Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
SUSIUUTISIA - 2008

Luonto-Liitto tiedottaa 19.12.2008 (19.12.2008)
Salakaadot seis-kampanja (30.9.2008)
SLL pelkää petojen kaatolupia myönnettävän löyhin perustein (24.7.2008)
Susien määrä maassamme 200 (3.6.2008)
Susien määrä yllättäen vähentynyt (28.4.2008)
Luonto-Liitto vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä toistaiseksi (9.4.2008)
Susikanta vähentynyt koko maassa (4.4.2008)
Kainuussa kaadettiin 17 sutta (1.4.2008)
Susi tapettiin luvatta Suomussalmella (30.3.2008)
Susikannan kasvu pysähtynyt ja kääntynyt laskuun (20.3.2008)
Kalliovuorten sudet uhattuina (21.2.2008)
Luonto-Liitto tiedottaa puskurivyöhykkeestä (19.2.2008)
Kaksi sutta kaadettiin Pudasjärvellä (7.1.2008)






MINÄKÖ UUTISISSA!



Kaksi sutta kaadettiin Pudasjärvellä

Pudasjärvellä kaadettiin loppiaisena, 6.1.2008 susijahdissa kaksi sutta.

Luonto-Liitto tiedottaa

Puskurivyöhyke heikentäisi liikaa susien elinmahdollisuuksia. Hanke vaikeuttaisi myös susien siirtymistä Skandinaviaan.

Poronhoitoalueen eteläpuolelle suunnitellaan 150 kilometrin levyistä puskurivyöhykettä petovahinkojen vähentämiseksi. Susikanta pidettäisiin alueella selvästi nykyistä pienempänä. Valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että asia otetaan esille EU-komissiossa kevään aikana (STT 16.2.).

Luonto-Liiton susiryhmä pitää ehdotusta huonona. Suomi on lainsäädännössään sitoutunut turvaamaan suotuisan suojelun tason kaikille suurpedoille. Kainuussa poronhoitoalueen tuntumassa elää huomattava osa Suomen susipopulaatiosta, ja alueella on laajahkoja erämaisia alueita. Puskurivyöhyke tarkoittaisi merkittävää vähennystä susikantaan.

Susia on tällä hetkellä maassamme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan 270-300. Maa- ja metsätalousministeriön tulkinnan mukaan susi olisi jo tällä hetkellä suotuisalla suojelun tasolla. Nykyinen susimäärämme on kuitenkin ekologisen tietämyksen perusteella pienin mahdollinen kanta, joka saattaisi turvata lajin esiintymisen tulevaisuudessa. Sen vuoksi Luonto-Liiton susiryhmän mielestä susikantaa merkittävästi heikentävät toimenpiteet eivät ole hyväksyttäviä.

- Suurpedot ovat arvokas osa Kainuun luontoa ja ne tarjoavat myös elinkeinoja paikallisille yrittäjille. Yksipuolisilla kannanotoilla ei saa vaarantaa matkailun kehittämistä ja tulevaisuutta, toteaa susiryhmän kuhmolainen puheenjohtaja Mervi Laaksonen.

Luonto-Liiton susiryhmä pitää keskeisenä ongelmana poronhoidon ja susikannan rinnakkainelossa sitä, että petovahinkojen korvausjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi. Tulevan riistavahinkolain uudistuksen tulisi puuttua ratkaisevalla tavalla järjestelmän puutteisiin. Mallia voisi etsiä maakotkan aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmästä, jossa korvaus perustuu paliskunnan alueella olevien kotkareviirien käyttöön ja poikastuottoon. Suurpetojen aiheuttamat vahingot on nykyään todennettava korvauksen saamiseksi.

Susiryhmä muistuttaa, että puskurivyöhyke myös vaikeuttaisi entisestään suomalaisten susien siirtymistä Ruotsiin. Skandinavian susikanta on pieni ja kärsii sisäsiittoisuudesta. Ruotsin ja Norjan susikannan elpymisessä keskeistä on nuorten vaeltavien susien siirtyminen Ruotsiin poronhoitoalueen kautta. Susiryhmä vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä toimenpiteitä Skandinavian susikannan turvaamiseksi. (19.2.2008)

Lisätiedot:

Mervi Laaksonen, susiryhmän puheenjohtaja, 050 3368400
Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö, 040 5607303

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

Kalliovuorten sudet uhattuina

Presidentti Bushin hallinto on pudottamassa suden aseman erittäin uhanalaisen lajin statuksesta - Yellowstonen kansallispuistoa ympäröivällä, Greater Yellowstone- alueella sekä pohjoisilla Kalliovuorilla. Tämä tulee aikaansaamaan satojen susien metsästämisen ja kuoleman.

