Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
SUSIUUTISIA - 2009

Viimeisimpiä susiuutisia lehdistä, teeveestä ja radiosta - sekä susiin liittyvät tiedotteet. Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset vuodelta 2009.

Susien kaatolupia Hallaan joulun pyhiksi (23.12.2009)
10 000 metsästäjää tunkemassa Ruotsin susijahtiin (19.12.2009)
Ruotsin naismetsästäjät vaativat vähintään 107 suden ampumista (18.12.2009)
Ruotsi kaataa 27 sutta (17.12.2009)
Siirtyykö Ruotsi täytettyihin susiin? (16.12.2009)
Poliisin ja asiantuntijoiden arvio Pyhäjärven purijasta: koira (15.12.2009)
Ruotsin sudenmetsästäjien suurkokous (15.12.2009)
Svensk Jaktin mukaan purija oli koira, ei susi (15.12.2009)
Suden purema mies karkoitti pedon työkaluilla (15.12.2009)
Ruotsin susikin on Venäjän susi (14.12.2009)
Haaskaruokinta voi kesyttää pedon (13.12.2009)
Pohjois-Ruotsin ehkäpä ainut susi ammuttiin (12.12.2009)
Kuusamo tappaa sutensa (11.12.2009)
Koiraeläin puri metsäkonetta korjannutta miestä – jäljet näyttivät suden jäljiltä (11.12.2009)
Mies korjasi metsäkonetta - susi hyökkäsi kimppuun (10.12.2009)
Ruotsi valmistautuu kiihkeästi susijahteihin tammikuussa 2010 (8.12.2009)
Ruotsissa alkavat susijahdit tammikuussa 2010 (6.12.2009)
Ruotsin pantasusi ammuttiin luvallisesti Sallassa (6.12.2009)
Ruotsissa susia metsästetään jopa helikopterista (6.12.2009)
Suomalais-ruotsalainen susi ammuttiin Suomessa (3.12.2009)
Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa edelleen, nyt länteen (2.12.2009)
Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa itärajalla etelämmäksi (1.12.2009)
Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa Lapissa (29.11.2009)
Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat poronhoitoalueelle myönnetyt ilvesten ja susien kaatoluvat (19.11.2009)
Suden perimä on monimuotoinen asia (16.11.2009)
Poronhoitoalueelle 15 lisälupaa suden metsästykseen (12.11.2009)
Susipolitiikkamme epäonnistuminen (28.10.2009)
Salametsästys pienentää sudenmetsästyskiintiöitä (27.10.2009)
Susikantamme romahdus - susia enää 160 - 200 (27.10.2009)
Suteen kohdistunut rikos ei ollut lavastettu (18.10.2009)
Luonto-Liitto vaatii susille mahdollisuuksia elämään myös poronhoitoalueella (18.10.2009)
Salakaato: Sudenpentu ammuttiin Virroilla (6.10.2009)
Lounais-Suomen sudet aiotaan panna satelliittiseurantaan (28.9.2009)
Petohavainnot ajan tasalle internettiin_ Tassu (20.9.2009)
Ministeriö myönsi susille 32 pyyntilupaa tälle jahtikaudelle (26.8.2009)
Petojen salametsästys lisääntynyt tuntuvasti (26.5.2009)
Susi jäi auton alle Suomussalmella (21.2.2009)
Luonto-Liitto toivoo kiimarauhaa susille (6.2.2009)
Ministeriö sallii sudenmetsästyksen lisäämisen poronhoitoalueella (30.1.2009)
Lisää sudentappolupia poronhoitoalueelle (30.1.2009)

Susia Suomessa 215-241 (23.1.2009)


MINÄKÖ UUTISISSA!



Susia Suomessa 215-241

RKTL:n osin puutteellisen arvion mukaan susien määrä Suomessa oli vuoden 2008 päättyessä haarukassa 215-241. Kymen riistanhoitopiiristä tiedot puuttuvat. Susia on Suomen kaikissa 15 riistanhoitopiirissä. Susikannan arvio perustuu tunnettuihin laumoihin ja kahdestaan liikkuviin susiin, jotka ovat mahdollisesti pariskuntia.

- laumoista on Pohjois-Karjalassa kymmenen
- laumojen keskikoko on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin seitsemästä sudesta vajaaseen viiteen suteen
- yksinään elävien susien osuus kannasta on noin 10-15 prosenttia
- Kainuun riistanhoitopiirissä on havaittu enimmillään 65 sutta
- Pohjois-Karjalassa susia on 50-60
- Oulun riistanhoitopiirin alueella on 42-50 sutta - vakituisesti Oulun piirin alueella elävissä laumoissa on 19 sutta, naapuripiirien kanssa yhteensä yhdeksän
- Lapin sudet keskittyvät Itä-Lappiin, Inariin, Sallaan ja Savukoskelle - Lapin susimääräksi RKTL arvioi 12-16 yksilöä

(Kaleva 23.1.2009)

Lisää sudentappolupia poronhoitoalueelle

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt lisää sudentappolupia poronhoitoalueelle. Eilen annetun määräyksen mukaan metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla 29.1.-31.7.2009 välisenä aikana enintään kymmenen.

Lisäyksen syynä on susien aiheuttamat porovahingot itärajaan rajoittuvissa paliskunnissa. Esimerkiksi Kallioluoman paliskunnassa sudet tappoivat viime vuonna ainakin 128 poroa.

Suden hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa. Suunnitelman tavoitteena on turvata suden liikkuminen Suomesta Skandinaviaan. Susi on uhanalainen eläin.

(Etelä-Saimaa 30.1.2009)

Ministeriö sallii sudenmetsästyksen lisäämisen poronhoitoalueella

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt täydentää elokuussa antamaansa määräyskirjettä pyyntiluvan nojalla sallittavasta sudenmetsästyksestä. Eilen 29.1.2009 annetun uuden määräyksen mukaan poronhoitoalueella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla 29.1.-31.7.2009 välisenä aikana enintään 10. Elokuussa annetun määräyksen jälkeen poronhoitoalueella on kaadettu 7 sutta.

Lausunnolla ollut määräys ei muuttunut lukumäärien suhteen lausuntokierroksen johdosta. Täydennyksen syynä on kestämättömän suuri määrä susien aiheuttamia porovahinkoja itärajaan rajoittuvissa paliskunnissa. Esimerkiksi Kallioluoman paliskunnassa sudet ovat tappaneet vuoden 2008 aikana vähintään 128 poroa (tilanne 12.11.2008).

Suden hoitosuunnitelman mukaisesti tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan poronhoitoalueella oli 12-18 sutta syyskuussa 2005. Joulukuun 2008 arvion mukaan niitä on 35-41.

Sen sijaan hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata suden liikkuminen Suomesta Skandinaviaan. Määräyksellä ei ole vaikutusta susien liikkumiseen Skandinaviaan koska todennäköisesti pyynti tulee kohdistumaan poronhoitoalueen kaakkoisosiin, josta susien liikkuminen Skandinaviaan on paljon epätodennäköisempää kuin esim. Oulun seudulta.

Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan susikannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, ovatko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505
erikoissuunnittelija Janne Pitkänen, puh. 040 867 2667

Luonto-Liitto toivoo kiimarauhaa susille

Eteläisessä Suomessa susien kiima-aika on jo alkanut. Tämän voi päätellä susinaaraan hangelle tiputtelemista verijäljistä. Veri lumella susien jälkijotoksella voi siis tässä tapauksessa iloinen merkki tulevista pennuista. Luonto-Liitto toivoo susille rauhallista lisääntymisaikaa.

- Lounais-Suomen ainoan susilauman johtajanaaras on jättänyt merkkejä juoksustaan jo reilun viikon ajan. Sen sijaan Suomen susikannan ydinalueella Kainuussa kiiman alkuun mennee vielä tovi, toteaa biologi Sami Lyytinen, joka on seuraillut Varsinais-Suomen pohjoisosissa liikkuvien susien elämää jo neljän vuoden ajan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreimman arvion mukaan Suomessa on susia tällä hetkellä 215-240. Viime vuonna susien määrän havaittiin laskeneen reippaasti, ja syyksi tähän epäillään salametsästystä.

Viimeisin laiton sudentappo tuli ilmi joulun jälkeen Sodankylän Pomokairassa, missä susi ammuttiin moottorikelkasta pitkän takaa-ajon jälkeen. Lisäksi riistahoitopiirit ovat myöntäneet alkaneen vuoden puolella lupia yli kymmenen suden kaatamiseen. Luonto-Liiton susiryhmä pitää tietyissä tapauksissa lupaperusteluita riittämättöminä.

