Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
Susi Canis lupus

SUSIUUTISET 2010

Suomen pantasusista vain muutama mennyt Venäjälle (28.12.2010)
Ruotsin metsästäjät boikotoivat susijahtia (27.12.2010)
Salakaatoepäilyt hiertävät metsästäjien ja tutkijoiden välejä (22.12.2010)
Kojola: Metsästäjien susiluvuissa päällekkäisyyksiä (21.12.2010)
Kato iski Kuhmon pantasusiperheeseen (19.12.2010)
Anttila: Petokorvauksista ei tingitä (17.12.2010)
Susitytöt ja mielenosoittajat vaativat Suomen susien pelastamista – Ministeriö kieltäytyi ottamasta vastaan susien joulurauhan julistusta (10.12.2010)
Antti Nylén: Joulurauhanjulistus susille (10.12.2010)
Luonnonsuojelija: Petojen pyynti pois poromiehiltä (10.12.2010)
Luonto-Liiton tytöt viuhahtavat susien puolesta (9.12.2010)
Susikiistaan selko pantaseurannalla (3.12.2010)
Tiivis yhteistyö ratkaisuksi susilaskentakiistaan? (2.12.2010)
Petolaskentojen jälkeen Kainuusta hätälähetystö tapaamaan ministeri Anttilaa (30.11.2010)
Metsästäjäliitto: Kainuun susilaskennassa löydettiin yli sadan suden jäljet (30.11.2010)
Ruotsissa kuoli vuodessa 59 sutta (30.11.2010)
Susien epäillään tappaneen itäsiperianlaikan Haapajärvellä (28.11.2010)
Ruotsalainen asiantuntija ei halua maahan spontaanisti omia aikojaan tulevia susia (28.11.2010)
Kuhmossa ei voi olla petotutkijan mukaan 62 sutta! (28.11.2010)
Kuhmossa susia onkin 62 (24.11.2010)
Kansanedustaja Korhonen: "RKTL:n petolaskelmat epäluotettavia" (23.11.2010)
Susikannan arviointi jatkuu - tuloksia tammikuussa (23.11.2010)
Iäkäs nainen hätisti suden harjalla pihastaan Enossa (22.11.2010)
Sudet lasketaan kahteen kertaan - epäluottamus vallitsee (22.11.2010)
Susien paljous Kuhmossa yllätti petojenlaskijat (21.11.2010)
Luonnonsuojelupiiri: Sudet kuuluvat Etelä-Karjalaan (21.11.2010)
Luonnonsuojelupiiri vaatii sudelle tiukempaa suojelua (20.11.2010)
Ensi lauantaina iso suurpetojen laskentapäivä (19.11.2010)
Susilaumat syynissä suurpetojen maastolaskennassa Kainuussa (18.11.2010)
Susisiirrot Suomesta Ruotsiin (14.11.2010)
Petojen kaatolupien lisääminen ei lopeta salametsästystä (10.11.2010)
EU: Suomen puututtava suden salakaatoihin! (8.11.2010)
Salakaadot seis -kampanjaa tukee yli 50 tunnettua suomalaista (4.11.2010)
Luonto-liitto haluaa susia koko maahan (1.11.2010)
Sudet repivät koiran henkihieveriin (31.10.2010)
Salametsästys verottaa susikantaa (16.10.2010)
Kainuussa metsästäjät suorittavat oman suurpetolaskentansa (10.9.2010)
Uhanalainen susi kärsii salametsästyksestä – ministeriö myöntää lisää tappolupia (12.8.2010)
Susien kaatomäärä ehdotus kaudelle 2010/2011: 22 sutta (18.7.2010)
Parkanon koirasudet osoittautuivat koiran ja suden risteymiksi (18.6.2010)
Susi jäi auton alle Kuhmossa (17.5.2010)
Inarin sudenrääkkäystapauksen tuomio salametsästäjille mitätön (22.4.2010)
Karpela moittii ministeriön petopolitiikkaa (19.4.2010)
Metsästäjät häiritsevät ja uhkailevat petotutkijoita (8.4.2010)
Viimeisetkin sudet tapetaan Lapista (1.4.2010)
Petovahingot tutuiksi (29.3.2010)
Metsästäjäliitto julkisti omat susitilastonsa (23.3.2010)
Koirasuden vaiko koiran pennut tapettiin? (23.3.2010)
Susi heikossa kunnossa jalkanarussa Valtimolla (18.3.2010)
Ampuivatko salametsästäjät susilauman Pirkanmaalla? (15.3.2010)
Sudet surmasivat naisen Alaskassa (13.3.2010)
Suomessa susia nyt 150-160 (7.3.2010)
Susiamme salakaadettu laumoittain (4.3.2010)
Suden salakaataja paikallisia hirvimiehiä (3.3.2010)
Susi ammuttiin Jällivaarassa (2.3.2010)
Suden salakaataja paljastui Vieremällä (2.3.2010)
Luonto-Liitto vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välitöntä toimintaa Suomen susikannan pelastamiseksi (1.3.2010)
SEY ja Luonto-Liitto jättivät tutkintapyynnön suden jahtaamisesta (26.2.2010)
Salametsästystä USA:ssa (23.2.2010)
Sudet soseutetaan helikoptereista Ruotsissa (21.2.2010)
Suden vaikeaa löytää ystäviä (21.2.2010)
Nordanstig ei halua susia kunnan maille (16.2.2010)
Yellowstonen susitutkimus kaipaa lahjoittajia (15.2.2010)
Ruotsissa pannoitetaan susia (15.2.2010)
Susikojoottien menestystarina New Yorkissa (14.2.2010)
Tuomio Kainuun sudenkaatoluville (12.2.2010)
Ruotsissa taas salakaato julki (11.2.2010)
Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista (4.2.2010)
Lapin Käsivarren susiparista toinen susi jo tapettu (4.2.2010)
Ruotsissa julistuksia ja vastajulistuksia (3.2.2010)
Ruotsissa ammuttiin taas susi - nyt salakaadossa (2.2.2010)
Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista (31.1.2010)
Ruotsissa jäljitetään ammunnassa haavoitettua sutta (29.1.2010)
Ruotsin susipolitiikka myllerryksessä (29.1.2010)
Lapissa suden tappaneille ehdollista vankeutta (28.1.2010)
Ruotsissa susisiirroissa pukki kaalimaan vartijaksi (27.1.2010)
Ahman salatappo kertoo Suomen petopolitiikan nykytilasta (22.1.2010)
Suden karkotus ruotsalaiseen tapaan (18.1.2010)
Eläkkeellä oleva tutkija ehdottaa susien tappamista suoraan pentuina pesiin (15.1.2010)
Susia Kanadasta Norjan kautta Ruotsiin (15.1.2010)
Norjassa ammuttiin ainut Suomen suunnalta tullut susi (12.1.2010)
Suomen Lappi - susiemme hautausmaa (11.1.2010)
Ruotsi tappaa sutensa - nyt eläinpuistosta (11.1.2010)
Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat Ruotsin susijahdin (8.1.2010)
Sudet Yellowstonessa vuonna 2010 - susia runsaat sata (7.1.2010)
Ruotsin susijahti alkoi (3.1.2010)
Ruotsin suurjahdit lähestyvät (1.1.2010)
Britit eivät tule enää susiaan tappavaan Suomeen (1.1.2010)

