoitopiirin toiminnanohjaaja Veikko Sorsa kertoo viikko sitten Polvijärvellä tapahtuneen kahden ajokoiran tappamisen olleen susiparin tekosia. Koiria on kadonnut myös jäljettömiin.

-Kyse ei ole Kaavin tapaan isommasta laumasta, mutta jo kaksi sutta yhdessä muodostaa tehokkaan tappajaparin, Sorsa arvioi. Sorsan mukaan susiparille on tyypillistä tappaa kaikki eteen tulevat saaliit. Lumettomuuden takia sudet voivat liikkua pitkiäkin päivämatkoja. -Vähälumisuus merkitsee myös sitä, että susia on vaikeampaa varoa koska niiden liikkeitä on paikoin lähes mahdoton seurata, Sorsa sanoo. Metsästäjien ja koirien omistajien yhteinen toivomus on saada suurpetopolitiikkaan järkeä, ja tähän tarvitaan kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen entistä tiiviimpää yhteistoimintaa.

-Meidän näkemys on, että metsästäjillä tulisi olla lupa poistaa asutusalueilla liikkuvat kotieläimiä uhkaavat sudet heti paikallisesti, koska yksittäisillä petoluvilla ei ole enää mitään merkitystä susikannan kasvaessa yhä nopeammin, Jukka Kilpinen muistuttaa. (Karjalan maa 5.1.2007)

Kaksi sutta kaadettiin Kaavilla

Kaavilla häiriköineet kaksi sutta on kaadettu. Ammutut sudet olivat uroksia, niistä toinen oli peräti 60-kiloinen, toinen pienempi. Nyt kaadetut sudet olivat osa yhteensä 8 suden laumaa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kahden suden kaatoluvan Kaaville torstaina. (5.1.2007)

Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa

Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa. Suomussalmen poliisi sai perjantaina iltapäivällä ilmoituksen kahdesta susien tappamasta porosta lähellä Ämmänsaaren taajamaa. Poliisi päätteli jälkien perusteella, että kaksi sutta tappoi kaksi poroa torstain ja perjantain välisenä yönä Pitämästä noin kilometri etelän suuntaan. Virkistyskäytössä olevalla alueella ei ole asutusta. Susien jäljet johtivat pois taajamasta etelään. Poliisille ei tullut muita ilmoituksia taajaman lähistöllä liikkuvista susista. (5.1.2007)

Susi tappoi koiran Luumäellä

Susi tappoi metsästysseurueen mukana olleen beagle-koiran Luumäellä lauantaina päivällä. Susi hyökkäsi beaglen kimppuun vain joidenkin kymmenien metrien päästä seurueesta. Haavoittunut koira onnistui pääsemään pakoon sudelta, mutta eläin jouduttiin lopettamaan myöhemmin eläinlääkärissä. Koiralla oli pahoja vammoja selkärangassa, kyljessä ja keuhkoissa.

Koiran omistanut luumäkeläinen Hannu Pakkanen pitää suden käytöstä erikoisena. Se hyökkäsi koiran kimppuun, vaikka seurue oli vain hetkeä aikaisemmin ampunut ja he kävivät keskustelua vain kivenheiton matkan päässä eläimestä. Etelä-Karjalassa on ollut viime aikoina lukuisia havaintoja asutuksen lähellä liikkuneista susista. Kymen Riistanhoitopiirin alueelle on haettu viittä suden kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriö tekee kaatolupapäätöksen mahdollisesti ensi viikon aikana. (Etelä-Saimaa 7.1.2007)

Susipelko on pakottanut lisäämään koulukuljetuksia

Vanhemmat ovat vaatineet lasten noutamista ja tuomista kotiovelle alueilla, joissa sudet ovat hiippailleet pihapiireissä. Lasku lisääntyvistä kuljetuskustannuksista halutaan lähettää valtiolle tai EU:lle.

Koululaiset palailevat joululomiltaan ja aloittavat kevätlukukauttaan. Eräissä Etelä-Karjalan kunnissa koulukuljetuksia on täytynyt miettiä loman aikana uudelleen joulun tienoon susihavaintojen vuoksi. Muutamissa tapauksissa kyyditys pienelle koululaiselle on päätetty järjestää kotipihasta.

Lemillä susi liikkui joulun alla Ruomin kylässä, jossa se vei pihalle päästetyn koiran talonväen silmien edestä. Muuallakin kunnan alueella suden nähtiin liikkuvan. Lemin hallintojohtaja Markku Peutere kertoo, että tapauksen jälkeen kodeista tuli kuntaan painetta koulukuljetusten järjestämisestä kotiovelta asti. Taustalla on tietenkin huoli lasten turvallisuudesta. Lemin sivistystoimenjohtaja Raila Oksanen on koettanut uuden lukukauden alkaessa selvittää, millainen riski susi Lemillä on. - Viimeinen vahvistettu susihavainto on joulun aatonaatolta, hän kertoi perjantaina. Muuan äiti Lemillä valitteli, että hänen koululaisensa lähtee opintielle säkkipimeällä taskulampun kanssa. Hän ei susipelon vuoksi uskalla palata koulusta kotiin, jos ketään ei ole siellä vastassa. Raila Oksanen sanoo ymmärtävänsä lasten ja vanhempien huolen. Kunta on kuljetusten järjestäjänä kuitenkin tukalassa tilanteessa. - Pelko on henkilökohtainen kysymys. Pelko ei ole lain mukaan koulukuljetuksen kriteeri. Tässä pitäisi pystyä yhdistämään empatia, vanhempien ymmärtäminen ja kunnan rajallinen rahakirstu. Jo joulun alla tehty muutama poikkeusjärjestely koulukuljetuksissa Lemillä aiotaan säilyttää Ruomi-Heikkilä -alueella. Raila Oksasen mukaan susitilannetta seurataan herkällä korvalla, ja kuljetusten järjestelyissä voidaan reagoida nopeasti. - Jos hakisimme kaikki ala-asteen oppilaat ihan kotiovelta, puhuisimme melkein sadan lapsen kuljetusten muuttamisesta. Lausuntojen pohjalta olemme tulleet siihen tulokseen, että sellaiseen ei ole tarvetta.

Kuljetusten muuttamisesta koituu heti lisäkustannuksia. Kunnissa kysellään nyt, kenen maksettavaksi lasku oikein kuuluisi. - Voidaanko susi katsoa niin yleisvaaralliseksi, että kuljetus on järjestettävä? Ja jos se on järjestettävä, voidaanko siitä lähettää lasku valtiolle tai EU:lle? ihmettelee Markku Peutere. Ylämaan kunnanjohtaja Esko Hämäläinen on joutunut myös miettimään susien tekemisiä ja niiden seurauksia. Ylämaalla ainakin yhden oppilaan kohdalla on tehty muutoksia koulukuljetukseen.

Esko Hämäläisen mielestä valtion on ehdottomasti tultava mukaan kustannuksiin, jos kuljetuksen tarve syntyy koulutien vaarallisuuden perusteella. - Ihan hullulta tuntuu, jos laskun maksajaksi tällaisen tilanteen vuoksi joutuu kunta. Kenestä tämä tilanne johtuu, EU:sta hyvin pitkälle, tuumii puolestaan Raila Oksanen. Lemiläisen Piia Ulvisen pihasta susi vei koiran joulun alla. - Se susi, joka kävi pihallamme ei väistänyt minua. Miksi se väistäisi ketään muutakaan? Juoksimme suden kanssa melkein päittäin, kun se otti koiranpentumme. Aika paha ääni minusta lähtee ja kirveen kanssa juoksin, mutta niin se vaan tuli ja otti pennun. - Kyllä toivomukseni on, että jos kunta lapsistaan välittää, niin heidät haetaan pihalta. - Eiköhän koulukyytilaskulle oikea osoite ole valtio, kun kaatoluvat ovat niin nihkeässä kuin ovat. Ei yhteiskunta voi edellyttää, että lapsia pistetään tuonne tienposkeen odottelemaan, jos sudet siellä liikkuvat. (Etelä-Saimaa/Matti Riihelä 8.1.2007)

Suuria susia Bulgariassa

AFP-uutistoimisto julkaisi 3. 1. tiedon, että ennätyssuuri susi ammuttiin 30. 12. Bulgariassa. Suden ampunut metsästäjä ilmoitti sen painavan 80 kg. Tähän asti suurin tiedetty susi on ollut 1939 vuonna Alaskassa ammuttu 79,4 kg painanut susi. Seuraavana päivänä tieto osoittautui kuitenkin vääräksi. Asiantuntija totesi suden painavan 48 kg. Bulgariassa sanotaan olevan yhteensä 2500 sutta. (9.1.2007)

Susien liikkeistä havaintoja Kotkassa ja Miehikkälässä

Eteläisen Kymenlaakson riistanhoitoyhdistysten alueella on tehty vuoden alkupäivinä kaksi susihavaintoa. Viimeisin havainto on Pernoosta, jossa loppiaisena löytyivät suden jäljet lähimmillään parinsadan metrin päässä asutuksesta. Pari päivää aiemmin susi vieraili Miehikkälän Muurolassa omakotitalon pihapiirissä ja vuoden vaihteessa nähtiin pedon jälkiä Virolahden Hanskinniemessä vajaan sadan metrin päässä asuinrakennuksesta ja kesämökeistä. (9.1.2007)

Satakunnan - Varsinais-Suomen susien liikkeet tarkassa seurannassa

Hinnerjoella, Honkilahdella, Yläneellä ja lähipitäjissä oleskelevien susien liikkeistä saatiin joulun ja vuodenvaihteen tietämissä tuoreita havaintoja. Susien määräksi varmistui ainakin neljä yksilöä, kun neljän hukan lauma saalisti jouluyönä hirvenvasan Koskeljärven eteläpuolella aivan Laitilan ja Vaaljoen rajalla.

– Aattoiltana oli Laitilan puolelta Hölöstä tullut neljän suden porukka. Lauman kulkureitti oli sivunnut Vallolammen ja Laitilan rajalla sudet olivat onnistuneet kaatamaan hirven vasikan. Aikaisemmat havainnot ovat viitanneet siihen, että alueen susiparilla olisi vain yksi pentu. Nyt varmistui, että pentuja onkin kaksi. Mahdollista on sekin, että edelliskesäinen pentu olisi liittynyt vahvistamaan laumaa, sanoo susien liikkeitä säännöllisesti seuraava Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen euralainen suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhta.

Hänen mukaansa lauman elinpiirin koko on noin 40 x 40 kilometriä. Se sijoittuu useamman kunnan alueelle siten, että havaintoja tulee vuoroin Eurasta, Laitilasta, Mynämäeltä, Nousiaisista, Pöytyältä ja Yläneeltä.

– Lauman ei aina tarvitse liikkua yhdessä, vaan varsinkin uros tekee pitkiä retkiä yksinäänkin. Kevään korvalla myös pennut ovat varttuneet sen verran, että alkavat tehdä omia reissujaan ja toisena elinvuotenaan ainakin osa lähtee laumasta pysyvästi. Helmikuun vaiheilla naaraalla alkaa kiima ja silloin uros viettää aikaansa tiiviisti sen seurassa, Jaakohuhta sanoo.

Vaaljoella vuodenvaihteen tapahtumat ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Hinnerjoen Saloveikkojen puheenjohtaja Matti Salko sekä itsekin Vaaljoella asuva metsästysseuran varapuheenjohtaja Hannu Rantala kertovat kyläläisten pohdiskelleen sitä, ovatko sudet tulleet tälle alueelle luonnostaan, vai onko niitä mahdollisesti siirretty tänne.

– Myös siitä täällä nyt keskustellaan, paljonko susien määrän voidaan tästä antaa lisääntyä. Niin kauan ei ole ongelmia, kun ne pysyvät riistassa ja tappavat hirviä, peuroja ja jäniksiä. Tilanne muuttuu heti, kun sudet rupeavat pakkaamaan pihoille, miehet huomauttavat.

– Mynämäen puolella epäillään vahvasti, että susia on enemmän kuin neljä. Meillä pelätään, että historia toistaa itseään ja viranomaisten pitäisi puuttua asiaan ennen kuin pahempaa tapahtuu, aktiivinen mynämäkiläinen ajokoiramies Heikki Sikilä mainitsee. Yläneen–Mynämäen seudulla kerrotaan naisten jo jättäneen menemättä marjametsälle susien pelossa.