- Osa kaatoluvista on myönnetty pelkästään asutuksen läheltä löytyneiden jälkihavaintojen perusteella, vaikka pihapiirissä käväisy ei tee sudesta häirikköä, kertoo Luonto-Liiton järjestöpäälikkö Sami Säynevirta.

- Lupia ole myöskään kohdennettu mihinkään tiettyihin yksilöihin, vaan tapetuksi voi joutua mikä tahansa alueen susista, Säynevirta jatkaa.

Susilaumassa vain johtajanaaras lisääntyy, ja pennut syntyvät tavallisesti touko-kesäkuussa. Suurin osa poikasista jättää synnyinlaumansa seuraavana keväänä, mutta osa jää laumaan auttamaan uusien pentujen hoidossa. Nuoret sudet voivat vaeltaa satoja kilometrejä etsiessään itselleen kumppania ja sopivaa reviiriä. Näin Suomen susikannan ydinalueilta itäisestä Suomesta on vaeltanut susia myös Keski- ja Länsi-Suomeen, missä susia ei ole elänyt sataan vuoteen.

Luonto-Liiton Salakaadot seis –kampanja jatkuu maaliskuun loppuun. Kampanjan pääviestinä on, että susi kuuluu Suomen luontoon ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:

Sami Lyytinen, biologi ja susiryhmän hallituksen jäsen, savely(at)utu.fi, puh. 040 5586097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh. 040 5607303

http://www.salakaadotseis.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

Pressikuvia:

Alfanaaraan makuupaikalleen jättämä merkki kiiman alkamisesta (Mynämäki 27.1.2009). Kuva Luonto-Liitto / Sami Lyytinen.

Alfanaaraan virtsamerkki, jonka väri kertoo ihmisellekin kiiman alusta (Mynämäki 27.1.2009). Kuva Luonto-Liitto / Sami Lyytinen.

Susi jäi auton alle Suomussalmella

Susi jäi auton alle ja kuoli Suomussalmen Ylivuokissa Raiskion metsäautotiellä lauantaiaamuna noin kello kuuden aikaan. Susi oli juossut yllättäen työpaikalle menossa olleen miehen auton eteen mutkassa. Susi oli osunut auton keulaosaan. Autoon ei tullut vaurioita. Poliisi toimittaa suden RKTL:n Taivalkosken tutkimusasemalle.

(Kaleva 21.2.2009)

Petojen salametsästys lisääntynyt tuntuvasti

Lapissa on kuluneen talven ja kevään aikana tullut esille poikkeuksellisen paljon suurpetoihin kohdistuneita salametsästysepäilyjä. Kohteina ovat olleet susi, ahma ja ilves. Karhut ovat vasta nousseet pesästään, ja niihin kohdistuvan salapyynnin osalta viranomaiset jatkavat tehostettua valvontaa.

"Alkuvuodelta syyttäjälle on menossa jo useampi juttu, eli tapahtumia on saatu selvitettyä", sanoo komisario Risto Määttä Inarin poliisiasemalta.

Poliisi, rajavartiosto ja Metsähallitus toteuttivat keväthangilla toisen kerran laajan valvontaiskun, jolla selvitettiin salametsästystä Lapin kairoilla. Vuosi sitten tehdyssä iskussa paljastui useita salametsästystapauksia, joita saatiin tuomiolle asti. Määtän mukaan oli epäilyjä, että kyseessä oli laajemmin suunniteltua toimintaa kuin yksittäisten henkilöiden tekosia.

Tänä keväänä Itä-Lapin selkosilla karhun osalta tilanne näytti rauhallisemmalta.

Pohjoisessa salametsästykseen liittyy myös voimakas yhteisön suojelevuus. Vaikka tekijät tiedetään, heistä ei puhuta. Tuomiolle asti pääsemiseen tarvitaan hyvä näyttö, ja se jää usein puuttumaan. (Kaleva 19.5.2009)

Ministeriö myönsi susille 32 pyyntilupaa tälle jahtikaudelle

Maa- ja metsätalousministeriö päätti muutamien riistaeläinten pyyntiluvanvaraisen pyynnin ylärajoista kuluvalle metsästysvuodelle.

Susien suurin sallittu saalismäärä on 32, joista Pohjois-Suomessa enintään 15, Itä-Suomessa enintään 12 ja Länsi-Suomessa enintään 5. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaan pyyntiluvat tulee kohdistaa vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien susien metsästämiseen

(KS 2.8.2009)

Petohavainnot ajan tasalle internettiin: Tassu

Suurpetojen havainnointi on Suomessa ollut paljolti petoyhdyshenkilöiden varassa. Heidän antamansa tiedot ovat tulleet kuitenkin kuukausien jopa vuoden viiveellä.

Tilanteeseen haetaan parannusta ja parhaillaan työn alla on niin sanottu Tassu-hanke. Petotiedot siirretään nopeasti verkkoon, josta ne ovat hyödynnettävissä.

Hankkeesta kertoi Kuusamossa tiistaina Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL). Hän uskoi, että nopeamman tiedonkulun kautta esimerkiksi poromiehet voivat saada paremmin vasakorvauksia. Nopeammalla menettelyllä on varmasti myös merkitystä vaikkapa karhunkaatolupien myöntämiseen. Kaikki tulevat hyötymään, kun uusi Tassu-järjestelmä saadaan käyntiin ensi vuoden puolella, Heikkinen arvioi.

Tilanne suurpetojen osalta on Suomessa tällä hetkellä sellainen, että niin susien, karhujen kuin erityisesti ilvesten määrät kasvavat. Ahmakanta on pysynyt viime vuosina aika lailla vakiona. Heikkisen mukaan susia on noin 220-240 kappaletta, karhuja 880-950, ilveksiä 1350-1500 ja ahmoja 155-170.

Petoeläinten kantojen seurannassa tukeudutaan suurelta osin petoyhdyshenkilöverkostoon. Heitä on Suomessa noin 1600 henkilöä ja havaintoja tuli viime vuonna runsaat 32000 kappaletta. Tällä havaintomäärällä voi saada jo järkeviä tuloksia, Heikkinen sanoi.

–Tarkoituksena on petohavainnoijien määrän lisääminen.

Kuusamossa on riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Pentti Murtovaaran mukaan parikymmentä petoyhdyshenkilöä.

–Lisää otettaisiin mukaan, mutta heitä on vaikea saada.

(Koillissanomat 9.9.2009)

Lounais-Suomen sudet aiotaan panna satelliittiseurantaan

Varsinais-Suomen kantasusilaumaan tahdotaan satelliittipannalla varustettu susiyksilö. Lounais-Suomen sudet eivät koskaan aiemmin ole olleet dataseurannassa.

Pantasusi antaisi ensiarvoisen tärkeää tutkimustietoa alueen susien elintavoista. atelliittiseuranta toisi myös selvyyden vuosikausia kiisteltyyn kysymykseen siitä, kuinka monta susilaumaa seudulla mahdollisesti elää.

–Ihanteellisinta olisi, jos saisimme merkittyä lauman johtajauroksen tai -naaraan, sanoo tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suurpetotutkimuksesta.

–Mutta kun lounaisen susista ei tutkimustietoa juuri ole, olisimme erittäin tyytyväisiä, jos pääsisimme merkitsemään minkä tahansa lauman muistakin jäsenistä.

RKTL yritti ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen kantasusien pannoittamista viime talvena. Operaatio tehtiin salassa, jottei sivullisten kiinnostus olisi päässyt sotkemaan projektia.

Valitettavasti susi pilasi sen itse ja juoksi karkuun.

–Meillä on kuitenkin kova halu yrittää merkitsemistä uudemman kerran tulevana talvena, Heikkinen sanoo.

Suurpetohavaintoja keräävien metsästäjien mukaan kantasusilauman Vaskijärven luonnonpuistoa ympäröivällä reviirillä liikkuu kaksi erillistä susilaumaa.

–Tämä ei sovi pirtaan, sillä yksi lauma tarvitsee reviirikseen tuhat neliökilometriä. Lauma ei välttämättä kulje jatkuvasti yksissä, vaan se saattaa hajaantua ryhmiksi eri osiin reviiriä. Tästä saattaa syntyä mielikuva monesta eri laumasta, Samuli Heikkinen toteaa.