Suurten ponnistusten ja suojelutoimien jälkeen susia on pohjoisille Kalliovuorille saatu jälleen, niiden sieltä aiemmin liki sukupuuttoon kuoltua, juuri sen verran, että ne alkavat näytellä omaa, tärkeää osaansa luonnon ekologisessa tasapainossa. Heti tässä vaiheessa ne ollaan jälleen tappamassa. Eli järjetöntä on meno myös Amerikassa. Olisivatko käyneet katsomassa mallia Suomesta, miten täällä sudet "hoidetaan" hoitosuunnitelman mukaisesti.

Pohjoisilla Kalliovuorilla on tällä hetkellä noin 1500 sutta. Bushin hallinnon suunnitelmien jälkeen, susille vihamieliset osavaltiot tulisivat tappamaan susia niin paljon, että niitä arvioiden mukaan jäisi jäljelle enää 300. Esimerkiksi Wyoming on jo vuonna 2004 esittänyt, että sen alueella pitäisi susi saada kutakuinkin aina nähtäessä ampua. Idahon hyvin susivastaisesta ilmapiiristä kertoo se, että se esittää nykyisessä susia koskevassa suunnitelmassaan, että sen alueelle sallitaan vain 7 lisääntyvää susiparia puistoalueiden ulkopuolella. (TSU 21.2.2008)

The Bush Administration has just announced a plan to strip gray wolves in Greater Yellowstone and across the Northern Rockies of endangered species protection. In the meantime, the administration has handed down a rule that will allow the killing of hundreds of these endangered wolves. We must mobilize Congress against this brutal attack on an endangered species. Please ask your Representative to sign on to a letter drafted by Representative Nick Rahall of West Virginia that tells the administration to abandon its plan to strip wolves of endangered species protection and leave them vulnerable to mass killing.

http://www.nrdcactionfund.org/kempthorne_wolves.html
http://www.nrdconline.org/campaign/Act_Now_To_Protect_Gray_Wolves_012008

Susikannan kasvu pysähtynyt ja kääntynyt laskuun

Turun Sanomat julkaisi 20. maaliskuuta 2008 hälyttävän tiedon, koskien Suomen susikantaa. Lehti kertoi, että RKTL:n laskelmien mukaan maamme koko susikanta on maaliskuussa suuruudeltaan vain 190-210 yksilöä. Ennen metsästyskautta, eli syksyllä vuonna 2007, RKTL oli arvioinut kannan kooksi 270-300 yksilöä. Pyyntilupia myönnettiin suden metsästyskaudelle 2007-2008 yhteensä 38 kappaletta. Näin ollen laillinen metsästys ei voi olla syynä susikannan näin rajuun pienentymiseen.

Kainuun susilaskenta suoritettiin 1.3. 2008 - ja jo silloin kävi ilmi, että susia oli Kainuussa vähemmän, kuin mitä aiemmin oli arvioitu. Samaa tietoa tuli hieman aiemmin Pohjois-Karjalasta, jossa näkyvin merkki susikannan pienentymisestä oli koiravahinkojen väheneminen huomattavasti.

Vuonna 2006 susikanta painottui merkittävästi itäiselle kannanhoitoalueelle, jolla esiintyi 69% koko susikannastamme. Tällä hetkellä itäisellä kannanhoitoalueella lienee jopa alle 60% kannasta. Läntisellä kannanhoitoalueella on susia nyt 75-80 yksilöä, jolloin poronhoitoalueen ja itäisen kannanhoitoalueen koko yhteenlasketuksi susimääräksi jää vain 115-130 sutta.