Vuodenvaihteen tapahtumien aikaan Mynämäellä hävisi ajokoira, jota etsittiin lehti-ilmoituksin ja kymmenien ihmisten voimin. Lopulta paljastui, että koira oli jäänyt auton alle.

Hinnerjoen miehet rauhoittelevatkin tilannetta ja korostavat, ettei paniikkimielialaa saisi päästää syntymään. Hinnerjoella eivät ainakaan marjat ole jääneet mättäälle susien takia.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola toteaa, ettei Suomessa ole ministeriötasolla olemassa tarkkaa määrällistä suunnitelmaa siitä, kuinka suureksi maan läntisen osan susikanta pyritään kasvattamaan. – On vain yleinen tavoite ja linja saada susikanta jakautumaan maantieteellisesti tasaisemmin eri osiin maata. Suden kanssahan voidaan elää vain askel kerrallaan ja katsoa vähitellen, miten sen kanssa tullaan toimeen, Kojola sanoo. Hän myöntää, että lounaisesta Suomesta ei yksinkertaisesti löydy susiparin ja sen jälkeläisten muodostamalle laumalle muuta mahdollista elinaluetta kuin nyt puheena oleva Hinnerjoelta ja Honkilahdelta etelään lähes Turkuun asti ulottuva harvaan asuttu saloseutu. Muita laumoja tämän kokoiselle alueelle ei mahdu. Lauman muodostaa susipari pentuineen ja kannan säätelymekanismi toimii siten, että nuori vuosiluokka lähtee vaeltamaan muihin maisemiin yleensä ennen uuden pentueen syntymää. Joskus yksivuotiaitten ryhmä voi jäädä joksikin aikaa alueelle. Samalla reviirillä oleskelee korkeintaan 10–12 sutta.

– Susi kyllä sopeutuu hyvin elämään asutuillakin alueilla, mutta ministeriön susikannan hoidon suunnittelussa ei pidetä hyväksyttävänä sellaista tilannetta, että vakituinen susikanta asettuisi kovin asutulle seudulle, Kojola mainitsee. Hän pitää myönteisenä sitä, että alueellamme on niin vahva hirvieläinkanta, että siitä on ainakin toistaiseksi riittänyt saalistettavaa sekä susille että metsästäjille. Lounaisen Suomen susikulmaa lähin vakituinen susiasutus löytyy nykyisin Päijänteen länsipuolelta Kuhmoisista, missä sudet ovat viime vuosina tappaneet melkoisen määrän koiria.

– Kuhmoisten pari on tuottanut kaksi pentuetta ja sinä aikana alueelta on mennyt 25 koiraa, niistä valtaosa pihoilta. Koiraongelma on varmaan jatkossa lounaisenkin susialueen suurin kipupiste. Todelliset ongelmat tulevat vastaan, jos sudet alkavat säännöllisesti pyöriä pihoilla, Kojola uskoo. Hänen mielestään myös ihmisten kokema susipelko on otettava todesta, on pelkoon sitten syytä tai ei. Mahdollisuus joutua suden kynsiin on tilastojen valossa kuitenkin monisatakertaisesti epätodennäköisempi kuin riski vammautua tai kuolla esimerkiksi liikenteessä.

– On mahdollista, että susipelolla on biologinen pohja. Jos petopelko on ihmisessä geneettinen ominaisuus, siihen samaan uhkaan eivät sisällykään autot tai omat lajitoverit, Kojola pohdiskelee. Hän huomauttaa, että kaiken kaikkiaan ministeriön linja suden pyyntilupien myöntämiseen on läntisessä Suomessa korkeampi kuin muualla. Toisaalta riski susien tekemille vahingoille on suurempi, kun eletään asutuksen lähituntumassa. (Tuomo Hurme 9.1.2007)

Susilauma näyttäytyi perhekotiväelle

Pulkkilalaisen Ojantakasen perhekodin kasvatusjohtaja Tapio Siekkinen soitti hetimmiten Siikajokilaakson toimitukseen katsottuaan silmästä silmään nelostiellä kohtaamaansa sutta. Tapio Siekkinen oli matkalla torstaina hieman ennen kello 11 Pulkkilasta etelään päin, kun hänen matkaseurueensa huomio tarkentui valtatien, 3-5 kilometriä Leskelän jälkeen ylittäneisiin eläimiin. Seurue arveli, että heidän edellään ajaneen rekan keulan edestä vilahti metsään peura ja sen perässä koira. Metsäneläimistä kiinnostuneena he päättivät pysähtyä ja tutkia hieman jälkiä. Autosta noustuaan he huomasivat, että heidän takanaan, noin sadan metrin päässä tien ylitti useamman suden lauma. Yksi susi kiinnitti huomionsa seurueeseen ja jäi toljottamaan heitä keskelle tietä. - Katseltiin siinä toisiamme ja susi vilkaisi meitä vihaisesti suloisilla silmillään. Huusi sille, että mene susi Venäjälle, kertoi Tapio Siekkinen. 4-5 suden lauma oli matkalla lännestä itään päin. Siekkinen on iloinen, että onnistui näkemään oikean suden, jota hän ei ole nähnyt muualla kuin ”töllössä”, vaikka onkin innokas metsämies ja metsässä liikkuja. Siekkisen lisäksi seurueessa oli kolme muuta aikuista, joten Tapion porinoiksi susilaumahavaintoa ei voi kukaan sanoa. Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten Yhdistys LUJA ry:n kokoukseen matkalla ollessa porukassa oli mukana myös Siikajoen perhekodin johtaja Sari Tuhkala sekä Jaana Korva ja Esa Honkanen. - Aivan mahtavan näköisiä olivat sudet, ne tekivät meihin suuren vaikutuksen. En valitettavasti ehtinyt ottaa kamerakännykällä kuvaa, kun tilanne meni ohi niin nopeasti, harmitteli Tapio Siekkinen. (Siikajokilaakso 9.1.2007)

Sotkamon susilaskennasta

Sapsontaustan Erän ja Lykinnön Metsästysseuran miehet lähtivät monikymmenpäisellä porukalla laskemaan petojen jälkiä lauantaina aamulla. Liikkeellä oltiin jo pimeän kuhjassa, talvisen hämärän verhotessa maisemia. Laskennan tulos oli odotettu. Sapsoperän, Lykinnön ja Varpuniemen alueelta löydettiin kaikkiaan kahdeksan ilveksen jäljet. Yksinäisten ilvesten lisäksi tehtiin havainto kahdesta pentueesta. Havaintoja petokeskustelun päätähdestä, sudesta ei Lykinnön Metsästysseuran ja Sapsontaustan Erän alueella lauantaina tehty. Suden jälkiä ei tosin odotettukaan vasta sataneesta lumesta. Petolaskentaa Sapsoperän ja Lykinnön alueella johtanut petoyhdysmies Pasi Kemppainen tiesi aika tarkkaan metsästysmaillaan elävien ilvesten määrän. – Tällä alueella on kolme pentuetta, yhteensä kymmenen ilvestä, Kemppainen sanoi lauantaina aamulla petolaskentaan lähteneiden miesten kokoontumispaikalla. Ilvesten lukumäärää niin Kemppainen kuin Lykinnön Metsästysseurasta laskentaan osallistunut Veikko Piirainen pitivät aivan älyttömänä. – Alueen kokoon nähden mahdottoman paljon ilveksiä. Muun ruuan puutteessa pentueet tappavat kissoja taloista, Kemppainen kertoi. Veikko Piiraisen koira oli ajanut Lykinnöllä yhden ilveksen puuhunkin. Vaikka lauantaina ei suden jälkiä löytynytkään, kulkee seudun läpi säännöllisin väliajoin Pasi Kemppaisen mukaan ”kolme veijaria”. Lisäksi alueella liikkuu yksinäinen susi. – Sen yksinäisen jäljet olivat viime viikolla Raja-ahon ja Lykinnön välissä. Havaitsin jäljet jänismetsällä käydessäni, Veikko Piirainen kertoi. Vaikka suden pentueita ei alueella ole, ovat sudet vaikuttaneet monella tavoin metsästäjien elämään. – Ennen ajokoiran metsään päästämistä pitää käydä autolla katsomassa, ettei samalla seudulla ole sudet liikkuneet, Veikko Piirainen sanoi. Pasi Kemppainen kertoi hirvien paenneen susia asutusten läheisyyteen. Samoin peuralaumoja vaeltelee talojen pihapiireissä. – Lähellä asutusta hirvien metsästys onnistuu hyvin. Vastaavasti salolla vähän kauempana saavat metsästäjät kulkea turhaan viikkokausia. Petoyhdysmies Pasi Kemppainen ei ole ilmoitellut susihavainnoista Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselle. – Turhaan niille on mitään ilmoitella. Vitsinä pitävät meidän havaintoja. Heille kelpaavat vain omien tutkijoidensa tekemät havainnot. Petolaskentaan osallistuneet miehet ihmettelevät suomalaisten intoa suojella EU:n varjolla sutta. – Viherpiipertäjät ovat nykyajan ohranoita, Pasi Kemppainen lohkaisi. Timo Aidanpää kiitteli taannoin Sotkamo-lehdessä ollutta, eläinlääkäri Leena Jorrin tekemää mielipidekirjoitusta. Pasi Kemppainen palaisi sudenmetsästyksessä Sotkamon ja Kuhmon alueella aikaan entiseen: – Vapaa sudenmetsästysoikeus kahden tai kolmen kuukauden ajan keskitalvella. Niin oli ennenkin ja susikanta pysyi kurissa. Eikä sudet loppuneet silloinkaan. Tuskin Brysselin herroja kiinnostaa, että ammutaanko täällä susia vai ei. Lykinnön Metsästysseuran mies Tauno Kainumaa ihmetteli sitä, että miksi kaikkien susien on annettu kerääntyä Kuhmon, Sotkamon ja muutaman Pohjois-Karjalan kunnan alueelle. – Jos muualla Suomessa havaitaan susi, niin se tapetaan heti. Olipa sitten kyseessä poronhoitoalue tai Etelä-Suomi, Kainumaa sanoi. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen organisoiman petolaskennan tulokset julkistetaan tammikuun aikana. (9.1.2007 Pertti Granqvist)

Hukka tai hurtta jahtasi jänistä Jussilantiellä Muhoksella

Muhoksella Jussilantiellä asuva Toivo Lotvonen löysi torstaiaamuna talonsa pihalta jäljet vauhdikkaasta takaa-ajosta. Pihamaalla risteili sinne ja tänne jälkiä takaa-ajosta, jossa jahdattavana oli ollut selvästikin jänis, jota jahtasi erittäin isokokoinen koira tai susi. Jahdatessaan takaa-ajaja oli lennähtänyt pihamaalla tiukassa kaarteessa nurinkin. Eläimen jättämän jäljen leveys on noin yhdeksän senttiä ja pituus anturasta varpaiden päähän yksitoista senttiä. Paikalla tutkimukset suorittanut, Oulun riistanhoitopiirin päällikkö Keijo Kapiainen oudoksuu sitä, että susi olisi juoksennellut näin keskellä kirkonkylää. Hän pitää todennäköisenä, että eläin on ollut isokokoinen koira - vaikka hänen mukaansa myös on mahdollista, että eläin on ollut susi. Kapiainen on lähettänyt eläimen jäljistä valokuvia edelleen muiden asiantuntijoiden arvioitavaksi. (Tervareitti 5.1.2007 lyhennelmä)

Susi ammuttiin Juukassa

Hukkalan ja Lehtovaaran alueella pelkoa kylväneistä koiransyöjäsusista on ensimmäinen kellahtanut. Se ammuttiin Lylyn Eräveikkojen alueella loppiaislauantaina alkuiltapäivästä usean päivän jahdin jälkeen Juuan puolella melko lähellä Polvijärven rajaa. Susi kaadettiin miesajossa, mukana oli viisikymmentä jahtimiestä. Jolkottelemaan jäi vielä toinen samankokoinen susi, jolle myös aiotaan hakea kaatolupa. -Mahdollisuudet ovat hyvät, sillä riistanhoitopiirissä on vielä kaksi lupaa käyttämättä, yritämme saada toisen, Veli-Pekka Tanskanen kertoo. Nyt käytetty lupa oli hänen nimissään. (Outokummun Seutu 11.1.2007)