(Turun Sanomat 28.9.2009)

Virroilla on jo ammuttu yksi susi ilman lupaa

Lauantaina Aamulehdessä kerrottiin Virtain riistanhoitoyhdistyksen aikeista hakea riistanhoitopiiriltä suden kaatolupaa,koska pedot ovat syöneet virtolaisilta metsästäjiltä tänä syksynä jo kaksi koiraa. Uutisesta jäi kuitenkin puuttumaan tieto siitä, että paikkakunnalla on mahdollisesti ammuttu sudenpentu luvatta lauantaina 19. syyskuuta. Poliisin mukaan vielä ei ole varmuutta siitä, oliko kyseessä susi vai koira. Eläin on toimitettu jäädytettynä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tarkempia tutkimuksia varten.

Ouluun tutkittavaksi

-Riistanhoitoyhdistys on toiminut tässä asiassa vain välikätenä ja antanut virka-apua poliisille. Minulla sattui olemaan pakastimessa tilaa,joten otin eläimen sinne säilöön ja lähetin sen maanantaina linja-autorahtina Ouluun tutkittavaksi, kertoo petoyhdyshenkilö Pekka Venäläinen. Voiko salakaato vaikeuttaa laillista suden kaatoluvan saamista?

-En kommentoi. Riistanhoitopiiri tosin ottaa myöntäessään luvissa huomioon vahingossa ammutut ja muuten poistuneet yksilöt. Pekka Venäläinen kiistää tietävänsä, kuka on vastuussa sudenpennun ampumisesta.

Ylikonstaapeli Pasi Lönnin mukaan Virtain poliisi ei aloita asiassa tutkintaa ennen kuin selviää, oliko kyseessä koira vai susi.

- Emme tiedä olosuhteista,joissa teko on sattunut. Jos eläin osoittautuu sudeksi, tutkinta käynnistetään. Kyseessä on tällöin metsästysrikos ja tekijä on korvausvelvollinen. Muuten emme tässä vaiheessa kommentoi asiaa.

"Susi se on"

Eviran tutkija, eläinlääkäri, Marja Iso-Mursu Oulun toimipaikasta vahvistaa, että he ovat tutkineet eläimen: kyseessä on susi.

-Kyllä se sellaisena on tutkittu. Se on nuori yksilö, kevään pentuja. Lopullisten tulosten valmistuminen kestää vielä, mutta kyllä se susi on.

(Aamulehti 6.10.2009)

Luonto-Liitto vaatii susille mahdollisuuksia elämään myös poronhoitoalueella

Luonto-Liitto tiedottaa 16.10.2009

Luonto-Liiton susiryhmä on seurannut huolestuneena Kallioluoman Paliskunnan alueella viime viikkoina käynnissä ollutta sudenmetsästystä. Vaikka susia on tapettu jo kuusi, kaatolupia on lisätty yhteensä kymmeneen. Nämä lailliset susijahdit tulevat takaamaan sen, että poronhoitoalue pysyy edelleen sudettomana.

Luonto-Liitto muistuttaa, että susi kuuluu myös Pohjois-Suomeen muutenkin kuin mielikuvissa.

– On irvokasta katsella Lapin matkailumainoksia, joissa susi esitetään villin luonnon symbolina ja todeta taas kerran, että kuvissa uljaina ulvovat hahmot pääsevät hengestään heti poronhoitoalueelta reviirinsä löydettyään, toteaa Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen.

Luonto-Liitto peräänkuuluttaa myös laajempaa keskustelua siitä, onko nykyinen poronhoito elinkeinona eteläisessä Lapissa kestävällä pohjalla ja yhteiskunnan edun mukaista. Sudesta on helppo tehdä syntipukki, vaikka ongelmat olisivatkin muualla. Ylisuurten poromäärien kuluttamat laitumet sekä toiminnan taloudellinen kannattamattomuus ovat sutta suurempia huolenaiheita.

Poronhoitoalue on ainoa väylä, jonka kautta Skandinavian eristynyt, sisäsiittoisuudesta kärsivä susikanta voi saada uutta verta säilyäkseen elinvoimaisena. Luonto-Liitto muistuttaa, että susien elinmahdollisuuksien turvaaminen Skandinaviassa vaatii toimenpiteitä myös Suomelta.

– Jotta sudenhoitosuunnitelma toteutuisi myös poronhoitoalueen osalta, tulisi susien voida liikkua aluueella vapaammin. Tällä hetkellä susien siirtyminen Suomesta Skandinaviaan on mahdotonta, sillä ne tapetaan poronhoitoalueella välittömästi joko metsästäjien toisilleen myöntämillä luvilla tai luvatta, toteaa järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:

Sami Lyytinen, biologi ja Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi, p. 040 558 6097

Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, p. 040 560 7303

Suteen kohdistunut rikos ei ollut lavastettu

Mynämäen Laajoelta löytyi 10.3.2009 metsään viety valkohäntäkauriinraato ja sen vierestä sudelle tarkoitettu tapposyötti, josta Luonto-Liiton Susiryhmä teki poliisille tutkintapyynnön. Ari Kilpeläinen ja Marko Setälä kirjoittavat tapauksesta nyt puoli vuotta myöhemmin seuraavasti (TS 14.10.): ”Hämmästystä on myös aiheuttanut sattuma, jossa ”paikallinen” susiaktivisti osasi johdattaa RKTL:n tutkijat ns. laittomalle susiansalle.”

Minulle kirjoituksen ilmestymisen jälkeen tulleiden yhteydenottojen perusteella ”paikallisella” susiaktivistilla ymmärretään lainausmerkeistä huolimatta varsin yleisesti minut. Lisäksi tämä lause käsitetään vihjeeksi siitä, että olisin lavastanut tapauksen.

Näin tilanne ei ole. Poliisi ei ole ollut minuun asian osalta yhteydessä, ja vihjattu lavastus on yksiselitteisesti todistettavissa myös muiden löydössä mukana olleiden osalta mahdottomuudeksi.

Soitin asiasta molemmille kirjoittajille, joista puhelimen päähän sain toisen. Hän varmisti, että en ole mainittu susiaktivisti. Lainausmerkit paikallisen ympärillä viittaavat nimenomaan ulkopaikkakuntalaiseen. Nimeä hän ei tarkoittamalleen susiaktivistille osannut sanoa.

Mitä tulee kirjoituksen väitteeseen pienen ja äänekkään joukon toteuttamasta metsästäjien mustamaalaamisesta, totean edesmennyttä ajattelijaa mukaillen: sille ei ole tarvetta, ne tekevät sen itse. Samalla pyydän anteeksi raakalaismaista yleistystä. Valtaosa metsästäjistä ei kuulu tähän kategoriaan, mutta pienikin joukko riittää likaaman oman pesän. Pitäisikö heidän asenteidensa ja toimiensa arvostelussa hiljentyä? Vai pitäisikö nimenomaan metsästäjien itse ottaa asia laajemmin esille?

Sami Lyytinen, puheenjohtaja, Luonto-Liiton Susiryhmä

(Turun Sanomat 17.10.2009)

Susikantamme romahdus - maassa enää 160 - 200 sutta

Suden metsästyskiintiötä leikataan

Helsinki 27.10.2009

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään kumonnut 1.8.2009 annetun susimääräyksen, jossa suurin sallittu saalismäärä metsästysvuonna 2009-2010 olisi ollut 32 sutta. Susikannan odottamattoman pienentymisen johdosta ministeriö antaa uuden määräyksen, jossa poronhoitoalueen ulkopuolista kiintiötä on leikattu niin, että suurin sallittu saalismäärä on 10 sutta vähemmän kuin kumotussa määräyksessä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuun alussa antaman arvion mukaan susien lukumäärä ennen metsästyskautta 2009/2010 on vähentynyt edellisestä arviosta 200-250 sudesta 160-200 suteen. Myös pentueiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2008 RKTL arvioi pentueiden määrän olevan 21, mutta uusimmassa arviossa Suomessa on havaittu ainoastaan 14 pentuetta.

Ennen tämän määräyksen voimaantuloa 1.8.2009 jälkeen pyyntiluvilla tapettuja susia sekä muutoin ihmisten toimesta kuolleita susia ei huomioida kiintiövähennyksessä. Riistanhoitopiirien tulee siis huomioida ne vähennyksenä luvanmyönnössään. Toistaiseksi jokaisella kannanhoitoalueella on edelleen mahdollisuus myöntää poikkeuslupia mahdollisissa ongelmatilanteissa susivahinkojen estämiseksi. Susikantaa arvioidaan seuraavan kerran kun lumiolosuhteissa kannan määrä voidaan laskea tarkemmin.