Suunniteltu susipuskurivyöhyke susiemme uutena uhkana

Eduskunnassa on esitetty kirjallinen kysymys koskien ns. susipuskuriyöhykettä, jonka tarkoituksena olisi suojella eteläisten poronhoitoalueitten poroja. Puskurivyöhyke ulottuisi 150 km päähän poronhoitoalueen eteläreunasta, jolloin se kattaisi mm. koko Kainuun, osia Pohjois-karjalasta, pääosan koko Oulun läänistä sekä osia Pohjois-Savosta. Tuolla alueella olisi tarkoitus pitää susikanta huomattavasti nykyistä pienempänä. Tämän seurauksena koko susikantamme olisi vaarassa kadota, sillä susikanta tippuisi tuolloin lähelle 100 yksilöä. Nämä satakunta sutta eläisivät sitä paitsi Suomessa alueilla, jotka ovat tiheimmin ihmisten asuttamia ja susille siten epäsuotuisimpia. Jos puskurivyöhyke toteutuisi, ei susikantaamme ehkä enää olisi muutaman vuoden kuluttua. Sillä jos susia ei siedetä maan pohjoisimmissa, erämaisissa oloissa - niin kuinka niitä voitaisiin sitten paremmin sietää maan tiheimmin asutuilla alueilla - keskisessä, läntisessä ja eteläisessä Suomessa.

Geneettinen monimuotoisuuskin uhattuna

Susikannan geneettinen monimuotoisuus on myös mahdollisesti uhattuna, sillä tutkimusten mukaan susikantamme sisäsiittoisuus-prosentti on kasvanut, mikä viittaa siihen, että susikantamme on eristäytymässä Venäjän kannasta. Tällöin elinvoimaisen susikannan ylläpitämiseen vaadittaisiin 40 lisääntyvää paria. Viimeisimmän pentuearvion mukaan (2006) maassamme oli noin 30 lisääntyvää paria. Tämän hetkinen tilanne saattaa olla synkempikin, sillä kannan koon tiputtua määrään 190-210, lisääntyviä susipareja saattaa olla enää parikymmentä. (20.3.2008 tunturisusi.com)

Susi tapettiin luvatta Suomussalmella

Susi tapettiin tänään Suomussalmen Pesiökylän Laajalla luvatta. Eläin tapettiin puolenpäivän aikaan kahta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Kahden suden jälkiä oli seurattu kelkoilla maastossa. Toinen susista oli lähtenyt pakoon, ja noin kilometrin takaa-ajon jälkeen se ammuttiin. Suomussalmen poliisi pyytää havaintoja alueella lauantaina liikkuneista moottorikelkkailijoista ja peräkärryn kanssa tai ilman kärryä liikkuneista autoista. Havaintoja voi ilmoittaa numeroihin 07187 65642 tai 112. (Kainuun Sanomat 30.3.2008)

Kainuussa kaadettiin 17 sutta

Kainuussa kaadettiin 17 sutta kuluneen talven metsästyskaudella. Susista joka toinen ammuttiin poronhoitoalueella. Lisäksi yksi kesyyntynyt susi ammuttiin ministeriön erityisluvalla Kuhmossa. Kaksi riistanhoitopiirin lupaa jäi kuitenkin käyttämättä, kertoo riistapäällikkö Jukka Keränen. Ne oli myönnetty Vuolijoen ja Kajaanin välille sekä Ristijärvelle, joissa ei tehty susihavaintoja. Susien metsästyskausi päättyi maanantaina. Keräsen mukaan suurin osa susista ammuttiin jo syksyllä kauden alkaessa. (YLE 1.4.2008)

Susikanta vähentynyt koko maassa

Susikanta on yllättäen vähentynyt koko Suomessa. Susia on tällä hetkellä 200, kun vuosi sitten niitä oli 250. Asiasta kertoo Suomen Luonto -lehti. Etenkin Kainuussa susia on kadonnut enemmän kuin pyyntilupia on annettu. Länsi-Suomen alueella sudet ovat sen sijaan yleistyneet. Lounais-Suomessa susikanta on erityisen vahva Säkylän Pyhäjärven alueella. Susien lukumäärä perustuu selvitykseen, jonka maa- ja metsätalousministeriö pyysi Riista- kalatalouden tutkimuslaitokselta. Susien lukumäärät perustuvat puolestaan riistanhoitopiireistä saatuihin kenttähavaintoihin ja petoyhdysmiehiltä kerättyihin tietoihin. (YLE Turun Radio 4.4.2008)

Luonto-Liitto vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä toistaiseksi

Luonto-Liiton susiryhmä vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä toistaiseksi. Liiton susiryhmä on huolissaan lisääntyneestä susien salametsästyksestä ja edelleen pienestä susikannasta.