Loukkaantunut susi Hämeenlinnassa

Harvialan luonnonsuojelualueella jahdattava loukkaantunut susi saattaa poliisin mukaan käyttäytyä arvaamattomasti. Hämeenlinnan Harvialassa tänään havaittu susi on karkuteillä. Parikymmentä metsästäjää ja neljä poliisipartiota etsi aamupäivällä hukkaa luonnonsuojelualueelta, mutta siitä ei saatu mitään havaintoja. Ainoat todisteet eläimestä olivat sen jäljet maastossa. Poliisi sai loukkaantuneesta sudesta ilmoituksen kahden aikaan aamuyöllä. Paikalle mennyt poliisipartio teki havainnon toista takajalkaansa ontuvasta sudesta. Toistaiseksi viimeiset havainnot eläimestä tehtiin hieman myöhemmin Harvialan kaupunginosassa alueella Kirkonkulmantien, Hätiläntien, Harvialantien ja Höytöläntien rajaamalta alueelta. Susihukan suuretsintä on toistaiseksi lopetettu, mutta paikalla kiertelee kuitenkin edelleen yksi poliisipartio. Koska susi on loukkaantunut, se lopetetaan eläinsuojelullisin perustein. Myös poliisilain mukaan asutuksen lähellä oleva vaarallinen eläin voidaan lopettaa. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot sudesta hätäkeskuksen numeroon 112. Lisäksi poliisi pyytää myös ilmoittamaan, jos joku on viime päivinä törmännyt autolla suteen Hämeenlinnan seudulla. (12.1.2007 MTV3-STT)

Jälkiviisaiden petokeskustelu

Hämeenlinnan susi sai jälkiviisaatkin ottamaan kantaa suurpetoihin perjantaiaamuna 12.1. Kenraali Gustaf Hägglund totesi, että kyllä Suomeen parisataa sutta mahtuu. Hän katsoi, että susia ei metsästetä aktiivisesti - mutta puolusti susien reaktiivista ampumista, tällä hän tarkoitti koirien puolustamista susilta. Hänen mukaansa, jos koiria ei puolusteta, seuraavaksi sudet käyvät lasten kimppuun. Karhulle kenraalilta riitti kaikkien metsästäjien tapaan ylistystä, eikä hän tuntunut muistavan karhun vaarallisuutta ollenkaan ja sitä, että karhu sentään on tappanutkin ihmisen Suomessa jokin aika sitten. Hägglundin mukaan karhu, josta hän toi esille hellittelynimiä kuten mesikämmen, on kolmanneksi viisain eläin simpanssin ja delfiinin jälkeen - eikä koira pärjää karhulle viisaudessa ollenkaan. Karhu ajattelee hänen mukaansa kuin ihminen ja näyttääkin nyljettynä ihan ihmiseltä. Karhut tulevat Venäjältä Suomeen siksi, että Venäjällä niiden ruoka on loppunut - mutta Suomessa sitä riittää. Hägglundin asennemaailma heijasteli hyvin laajempaa, suomalaista asennemaailmaa - karhulle kunniaa ja kaikki kielteisyys suden osaksi. (Tunturisusi 12.1.2007)

Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy

Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lupienhakijalta lisäselvityksiä. Ministeriö haluaa tietää, onko susitilanne edelleen sama kuin pari viikkoa sitten lupia haettaessa. Sudenkaatolupia valmistelevan ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan sudenkaatolupia on haettu myös selvästi liian suurelle alueelle. Laanikarin mukaan myös haettujen lupien määrä, viisi, on epärealistinen. (12.1.2007)

Hämeenlinnan susi pysyi hukassa

Hämeenlinnassa etsittiin jälleen sutta maanantaina, mutta petoeläin pysyi hukassa. Kun uusia jälkiä ei enää havaittu, hakijat antoivat periksi ennen iltahämärää. Suden löytämistä on pidetty tärkeänä sen takia, että se on loukkaantunut. Jalan raahaamisesta kielivät myös uusimmat jäljet, jotka havaittiin maanantaina aamuyöllä Tyryläntiellä Käikälän kaupunginosassa. Alue sijaitsee viitisen kilometriä kaupungin keskustasta etelään Janakkalan suuntaan. Samoilta tienoilta sutta etsittiin jo perjantaina. Hämeenlinnan poliisi arvelee suden jo kaupungistuneen. Jäljet nimittäin päättyivät tielle, mistä ne olivat hävinneet auraajien matkaan. Susi näyttää liikkuvan lähinnä öisin. Käikälän tienoo onkin siksi nyt otettu mukaan poliisipartioiden yökierroksiin. Mahdolliset uudet havainnot Hämeenlinnan kaupunkisudesta voi ilmoittaa Hämeen hätäkeskukseen numeron 112 kautta. (Kaleva 15.1.2007)

Saksan sudet - harvoja paluumuuttajia kohdellaan silkkihansikkain

Itäiseen Saksaan on ilmestynyt kaksi susilaumaa. Edellisistä susihavainnoista ehti vierähtää 150 vuotta.

Paluumuuttajasudet toivotetaan tervetulleeksi Saksaan. Viranomaiset yrittävät hälventää ihmisten mielistä Punahilkka-sadun iskostamia ennakkoluuloja suden pahuudesta. Itäsaksalaiset Oberlausitzin asukkaat ovat hätkähtäneet viime aikoina susien ulvontaan. Brandenburgin ja Saksin osavaltioiden metsissä ja nummilla elelee kaksi susilaumaa, joissa on yhteensä noin 20 sutta. Kolmetoista niistä on viime kesäisiä pentuja. Edellisen kerran susihavaintoja tehtiin Saksassa 150 vuotta sitten. Lopullisesti kadonneeksi oletettu suurpeto on vaeltanut itäiseen Saksaan rajan takaa Puolasta. Sen metsissä arvioidaan jolkuttavan 500-600 sutta. Saksan ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt kampanjoivat asukkaiden susituntemuksen lisäämiseksi viittaavat norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan sudet ovat raadelleet hengiltä Euroopassa viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana vain yhdeksän ihmistä. Näissäkin tapauksissa kysymys on ollut tutkijoiden mukaan useimmiten raivotautisesta yksilöstä tai koirasudesta. -Aina löytyy ennakkoluuloja kylväviä ihmisiä. Täkäläiset susien vihaajat ovat hakeneet tukea suomalaisilta susien vastustajilta, kertoo biologi Ilka Reinhardt susia tarkkailevasta Lupus-toimistosta. Susikampanjan suojelija on ympäristöministeri Sigmar Gabriel. Hän toivottaa harmaaturkit sydämellisesti tervetulleeksi. Ministerin mukaan ne kuuluvat saksalaiseen luontoon ja rikastuttavat sen lajistoa. Saksalaissusien 700 neliökilometrin reviirille mahtuu kaksi armeijan harjoitusaluetta ja suuri ruskohiilikaivos. Koskemattomien korpien asukkaiksi mielletyt eläimet näyttävät sopeutuvan yllättäen hyvin uusiin olosuhteisiin. -Susien käsitys hyvästä maisemasta on erilainen kuin ihmisillä. Niille kelpaavat myös ihmisten mielestä rumat alueet, kunhan vain tilaa, rauhaa ja ruokaa on riittävästi, Reinhardt sanoo.

Suomen susipelko ihmetyttää

Sudet eivät hätkähdä edes nummella jyllääviä Saksan armeijan ja Naton panssarivaunuja. Susien on myös nähty juoksevan myös ruskohiilikaivoksen kuljetushihnoijen alla. -Meille on ollut paljon hyötyä suomalaisesta suurpetotutkijan Ilpo Kojolan tekemistä susien liikkumisaluetutkimuksista, kiittelee Reinhardt suomalaista susitietämystä. Häntä hämmästyttää Suomessa puhjennut susikeskustelu, onhan susille Suomessa ruhtinaallisesti elintilaa tiheästi asuttuun Saksaan verrattuna. Lähiaikoina on tarkoitus selvittää, miten sudet suhtautuvat liikenteeseen ja eritysesti autobaanoihin. Yhdelle, sattumalta ketunloukkoon jääneelle sudelle on kiinnitetty kulkureittien seurantaan radiolähetin. Saksan metsästäjäliitto tukee susikampanjaa ja on luvannut välittää jäsentensä tekemät havainnot tutkijoille. Vaikka Saksin ja Brandenburgin metsissä elää runsaasti metsäkauriita, villisikoja ja saksanhirviä, niin kiista saaliinjaosta on silti ilmassa. -Eräät metsästäjät lietsovat innokkaasti susien ja oman liittonsa vastaista henkeä, Reinhardt pajoittelee. Metsästäjät saavat tukea 3-5 lampaan katraita kasvattavilta harrastajalampureilta, jotka eivät osaa tai halua suojella eläimiään. Lupus-toimiston tutkijat käyvät kadon käytyä varmentamassa, ettei lammas ole koiran raatelema.

Punahilkka-satu vääristää käsitystä

Ammatikseen lampaita kasvattavat tuottajat suojelevat laitumiaan tehokkaiksi osoittautuneilla sähköpaimenilla. Suuria vahinkoja ei ole sattunut. -Kaikki saavat täydet korvaukset susien raatelemista eläimistä. Ammattilaisille sen maksaa osavaltio ja harrastelijoille susien suojeluyhdistys, Reinhardt kertoo. Saksan ympäristöministeriö ja susitutkijat haluavat oikoa Punahilkka-sadun ihmisten mieliin iskostamaa luuloa, että susi on aina paha. He muistuttavat, ettei susi ole luonnoltaan verenhimoinen peto vaan ihmistä karttava villieläin, jonka ainoana tarkoituksena on perustaa perhe ja elää rauhassa omaa elämäänsä. (Berliini Pertti Rönkkö / STT - Keski-Suomalainen 15.1.2007)

Susia liikkuu Haminan ja Luumäen rajalla

Kymen riistanhoitopiiri on anonut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle yhteensä viittä sudenkaatolupaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Jahtipäällikkö Kimmo Ylä-Rakkola sanoo, että häirikkösusista tehtiin tänään puoliltapäivin havaintoja. Kaksi sutta liikkuu Haminan ja Luumäen rajan tuntumassa, eilen ne ovat poikenneet seitsemässä pihapiirissä. (YLE 15.1.)

Häirikkösusien kaatolupien haku hidasta

Maa-ja metsätalousministeriö ei ratkaise Kaakkois-Suomeen haettuja sudenkaatolupia, ennen kuin niistä on saatu lisäselvityksiä. Ministeriö haluaa varmistua, että mahdollisella kaatoluvalla tapettaisiin nimenomaan häirikkösudet eikä mitä tahansa Kaakkois-Suomessa liikkuvia susia. Siksi hakemuksiin on pyydetty selvityksiä, lausuntoja sekä tuoreita havaintoja. Kaakkoissuomalaisia metsästäjiä tilanne turhauttaa. Lappeenrannan Nuijamaalla kahdelle pihoissa käyvälle häirikkösudelle haettiin kaatolupia jo ennen viime joulua, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Kaikkiaan Kymen riistanhoitopiiriin on anottu kahta lupaa, toista kahdelle ja toista viidelle sudelle. Miehikkälään kokoontuneet metsästäjät, järjestöihmiset ja kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että huolimatta EU:n tiukasta susilinjasta lupien hakukäsittely on saatava nopeammaksi. Yksi metsästäjien ehdotuksista olisi laskea päätösprosessia paikalliselle tasolle.

Tuoreimmat susihavainnot tältä päivältä

Susista on tehty tänään havaintoja Haminan ja Luumäen välillä. Eilen kaksi sutta poikkesivat Haminan ja Miehikkälän suunnalla seitsemässä pihapiirissä. Myös Hämeenlinnassa on tänään etsitty loukkaantunutta sutta, mutta etsinnät keskeytettiin tuloksettomina. (15.1.2007 YLE Uutiset)

Käikälän susijahti - susi jätti jälkensä pihaan

Suden jäljet eivät kuitenkaan johdattaneet etsijöitä suden jäljille Käikälässä. Uusi susijahti päättyi eilen Käikälässä tuloksetta.