Poronhoitoalueen kiintiöön (10) muutoksella ei ole vaikutusta, siellä susien aiheuttamat vahingot ovat edelleen suuria. RKTL arvioi poronhoitoalueella olevan 15–20 sutta. Vuonna 2007 sudet tappoivat 1018 poroa joiden korvaussumma oli 670 000 euroa. Huolimatta vahinkoyksilöiden poistamisesta sudet tappoivat vuonna 2008 ainakin 640 poroa joiden korvaussumma oli 404 000 euroa. Susien aiheuttamat vahingot olivat poronhoitoalueella 39 000 – 48 000 euroa yhtä sutta kohti vuonna 2007 ja 9 800 – 13 500 euroa vuonna 2008. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti pienemmät, korvausarvoltaan 600 – 700 euroa per susi. Kansainvälisessä vertailussa sudet aiheuttavat Suomessa lukumääräänsä nähden huomattavia vahinkoja etenkin poronhoitoalueella.

Poronhoitoalueen ulkopuolella susi on luontodirektiivin IV liitteessä oleva tiukasti suojeltu ja täysin rauhoitettu laji. Poronhoitoalueella susi kuuluu liitteeseen V, mikä tarkoittaa, että suden metsästys on lähtökohtaisesti pyyntiluvanvaraisena sallittua ajanjaksolla 1.10-31.3. Vuonna 2005 valmistuneen Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa. Vaikka poronhoitoalue toimiikin kulkureittinä Skandinaviaan, nuorilla vaeltavilla susilla on esteetön mahdollisuus liikkua Skandinaviaan siellä esiintyvän susikannan vahvistamiseksi niiden luontaisena vaellusaikana kevät- ja kesäaikaan. Silloin susi on rauhoitettu myös poronhoitoalueella.

Määräyskirjeen muuttamisella ministeriö rajoittaa poikkeuslupien määriä niin, ettei poikkeamisella missään tilanteessa vaaranneta susikannan suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista. Lupamäärien vähentämisen lisäksi määräyskirjeiden avulla on myös mahdollista rajata tiettyjä alueita luvanmyönnön ulkopuolelle tai asettaa lupien myöntämiselle muita rajoittavia ehtoja, mikäli alueen susikannan kehitys ei ole ollut toivottavaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229
ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 0400 238 505

Salametsästys pienentää sudenmetsästyskiintiöitä

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt leikata suden metsästyskiintiötä poronhoitoalueen ulkopuolelta. Päätöksen takana on susikannan yllättävä pienentyminen, mikä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen epäilyjen mukaan johtuu salametsästyksestä.

Vielä elokuun alussa suden metsästäjät olisivat saaneet pyytää 31 sutta metsästyskaudella 2009 - 2010. Tänään tiistaina Maa- ja metsätalousministeriö antoi uuden määräyksen, jonka mukaan poronhoitoalueen ulkopuolelta saa metsästää vain 22 sutta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuun alussa antamasta arviosta näkyy, että susien lukumäärä on vähentynyt viime metsästyskauden 200 - 250 sudesta 160 - 200 suteen. Myös susipentueiden määrä on pudonnut seitsemällä.

Laumoja hävinnyt sieltä täältä

RKTL:n tutkijan Samuli Heikkisen mukaan sudet ovat niin sanottuja reviirieläimiä ja kun ne muodostavat lauman, ne sitovat samalla itsensä tiettyyn alueeseen. Heikkinen ei näe kovin montaa loogista vaihtoehtoa susilaumojen häviämiselle.

- Laumoja on hävinnyt vähän sieltä sun täältä. Meillä on selkeä näkemys salametsästyksestä. Olemme myös saaneet tietoa susien pantojen löytymisestä puukolla katkastuina ja veteen upotettuina, Heikkinen kertoo.

Kansainvälisessä vertailussa sudet aiheuttavat Suomessa lukumääräänsä nähden huomattavia vahinkoja etenkin poronhoitoalueella. Seuraavan kerran susikantaa arvioidaan lumiolosuhteissa, jolloin niiden laskeminen on helpompaa.

(YLE Uutiset 27.10.2009)

Susipolitiikkamme epäonnistuminen

Susikantaamme on pyritty hoitamaan suunnitelmallisesti ja susille laadittiin hoitosuunnitelma. Tarkoituksena oli, että susikanta maassamme sekä levittäytyy että kasvaa hyvin tarkasti kontrolloidusti, tiettyjen sekä susille että kansalaisille sopivien viitemäärittelyjen mukaan. Miten onkaan käynyt? 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen keskivaiheilla kaikki susien kohdalla näyttikin sujuvan positiivisesti, kuten oli suunniteltu. Kanta runsastui ja levittäytyi. Kuitenkin vuosikymmenen lopulla, vuonna 2009, ollaan siinä tilanteessa, että voidaan puhua susikantamme romahduksesta. Runsaasti viime aikoina kiintiöityjä suden kaatolupia myöntävä viranomainen, MMM puhuu susikantamme "yllättävästä" pienenemisestä samaan aikaan, kun kyseisen ministeriön asiantuntijaelin RKTL kertoo tietävänsä kaiken aikaa tapahtuvasta susiemme salametsästyksestä. Kokonaiset susilaumat katoavat ja susille asetettuja radiopantoja löytyy järvien pohjista.

Herää kysymys, että eikö todellakaan kaatolupia myöntävä viranomaistaho kuuntele omia asiantuntijoitaan ja ota huomioon kaatolupapolitiikassaan tätä salakaatojen kautta katoavaa susimäärää? Tietysti salametsästys pitäisi saada kuriin, mutta niin pitkään, kuin se ei ole mahdollista - on toki ehdottomasti tämä salakaatojen kautta tapahtuva hävikki otettava susien kaatolupia myönnettäessä huomioon. Se ei missään nimessä saa eikä voi tulla kaatolupia myöntävälle taholle yllätyksenä!

Väistämättä tulee tunne, että susiemme hoitosuunnitelma on laadittu vain sitä varten, että susiamme voitaisiin kaataa mahdollisimman paljon ja ikäänkuin suunnitellusti, hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Ainakin tässä suhteessa hoitosuunnitelman aikana on onnistuttu, sillä sutemme on tehokkaasti hoidettu - hoidettu pois päiviltä. Susille myönnetään runsaasti kiintiöityjä kaatolupia, kokonaisia susilaumoja kaadetaan näillä luvilla ja käytännössä kolmasosa maasta, Lappi poronhoitoalueineen, pidetään sudettomana. Samaan aikaan susien salametsästys rehottaa, eikä tämän rikollisuuden poiskitkemiseen suunnata laisinkaan resursseja, eikä sitä oteta huomioon susikannan kokonaissuunnittelussa.

(tunturisusi.com 28.10.2009)

Poronhoitoalueelle 15 lisälupaa suden metsästykseen

Sudenmetsästys voi jatkua poronhoitoalueella lisäkiintiön turvin. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt metsästettäväksi vielä 15 suden lisäkiintiön.

Päätöksellä pyritään vähentämään susien aiheuttamia vahinkoja poronhoitoalueella. Lisäkiintiö on tarpeen, sillä elokuun alussa poronhoitoalueelle asetettu kymmenen suden metsästyskiintiö tuli täyteen noin kuukaudessa.

Ministeriön poronhoitoalueelta saamien uusien tietojen mukaan alueella voi olla edelleen jopa 30-35 sutta, joista pääosa liikkuu Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Susien aiheuttamat vahingot ovat olleet merkittävässä kasvussa viime vuosina poronhoitoalueella siitä huolimatta, että lukuisia susia on metsästetty alueelta.

Kiintiön reilu lisääminen pohjalta merkitsee, että Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirit saavat enemmän toimintamahdollisuuksia vahinkojen ennalta ehkäisyyn myös sellaisten paliskuntien alueella, joissa edellä mainittujen paliskuntien tapainen vahinkokehitys on vasta alkamassa.

Aiemmat Oulun riistanhoitopiirin myöntämät 10 lupaa käytettiin merkittäviä porovahinkoja aiheuttaneen susilauman poistamiseksi Kallioluoman ja Hossa-Irnin paliskunnissa Kuusamossa. Alkuvuoden kuluessa kyseinen lauma oli tappanut pelkästään Kallioluoman paliskunnan alueella 154 poroa.