Luonto-Liiton mukaan kaatolupia ei pidä myöntää ennen kuin riistaviranomaiset ja lainsäätäjät ovat tehneet merkittäviä parannuksia metsästysrikoksia koskevaan lainsäädäntöön, metsästyksen valvontaan sekä lupien myöntämistä koskeviin hallintokäytäntöihin.

Liitto vaatii, että metsästysrikoksista annettavia rangaistuksia kovennetaan ja käyttöön otetaan törkeän metsästysrikoksen rikosnimike.
(Kainuun Sanomat 9.4.2008)

Susien määrä yllättäen vähentynyt

Salametsästys on lisääntynyt Kainuussa. Sudet ovat siirtyneet länteen.

Julkisuudessa keskustellaan susien määrän kasvun tuomista ongelmista, mutta: ”Suomessa on 200 sutta, vuosi sitten määrä oli 250”, to­teaa suurpetovastaava Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl).

Osin taantumista selittää hirvien väheneminen Itä-Suomessa. Kojolan mukaan tämä ei yksin riitä selitykseksi. ”90 prosenttia yli puolivuotiaiden susien kuolleisuudesta on ihmisen aiheuttamaa. Susia on hävinnyt enemmän kuin metsästyslupien perusteella olisi pitänyt”, Kojola toteaa.

Rktl teki äskettäin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä pikaselvityksen susien määrästä alueittain. Esimerkiksi Kainuussa olisi tilaa ja ruokaa, mutta lausunnon mukaan siellä elää vakituisesti vain kaksi susilaumaa sekä lisäksi kaksi laumaa, jotka liikkuvat itärajan molemmin puolin.

Yksin Kuhmosta on kadonnut viime syksyn jälkeen kaksi vakituista laumaa, yhteensä noin 13 sutta. Lupia siellä on ollut vain seitsemän suden kaatoon.

”Petojen salametsästystä on, ja ongelma on kasvanut”, myöntää Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keränen. Keränen ei kuitenkaan kommentoi yksittäisten kadonneiksi väitettyjen laumojen kohtaloa ennen kuin Rktl julkaisee virallisen susitilastonsa, joka perustuu Suomen noin tuhannelta petoyhdysmieheltä kerättyihin aineistoihin.

”En ymmärrä tällaista hätiköintiä, että ministeriö käskee hirmu aikataululla selvittämään susitilannetta. On riski, että tulos ei ole luotettava.”

”Paine maakunnista on kova uusien kaatolupien myöntämiseen”, Kojola ounastelee syytä ministeriön vaatimalle pikaselvitykselle.

”Alkuvuodesta tehty laskenta on laadukas. Viime aikojen tiedot eivät ole arvioitamme muuttaneet. Olimme yhteydessä riistanhoitopiireihin, jotka keräsivät tietoja petoyhdysmiehiltä. Lisäksi käytimme kenttähavaintojamme.”

”Lausunnon perusteella päätettiin, että kaatolupien määrää ei ole syytä nostaa”, kertoo ministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.

Susien levinneisyyden painopiste on muutamassa vuodessa siirtynyt länteen. On vasta tovi siitä, kun media seurasi ensimmäisen radiopannalla varustetun suden taivalta Kainuusta kohti länttä.

”Pyhäjoella ensimmäinen pesintä todettiin 2002. Emot löydettiin ammuttuina ja mereen upotettuina”, Kojola sanoo.

Tämän jälkeen on edetty harppauksin. Länsi-Suomessa on kolme susien keskittymää: Säkylän Pyhäjärven alueella, Oulujärven ympäristössä sekä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Susi on siis kaikonnut Kainuusta ja siirtynyt elämään asutummille seuduille.

”Sudet karttavat edelleen ihmistä. Ne löytävät Länsi-Suomestakin harvaan asutut takamaat”, Kojola huomauttaa.

Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen, ketkä Kainuussa salametsästävät? ”Ensinnäkin haluan tähdentää, että Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riistanhoitopiirit ja -yhdistykset ovat jyrkästi kaikkien riistaeläinten salapyyntiä vastaan. Meillä ei ole tietoa siitä, ketkä salametsästystä harjoittavat.”