Osallistu keskusteluihin näistä susiuutisista ja kaikesta susiin liittyvästä Tunturisuden susipalstalla!

Britit eivät tule enää susiaan tappavaan Suomeen

Matkailunedistämiskeskuksen markkinointijohtaja Anne Lind on saanut viime viikkoina satoja viestejä Britanniasta. Lähettäjät ilmoittavat, etteivät aio tulla Suomeen ennen kuin susien metsästäminen Suomessa lopetetaan.

(1.1.2010 Vihreä Lanka/22.12.2009)

Ruotsin suurjahdit lähestyvät

Susijahtikiihko on valloittamassa läntisen naapurimaamme Ruotsin. Koko maan susien suojelupolitiikka näyttäytyy erikoisena, kun 12 000 metsästäjää valmistautuu 2.1.2010 alkavaan historialliseen susien suurjahtiin. Eittämättä herää kysymys, että tällaisia suurjahtejako varten naapurissamme on susia suojeltu. Ruotsi on pinta-alaltaan läntisen Euroopan kolmanneksi suurin maa, mutta parisataa sutta näyttää olevan maalle se maksimiraja, jolloinka sietokynnyksen yläraja tulee vastaan. Vain hieman Ruotsia suuremmassa Espanjassa susia on kymmenen kertaa enemmän, noin 2 000 - eikä siellä koeta laisinkaan olevan liikaa susia.

Susijahdin seurantaa varten on netissä sivut, joista susikaatoja lääneittäin voi seurata reaaliajassa, ikäänkuin jotakin yleisötapahtumaa.