Lauma käytti aluetta erittäin joustavasti siirtymällä aina välillä Venäjän puolelle tehden metsästyksen viime kevättalvella käytännössä mahdottomaksi. Kesän aikana lauma hyvin todennäköisesti lisääntyi Venäjän puolella.

Vahinkomäärät osoittavat, että poronhoitoalueella yksikin susilauma on hyvin tehokas saalistaja. Alueella vapaana liikkuvat porot ovat aina susien todennäköisin saalistuksen kohde. Onkin erittäin todennäköistä, että itärajan paliskunnan porotalousyrittäjien vahingot tulevat nousemaan täysin kohtuuttomalle tasolle, ellei merkittävää vahinkoa tekeviä susia poisteta alueelta.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan poronhoitoalueella ei ole tavoitteena kasvattaa alueella esiintyvien susien määrää. Susien siirtyminen Ruotsiin voidaan turvata nykyisellä politiikalla ilman, että poronhoitoalueelle sallitaan muodostuvan elinkeinotoiminnalle hyvin merkittävää vahinkoa aiheuttavia susilaumoja.

Sudenmetsästys poronhoitoalueella on mahdollista riistanhoitopiirin luvalla 1.10.ja 31.3. välisenä aikana.

(Lapin Kansa 12.11.2009)

Suden perimä on monimuotoinen asia

Pesimisaluetta etsivä nuori susi voi vaeltaa kauas synnyinseudultaan. Vaikka valtaosa vaeltajista löytää sopivan alueen alle kahdensadan kilometrin etäisyydellä kotikonnuistaan, etäisyyttä voi kertyä jopa tuhat kilometriä. Susien huomattavista kulkumatkoista huolimatta eurooppalaisten susikantojen perimässä on selviä alueellisia eroja.

Eräs geneettistä erilaisuutta ylläpitävä tekijä voi olla susien ravintoekologia. Itäisessä Euroopassa on havaittu havumetsäja lehtimetsävyöhykkeellä elävien susien perimän eroavan toisistaan. Havumetsissä suden pääravinto on hirvi, lehtimetsissä saksanhirvi. Kun susi on oppinut hirvenpyynnin salat, sen voisi ajatella pääsevän varmemmin lisääntyväksi yksilöksi silloin, kun se tavoittelee pesimisreviiriä havumetsämaisemasta.

Sudet palaamassa takaisin

Tärkein geneettisten erojen syy on kuitenkin suden ja ihmisen konflikti, joka on aiheuttanut susikantojen pirstoutumisen. Länsi-Euroopasta susi hävitettiin kokonaan. Eteläisessä Euroopassa sudet säilyivät pieninä erillisesiintyminä syrjäisillä vuoristoseuduilla. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana Etelä-Euroopan susikannat ovat alkaneet vahvasti runsastumaan ja samalla laajentamaan esiintymisaluettaan. Esimerkiksi Italiasta susia on jolkotellut Ranskaan, missä Alpeilla sijaitseva Mercantourin kansallispuisto lähiseutuineen on nykyisin susien vakituista pesimisaluetta. Susipopulaatiot itäisimmässä Euroopassa säilyivät muita maanosan susikantoja yhtenäisempinä.

Skandinavian susilla kapea perimä

Pohjois-Euroopassa susia esiintyy kahdella alueella, joista itäinen esiintymisalue on osa laajaa, pääosin Venäjän maaperällä elelevien susien kotiseutua. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös Suomen hukat. Lännessä on Skandinavian susikanta, joka on saanut alkunsa suomalais- venäläisestä kannasta vaeltaneista harmaaturkeista. Skandinavian kannan esiintymisalue painottuu Ruotsiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Tämän susikannan ongelma on perimän kapeus, sillä esiintymä on peräisin vain kolmesta yksilöstä. Geneettisen pohjan kapeudesta juontuu se, että selkärangan epämuodostumat ovat kymmenen kertaa yleisempiä kuin Suomen susilla. Toinen seuraus on se, että pentueet ovat pienempiä kuin Suomessa.

Olemme tutkineet Itä-Suomessa syntyneiden susien vaelluskäyttäytymistä ja todenneet Suomen ja Skandinavian susikantojen välisten yhteyksien jäävän hatariksi kolmesta eri syystä. Etäisyydet ovat suuria, vaikkakaan eivät ylivoimaisia. Potentiaalinen vaellusreitti Perämeren pohjukan pohjoispuolitse merkitsee ajautumista poronhoitoalueelle, vahinkoja poronhoidolle ja susien korkeaa kuolleisuutta. Merenkurkun yli sudet periaatteessa pääsisivät hölkkäämällä 75 kilometriä jäätä myöten Ruotsin itärannikolle. Ongelmana tässä on se, että nuoret sudet lähtevät synnyinreviiriltään keväällä ja saapuvat Pohjanlahden rannalle vasta jäiden jo sulaessa. Ennen kuin meri jäätyy alkutalvella uudelleen, sudet ovat jo löytäneet sopivan reviirialueen ja pariutumiskumppanin Suomesta. Ei virtaa Venäjältä Luoteis-Venäjän ja Suomen susikantojen välistä yhteyttä on pidetty saumattomana ja itärajan takaa saapuvaa susivirtaa ratkaisevan tärkeänä Suomen susikannan kehitykselle. Oulun yliopistossa dosentti Jouni Aspin johdolla tehty vertailu kantojen geneettisestä rakenteesta osoittaa kuitenkin, ettei Venäjän puolelta ole viime vuosina muuttanut merkittävää määrää susia Suomeen. Itse asiassa vaihto on ollut aika vähäistä populaatioiden välillä. Suomen ja Venäjän Karjalan susikantojen perimää koskevan analyysin perusteella enemmän susia näyttäisi yllättäen siirtyneen Suomesta Venäjälle kuin Venäjältä Suomeen. Taustalla on susien lukumäärän runsastuminen Suomessa ja vähentyminen Karjalan tasavallan alueella. Venäjän länsiosissa on vahvoja ja osin ilmeisen tiiviitä, pohjois-etelä -suuntaisia aitoja, jotka vaikuttavat susien liikkumiseen. Tästä on esimerkkinä ”Saturnus” -uroksen liikkuminen edestakaisin samaa reittiä ensin etelästä pohjoiseen ja sitten pohjoisesta etelään noin 200 km ennen kuin väylä itään Äänisjärven ja Laatokan väliselle alueelle löytyi. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen susikannan tilannetta arvioitaessa on huomio ensisijaisesti kiinnitettävä meillä syntyneiden pentueiden määrään. Tällä hetkellä Oulun yliopistossa tutkitaan myös susien tauteihin ja loisiin liittyvän vastustuskyvyn taustalla olevia geneettisiä tekijöitä.

(Apaja 2/2009 Ilpo Kojola)

Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat poronhoitoalueelle myönnetyt ilvesten ja susien kaatoluvat

Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry eivät hyväksy Maa- ja metsätalousministeriön Lappiin myöntämiä ilveksen ja susien kaatolupamääriä. Käytännössä maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt mahdollisuuden lähes kaikkien Lapin susien ja ilvesten metsästykseen.

Ministeriön määräyskirjeluonnokseen on kirjattu Pohjois-Suomeen mahdollisuus 80 ilveksen tappamiselle. Koko poronhoitoalueen ilvesmäärä on 80–110 ilvestä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) antaman arvion mukaan suurin metsästysmäärä ilvekselle poronhoitoalueella on 10 ilvestä.

”Mikäli kaikki ilvesten kaatoluvat kohdistuvat poronhoitoalueelle, voi kannan poistuma poronhoitoalueella olla yli 70% tai jopa kokonaan, sanoo Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin.

Sudet uhataan hävittää kokonaan poronhoitoalueelta

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi poronhoitoalueelle mahdollisuuden myös 15 suden tappamiselle. Ministeriön saamien tietojen mukaan poronhoitoalueella eläisi aiemmin syksyllä siellä tapettujen kymmenen suden lisäksi edelleen 30–35 sutta. Luonto-Liitto ja Wild Lynx kyseenalaistavat ministeriön luvun todenmukaisuuden.

"Tiedot ovat pääosin peräisin paikallisilta poromiehiltä, jotka katsovat suden uhkaavan elinkeinoaan. Tämän kaatolupakiintiön täyttäminen tarkoittaa käytännössä suden hävittämistä poronhoitoalueelta kokonaan”, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

”Nykytilanteessa on tärkeää miettiä rakentavia ratkaisuja porotalouden ja susien rinnakkaiselolle poronhoitoalueella. On löydyttävä myös muita ratkaisuja kuin susien ja ilvesten säännönmukainen tappaminen”, Säynevirta jatkaa.