Susi pyörii edelleen Käikälässä. Poliisi käynnisti eilen puoliltapäivin uuden susijahdin, mutta joutui lopettamaan sen tuloksettomana iltapäivällä. Perjantaina havaitun suden liikkeistä saatiin uutta vihiä, kun sen jälkiä löytyi eilen Tyryläntiellä sijaitsevan talon pihasta. - Naapuritalon metsästyskoira oli alkanut haukkua kello 23:n aikaan edellisiltana, joten susi on mahdollisesti liikkunut silloin alueella. Susi ilmeisesti säikähti koiraa, koska se oli lähtenyt toiseen suuntaan, ylikonstaapeli Mikko Westerlund arvelee. Kymmenkunta metsästäjää ja neljä poliisipartiota haravoivat suden jälkiä Käikälän alueelta. Tyryläntien lisäksi susi oli jolkotellut ainakin Kirkonkulmantiellä. Suden etsintää hankaloitti se, että susi liikkui teillä, joten aura-auto oli pyyhkäissyt sen jäljet mennessään.

Susi raahaa jäljistä päätellen oikeaa takajalkaansa. Poliisi ei tiedä, milloin ja miksi susi on loukannut itsensä. - Se on voinut loukkaantua auto-onnettomuudessa tai sitten joku on voinut ampua sitä. Peuran- ja pienriistanmetsästyskaudethan ovat vielä kesken. Westerlund ei usko sudesta olevan välitöntä vaaraa ihmisille, sillä se välttelee ihmisiä ja liikkuu yöaikaan. - Toisaalta loukkaantunut eläin on aina arvaamaton, hän muistuttaa. Vaikka etsinnät lopetettiin eilen, poliisipartio tulee kiertelemään alueella edelleen. Uudet havainnot sudesta on syytä ilmoittaa Hämeen hätäkeskukseen numeron 112 kautta.

Naapuri pelkää lasten puolesta

Susi kävi vain muutaman metrin päässä Airi Hakamäen ulko-ovelta. Hakamäki huomasi jäljet postinhakureissullaan. - Pihassa se näyttää pyörineen. Mistä sitä tietää, vaikka olisi käynyt täällä aiemminkin. Kotinurkille uskaltautunut petoeläin ei kuitenkaan pelota Hakamäkeä. - Minua pelottaa kuitenkin lasten puolesta, sillä täällä asuu paljon lapsiperheitä. Villi eläin on aina villi eläin, ja tämä susi on vielä loukkaantunut.

Hämeenlinnan seudulla liikkuva susi ei ole harvinaisuus. Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön Matti Alastalon mukaan Janakkalassa raportoitiin tänä syksynä viidestä susihavainnosta. - Kyllä siinä on hieman nousua edellisiin vuosiin. Suomen susikanta näyttää kasvavan ja leviävän. Alastalo pitää kuitenkin Käikälän asutusalueella liikkuvaa sutta poikkeuksellisena. - Jos sitä ei saada kaadetuksi, luonto korjaa sen jossain vaiheessa. Tämä on ollut erittäin hyvä talvi sille, kun on riittänyt syötävää. Jos lunta olisi ollut aiemmin, sille olisi käynyt huonosti, hän summaa. (HäSa 15.1.2007)

Riistaväki suivaantui ministeriöön susien kaatolupien pihtaamisesta

Metsästäjät haluavat putsata Kaakkois-Suomen susikannasta pihapiireissä pyörivät pultsarit.

Kymen riistanhoitopiirin väki käy kuumana susien takia. Tunteita kuumentaa nyt eniten se, että maa- ja metsätalousministeriö pihtaa piiriin anottua viittä sudenkaatolupaa. Metsästäjät haluavat ampua niillä Etelä-Karjalan länsiosissa asutuksen liepeillä hiippailevat sudet ja samalla lisätä henkiin jäävien susien ihmispelkoa. Ministeriö haluaa hakijoiden yksilöivän häirikkösudet ja rajaavan jahtialueet ennen kuin mahdolliset kaatoluvat heltiävät.

Kymen riistaväki katsoo, että luvat pystytään käyttämään oikeisiin susiin alueellisella harkinnalla. Metsästäjät purkivat turhautumistaan ministeriön tiukkaan linjaan eräpoliittisessa tapaamisessa, jonka Kymen riistanhoitopiiri järjesti Miehikkälässä maanantaina. Paikalla oli muun muassa piirin johtoa, suurpetometsästyksen aluevastaavia ja kansanedustajia.

- Tänä talvena susien on ollut helppo liikkua, saaliit pääsevät pakoon ja vahingot ovat lisääntyneet, piirin riistapäällikkö Erkki Kiukas taustoitti nykytilannetta, jossa susista näyttää hänen mukaansa tulevan pihapiireissä pyöriviä pultsareita. - Onko se suurpetojen arvon mukaista, Kiukas kysyi.

Kymen riistaväen käsityksen mukaan pultsarisudet tulevat Venäjältä. Metsästäjät vakuuttivat, että he tunnistavat riskiyksilöt. - Nuijamaalla liikkuu kaksi sutta, joilla ei ole luonnollisen käyttäytymisen kanssa mitään tekemistä, Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Jukkala kertoi esimerkin. Jukkala haki näille susille kaatolupaa. Sen jälkeen Kymen suurpetoalueen metsästyksen johtaja Juha Sormunen haki piirin Vuoksen eteläpuoliselle alueelle viittä kaatolupaa, joilla olisi eliminoitu sekä Nuijamaan sudet että laajemmalla alueella liikkuvat häirikkösudet. Ministeriö on vaatinut lupiin lisäselvityksiä.

- Millainen rikosrekisteri sudella oikein pitää olla, että kaatoluvan saa, Kymen riistanhoitopiirin puheenjohtaja Einari Kapiainen kyseli. Viime vuodelta susien rikosrekisteriin kertyi Kymen riistanhoitopiirin alueella kymmenen koiran tappo. Tänä vuonna on mennyt yksi koira. Koirista noin puolet päätyi suden saaliiksi metsästyksen yhteydessä metsässä, muut kotipihassa. Lisäksi sudet ovat vieneet kotipihalta tiettävästi kolme kissaa.

Susivahingot ovat tapahtuneet Lappeenrannan, Lemin, Ylämaan ja Luumäen seudulla, jossa vallitsee nyt suuri susipelko, metsästäjien mielestä aiheellisesti. - On vain ajan kysymys, koska susi ja ihminen ottavat fyysisesti yhteen, Juha Sormunen ennusti. Metsästäjät ennakoivat myös, että susia ruvetaan kohta lahtaamaan laittomasti, jos lupia ei ministeriöstä rupea heltiämään. Paikallaolijat tosin kiistivät moista suunnittelevansa. - Aletaan puhua oikeuden ottamisesta omiin käsiin vähän niin kuin Mäntsälässä 1930-luvulla, paheksui kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.). Tiusanen samoin kuin muutkin paikalla olleet kansanedustajat Markku Kauppinen (kesk.), Pekka Kuosmanen (kok.), Seppo Lahtela (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasivat panna vauhtia häirikkösusien kaatoluville.

Suurimmaksi jarruksi susien pyynnille Miehikkälän keskustelussa osoitettiin EU:n luontodirektiivi. Metsästäjät ja MTK:n osastopäällikkö Asko Niemi vaativat siihen remonttia. Kauppinen, Kuosmanen ja Lahtela peräsivät myös paikallisolojen huomioonottamista unionin suurpetopolitiikassa ja yhtyivät vaatimukseen. - Suden suojelustatuksen muuttaminen direktiivissä ei ole läpihuutojuttu, vaikka perusteet sille on, huomautti Tiilikainen.

Suomessa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan nyt vajaat 250 sutta. Kanta on kasvanut viime vuosina noin 20 prosenttia vuodessa. (Etelä-Saimaa 16.1.2007)

Susi jäi kuorma-auton kolhaisemaksi Juuassa

Kuorma-auton eteen rynnännyt susi joutui auton kolhaisemaksi Juuan Kajoossa Vesivaaran lähellä tiistaiaamupäivällä. Luikonlahdentietä ajanut kuorma-auton kuljettaja yllättyi puoli kymmenen aikoihin, kun metsästä auton eteen juoksi ilmeisesti täysikasvuinen susi. Kuljettajan mukaan susi ei jäänyt pyörien alle, vaan se osui auton keulaan ja selvisi kohtaamisesta hengissä. Nopeutta autolla oli jyrkän mäen takia arvion mukaan noin 70 kilometriä tunnissa. Kuljettaja pysäytti autonsa ja kävi tarkistamassa törmäyspaikan. Hän löysi tieltä muutaman veripisaran, mutta eläin oli jo kadonnut metsään. Sutta etsittiin tiistain aikana poliisin ja riistamiesten voimin lähialueelta. Aamupäivällä alkanut sankka lumipyry peitti jäljet ja etsinnät lopetettiin tuloksettomina. Tapahtumasta kerrottiin lähistön asukkaille ja pyydettiin heitä tiedottamaan mahdollisista havainnoistaan hätäkeskukseen. (Verkko-Karjalainen 17.1.2007)

Susi ahdisteli 4-vuotiasta kotipihalla

Susi ahdisteli eilen 4-vuotiasta pikkupoikaa tämän kotipihalla Lappeenrannassa. Leevi-poika oli leikkimässä yksin kotipihalla ja isä oli työn touhussa autotallissa, kun Leevi juoksi hätääntyneenä sisälle. Leevi kertoi, että joku vieras iso eläin murisi ihan vieressä. Sen jälkeen tuli kiire. Markku Lehtisyrjä nappasi vesurin ja taskulampun mukaansa ja pinkoi pihalle. Peto oli jo ehtinyt kuitenkin poistua paikalta. Selvät jäljet se oli kuitenkin pihalle jättänyt. Paikalla käyneen metsästysasiantuntijan mukaan kyse on erittäin suurella todennäköisyydellä sudesta. - Sudet ovat Lappeenrannan alueella iso ongelma, johon tulee puuttua, Lehtisyrjä puhisee. - On tämä kumma, että pitää pelätä jo ihan omalla kotipihallakin. (IS 17.1.2007)

Susi ei ole hätyytellyt lapsia Lappeenrannassa

Tiistain susihavainto lappeenrantalaisen lapsiperheen leikkipaikalta oli väärä hälytys. Keskiviikon Ilta-Sanomat kertoi tapauksesta lööpissään, mutta tieto ei pidä paikkaansa.

Kälvelässä lähellä Ylämaan rajaa liikkui sen sijaan ilves. Neljävuotias poika leikki pihapiirissä ja kertoi näköhavainnoistaan isälleen.

Riistanhoitoyhdistyksen miehet käyvät tarkastamassa kaikki heille ilmoitetut susihavainnot. He tunnistivat Kälvelän tapauksen ilvekseksi jälkien perusteella.

Suurpetoyhdysmies Kari Jukkalalle on tullut noin 40 todeksi havaittua susihavaintoa, mutta myös vääriä hälytyksiä on tullut useita.

Tiistaina ilmoitettiin muun muassa suden liikkuvan Lappeenrannan keskustassa Pikisaaressa. Kyseessä oli todennäköisesti koira.

Jukkalan mukaan ilveksiä liikkuu Lappeenrannan eteläpuolella nyt runsaasti. Tiedossa on ainakin kuusi eläintä, jotka liikkuvat Raipon, Korkea-ahon ja Hanhijärven suunnalla.

Ilves on paljon sutta pienempi eläin, mutta korkeudeltaan se voi olla samaa luokkaa.Jukkalan mukaan hämärä, nopeat tilanteet ja mielikuvat vaikuttavat kuitenkin niin, että ilves voidaan sekoittaa suteen.