(1.1.2010 Tunturisusi)

Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat Ruotsin susijahdin

Luonto-Liiton susiryhmä ja Wild Lynx ry eivät hyväksy Ruotsissa käynnissä olevaa susien joukkotappamista. Ruotsin viranomaiset myönsivät luvan pienentää susikantaa 210 yksilöön. Tämä tarkoittaa, että Ruotsin jo ennestään pienestä susikannasta tapetaan 27 sutta.

"Tilanne on aivan uskomaton, miten tämä voi olla laillista? Tällä toiminnalla tuhotaan Ruotsin lisäksi myös Suomen ja Norjan susikantoja, sillä kokonaisuudessaan Skandinavian susikanta on hyvin pieni ja sitä uhkaa sukupuutto", sanoo Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin.

Ruotsin median mukaan susijahdissa on lisäksi haavoitettu susia. Jahtiin on osallistunut arviolta yli 10 000 metsästäjää. Susien metsästys on käynnissä Länsi-Ruotsin tunturiseuduilla Värmlannissa ja Taalainmaalla. Tämän hetken tietojen mukaan kaikki 27 sutta on jo tapettu. Tapetuista susista osa oli radioseurannassa. Myös viisi alfapariin kuulunutta sutta on ammuttu. Ruotsin luonnonsuojeluliitto on tehnyt asiasta kantelun EU-komissiolle.

"Ruotsin susikanta on niin pieni ja epävakaa, ettei se kestä tämän mittaluokan karsintaa. Susijahdille ei ole laillisia eikä tieteellisiä perusteita", sanoo ruotsalaisen Rovdjursföreningenin pääsihteeri Ann Dahlerus. Ruotsalainen suurpetojen suojeluun keskittyvä järjestö kerää sudenmetsästyksen vastaista adressia, jonka on allekirjoittanut jo yli 13 000 kansalaista.

"Susien pitää pystyä siirtymään Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin ja Norjaan. Tämä ei ole Suomen susipolitiikan takia tällä hetkellä mahdollista, sillä myös Suomen poronhoitoalueen sudet on lähes kokonaan ammuttu", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Suomen poronhoitoalueelle myönnettiin tälle metsästyskaudelle yhteensä 28 sudenkaatolupaa. Poronhoitoalue on susien ainoa kulkuväylä Skandinaviaan. Luontainen liikkuminen sinne ei tällä hetkellä toteudu. Luvallisten tappolupien lisäksi susia uhkaa alueella salametsästys, joka on valitettavasti hiljaisesti hyväksyttyä.
(8.1.2010)

Lisätietoja:

Sami Säynevirta, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi 040 560 7303
Jaana Julin, jaana.julin(at)gmail.com 050 541 1912
Ann Dahlerus, ann.dahlerus@telia.com 990 468 4414 117 (lisätiedot Ruotsin tilanteesta)

Suomen Lappi - susiemme hautausmaa

Suomen susikannan hoitosuunnitelma vuodelta 2005 määrittää huomaamattomasti ja kuin sivulauseessa, että "Tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa. Tarkoituksena on turvata susien liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä... lisäksi tiivistetään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa porotalouden edustajien kanssa".

Lapin osalta susikannan suuruutta pidetään hoitosuunnitelman mukaisesti samalla tasolla, kuin se oli vuonna 1995. Tällöin Lapissa eli vain joitakin satunnaisia susia - ja susien pesintää ei Lapissa ollut tapahtunut enää vuosikymmeniin. Eikä sitä ole tapahtunut tuon jälkeenkään.

Uusin tieto 9.1.2010 kertoo, että Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt tappoluvat neljälle sudelle. Tästä kertoi Lapin radio. Riistanhoitopiiri myönsi "erikoisluvat" Käsivarren, Pohjois-Sallan ja Kemin-Sompion paliskunnille. Näyttää olevan niin, että ainut tavoite, jossa suden hoitosuunnitelma täydellisesti onnistuu - on se, että sudet eivät todellakaan poronhoitoalueella erityisesti Lapissa pitkään elä. Mutta tämäkin onnistuminen pitää sisällään sen, että eivät liiku sudet myöskään näissä oloissa läpi Lapin Venäjältä Ruotsiin, kuten kauniisti hoitosuunnitelmassa maalailtiin. Käytännössä susi Lapissa tulee ammutuksi melkeinpä poikkeuksetta. Ja tämä ampuminen pitää sisällään myös sen, että näissä susijahdeissa ovat liki kaikki keinot sallittuja - tässä viimeisimmässäkin on lupa käyttää moottorikelkkaa ja keinovaloa.