Joillain seuduilla on ilmeisesti julkisia salaisuuksia siitä, keitä salametsästyksen takana on? ”Voi olla, mutta jos näin on, riistanhoitopiiri pidetään ainakin niistä tiedoista ulkopuolella”, Keränen sanoo.

”Suhtautuminen suteen on erilaista kuin muihin eläimiin. Jos kyse olisi hirven tai karhun salakaadoista, uskon, että suurempi osa metsästäjistä suhtautuisi siihen kielteisesti.”

Susi on perinteisesti vihatuin ja pelätyin suurpetomme. Juuri nyt vaino näyttää tilastojen valossa jopa ohjaavan suden levinneisyyttä maassamme. (Suomen Luonto, huhtikuu 2008)

Susiemme vähimmäiskanta vuoden 2007 lopussa oli arviolta noin 200 sutta

Arvio on 20 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2007 kanta-arvio on vuodesta 1998 alkaneella seurantajaksolla ensimmäistä kertaa edellisvuotista pienempi.

Susikanta kasvoi vuosina 1998–2006 keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa ja on mainitusta taantumisestaan huolimatta edelleen noin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Susikannan esiintymisen painopiste oli edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta aiempaa suurempi osuus Suomen susista eleli läntisessä Suomessa. Läntisen Suomen alueella eleli vuoden lopulla arviolta 70–80, itäisen Suomen alueella 115–120 ja poronhoitoalueella 15–25 sutta.

Läntisessä Suomessa tavattiin 12 laumaa, joista valtaosassa (7) oli vain kolme sutta. Pareina liikkuvia susia oli 18. Läntisen Suomen susikanta keskittyi kolmelle alueelle: (1) Varsinais-Suomen pohjoisosan ja Satakunnan eteläosien muodostama alue, (2) Satakunnan koillisosan, Pohjois-Hämeen pohjoisosan ja Keski-Suomen kaakkoisosan muodostama alue sekä (3) Oulunjärven länsi- ja lounaispuoli Oulun riistanhoitopiirissä. Itäisen Suomen alueella tavattiin 11 laumaa, joiden reviirit sijaitsivat kokonaan tai pääasiassa Suomen puolella. Näiden lisäksi itärajalla liikuskeli 7–8 laumaa. Pareja havaittiin kahdeksan, joista neljä tavattiin itäisellä valtakunnanrajalla. Suomen susikannassa oli kesällä noin 75–95 pentua. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 3.6.2008)

SLL pelkää petojen kaatolupia myönnettävän löyhin perustein

Suomen luonnonsuojeluliitto suhtautuu epäilevästi suurpetojen kaatolupia koskevaan uuteen asetukseen. Maa- ja metsätalousministeriö antaa uudet ohjeet ja suurpetojen metsästyslupakiintiöt riistanhoitopiireille. Elokuun jälkeen riistanhoitopiirit alkavat itse myöntää kaatolupia alueilleen.

Liitto aikoo seurata tarkasti riistanhoitopiirien lupalinjaa ja toivoo myös ministeriöltä malttia tappokiintiöitä jaettaessa. Jos lupakäytäntö osoittautuu liian löyhäksi, siihen haetaan korjausta kotimaisilta tuomioistuimilta, Lumiaro sanoo. (Yle Uutiset 24.7.2008)

Salakaadot seis- kampanja kehottaa kertomaan salametsästyksestä

Luonto-Liiton 1.10. käynnistyvä Salakaadot seis-kampanja vaatii loppua salametsästyksestä vaikenemiselle. Kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen sekä suden rinnakkainelo samoilla alueilla on mahdollista.

Maamme susikanta on taantunut viime aikoina voimakkaasti salametsästyksen takia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen huhtikuussa julkaistun selvityksen mukaan Suomen susikanta taantui vuoden aikana 250-270 yksilöstä noin 200 yksilöön.

- Salametsästyksistä vaietaan yhä yleisesti. Kampanja muistuttaa, että rikoksista vaikeneminen tarkoittaa niiden hiljaista hyväksymistä, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Kampanjassa 15 susialueella elävää tai muuten liikkuvaa suomalaista kertoo kokemuksiaan susista. Mukana on muun muassa metsästäjä, lampuri, laumanvartijakoirien kasvattaja, maitotilaneuvoja ja luontomatkailyrittäjä. Ajatuksia on luettavissa osoitteessa

http://www.salakaadotseis.fi/mina.html.