Tiedossa ei ole, että ilves olisi uhannut ihmistä. Ilvesten ravintoa ovat muun muassa jänikset ja kauriinvasat. (Etelä-Saimaa 18.1.2007)

Nuijamaan mummot sakkoja maksamassa

Ryhmittymä nimeltä Nuijamaan mummot on ilmoittanut olevansa valmis maksamaan sakot, jotka tulevat laittomasta sudenkaadosta tekijälle. Lappeenrannan poliisin arkirutiineissa luvaton sudenkaato ei ole tullut rikosnimikkeenä vastaan. Poliisin mukaan salakaadosta saa sakkoja ja sakon suuruus riippuu ampujan tuloista. (Lappeenranta 18.1.2007)

Ylivieskan Kaisaniemessä liikkuu susi

Kaksi tyttöä kohtasi iltahämärissä yksinäisen suden Ylivieskan Kaisaniemessä, joka on tiheään asuttua seutua, ihan kaupungin liepeillä. Petotutkija on varmentanut, että ilmeisesti kyse on sudesta. (Kalajokilaakso 18.1.2007)

Pohjois-Savoon lupa suden kaatamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan yhden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Lupa-aika alkaa tänään.

Kaavilla on viime vuoden lokakuun ja tammikuun välisenä aikana liikkunut säännöllisesti Maarianvaaran ja Luikonlahden kylien alueella kaksi poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyvää sutta. Alueella on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja näistä kahdesta sudesta pihoissa tai niiden läheisyydessä. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla niitä pois pihoista. Toimenpiteistä huolimatta sudet ovat jatkaneet pelotonta käyttäytymistään. Kyseiset sudet eivät kuulu samaan laumaan niiden susien kanssa, joiden kaatamiseksi ministeriö myönsi tammikuun alussa kaksi lupaa ja jotka ammuttiin heti ensimmäisenä lupapäivänä susien käytyä pihassa.

Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta.

Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti.

Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on kaadettu yhteensä 13 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229 Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. (09) 160 53374, 0400 238 505 (19.1.2007)

Susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisissa

Aggressiivisesti käyttäytynyt susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisten Nummella varhain keskiviikkoaamuna. Liikkeellä ollut nousiaislainen pariskunta näki suden aiemmin samana yönä valtatie 8:lla. Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen ajelivat Turusta Nousiaisten suuntaan keskiviikkona aamuyöllä puoli kolmen aikoihin, kun Vuorenpään suunnasta tullut susi loikki valtatien yli ja jatkoi matkaansa kohti Lemua. Kun pariskunta autoili pari tuntia myöhemmin Koljolasta Nummen suuntaan, susi ilmestyi kunnantalon takapihalta Koljolantielle.

– Siinä se alkoi tanssia auton ympärillä niin, että melkein piti pysähtyä. Pelkäsin, että muuten susi jää auton alle. Ääntä susi ei päästänyt, mutta kovasti se yritti päästä autoon kiinni. Näytti siltä, että se olisi yrittänyt hypätä konepellin päälle. Sitten luulin, että se tulee lasin läpi. Hampaat vain loistivat, kun se yritti ikkunan läpi hälväistä, Erkki Rantanen selvittää. Vähän ajan kuluttua valtatien suunnasta tuli toinen henkilöauto, jota susi ryhtyi jahtaamaan. Susi seurasi autoa Moision vanhainkodin tienhaaraan, jossa auto pääsi koukkaamaan suden ohi linja-autopysäkin kautta.

– Susi käyttäytyi niin, että se olisi halunnut pitää koko tietä hallussaan. Kun se auton ikkunan takana oli parinkymmenen sentin päässä, niin huomasimme, kuinka siltä tuli vaahtoa suusta. Ei se mitenkään sairas ollut olemukseltaan, sillä liikkeet olivat nopeita. Jotenkin siltä oli tolkku pois ja se tuntui vihaiselta. Ehkä eksyimme sen öiselle kulkureitille ja se kimpaantui siitä. Rantaset kiersivät vielä Nummen lenkin Henrikin koulun ja kunnantalon kautta, mutta siinä vaiheessa susi oli jo kadonnut tieltä. Rantaset pitävät selvänä, että kyseessä oli susi, sillä eläin ei muistuttanut koiraa. Pariskunta ilmoitti tapahtumasta heti yöllä hätäkeskukseen ja sen jälkeen poliisi otti yhteyttä. Tapahtumasta on mennyt tietoa myös Varsinais-Suomen riistanhoitopiiriin. (Vesa Penttilä/Vakka-Suomen Sanomat 19.01.2007)

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt ainakin kuusi uutta sudenkaatolupaa eri puolille Suomea

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi perjantaina Hallan paliskunnan alueelle luvan kolmen suden tappamiseen. Aiemmalla luvalla paliskunta tappoi viisi sutta.

Ministeriön mukaan susien tappaminen on perusteltua, koska se on ainoa tapa estää porotaloudelle aiheutuvat lisävahingot. Paliskunta saa käyttää susien tappamisessa apuna moottoriajoneuvoja ja keinovaloa. Lupa on voimassa 4.2. saakka.

Kaksi lupaa on myönnetty Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistykselle. Lupia haettiin Lappeenrannan Nuijamaan alueella liikkuvien häirikkösusien kaatoon. Ylitarkastaja Jussi Laanikari ministeriöstä sanoo, että kaadot on saatava aikaan kahden viikon aikana.

Sen sijaan toiseen lupahakemukseen, joka koskee kolmen suden kaatoa, ministeriö ei ole saanut pyytämiään lisäselvityksiä. Selvitysten on määrä olla perillä viimeistään ensi maanantaina.

Kaaville on myönnetty lupa yhden säännöllisesti pihapiirissä liikkuvan suden tappamiseksi. Lupa-aika alkaa tänään.

Kaavilla on syksystä saakka liikkunut Maarianvaaran ja Luikonlahden kylien alueella kaksi poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyvää sutta. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla ne pois pihoista.

Nämä sudet eivät kuulu samaan laumaan niiden susien kanssa, joiden kaatamiseksi ministeriö jo myönsi kaksi lupaa aiemmin tammikuun alkupuolella ja jotka ammuttiin heti ensimmäisenä lupapäivänä susien käytyä pihassa. (19.1.2007)

Siikalatvalla susihavaintoja

PYHÄNTÄ. Susia ja susien jälkiä on nähty Siikalatvalla monessa paikassa viime viikkoina. Alueella on ilmeisesti kaksi susilaumaa. Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sulo Heikkinen kertoo, että Tavastkengällä syksyllä havaittu lauma liikkuu alueella yhä. ”Sudet liikkuvat jälkien perusteella välillä melko lähellä taloja.. Tavastkengältä löydettiin hiljattain susien tappama hirvi aivan tien läheltä. Ilmeisesti yksi lauma liikkuu Vuolijoki-Kestilä-Pyhäntä-alueella ja toinen Kestilä-Piippola-Pyhäntä-alueella. Lisäksi havaintoja on yksinäisestä sudesta.”

Yhdistys kokoontuu ensi viikolla pohtimaan, hakeeko se kaatolupaa osalle susista. Monet kokevat susien liikkumisen alueella uhkaavaksi. Pyhännällä on järjestetty susipelon takia ylimääräisiä koululaiskuljetuksia. (Kaleva 19.1.2007)

Nousiaisten keskustassa autoillut epäilee suden käyneen kimppuun

Nousiaislainen Erkki Rantanen on vakuuttunut, että susi kävi hänen autonsa kimppuun varhain keskiviikkoaamuna aivan Nousiaisten keskustassa. Suurihampainen, tummaselkäinen ja vaaleakylkinen eläin yritti auton päälle, näytti sivuikkunan läpi suuria hampaitaan ja suostui väistymään vasta, kun kiinnitti huomionsa toiseen autoon.

Varsinais-Suomen riistanhoidonneuvoja Jörgen Hermansson pitää suden etsiytymistä kuntataajamaan erittäin outona. - Jotain siellä on tapahtunut, mutta onko kyse sudesta? Susi on helppo sekoittaa useampaankin eri koirarotuun, siperianhuskyyn, Norjan harmaaseen, pitkäturkkiseen rekikoiraan, Hermansson toteaa. Hermanssonin mukaan joidenkin koirien myös tiedetään jahtaavan autoja, susista ei sellaista havaintoa ole.

Vaimonsa Liisa-Hellevin kanssa liikkeellä ollut Rantanen on vakuuttunut, että kyseessä oli susi, vaikkei ole aiemmin sellaiseen luonnossa törmännytkään. - Sillä oli tummanruskea selkä, vaaleat kyljet, häntä aikamoinen köysi ja kammottavat hampaat. Koko aikana se ei murahtanut eikä haukkunut. Se liikkui todella nopeasti, joten ei se ainakaan loukkaantunut ollut, Erkki Rantanen sanoo. Hermanssonin mukaan suden erottaa koirasta muun muassa hännän asennosta sekä liikkumistavasta.

- Suden liikehdintä on sujuvaa, aivan kuin se valuisi maan pintaa pitkin, Hermansson kuvaa. Rantanen puolestaan kuvasi suden liikettä luontevaksi raviksi. Auton ympärillä susi loikki nopeasti.

Keskiviikkona aamuyöstä liikkunut Rantasen pariskunta näki sudeksi arvelemansa eläimen kahdessa eri paikassa ja kahteen eri aikaan. Ensimmäisen kerran olento juoksi kahden aikaan yöllä kotia kohtia ajaneen pariskunnan editse valtatie 8:n yli Nousiaisten keskustan tuntumassa Vuorenpään asuntoalueelta Lemun suuntaan.

Kun pariskunta muutama tunti myöhemmin lähti hakemaan pullaa valtatien tuntumassa olevalta huoltoasemalta, eläin hyökkäsi auton eteen Koljolantiellä aivan kunnanviraston takapihan kohdalta. - Se tuli auton luo, klääppäsi suullaan ikkunaan ja näytti helvetinm

oiset hampaansa. Ne olivat tulitikun mittaiset. Ja suusta tuli vaahtoa. Kymmenisen minuuttia se oli automme kimpussa, mutta kun valtatien suunnasta tuli Volvo, se hyökkäsi sen kimppuun ja seurasi aina vanhainkodin risteykseen saakka, Rantanen muistelee.

Rantaset ajoivat pikaisesti kotiin soittamaan poliisille. Poliisipartio saapui piakkoin paikalle, mutta ei löytänyt enää eläintä. Lumettomasta maasta ei löydetty myöskään tassunjälkiä.

Nousiaisten alueella toimivan Maskun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Lintonen ei ole tapauksesta kuullut. - Todella vierasta käyttäytymistä sudelle, mutta ei se aivan mahdotonta ole. Nousiaisten pohjoisosista, Mynämäeltä, Laitilasta ja Yläneeltä tulee päivittäin susihavaintoja. Onhan se mahdollista, että jokin niistä on erkautunut laumasta ja lähtenyt liikkeelle, Lintonen sanoo. (Erja Hyytiäinen/Turun Sanomat 20.1.2007)

Häirikkösusien tuoreita jälkiä etsitään Lappeenrannassa

Kourallinen metsästäjiä etsii parhaillaan häirikkösusien jälkiä Lappeenrannassa. Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Jukkala sanoo, että nyt odotetaan varmoja jälkihavaintoja, jotta suurjahti pääsisi käyntiin.

Jukkalan toiveissa on lumisade, jotta jälestäminen olisi helpompaa. Jahtiin voi viikonloppuna osallistua jopa sata metsästäjää. Maa- ja metsätalousministeriö antoi eilen Lappeenrantaan kaksi härikkösuden kaatolupaa.