(11.1.2010 Tunturisusi)

Eläkkeellä oleva tutkija ehdottaa susien tappamista pentuina pesiin

Filosofian tohtori Anders Bjärvall, ruotsalainen eläkkeellä oleva eläinasiantuntija ja suurpetotutkija - ehdottaa Ruotsissa susikannan säätelyä talvisen metsästyksen sijaan niin, että sudenpentuja tapettaisiin jo keväisin niiden pesiin. Näin vältettäisiin hänen mukaansa mm. haavakoiden syntyminen - sekä se, että ammutaan susipari, jolloinka sen keskenkasvuiset jälkeläiset jäävät omilleen. Sudenpentujen tappaminen jäisi näissä suunnitelmissa susitutkijoille, jotka voisivat jäljittää susien pesäpaikat - ja tehdä valinnan siitä, mitkä pennut tapettaisiin.

Ruotsin susitutkijat eivät suhtaudu tähän esitykseen myönteisesti, vaan täysin kielteisesti. Olof Liberg ja Håkan Sand ovat sitä mieltä, että tällainen tappaminen ei eettisestikään kuulu heidän toimenkuvaansa ja aikaansaisi vielä enemmän vastustusta, kuin susimetsästys. Tämänlaatuinen pentujen tappaminen pesiin antaisi tutkijoiden mukaan signaalin siitä, että susi on tuholainen - mitä se ei ole.

(15.1.2010 Dagens Nyheter/Jakt&Jägare/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)

Suden karkotus ruotsalaiseen tapaan

Ruotsissa, Håvenin kylässä, joka sijaitsee Hälsinglandissa, elää karjankasvattaja, joka pitää ylämaan karjaansa ulkona läpi talven. Viikonloppuna kävi niin, että karjankasvattaja näki suden vaaniskelemassa karjansa lähettyvillä. Karjankasvattaja ei pitänyt laisinkaan näkemästään, vaan haki pyssynsä ja ampui ilmoille varoituslaukauksen. Susi puolestaan ei viihtynyt tämän jälkeen maisemissa, vaan jolkotteli arvokkaasti pois. Mutta kas kummaa! Muutamaa tuntia myöhemmin sama susi oli jo taas tiirailemassa ilmeisen nälkäisenä samaa karjalaumaa. Nyt riitti pelkkä huuto - ja susi pakeni! Oiva osoitus ja esimerkki Ruotsista kaikille suomalaisillekin siitä, että sutta ei tarvitse ampua - vaan sen voi karkottaa.

(17.1.2010 Svens Jaktin uutisesta tyylitteli Tunturisusi)

Luonto-Liitto tiedottaa - Ahman salatappo kertoo Suomen petopolitiikan nykytilasta

Luonto-Liitto vaatii päättäjiä muuttamaan Suomen suurpetopolitiikkaa ja puuttumaan aiempaa tiukemmin ja radikaalimmin salametsästykseen. Suomen toiminta on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

Poronhoitoalueella suurpetojen laiton tappaminen on arkipäivää ja se täyttää eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kaatoluvat lähes kaikkien poronhoitoalueen susien ja ilvesten tappamiselle.

Tuore tapaus ahman näännyttämisestä hengiltä moottorikelkoilla UKK-puistossa Pohjois-Sodankylässä kertoo karua kieltään poronhoitoalueen hälyttävästä tilanteesta. Viime keväänä UKK-puiston alueella yritettiin tappaa susi moottorikelkoilla. Silloin rajavartiosto esti tapahtuman, mutta Lapin riistanhoitopiiri myönsi myöhemmin samalle sudelle laillisen tappoluvan.

"Suomen suurpetopolitiikka on piittaamatonta ja tuore ahman laiton tappo osoittaa, että asioihin ei olla tartuttu riittävällä vakavuudella. Tapaus on vain jäävuoren huippu, petojen jahtaaminen poronhoitoalueella on arkipäivää", sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen.

Suomen kestämätön suurpetopolitiikka on saanut myös kansainvälistä huomiota. Maailman suurimpaan eläinoikeusjärjestöön PETA US:aan kuuluva PETA UK (People for the Ethical Treatment of Animals) on ottanut voimakkaasti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. PETA UK vaatii maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa perumaan kaikki sudentappoluvat poronhoitoalueella. Järjestön tukijat ovat lähettäneet runsaasti viestejä Suomen päättäjille ja kertoneet boikotoivansa Suomea matkailukohteena niin kauan kuin susien metsästys jatkuu.