Luonto-Liitto ja Wild Lynx haluavat muistuttaa, että suurpetojen suotuisan suojeluntason säilyttäminen on keskeistä myös Lapin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, mihin Suomi on sitoutunut EU:n luontodirektiivin mukaisesti.

Poronhoitoalue on susien ainoa kulkuväylä Skandinaviaan. Luontainen liikehdintä sinne ei tällä hetkellä toteudu lainkaan. Luvallisten tappolupien lisäksi susia uhkaa alueella salametsästys, joka on Suomessa hiljaisesti hyväksytty asia. Salametsästys verottaa Suomen ilves- ja susikantojen lisäksi myös ahmakantoja.

Lisätietoja:

Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö
040 560 7303
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi

Jaana Julin, Wild Lynx ry:n puheenjohtaja
050 541 1912
jaana.julin(at)gmail.com

Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa Lapissa

Internetin kautta voidaan tällä hetkellä seurata Ruotsista Suomeen vaeltaneen pantasuden liikkumista. Alunalkaen susi on mennyt Ruotsiin Suomesta, mutta nyt siitä on siis tullut paluumuuttaja.

Susi vaeltaa

Yllä karttakuvassa näkyy Suomeen Ruotsista vaeltaneen suden sijainti oikealla ylhäällä, Sallassa, 29.11.2009. Kartta havainnollistaa myös selkeästi sitä, miten "ihmeellisesti" ja rajoittuneella alueella elävät sudet Ruotsissa. Koko maan pohjoisosasta sudet puuttuvat tyystin.

Näin seuraat sutta netissä

Ruotsin pantasusien - ja myös tämän Suomeen siirtyneen suden liikkeitä - voi seurata internetissä osoitteessa http://webmap.slu.se/website/vargwebb/viewer.asp

1) Kun tulet karttasivulle, älä tee ensin mitään. ODOTA! Sivun keskellä vilkkuu lapuke Retrieving Data - kestää aika kauan - sen jälkeen solahtaa kartta näkymään, mutta ilman susia.

2) Nyt vasta valitse oikealta Vandringsvarg Revir - ja hetken odotuksen jälkeen ilmestyy kartta susineen.

3) Kartasta voi katsella eri kohtia, kun klikkailee siihen vasemman yläkulman pikkukarttaan. Hetken kun klikkailee, näkee miten se toimii.

Suden arveltiin jo menehtyneen, kun lähetinpanta ei lähettänyt uutta paikkatietoa sitten maanantain. Silloin susi oli edennyt Rovaniemelle.

Ruotsin pantasusien liikkeitä on voinut seurata internetistä. Kyseinen susi tuli Suomen puolelle noin viikko sitten Tornion Karunginjärven yli ja vaelsi edelleen Rovaniemelle.

Pantasusien liikkeitä on seurattu mielenkiinnolla myös Suomen puolella. Lapissa ei ole yhtään omaa lähetinpannalla varustettua petoeläintä, vaan lähimmät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pannoitetut eläimet ovat Kainuun korkeuksilla.

– Rovaniemelle tullut susi pysähtyi jostakin syystä maanantaina useammaksi tunniksi Rovaniemelle. Kenties se jäi lepäämään tai löysi saalista, suden liikkeitä seurannut Metsästäjäin Keskusjärjestön erikoissuunnittelija Harri Norberg kertoo. Sen jälkeen paikkatietoja ei saatu moneen päivään.

(Lapin Kansa 28.11.2009)

Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa itärajalla etelämmäksi

Susi Oulangalla

Ruotsista Suomeen siirtynyt pantasusi on viime vaiheessa vaeltanut itärajaa hieman etelämmäksi. Sen sijainti 1.12.2009 on Oulangan kansallispuiston tienoilla, Sallan ja Kuusamon rajoilla.

Suomalais-ruotsalainen susi vaeltaa edelleen, nyt länteen

Ranuan suuntaan

Kartta ei näytä Suomen aluetta oikein hyvin, joten kuvasta on vaikeaa päätellä ihan tarkasti pantasuden sijaintia. Jossakin Ranuan ja Pudasjärven suunnalla on tämä viimeisin pantahavainto, joten taivallus on kääntynyt itärajalta taas lännemmäksi.

Suomalais-ruotsalainen susi ammuttiin Suomessa

Ruotsista Suomeen vaeltanut pantasusi ammuttiin ruotsalaisen Jakt-lehden mukaan Suomessa jo 30.11.2009. Yksityiskohtia tästä ei toistaiseksi ole saatavissa. Miten nuo karttapaikannuskuvat ovat tämän ampumisen jälkeen mahdollisia, ei sekään ole vielä selvää. Mutta ilmeisesti olemme seuranneet kuolleen suden ja sen edelleen toimivan radiopannan kuljettamista kohti RKTL:n tutkimuskeskusta Taivalkoskelle. Kertoo omaa karua kieltään siitä, millaiset mahdollisuudet sudella on selviytyä hengissä tänä päivänä Lapin poronhoitoalueella: ei minkäänlaisia mahdollisuuksia. Näin toimii Suomessa susiemme hoitosuunnitelma - sen avulla hoidetaan sudet hengiltä.

Ruotsissa alkavat susijahdit tammikuussa 2010

Vuosikymmeniä yritettiin Ruotsissa saada susikantaa jonkinlaisen kasvun tielle. Kun nyt siellä susikanta näyttäisi pienoisia kasvun merkkejä, ottaa Ruotsi uuden linjan. Maassa sallitaan laajamittaisia sudenmetsästyksiä, vaikka susikannan suuruus Ruotsissa on nykytasollakin varsin vaatimaton. Marraskuussa 2009 Ruotsissa eli 25 susilaumaa, joilla oli hallussaan 23 eri reviiriä. Näissä perhelaumoissa susiyksilöitä oli 133 - 144. Pareina tai yksin liikkuvat sudet mukaan lukien Ruotsin koko susikannan suuruus oli marraskuussa 182 - 217 sutta. Ruotsin ja Norjan yhteenlaskettu susikanta oli tällöin 213 - 252 sutta. Norjassa susia oli marraskuussa 2009 noin 25. Näistä susista noin 20 oli kolmessa eri laumassa, loput yksinäisiä susia.

Nyt Ruotsissa ollaan sallimassa susien metsästys. Susia tullaan ampumaan talvella 2.1.2010 alkaen näillä näkymin, yhteensä 22 - 40 koko Ruotsin alueella. Taalainmaalla sallitaan susien metsästys koko alueelle, koska lääninhallituksen mukaan on tasa-arvo- ja oikeuskysymys, että "jokaisella kansalaisella pitää olla samanlainen mahdollisuus osallistua susijahtiin". Metsästettävistä susista kolmas osa metsästetään Taalainmaalla. Viisi lääniä, joissa sutta tullaan metsästämään, ovat: Dalarna, Gävleborg, Västra Götaland, Värmland ja Örebro. Ruotsin susitutkijoiden mukaan Ruotsin susikanta kestää korkeintaan kahdeksan suden vuosittaisen metsästyksen, jotta tavoiteltu 210 suden susikanta voitaisiin saavuttaa ja ylläpitää. Lopullinen päätös Ruotsin susijahdista ja sen suuruudesta tulee joulukuun puolivälissä.

Ruotsissa kerätään ja rekisteröidään nyt halukkaita sudenmetsästäjiä, joille tarjotaan esimerkiksi netinkin kautta tilaisuus tulla mukaan susijahtiin.

(Useat lähteet, yhteenvedon teki Tunturisusi 6.12.2009)

Ruotsissa susia metsästetään jopa helikopterista

Uusimpana suden metsästysmuotona Ruotsi sallii Östra Kikkejaurin saamelaisille luvan käyttää susijahdissaan, yhden suden metsästyksessä, helikopteria.

(Useat lähteet, Svensk Jakt, De5Stora 6.12.2009)

Ruotsin pantasusi ammuttiin luvallisesti Sallassa

Ruotsista paluumuuton Suomeen marraskuun puolessa välissä tehnyt pantasusi kohtasi matkansa pään Sallan paliskunnan alueella metsästäjän luotiin viime sunnuntaina.

Paliskunnalla oli lupa suden metsästykseen.