Joutsenossa metsästettävä loukkaantunut susi on siirtynyt nähtävästi Ruokolahden Äitsaareen. Susi loukkaantui joulukuussa auto-onnettomuudessa. (20.1.2007)

Kaupunkisusi livahti metsästäjiltä

Hattula. Poliisi ja metsästäjät etsivät loukkaantunutta sutta lauantaina Hattulassa Kanta-Hämeessä. Illan hämärtyessä susi livahti passiketjun läpi. Takajalkaansa ontuva susi liikkui viikko sitten Hämeenlinnan kaupungin alueella. Uusi havainto sudesta saatiin lauantaiaamuna Lepaan eteläpuolella Hattulassa. Sinne on Hämeenlinnasta parikymmentä kilometriä. Sutta jäljitti poliisin johdolla noin 30 metsästäjää. Passiketju näki suden ennen kello 17:ää,mutta se pääsi livahtamaan. Välimatkaa lähimpiin jahti-mieheen jäi pari sataa metriä. Suden ei tiedetä ahdistelleen ketään, mutta loukkaantunutta eläintä on syytä varoa. (STT 21.1.2007)

Susi tapitti tyttöjä ojasta

Juuli Kaivosoja ja Johanna Junttila sattuivat sude kanssa silmätysten viime torstaina. Tytöt olivat menossa kävellen Kaisaniemestä Ylivieskan keskustaan Tuohitietä pitkin, kun Johanna Junttila huomasi kaukaa ojassa kyyhöttävän tumman möykyn. - Johanna sanoi, että aivan kuin tuossa olisi kaksi pöllä. Minä katsoin samaan kohtaa uudelleen, ja huomasin, että sillä möykyllä oli isot silmät, aivan selvä kuono ja korvat. Se näytti koiran kokoiselta tai isommalta, kertoo Juuli Kaivosoja. Heti Juuli Kaivosoja ei oikein tajunnut, mikä otus voisi olla, mutta hän sanoi kuitenkin ystävälleen, ettei se mikään pöllö ole ja kehotti lähtemään äkkiä pois. Seuraavana päivänä tytöt kävivät katsomassa paikkaa uudelleen, ja he löysivät suuret tassunjäljet, jotka ovat selvästi koiran tassuja suuremmat. Juuli Kaivosoja sanoo, että suden näkemisen jälkeen häntä on pelottanut pimeä ja metsään meneminen. Siitä huolimatta tytöt eivät toivo, että susikantaa ryhdyttäisiin karsimaan. - Ei susia ole aihetta tappaa, jos ne eivät käy ihmisen kimppuun. Toivottavasti vain pysyisivät pois asumusten läheltä, Juuli Kaivosoja ja Johanna Junttila toteavat. (STT 21.1.2007)

Itä-Suomen reviirialueet eivät enää riitä kasvaneelle susikannalle

Susikanta on kasvanut läntisessä Suomessa, koska Itä-Suomessa ei riitä enää reviirialueita susiperheille. Riistan- ja kalatutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että tämä näkyy lisääntyneinä susihavaintoina läntisessä Suomessa. Myös kokonaismäärältään susikanta on kasvanut. Susia nähdään entistä useammin asutuksen lähellä, mikä herättää ihmisissä pelkoa. Pyhä- ja Kalajokilaakson alueella on tehty viime kuukausien aikana useita susihavaintoja, viimeisimmät viime viikolla. Heikkisen mukaan asutuksen lähellä nähdyt sudet ovat yksin liikkuvia, nuoria eläimiä. -Tällainen susi hakee omaa reviiriään. Nämä yksilöt eivät välttämättä vielä elä sillä alueella, vaan ovat joko asettumassa sinne tai vain läpikulkumatkalla. -Paikkaansa etsiessään susi kulkee ristiin rastiin eikä hae metsäisiä alueita, vaan saattaa mennä pihapiirienkin lävitse. Niin voi käydä vahingossakin, tai sitten vaikka jokin tuoksu houkuttaa suden pihaan. Heikkisen mukaan susi liikkuu rehvakkaasti, kun leipä on kyseessä. Kun sillä on nälkä, se ottaa ravinnon sieltä mistä se saa sen helpoimmin. Ravinto ei välttämättä ole pihapiirin koira tai kissa, vaan susi voi käydä syömässä vaikka lintulaudan talia. Yksin kulkevalle sudelle ravinnon etsiminen on vielä laumassa kulkevaa vaikeampaa. Heikkisen arvion mukaan sudet saattavat pyrkiä asutuksen lähelle myös siksi, että sudet perustavat reviirinsä alueelle, jolta ei löydy ravintoa talvella.

Susi liikkuu liukkaasti.

Heikkinen sanoo, että susien määrää on vaikea alueellisesti arvioida. Koko Suomessa susia on riistan- ja kalantutkimuslaitoksen vuoden 2005 suurpetoseurannan mukaan n.205-210 yksilöä. Hyvä ravintotilanne, kuten hirvien ja kauriiden runsas määrä, edesauttaa suurta susikantaa. Susi liikkuu lyhyessäkin ajassa valtavan pitkiä matkoja. Se on todettu pantasusia seuratessa. Pantasudet ovat kulkeneet jopa 2000 km:ä kesässä. - Jos tällä viikolla nähdään susi Kalajokilaakson alueella, ensi viikolla se voi olla jo Porissa. Siksi kannattaa muistaa, että eri puolilla maata havaittu susi voikin olla sama yksilö, Heikkinen huomauttaa.

Kunnioitusta, ei pelkoa.

Miten sitten käyttäytyä, jos susi ilmestyy pihapiiriin? Heikkinen neuvoo käyttämään tervettä maalaisjärkeä. - Aina pitää muistaa, että susi on petoeläin, jota on syytä kunnioittaa. Sen elämisen edelletys on toisten eläinten tappaminen. Kuitenkaan sutta ei kannata turhaan pelätä. Kissat ja koirat kannattaa tietenkin pitää sisällä, mutta kun talossa normaalisti asutaan ja eletään, susi kyllä häipyy pihasta. Susiin liittyy monenlaisia uskomuksia. Yksi niistä on epäilys siitä, että susia kuljetettaisiin tieten tahtoen paikasta toiseen. Riista - ja kalantutkimuslaitokseenkin näitä soittoja tulee melkein viikottain. - Suurpetojen siirtämiseen tarvitaan aina lupa, eikä näitä lupia ole annettu vuosikausiin. Sitä paitsi miksi susia kannattaisi siirtää kun ne itsekkin liikkuvat varsin nopeasti, kysyy Heikkinen. (Kalajokilaakso 16.1.2007)

Nousiaisissa autoja hätyytelleellä eläimellä oli kaulapanta

Nousiaisten keskustassa keskiviikkona autoja hätyyttänyt eläin on paljastumassa uusien silminnäkijähavaintojen ansiosta suden sijasta koiraksi. Nousiaislainen Minna Almio kohtasi eläimen työmatkallaan keskiviikkona aamulla puoli viiden aikaan. Almion mukaan kyseessä oli selvästi koira. - Se oli isokokoinen vaaleanruskea koira, jolla oli panta kaulassa. Ajattelin pysähtyä ja katsoa, josko kaulapannassa olisi puhelinnumeroa, mutta oli kiire töihin, kertoo Almio. Turun Sanomat kertoi lauantaina keskustassa autojen kimppuun hyökkäilleestä eläimestä, jota toinen silminnäkijä piti sutena. Almio vakuuttui kohdanneensa saman eläimen tunnistettuaan itsensä jutun mainitsemaksi Volvo-kuskiksi. (22.1.2007 Turun Sanomat, Nousiainen)

Keli ei suosi susijahtia

LAPPEENRANTA. Viikonloppuna satanut hento lumipeite ei juuri helpota sudenmetsästystä. - Apu on hyvin pieni, petoyhdyshenkilö Kari Jukkala sanoo. Vähässä lumessa on vaikea seurata jälkiä. Jukkala kertoo, että suden metsästyksessä eläimen pitää olla varmasti motissa. Metsästäjät näkivät yhden suden lauantaina Nuijamaalla. Pimeässä pyyntiä ei voitu kuitenkaan aloittaa. Eläin kuljeskeli jäisiä teitä pitkin ja jäi todennäköisesti Suomen puolelle. Lähipäiviksi on luvassa kireää pakkasta, eikä lisää lunta todennäköisesti tule. Kahdeksi viikoksi myönnetty kaatolupa kuluu koko ajan. Jukkala sanoo, että luvalle anotaan lisäaikaa, jos susia ei saada kaadettua ja ongelma pysyy. (22.1.2007)

Menneisyys on jättänyt jäljen petojen ja ihmisten käyttäytymiseen

Karhu kellistää helposti monisatakiloisen hirven, mutta väistää sivummalle ihmisen havaitessaan. Ihminen olisi helppo saalis myös susilaumalle. Vuosisatoja kestänyt vaino on tehnyt suurpedoista kuitenkin varovaisia - fyysisesti heikompi ihminen on uhka, jota on syytä väistää. - Karhun käyttäytyminen on muuttunut vähitellen, koska päinvastaisesta käytöksestä on koitunut ikäviä seurauksia, suurpetotutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo. Kojola arvelee, että vaino on saattanut jättää myös geneettisen jäljen suurpetojen perimään: varovaisuus on viisautta. - Karhun käyttäytymisellä ja pyyntipaineella on selvä yhteys. Pohjois-Amerikan kansallispuistoissa karhut ovat tuttavallisempia, koska siellä ei ole pyyntiä. - Ilmeisesti myös aggressiivisin aines on väistynyt eurooppalaisen karhun geeniperimästä, koska aggressiiviset ja ihmistä pelkäämättömät karhut on kaadettu pois, Kojola aprikoi.

Ei paniikissa, vaan tilannetta halliten

Suurpetojen tarkan vainun ansiosta yllättäviä kohtaamisia sattuu harvoin. Kun vainu kertoo ihmisen läsnäolosta, pedot eivät säntää kuitenkaan päätä pahkaa pakoon. - Karhun ja suden elämästä ei tulisi mitään, jos ne pakenisivat paniikinomaisesti. Ihmisiä on niin paljon. Kojola toteaakin, että tilanne on petojen hallinnassa. - Karhu ja susi ovat hyvin älykkäitä eläimiä. Ne liikkuvat siten, etteivät tule havaituksi, mutta pystyvät samalla kotrolloimaan tilannetta. Siinä missä susi yleensä jolkottelee kauemmas, karhu saattaa väistää vain muutaman kymmenen metriä sopivaksi katsomaansa suuntaan. Kun tilanne on ohi, karhu palaa usein mustikka-apajalleen tai kantokokoelman pariin. - Susi on arempi. Kainuussa on havaintoja, ettei susilauma enää palaa haaskalle, jos ihminen on jättänyt haaskalle hajujäljen. Susien arkuutta kuvastaa myös lippusiima, jota käytetään susien metsästyksessä. Lippusiimassa pelottaa lippujen ohella ihmisen haju, minkä vuoksi siiman ylittäminen tai alittaminen on monella sudelle ylivoimaista.

Marjastajan ja metsästäjän ero

Ilpo Kojola ja RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen korostavat toistuvasti suurpetojemme älykkyyttä. Kojola on vakuuttunut, että karhut kykenevät erottamaan marjastajan ja metsästäjän, josta koituu todellista vaaraa. - Varsinkin aikuiset karhut ovat erittäin hyviä päättelemään kupletin juonen äänistä ja hajuista. Ronkaisen mukaan suden älykkyys tulee ilmi erityisesti pannoitustilanteissa, joissa susi otetaan kiinni. Siinä missä kiinniotettu kettu reuhaa energiaansa, susi pysyy lähes liikkumattomana. - Mutta jos keskittyminen herpaantuu hetkeksikin, susi pyrkii täydellä voimalla karkuun. Suurpetojen pannoitus tapahtuu eri tavoin. Karhua varten metsään jätetään pyyntihäkki, suden Ronkainen pannoittaa hyppäämällä moottorikelkan vauhdista selkään. Kiinniotetun karhun ja suden käytös on hyvin erilaista. Karhu riehuu ja on vaarallinen, koska sillä ei ole pakomahdollisuutta, susi alistuu. - Suden voi laskea suoraan liikkeelle. Sillä on niin suuri ihmisarkuus, ettei se uskalla tarttua ihmiseen. Sitä en tiedä, kokisiko susi pienen lapsen niin paljon alempiarvoiseksi, että lapsi olisi vaarassa, Ronkainen toteaa.

Rohkeimmilla yhä lyhyt elämä

Suurpetojen runsastuttua myös ihmisten kannalta ongelmallisesti käyttäytyviä petoja on enemmän. Ilpo Kojola katsoo, että toistuvasti pihapiirissä vierailevia suurpetoja on vaikea opettaa toisille tavoille. - Varovaisuuden kannalta tällaiset yksilöt on syytä lopettaa. Kojola kuitenkin huomauttaa, että nuoret reviiriään muodostavat yksilöt saattavat eksyä pihapiirin tuntumaan. - Ne eivät vielä osaa vältellä asutusta. Liian rohkeasta pedosta puhuisin vasta sitten, kun kyseessä on jo reviirin muodostanut, mutta yhä asutuksen lähistöllä liikkuva yksilö.