Metsästäjillä on nyt lupa tappaa susia poronhoitoalueella tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. "Poronhoitoalueen susien tappaminen on tehnyt susien vaeltamisen Skandinaviaan mahdottomaksi. On käsittämätöntä miten suden hävittäminen osana suomalaista luontoa on tehty lailliseksi", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Luonto-Liiton susiryhmä kampanjoi salametsästystä vastaan Salakaadot seis -kampanjallaan ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun.

Lisätietoja:
Sami Lyytinen, susiryhmän puheenjohtaja, savely(at)utu.fi, p. 040 558 6097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, p. 040 560 7303,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.salakaadotseis.fi
PETA UK:n tiedote aiheeseen liittyen:
http://www.peta.org.uk/media/news-releases/newsItem.asp?id=3526

Ruotsin susipolitiikka myllerryksessä

Ruotsissa susien kohtalo näyttää joutuneen myrskyyn ja suoranaiseen kaaokseen, joka vain kiihtyy. Alkuviikosta kahdeksan merkittävää ruotsalaista eläintieteilijää antoi tuomionsa alkuvuoden susijahdille. Heidän mukaansa Ruotsin susikantaa ei tervehdytetä ampumalla. Päinvastoin on heidän mukaansa käynyt, kun on summamutikassa ammuttu suuri määrä susia - Ruotsin susien tilanne on entistäkin huonompi. Samaan aikaan metsästäjät vaativat susijahdista vuosittain toistuvaa tapahtumaa ja maan valtiovalta tuntuisi näyttävän heille vihreää valoa. He myös kritisoivat jyrkästi sitä, että lääninhallitus aikoo antaa julki niiden metsästäjien nimet, jotka susijahdissa kaatoivat suden. He pitävät tätä turvallisuusriskinä susijahteihin osallistuneille.

Ympäristöministeri Andreas Carlgren piti torstaina 28.1.2010 susista erityisen lehdistötilaisuuden, jossa hän ilmoitti, että susijahteja tullaan jatkamaan. Samalla hän kuitenkin ilmoitti, että nykyinen noin 200 sutta on liian vähän, vaikka se pidetäänkin muutamat seuraavat vuodet ko. tasolla - mutta pidemmällä aikavälillä tämä määrä voi selkeästi nousta. Edelleen hän ilmoitti, että Ruotsin susikannan geneettiseen tilaan pyritään saamaan parannusta. Miten Ruotsin susikanta voi suuruudeltaan vain nousta ja geneettisesti samaan aikaan tervehtyä metsästämällä, on kysymys, joka vääjäämättä nousee mieleen.

Ympäristöministerin mukaan nyt tässä vaiheessa on erityisesti tarkasteltava sitä, miten Keski-Ruotsissa elävään maan susikeskittymään saataisiin tuoduksi uutta susiverta. Tässä näyttää Ruotsissa olevan tarjolla aluksi ensimmäisenä vanha ja entuudestaan huonoksi koeteltu menettely - eli toivotaan, että susia itsestään tulisi Venäjän-Suomen suunnalta pohjoisesta maahan. Tämänhän on nähty menneinä vuosina olevan ääriharvinainen tapahtuma - ja nämä pohjoiseen Ruotsiin Suomesta tulleet sudet ovat yleensä aina saaneet paikallisten poromiesten vihat ja kaatolupa-anomukset liikkeelle. Tässä tarkastelussa odotetaan, että nämä maahan pohjoisesta tulleet sudet omin voimin osaisivat suunnata kohti Keski-Ruotsissa odottavia Ruotsin susia ja pääsisivät sinne. Toisessa vaiheessa voitaisiin näissä suunnitelmissa pohjoiseen Ruotsiin tulleita susia ihmisen toimesta siirtää Keski-Ruotsiin. Jos nämä kumpikaan eivät toteudu, voitaisiin kolmanneksi ympäristöministerin mukaan harkita susien maahan tuontia idästä.

Ruotsissa vyöryvät susikeskustelut ennennäkemättömällä kiihkeydellä. Esimerkiksi juuri samaan aikaan, kuin kirjoitan tätä uutista perjantaina klo 11.32 seuraan netistä suoraa lähetystä Ruotsin valtiopäiviltä, jossa keskustelun aiheena on: susi.