Nuori urossusi vaelsi Ruotsiin yhdeksän kuukautta sitten. Se pannoitettiin lähettimellä, minkä jälkeen sen liikkumista on voinut seurata internetissä Vargwebb-sivustolla. Ruotsin petotutkijat toivoivat nuoren uroksen vaeltavan etelän suuntaan vahvistamaan sisäsiittoista Ruotsin susikantaa, mutta tutkijoiden harmiksi susi valitsi toisin.

Marraskuun puolessa välissä susi ylitti rajan Karunginjärven kohdalta ja on sen jälkeen matkannut kohti itää. Rovaniemen seudulla susi katosi viikoksi seurannasta, mutta yhteys palasi takaisin.

Vargwebben ilmoittaa pannan viimeiseksi paikkatiedoksi 2.12. suurin piirtein Pudasjärven seudun.

– Panta toimitettiin asianmukaisesti RKTL:lle Taivalkoskelle, Sallan paliskunnan puheenjohtaja Timo Jumisko kertoo.

Susi teki tuhoa tokassa

Sallan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Kellokummun mukaan susi ehti tehdä tuhoaan jo porotokassa.

– Susi tahtoo tappaa poroja, kun tulee alueelle. Ja niin teki tämäkin, Kellokumpu sanoo.

Jumiskon mukaan pedot tappavat vuosittain satoja poroja Sallassa.

– Susi, ilves, karhu, ahma. Petoja on paljon. Erityisesti karhukanta on kasvanut.

– Teurasmäärä on pudonnut puoleen muutamassa vuodessa. Moni poromies on konkurssin partaalla, Jumisko sanoo.

(Pohjolan Sanomat 5.12.2009)

Ruotsi valmistautuu kiihkeästi susijahteihin tammikuussa 2010

Ruotsissa erityisesti susiin kielteisesti suhtautuvat metsästäjätahot valmistautuvat kiihkeissä tunnelmissa tammikuun 2 päivänä 2010 alkaviin susijahteihin. Tällöin ammuttavien susien määrästä saadaan lopullinen selvyys 15.12.2009 - kaavailujen mukaan susia tullaan metsästämään 25 - 40. Yksi kolmasosa tästä määrästä metsästetään Värmlannissa, yksi kolmasosa Taalainmaalla. Susijahdit alkavat 2.1.2010 ja päättyvät viimeistään 15.2.2010. Metsästäjien susijahtiodotukset kiteytyvät Värmlannin metsästäjien johtohahmon Lennart Johannessonin sanomaan:

– Men vi är glada att det alls blir vargjakt, det är något som många har väntat på. - Olemme iloisia siitä, että susijahdit nyt alkavat, sillä niitä ovat monet odottaneet.

(VF Värmlands Folkblad 5.12.2009)

Mies korjasi metsäkonetta - susi hyökkäsi kimppuun

Susi puri metsäkonetta korjannutta miestä Pyhäjärven Liittoperän alueella. Reisjärveltä kotoisin ollut metsäkoneenkuljettaja korjasi työkonettaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi isokokoinen eläin. Eläimen epäillään olleen susi.

Susi tarrasi miestä käsivarteen, mutta mies sai huidottua sen irti. Puremisen jälkeen eläin lähti paikalta.

Mies sai vakavia puremavammoja ja hän joutui käymään terveyskeskuksessa paikattavana. Poliisin mukaan sudesta ei ole tehty keskiviikkoillan jälkeen havaintoja.

(10.12.2009 IL)

Koiraeläin puri metsäkonetta korjannutta miestä – jäljet näyttivät suden jäljiltä

Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjärven ja Kiuruveden välimaastossa tapahtunutta, reisjärvisen metsäkoneen korjaajan puremistapausta tutkitaan edelleen. Tapahtumapaikkaa ovat käyneet katsomassa sekä petoyhdysmiehet, että metsästäjät. Heidän mukaansa purija oli susi, vaikka täyttä varmuutta heillä asiasta ei ole. Eläimen jättämien jälkien tunnistaminen ei ole yksiselitteistä.

(11.12.2009 lähteenä uutiselle Keskipohjanmaa, teksti Tunturisusi)

Kuusamo tappaa sutensa

Erämaisesta, villistä luonnostaan kuulu Kuusamo tappaa sutensa. Menneen syksyn aikana Kuusamossa on kaadettu erikoisluvilla jo peräti 15 sutta. Loput jäljelle jääneet sudet ovat hajonneet kuin akanat tuuleen, mikä minnekin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan paikallinen paliskunta hakee lisäkaatolupaa vielä neljälle sudelle.

(11.12.2009 Tunturisusi)

Pohjois-Ruotsin ehkäpä ainut susi ammuttiin

Poroelinkeinon harjoittajat kaatoivat Pohjois-Ruotsin ehkäpä ainoan suden, pohjoisen Ruotsin keskisessä Lapissa, Norrbottenin läänissä, Arvidsjaurissa sijaitsevassa Östra Kikkejaurin saamelaiskylässä. Kaato tapahtui viranomaisten antamalla luvalla 10.12.2009 ja kaadossa oli lupa käyttää apuna jopa helikopteria. Kaadettu susi oli 41 kg painoinen uros.

(12.12.2009 Svensk Jakt/Tunturisusi)

Haaskaruokinta voi kesyttää pedon

Haaskaruokintaa tarjoava kuvaus- ja tarkkailubisnes saattaa vaikuttaa suurpetojen ihmisarkuuteen. Suomessa toimintaa on selvästi eniten Kainuussa, jo yhdeksän yrityksen ja 65 kojun verran. Pohjois-Karjalakin jää kahteen yritykseen ja kahdeksaan kojuun.

Kainuun Erätulilla puhuneen RKTL:n erikoistutkijan Ilpo Kojolan mukaan pitkäaikaisella haaskaruokinnalla saattaa olla vaikutusta, mutta epäselvää yhteyttä pitää vielä tutkia.

Eurooppalaiset karhut ovat kuitenkin arempia kuin pohjoisamerikkalaiset, mistä on pääteltävissä, että ihmisarkuus säilyy paremmin voimakkaasti metsästetyssä petokannassa ja että ihmisen läheltä löytyvä ravinto saa arkuuden vähenemään tavanomaista nopeammin.

Eniten Kojolaa huolestuttaa se, kun haaskoilla käy emojensa mukana pentuja. Nuoret eläimet ovat taipuvaisempia oppimaan uusia tapoja. Pihoihin pakkautuvat pedot ovat pääsääntöisesti juuri nuoria ja kokemattomia.

(13.12.2009 Kainuun Sanomat)

Ruotsin susikin on Venäjän susi

Ruotsissa petotutkija Olof Liberg muistuttaa varmuuden vuoksi siitä, että vaikkakin sudet Ruotsissa elävät rajatulla alueella ja eristyksissä, ne ovat silti samaa susikantaa ja samoja susia, kuin Venäjän ja Suomen sudet. Kuten ne aina ovat olleet, eli mitään erillistä skandinaavista susilajia ei ole olemassa. Tällaista käsitettä, kuin Skandinavian susi, kyllä käytetään - mutta sillä tarkoitetaan ainoastaan maantieteellistä sijoittumista, eikä sillä ole mitään tekemistä susilajin kanssa.

Kokovertailussa Amerikan susiin - kooltaan nämä pohjoisen Euraasian sudet ovat yhtä suuria, kuin ovat "timber wolf" sudet Alaskassa, Kanadassa ja USA:ssa. Sen sijaan Euraasian sisällä, sudet Espanjassa ovat kooltaan pienempiä, kuin sudet Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Espanjassa susien pienempi koko määrittää myös niiden saalistusta niin, että saaliseläimet ovat pienempiä; kaneja, kanoja ja lampaita.

(13.12.2009 Jakt & Jägare/Tunturisusi suom.)

Suden purema mies karkoitti pedon työkaluilla

Vaikka Johannes Kananen, 20, on metsämiehiä, pääsi peto yllättämään hänet täysin viime viikon keskiviikkona. Lehdissä on kerrottu, miten susi tai suurikokoinen koira hyökkäsi arvaamatta ja puri Kanasta käsivarteen, kun hän oli korjaamassa metsäkonetta Pyhäjärven Liittoperän maastossa.

"Kuulin metsästä aikaisemmin pari ulvahdusta, mutta luulin koiraksi. Sitten varttitunnin kuluttua se eläin katsoi minua parin metrin päästä ja hyökkäsi", nuori mies kuvailee.