Ihminen ja pelko

Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää karhua vaarallisena. Sutta pelkää kolmasosa suomalaisista. Onko pelolle kuitenkaan mitään järjellistä syytä, koska suurpedoilla on luontainen arkuus ihmistä kohtaan? Suurpetotutkija Ilpo Kojola toteaa, että ainakin karhua kannattaa kunnioittaa. - Ei ole viisasta hakeutua tilanteisiin, joissa karhu tulee yllätetyksi. Kaikki eivät käyttäydy optimaalisesti. Joukossa on myös poikkeusyksilöitä. Kojolan mukaan ihmisten pelko suurpetoja kohtaan on kuitenkin suhteetonta. - Kuolinsyyt eivät pelkoa tue, sillä sadan vuoden aikana karhu on tappanut Suomessa yhden ihmisen, susi ei ainuttakaan.

Pelko on sukua vihalle

Ihminen on oppinut aikojen saatossa pelkäämään tai ainakin kunnioittamaan suurpetoja, kuten pedot meitä. Metsästys oli aikoinaan erityisen vaarallista, koska karhu ei talttunut yhdellä onnistuneella laukauksella. Pedot aiheuttivat pelkoa ja vihaa myös maaseudulla kotieläimiä viedessään. - Se, että ihminen ei pysty hallitsemaan ympäristöä, lisää pelkoa, ympäristöfilosofi Leena Vilkka toteaa. Pelkoa lietsovat myös myyttiset tarinat ja sadut, joissa varsinkin susi kuvataan perinpohjin pahaksi. - Sadut ovat olleet kuitenkin alunperin kertomuksia ihmisten välisistä asioista, joissa ihminen on eläimen hahmossa. Eläinhahmojen koetaan kuitenkin ilmentävän eläinten oikeaa luonnetta. Pelko ja vaaran tunne synnyttävät samalla vihaa. Viha kohdistuu kuitenkin voimakkaammin suteen, vaikka karhua pelätään enemmän. Tällä hetkellä susivihaa lietsoo erityisesti susien taipumus tappaa reviirilleen tullut koira. - Susi kokee koiran ravintokilpailijaksi. Se ei voi tietää, että ihminen ruokkii koiraa, Ilpo Kojola painottaa.

Erilaista suhtautumista

Ihmisen vieraantuessa luonnosta, pelkkä metsä saatetaan kokea uhkaavaksi paikaksi. Luontosuhde vaikuttaa myös petopelkoon. Ilpo Kojolan mukaan itäisessä Suomessa petoihin on ainakin osittain totuttu ja niiden kanssa osataan elää. Etelä- ja Länsi-Suomessa yksittäinen susi- tai karhuhavainto saa helposti kohtuuttomat mittasuhteet. Kasvatus vaikuttaa kuitenkin paljon niin susirajalla kuin kaupungin valoissa. Seppo Ronkainen muistelee erämessuja, jossa kahdelta kainuulaispojalta kysyttiin, pelkäävätkö he susia. Toinen pelkäsi ja kertoi kulkevansa 300 metrin matkan kouluun taksilla. Toisella ei ollut vastaavia pelkotiloja. - Kotona oli opetettu, että karhu ja susi ovat metsäneläimiä, joita ei tarvitse pelätä. Poika myös kertoi liikkuvansa paljon metsässä. Suurpetoja varsinkin pannoituksen yhteydessä kohtaava Ronkainen toteaa omien pelkojen muuttuneen aikojen saatossa. - Ensimmäisien susien kohdalla oli tiettyä pelkoa, koska susi on iso eläin. Enää ei pelota. Susi on ihmistä kohtaan pelokas eikä uskalla puraista. - Nukutetun karhun kanssa joutuu olemaan aina varovainen. Jos nukutus lakkaa, vaara on todellinen, koska karhulla ei ole pakomahdollisuutta.

Tunteiden laaja skaala

Ilpo Kojola arvelee, että myös ihmisten pelko on osittain geneettistä, koska pelko on monilla niin voimakasta ja hallitsematonta. Leena Vilkka ei halua perustella petopelkoa geneettisesti. - En voi sitä tietenkään kiistää, mutta kaikkien asioiden selittäminen geneettisesti sotii ihmisen vapaata tahtoa kohtaan. Vilkka myös muistuttaa, että suurpetoihin kohdistuu pelon ohella ihailua, suoranaista palvontaa. - Sudessa ja karhussa on aitoa suuruutta ja pyhyyttä. Niillä on ominaisuuksia, joita meissä ihmisissä ei ole. Niin kiinnostunut kuin karhusta ja sudesta onkin, Vilkka myöntää, ettei välttämättä halua kohdata karhua kovin läheltä. Suden kanssa hän on ollut samassa häkissä. - Se oli elämäni yksi hienoimmista kokemuksista.

Karhujen määrä selvitetään ulosteita keräämällä

Kainuussa on keräilty mustikoiden ja puolukoiden ohella myös karhun kakkaa kahtena edellisvuotena. Pohjois-Karjalassa ulosteiden kerääminen aloitettiin viime vuonna. Ulosteista määritellään DNA, minkä perusteella voidaan päätellä karhukannan suuruus. Analysointi aloitetaan keväällä ja ensimmäisiä tuloksia on luvassa kesän aikana. Kannan suuruuden ohella arvioidaan populaation geneettistä vaihtelua. Malli on peräisin Ruotsista, jossa karhukannan koko kaksinkertaistui noin 2 600 yksilöön ulostenäytteiden myötä. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomessa tallustaa vähintään 800 karhua, 200-250 sutta, noin 1 200 ilvestä ja 150 ahmaa. Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin alueella karhuja liikkuu kymmenkunta, mutta sudet ovat toistaiseksi olleet satunnaisia ohikulkijoita. Ilveksiä on vähintään 80, ahmoja tuskin ainuttakaan. Suurpetotutkija Ilpo Kojola ei usko, että Suomen karhukanta tuplaantuu Ruotsin tavoin. - Ennen DNA-mallinnusta Ruotsissa on hyödynnetty metsästäjien karhuhavaintoja, jota on käytetty myös DNA-mallin rinnalla. Näistä kahdesta mallista on muodostettu laskentakaava, minkä perusteella Pohjois-Karjalassa tehdyt kannanmääritykset osuvat yllättävän oikeaan. - Toisaalta, luonto on yllätyksiä täynnä, Kojola tunnustaa (Jaakko Kyrö/Forssan Lehti 21.1.2007)

Lappeenrannan häirikkösusi kaadettiin

Lappeenrannassa seudulla liikkuneista häirikkösusista yksi on kaadettu. Metsästäjät ampuivat suden maanantaina iltapäivällä Rapattilan kylän alueella. Toinenkin susi oli aamulla saaroksissa samalla seudulla, mutta sitä ei saatu vielä kiinni. Sudet ovat viime päivinä liikkuneet Etelä-Karjalassa lähellä asutusta ja saaneet saaliikseen kissoja ja koiria. Paikallisella metsästysseuralla Lappeenrannassa on vielä maa- ja metsätalousministeriön lupa toisen häirikkösuden kaatamiseen. (YLE 22.1.2007)

Sudesta on tehty tuore havainto tänä aamuna Nuijamaalla

Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Kari Jukkalan mukaan ei voida kuitenkaan olla varmoja onko kyseessä häirikkösusi. Jukkalan painottaa, että on harkittava tarkkaan mikä susi tapetaan, sillä kohteen on täytettävä lupaehdot. Viikonloppuna susia etsittiin lähinnä Nuijamaan alueella ja muualla rajan tuntumassa. Petojen liikkeitä on kelin vuoksi hankalaa seurata, sillä ne liikkuvat pitkiä matkoja jäisillä teillä nopeasti jättämättä jälkiä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi perjantaina Lappeenrantaan kaksi härikkösuden kaatolupaa. (YLE 22.1.2007)
Kolmetoista susistamme kaadettu

Kuluvalla talvikaudella susistamme on riistanhoitopiirien ja ministeriön myöntämillä luvilla kaadettu yhteensä 13 sutta. (STT 23.1.2007)

Luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan. Viime viikkojen susikeskustelu on kiihtynyt epäasialliseksi ja lajia vainoavaksi, todetaan luonnonsuojelupiirin maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle toimittamassa avoimessa kirjeessä. Luonnonsuojelupiiri odottaa, että Kaakkois-Suomeen ei myönnetä enää lisälupia suden kaatoon. Luonnonsuojelijoiden mukaan viime viikolla myönnetyt kaksi lupaa eivät ole yksiselitteisesti perusteltavissa. (25.1.2007)

Susien röyhkeä käytös pahenee Etelä-Karjalassa

Ihmistä pelkäämättömät sudet käyttäytyvät yhä röyhkeämmin Etelä-Karjalassa. Runsas viikko sitten koiran kanssa liikkeellä ollut rajamies joutui pulaan Ylämaalla, kun sudet alkoivat kierrellä työparin ympärillä. Entistä rohkeammiksi käyvistä susista ja niiden aiheuttamista vaaratilanteista on tuoretta tietoa muun muassa Kanadasta. Siellä susien hyökkäykset ihmisten kimppuun ovat lisääntyneet rinnakkainelon myötä. Yhden ihmisen tiedetään varmasti kuolleen villin, terveen suden hyökkäyksessä. Aiheesta enemmän maanantain Etelä-Saimaassa. (28.1.2007)

Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi?

Susien pelottomuus ennakoi useiden eri lähteiden mukaan ihmisiin kohdistuvia hyökkäyksiä. Asiantuntijatkin voivat vain arvailla susien aikeita.

Mitäköhän Kaakkois-Suomen pihasusilla on mielessään? Sitä sietää arvuutella nyt kun susikanta on vahvassa kasvussa ja poikkeuksellisesti käyttäytyvistä yksilöistä tehdään yhä uusia havaintoja.

Ihminen luulee havainnoivansa susia, mutta kenties sudet tarkkailevatkin meitä. Jos on uskomista suuria nisäkkäitä tutkineen Calgaryn yliopiston emeritusprofessori Valerius Geistin teorioihin, eteläkarjalaiset ovat paraikaa susien testattavina.

Geist lähestyy susia käyttäytymistieteen näkökulmasta ja hänen teesinsä tekevät ihmisen olon perin epämukavasti. Professori on sitä mieltä, että hyökkäykset koirien ja karjan kimppuun ennakoivat sitä, mitä sudet kohta tekevät ihmiselle.

Geistin väitteet eivät ole vailla pohjaa, sillä maailmalta saatu kokemus osoittaa susiongelman kehittyvän saman kaavan mukaisesti. Ensin susi ja ihminen alkavat elää toistensa tuntumassa, sitten susi alkaa testata ihmisen uhkaa yhä röyhkeämmäksi käyvällä käytöksellä ja viimein kun ihminen on todettu vaarattomaksi, susi löytää sille paikan ruokalistaltaan.

Teorialle löytyy vahvistusta sekä historiasta että nykypäivästä. Dosentti Antti Lappalainen selvitti vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Suden jäljet suden Suomessa aiheuttamia kuolemantapauksia vuodesta 1650 lähtien ja kirkonkirjoista löytyy kaksi selvää piikkiä. Kun Karjalan kannas siirtyi Venäjän omistukseen vuonna 1721 ja yleinen metsästys kiellettiin, lapsia alkoi joutua suden suuhun. Lounais-Suomessa vastaavaa alkoi tapahtua vuodesta 1877 lähtien uuden metsästyslain oltua kymmenen vuotta voimassa.

Lappalaisen mukaan lain suojaa nauttineet sudet tulivat erämaista vähitellen asutuksen liepeille ja kävivät vuosi vuodelta rohkeammiksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa susien metsästys jatkui eikä siellä tunnettu ihmisiä saalistavia susia.

Neuvostoliiton tiedeakatemian peto-osaston jäsen Mihail Pavlov puolestaan kuvaa kirjassaan Volk (Susi) samantapaista kehitystä Keski-Venäjällä toisen maailmansodan aikana ja sotaa seuranneina vuosina. Kun susien metsästys käytännössä loppui, esimerkiksi Kirovin piirikunnassa 26 lasta ja nuorta menetti henkensä susien takia.