- Olen monesti ollut hukan jäljillä ja kerran nukkunut teltassa parin sadan metrin päässä laumasta, mikä selvisi vasta aamulla. Kohtaamiseni suden kanssa ovat olleet hienoja luontokokemuksia. Sellaisia toivoisin muillekin, toteaa joensuulainen kotiäiti Allu Arresto.

Kampanjan suojelijana on kirjailija Heikki Turunen Pohjois-Karjalasta. Salakaadot seis-nettisivuilta löytyy laaja tietopaketti suden ekologiasta, salakaadoista, petovahinkojen ennaltaehkäisemistä ja jokaisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksista. Lähettämällä nettipostikortin voi sitoutua olemaan vaikenematta salakaadoista.

Luonto-Liiton mielestä salakaatojen kitkemiseen tarvitaan paitsi asennemuutosta, myös enemmän resursseja metsästyksen valvontaan, metsästysrikosten selvittämiseen ja petovahinkojen ennaltaehkäisemiseen.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:

Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh. (09) 68 444 232 tai 040 5607303

Mervi Laaksonen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, mervi.koskela(at)kuhmo.net, puh. 050 3368400

Allu Arresto, Joensuu, allu.arresto(at)gmail.com, puh. 050 5361024

http://www.salakaadotseis.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

Luonto-Liitto tiedottaa 19.12.2008

Kirjailija Heikki Turunen kirjoitti Salakaadot seis –kampanjalle susimyönteisen joulutarinan.

Luonto-Liiton Salakaadot seis –kampanjan suojelija Heikki Turunen on kirjoittanut erilaisen joulutarinan, joka julkaistiin tänään 19.12. Kalevan PeTo-liitteen verkkosivuilla (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=770722). Pikku-Hilkan paras joulu –sadussa ihmisen ja suden osat vaihtuvat, ja lukija saa kurkistaa suden elämään metsästyspaineen alla. Tavallisestihan susi on saduissa ja tarinoissa pahiksen roolissa.

- ”Ihmisen saa tappaa, kunhan ei kärähdä, se on korpilaki”, sanoo Ukkosusi vainoamalleen Korpi-Kustaalle joulusadussani. Salametsästäjän näkemässä unessa suden ja ihmisen osat siinä ovat vaihtuneet ja lajit osaavat kommunikoida keskenään, Heikki Turunen kertoo.

- Maaseudulla asuvana tiedän, että niin kansan hiljainen enemmistö todella ajattelee sudesta ennakkoluulojensa, tiedon puutteen tai väärän tiedon pohjalta. Sudesta, sen vaistonvaraisen luontokappaleen tajunnassa, saattaa hyvinkin tuntua kuten satu kertoo, kun pedoista pelottavin sen silmissä, ihminen, vainoaa ja tappaa. Tarinalla tahdon sanoa, että oikean tiedon ohella kyky ja halu eläytyä villieläimen asemaan auttaisi ihmistä suhtautumaan siihen luomakunnan herran arvon mukaisella tavalla, armolla ja kunnioituksella, ilman ’lynkkausmielilaa’, Turunen jatkaa.

Luonto-Liitto toivoo joulurauhaa myös susille. Salametsästys on maassamme yleinen ongelma, ja Suomen susikanta taantunut on viime aikoina ilmeisesti juuri laittoman metsästyksen takia. Sudenmetsästyskausi poronhoitoalueen ulkopuolella jatkuu 31.3. saakka.

Turusen jouluhenkinen tarina on huomisesta 20.12. alkaen luettavissa myös Salakaadot seis –kampanjan verkkosivuilla osoitteessa http://www.salakaadotseis.fi/joulutarina. Kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista. Salametsästystä ei tule hyväksyä edes hiljaisesti.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:
Heikki Turunen, kansankirjailija, heikki.turunen(at)ppa.inet.fi, puh. 040 758 6607

Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh. (09) 68 444 232 tai 040 560 7303
Laura Manninen, tiedottaja, laura.manninen(at)luontoliitto.fi, puh. 050 3031840

http://www.salakaadotseis.fi http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***