Hän ehti kohottaa käsivartensa kasvojen eteen. Purema ylsi paksun takin ja kahden paidanhihan läpi käsivarteen asti. Kananen kopautti eläintä ruuviavaimella, jolloin se lähti juoksemaan pois.
"Hihat menivät ihan riekaleiksi", Kananen kuvailee vahinkoja.

Hän soitti veljelleen, joka työskenteli lähistöllä. Tämä tuli paikalle, miehet ajoivat motolla tien varteen ja siitä veljen autolla Pyhäjärven terveyskeskukseen. Siellä Kananen sai antibiootteja ja käsivarsi sidottiin.

Töihin hän on palannut tämän viikon alussa.

Varmuutta siitä, oliko kyseessä susi ei ole saatu. Paikalla oli liian vähän lunta, eivätkä tuoreeltaan jälkiä tutkineet poliisit ja asiantuntijat kyenneet yksiselitteisesti sanomaan, mikä hyökännyt eläin oli.

Kananen on jokseenkin vakuuttunut, että kyseessä on susi.

"Kyläläiset kertoivat, että susia on siellä nähty. Tämä tapaus on lisännyt kyläläisten hämmennystä, eikä lapsia uskalleta laittaa omin päin koulutielle."

Suurpedot ovat Kanasen mielestä selkeästi lisääntyneet Suomenselän, Keski-Suomen ja Ylä-Savon alueella. Tänä vuonna hän on nähnyt karhun parinkymmenen metrin päästä Pihtiputaan Elämäjärvellä ja ilveksestäkin on näköhavaintoja. Sunnuntaina hän kävi metsällä, koska ilvesjahti on alkamassa. Tällä kertaa ei tärpännyt.

"Kyllä sen verran varuillaan olin, että kun metsälintu lähti yhtäkkiä ryteiköstä liikkeelle, säikähdin. Tuli keskiviikon kokemus mieleen."

Asetta hän ei kuitenkaan aio työmaalle kuljettaa. "Se ei taitaisi olla ihan luvallistakaan."

Sana on kiertänyt myös työporukoissa.

"Kukaan ei lähde menemään tieltä jalkaisin koneelle", Johannes Kananen kertoo.

(15.12.2009 Kaleva)

Svensk Jaktin mukaan purija oli koira, ei susi

Svensk Jakt uutisoi 14.12. - että Pyhäjärven Liittoperällä purrut eläin oli koira, ei susi. Lehden mukaan poliisi piti aluksi purijana sutta, mutta tutkimuksissa eläin todettiin koiraksi.

(15.12.2009 Svensk Jakt/Tunturisusi suom.)

Ruotsin sudenmetsästäjien suurkokous

125 tulevaa sudenmetsästäjää oli koolla maanantaina, 14.12.2009 Edsbynissä, Ruotsissa. Tilaisuudessa jaettiin informaatiota sudesta ja tulevista suurjahdeista. Ruotsissa on tarkoitus ampua jopa yli 40 sutta tammikuun alussa alkavissa koko maata kattavissa susijahdeissa, joihin on kerätty mukaan halukkaita. Ruotsin ympäristövirasto - Naturvårdsverkets - antaa tarkemmat tiedot susijahdista ja kaadettavien susien määrästä keskiviikkona 16.12.2009.

(15.12.2009 Svensk Jakt - Tunturisusi)

Poliisin ja asiantuntijoiden arvio Pyhäjärven purijasta: koira

Purentatapausta tutkivan Jokilaaksojen poliisin mukaan aktiiviset tutkimukset asian tiimoilta ovat toistaiseksi ohi.

- Jälkiä ei löydetty eikä eläintä tavoitettu heti tuoreeltaan. Se voi olla nyt tuhannenkin kilometrin päässä. Ainoa tapa selvittää, mikä eläin oli kyseessä, on teettää dna-testi, sanoo komisario Pertti Hautala.

Testin tekemistä jarruttaa sen kalleus. Hautala perustelee testiä sillä, että se toisi Liittoperän asukkaille mielenrauhaa.

- Päättelyt asiantuntijoiden keskuudessa kallistuvat siihen suuntaan, että se ei olisi ollut susi. Jos saadaan osoitetuksi, että purija oli koira, se saattaisi rauhoittaa asukkaita, Hautala toteaa.

(15.12.2009 Kaleva)

Siirtyykö Ruotsi täytettyihin susiin?

Otsikon kysymys on sarkastinen, mutta aiheellinen. Yksi Ruotsin pantasusista koki tyypillisen susikohtalon Suomessa ja Ruotsissa - sen ampui poromies. Tämä Ruotsin pantasusi, joka ammuttiin huhtikuussa vuonna 2008, on palaamassa alkuvuodesta 2010 täytettynä Västerbottenin lääninhallituksen tiloihin. Lääninhallituksessa sutta käytetään informatiivisesti susitietämyksen levittämisen yhteydessä. Samaan aikaan, kun lääninhallitus saa tämän täytetyn sutensa - valmistautuu Ruotsi historialliseen susien suurjahtiin, jossa merkittävä osa koko maan pikkuruisesta susikannasta ammutaan alkuvuodesta 2010 pois. Onkin syytä kysyä, että onko naapurimaamme Ruotsi siirtymässä täytettyyn susikantaan.

(16.12.2009 Tunturisusi)

Ruotsi kaataa 27 sutta

Ruotsin ympäristövirasto - Naturvårdsverket - on päättänyt, että Ruotsissa kaadetaan 27 sutta. Tämä määrä on 10 prosenttia Ruotsin susikannasta. Jahti tapahtuu aikavälillä 2.1.-15.2.2010. Kaikkien susijahtiin osallistumaan halukkaiden on rekisteröidyttävä tätä varten. Kustakin susikaadosta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle tunnin kuluessa.

Tavoitteena on, että Ruotsin susikanta on tulevaisuudessa kooltaan 210 sutta - mitä pidetään samalla juuri kannan koon ylärajana. Viimeisissä susilaskennoissa Ruotsin susikannan kooksi on saatu 182 - 217 sutta.

Lähde 17.12.2009: http://www.naturvardsverket.se/sv/Nedre-meny/For-press/Pressmeddelanden/Licensjakt-pa-27-vargar-2010/

Ruotsin naismetsästäjät vaativat vähintään 107 suden ampumista

Ruotsin naismetsästäjille ei päätetty 27 suden kaatokiintiö suinkaan alkuunkaan riitä, vaan he ovat päätyneet laskelmissaan siihen, että Ruotsista pitäisi ampua vähintään 107 sutta talven 2009-2010 kuluessa. He ovat viranomaistaholle jättämässään kirjelmässä päätyneet omissa laskelmissaan siihen, että susia Ruotsissa tällä hetkellä olisi 317. Myös miesmetsästäjien parissa valitetaan nyt myönnetyn kaatokiintiön pienuutta - vaikka samaan aikaan todetaan myös, että susijahtiin pääsy on suuri ilonpäivä.

(16.12.2009 Svensk Jakt/suom. Tunturisusi)

10 000 metsästäjää tunkemassa Ruotsin susijahtiin

Ennen näkemätön jahtikiihko on vallannut Ruotsin metsästäjäkunnan. Peräti 10 000 metsästäjää yrittää tunkea mukaan historialliseen susijahtiin, joka alkaa 2.1.2010. Tässä jahdissa maasta ammutaan kerralla pois 10 prosenttia susista. Nyt ruotsalaiset selittelevät, että tämä suurjahti johtuu susikannan sisäsiittoisuudesta - joka aiotaan korjata, tuomalla ammuttujen susien tilalle susia Venäjältä. Todellinen syy jahtiin kuitenkin lienee se, että Ruotsissa vain päätettiin, että 210 sutta on maksimimäärä, joka maahan mahtuu - muut ammutaan pois.

(19.12.2009 Tunturisusi)

Susien kaatolupia Hallaan joulun pyhien alla

Hallan paliskunta on saanut kaksi sudenkaatolupaa. Kainuun riistanhoitopiirin myöntämät luvat ovat voimassa tiistaista 22.12. lähtien kaksi viikkoa. Paljon puhutaan siitä, kuinka eläimille luonnossakin julistetaan joulurauha, joulun ajaksi. Susia tämä joulurauha ei kosketa, susi on aina tässä suhteessa lainsuojaton eikä voi nauttia joulurauhaa.

(23.12.2009 Tunturisusi)
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** tunturisusi.com linkit ***