- On väärin, että olemme jo kymmenen vuoden ajan pyytäneet suurpetotutkimusta Kaakkois-Suomeen, jotta saisimme tietoa susien käyttäytymisestä. Sellaista ei kuitenkaan ole tehty ja joku ottaa nyt asiassa harkitun riskin, keskisen suurpetoalueen jahtipäällikkö Kimmo Ylärakkola paheksuu.

Ylärakkola on seurannut susien touhuja 25 vuotta, mutta hänkään ei voi kuin arvailla niiden mielenliikkeitä. Luonnollisesti käyttäytyvät ja häirikkösudet toimivat lisäksi eri tavoin, joten koiria harjoittaessaan Ylärakkola kulkee aseistautuneena.

Myös suurpetotutkija Ilpo Kojola pitää voimakkaasti kesyyntyneitä susia riskitekijänä. Kaakkois-Suomen pihasusista on vaikea sanoa mitään varmaan, sillä pihassa käymisen ei tarvitse merkitä ihmisen uhkaamista.

- Riskien minimoimiseksi toistuvasti asutuksen lähellä käyvät sudet pitää hoitaa pois pihapiireistä ja siihen on vaikea vaikuttaa muuten kuin tappamalla, Kojola toteaa.

Kojola muistuttaa, että satunnaisesti pihan ylittävä ja matkaansa jatkava susi ei ole ongelma. Todelliset häiriköt sen sijaan tulee poistaa jos susikannan oman edun takia. (Anne Kokkonen/Etelä-Saimaa 29.1.2007)

Saksanpaimenkoira ammuttiin sutena

Omistajansa kanssa maastossa ollut saksanpaimenkoira ammuttiin eilen iltapäivällä Lieksan Kontiovaarassa. Koiran surmapaikka sijaitsee harvaan asutulla alueella,jossa koiran omistaja järjestää karhu- ja susiretkiä. -En vähällä hätkähdä, mutta nyt tuntuu kyllä aika pahalta,murehtii Eero "Erä - Eero" Kortelainen ammuttua koiraa. Yrittäjä oli eilen moottorikelkalla polkemassa kelkkareittejä matkailuyrityksensä tukikohdan lähistöllä. Ruokatauon jälkeen Kortelainen lähti ajamaan vielä yhtä lenkkiä, jolloin koko päivän mukana kulkenut saksanpaimenkoiranarttu jäi väsyneenä hieman jälkeen. Kun koiraa ei kuulunut takaisin,omistaja lähti sitä etsimään. Koira löytyi lopulta ammuttuna kelkkauralta. Myös koiran ampunut metsästäjä oli paikalla. -Koirani on tumma schäfer,eikä sitä voi millään sekoittaa sudeksi. Lieksan alueelle on myönnetty susilupia, mutta ne on tarkoitettu asutuksen lähellä liikkuvien häirikkösusien jahtiin, Erä - Eero kertoo. (Iltasanomat 29.1.2007)

Koululaista uhannut susi sai tappotuomion Mynämäessä

Mynämäessä Laajoen kylässä useita kertoja liikkunut susi ammutaan. Kaatamisesta päätti Vakka-Suomen poliisi. Poliisi teki ratkaisunsa sen jälkeen, kun susi oli maanantaiaamuna lähestynyt bussipysäkillä seissyttä yläkoululaista. Perusteluna on poliisilain 25. pykälä, jonka mukaan eläin voidaan poistaa, mikäli se aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. - Laajoen kylässä on tehty useaan kertaa havaintoja sudesta. Petoasiantuntijoiden mukaan liikkujan askelväli ja tassun koko ovat olleet samanlaiset, rikoskomisario Pentti Koski perusteli epäilyä, että kyseessä on aina ollut sama susi. Alueella elää havaintoja keränneiden petoyhdyshenkilöiden mukaan viiden suden lauma sekä yksittäinen susi, joka aloitti jo ennen vuodenvaihdetta vierailunsa Laajoen kylässä. Kosken saamien tietojen mukaan susi on käynyt talojen luona noin viikon välein. Maanantaiaamuna laajokelainen yläkoululainen odotti kello seitsemän aikaan linja-autoa kylätaajamassa olevalla pysäkillä, kun hän näki suden lähestyvän. Hämärästä huolimatta poika näki suden hyvin, sillä alueella on katuvalot. Susi tuli noin 20 metrin päähän pojasta, jolloin poika lähti karkuun kotiinsa. Pojan isä lähti toisen miehen kanssa varmistamaan, ettei susi häiritse muita tiellä liikkuvia. Kosken mukaan tutkijat kävivät myöhemmin varmistamassa, että kyseessä oli susi.

EU:n ei odoteta moittivan

Suomessa suden tappamiseen voi antaa luvan joko maa- ja metsätalousministeriö tai poliisi poliisilain perusteella. Molemmissa lupa kohdistuu tiettyyn yksilöön. Siksi Kosken mukaan Laajoella ei järjestetä varsinaista susijahtia vaan liikkeelle lähdetään, kun susi seuraavan kerran kylään etsiytyy. - Huomenna aloitan yhteydenotot paikallisiin metsästäjiin. Poliisi on toiminnasta vastuussa ja metsästäjät auttavat meitä, Koski sanoi. Riista- ja kalataloudentutkimusyksikön suurpetotutkija Ilpo Kojola pitää poliisin ratkaisua oikeana. - Tämä ei missään tapauksessa ole kyse suden luontaisesta käyttäytymisestä. Kyseessä on poikkeusyksilö, Kojola sanoi. EU on aiemmin moittinut Suomea useaan otteeseen susipolitiikasta, mutta Kojola arvioi, että Laajoen tapauksesta tuskin kiistaa syntyy. - Minun käsitykseni mukaan siitä vallitsee yksimielisyys, että tämmöiset pihaeläimet pitää poistaa, siis yksimielisyys myös EU:n piirissä, Kojola sanoi. Mistä yksinäinen susi on Laajoen kylään kulkeutunut, sitä eivät Koski tai Kojola osanneet sanoa. - Jos se kuuluisi laumaan, miksi se tulisi kylään? Jos tämä susi ei kuulu alueella liikkuvaan laumaan, sen kulkeminen metsässä on hengelle hupaa. Toisaalta susipariskunta alkaa tulla kiima-aikaan ja siinä vaiheessa se saattaa suhtautua ylivuotisiin pentuihinsa niin, että nyt olisi aika lähteä. Siinä vaiheessa nuoret sudet ovat hölmöjä ja kokemattomia, Kojola sanoi. Varsinais-Suomessa kaadettiin edellisen kerran susi tammikuussa 1980. (Turun Sanomat 30.1.2007)

Kaakkois-Suomeen ei uusia sudenkaatolupia

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään tehnyt kielteisen päätöksen Kaakkois-Suomeen haetuista viidestä uudesta sudenkaatoluvasta.

Ministeriö perustelee päätöstään sillä, että sudenkaatolupia haettiin liian laajalle, yhdentoista riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Ministeriön pyytämät lisäselvityksetkään eivät auttaneet rajaamaan aluetta niin, että sieltä olisi voitu kohdennetusti poistaa ongelmayksilö.

Petoyhdysmies Juha Sormunen Kymen riistanhoitopiiristä sanoo, että uutta hakemusta ryhdytään valmistelemaan. Hiljattain Lappeenrannassa ammuttiin yksi susi, ja lupa toisen kaatamiseen on vielä jäljellä. (YLE 30.1. 2007)

Susi pääsi toistaiseksi pakoon

Mynämäellä käydyn susijahdin ensimmäinen päivä oli tulokseton. Susi nähtiin aamutuimaan Laajoen kylän tuntumassa, ja poliisi lähti liikkeelle 42 metsästäjän avustamana. Joukko lähti seuraamaan jälkiä aamulla yhdeksältä ja eteni niiden perässä kello 14.30:een saakka Vaskijärven luonnonsuojelualueen rajalle. Sieltä joukko kääntyi takaisin. Susijahtia jatketaan poliisin johdolla uudelleen, kun susi seuraavan kerran näyttäytyy Laajoen tuntumassa. (Turun Sanomat 31.1.2007)

Siikalatvalle haetaan suden kaatolupia

Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen hallitus on tiistaina pitämässään kokouksessa päättänyt hakea Maa- ja metsätalousministeriöstä kaksi sudenkaatolupaa Piippolan, Pyhännän, Kestilän ja Pulkkilan kuntien alueelle. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Sulo Heikkinen tiedottaa, että yhdistys on syvästi huolissaan yhä lisääntyvien susihavaintojen määrästä ja niiden aiheuttamasta levottomuudesta paikallisten ihmisten keskuudessa. Susihavaintoja on tehty pitkin alkanutta vuotta, mutta vain osa on uutisoitu. Viimepäivinä sudet ovat vierailleet useasti talojen läheisyydessä ja käyneet mm. Tavastkengällä kahden koiran kimppuun pihapiirissä. Toinen koirista on kadonnut. Pienten koululaisten vanhemmat ovat vaatineet lastensa kuljettamista kotiovelta kouluun susipelon vuoksi. Kuljetuksia onkin jo järjestetty mm. Pyhännällä ja Kestilässä. Riistanhoitoyhdistys hakee neljän kunnan alueelle kahta sudenpyyntilupaa ja liittää hakemuksensa liitteeksi paikallisten metsästysseurojen lausunnot susitilanteesta ja pyyntilupien tarpeellisuudesta. Myös Piippolan kunnanvaltuusto kokouksessaan 22.1. ottanut kantaa susitilanteeseen. Puheenvuoroissa kävi kokouksen aikana ilmi vakava huolestuneisuus, sillä jälkihavaintoja on tehty runsaasti jopa taajaman alueella. Kokouksessa sovittiin myös, että kunnanjohtaja ottaa asian esille seuraavassa seutukuntahallituksen kokouksessa. Valtuuston kokouspöytäkirjaan on mm. merkitty seuraavanlainen lausuma: ”Piippolan kunnanvaltuusto näkee, että susien valikoiva metsästys tulee sallia, jotta eläinten luontainen arkuus pysyy suden geeniperimässä. Suden asuinsijojen ei tule vakiintua asutuksen keskelle.” Kunnasta otettiin jo keväällä susivaaran vuoksi yhteyttä opetusministeriöön ja lääninhallitukseen. Silloin haettiin tuloksetta korvauksia susikuljetusten tuomiin ylimääräisiin kustannuksiin.

Runsaasti havaintoja

Sulo Heikkinen on neljän viimeisen kuukauden ajalta kirjannut osan susihavainnoista, joita hänelle on tiedotettu. Laumoja on ollut liikkeellä useaan otteeseen, mm. syyskuun lopulla Kestilän ja Pyhännän rajalla Piiparin alueella, sekä lokakuun lopulla Tavastkengän Hörölän takana ja Pyhännän Pitkälläkankaalla, jossa vähintään kolme sutta oli osallisena hirventapossa. Kestilän Lievoperältäkin tuli marraskuun alussa ilmoituksia susista. Ensimmäisessä havainnossa oli kolme ja toisessa viisi sutta. Samassa kuussa myös Piippolan Peltoperällä oli kaksi yksilöä liikkunut aivan talojen tuntumassa. Joulukuun alussa enemmänkin uutisointia sai viiden suden lauma, joka liikkui Tavastkengällä talon lähellä. Eivätkä havainnot ole jää tähän. Heikkiselle on tullut listan mukaan vielä n.15 havaintoa, joista osassa kyseessä oli yksinäinen susi ja osassa lauma. Tapettuja hirvenvasoja on löytynyt riistanhoitoyhdistysten alueelta useampia ja kotieläimiä on kateissa puolenkymmentä. Sudet ovat tulleet aina vain rohkeammiksi. Niiden on nähty liikkuvan syrjäkylien lisäksi myös kuntakeskuksissa aivan talojen piha-alueilla. Ei siis ihme, että petoeläimen läheisyys aiheuttaa jo huolta. Ministeriön kanta kaatolupiin selviää muutaman viikon kuluttua.. (Siikajokilaakso 31.1.2007)
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** tunturisusi.com linkit ***