(29.1.2010 Ruotsin ympäristöministeriön tiedote/Regeringskansliet: Pressträff om regeringens politik för livskraftig vargstam, Jakt&Jägare: Flyttning av vargar förbereds - käänsi ja kirjoitti omin lisäyksin Tunturisusi)

Ruotsissa jäljitetään ammunnassa haavoitettua sutta

Samaan aikaan torstaina 28.1.2010 klo 11.30, kun Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren piti tiedotustilaisuuttaan ja kehui sitä, miten selkeää ja oikeaa on Ruotsin susipolitiikka - ammuttiin Hasselfors-reviirillä kahta sutta, vaikka oli lupa ampua yksi. Poliisitutkinta asian johdosta on käynnistynyt. Susijahtaajien porukka ampui yhtä sutta sitä haavoittaen - toisaalla toinen ampuja ei tiennyt tästä tapauksesta, ja ampui toistakin sutta. Tämä toinen susi kuoli ja ensimmäisenä haavoitettu pakeni verissään paikalta. Sitä yritetään jäljittää. Varhemmin Ruotsin suursusijahdin yhteydessä Taalainmaalla ammuttiin jo yksi ylimääräinen susi.

Tiedotustilaisuudessaan torstaina, sattumalta juuri ampumisen aikana, ympäristöministeri ilmoitti olevansa pikkutarkka sen suhteen, että susijahdissa noudatetaan tarkasti lakeja ja määräyksiä.

(29.1.2010 Jakt&Jägare: Skott mot två Hasselforsvargar - Tunturisusi)

Ruotsissa taas salakaato julki

Lyhyen ajan sisään Ruotsissa tuli ilmi toinen suden salakaato. Maanantaina, 8.2.2010 oli lääninhallituksen suurpetotutkija rutiinikierroksellaan Pohjois-Värmlannissa, lähellä Höjesiä. Tällöin hän kohtasi lumesta veri-, karva- ja muita jälkiä, joista oli pääteltävissä, että paikalla oli salakaadettu susi. Tapahtumapaikkaa oli lumella piilotellen peitelty. Suden ruumiin tämäkin tihulainen oli vienyt omiin salakätköihinsä. Poliisi tutkii ilmitullutta metsästysrikosta, ja olettaa, että suden ruumis on kuljetettu paikalta moottorikelkalla.

Samoihin aikoihin tämän viimeisimmän, julkitulleen suden salakaadon kanssa - ruotsalaiset metsästäjätahot antoivat julkilausuman, jossa he tuomitsevat susiin kohdistuvat salakaadot. He katsovat, että heidän valtiovallalta nyt saamansa oikeudet vuosittaisiin kaatojahteihin vaarantuvat näiden salametsästysten vuoksi. Tutkijat Ruotsissa arvioivat, että Ruotsin susista salametsästetään vuosittain 15 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että Ruotsissa vuositasolla tapetaan näin laittomasti ainakin 30 sutta. Salakaadoista julki tulee ehkä kymmenesosa. Syyllisen löytäminen ja rankaiseminen toteutuu näissä julkitulleissakin aniharvoin.

(10.2.2010 Jakt&Jägare: Ännu en varg misstänks vara tjuvskjuten/Muut lähteet/Tunturisusi)

Susikojoottien menestystarina New Yorkissa

Sudet ja kojootit voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Yhdysvalloissa, New Yorkin osavaltiossa elää runsastuvasti susikojootteja. Ne ovat hybridejä, suden ja kojootin jälkeläisiä. Sutta pienempiä mutta kojoottia suurempia eläimiä, jotka syövät kauriita ja pieniä jyrsijöitä. Nämä urossusien ja naaraskojoottien jälkeläiset ovat osoittaneet menestyvänsä New Yorkissa paremmin, kuin kumpikaan hybridin kantavanhemmista, eli susi taikka kojootti. Susikojootti selviytyy kojootin tapaan sutta paremmin ihmisten asuttamilla alueilla. Sillä on suden tapaan, kojoottia vahvemmat ja suuremmat leuat, joten se pystyy hyödyntämään ravinnokseen seudun kauriseläimiä.

Yleensä hybridit eivät luonnossa menesty yhtä hyvin, kuin ne alkuperäiset lajit, joidenka jälkeläisiä ne ovat - mutta susikojootti vaikuttaa tässä suhteessa poikkeukselta ja menestystarinalta. Sudet ovat pitkään puuttuneet New Yorkin eläimistöstä, mutta nyt ne ovat tehneet paluun hieman muuntuneina ja paremmin selviytymään kykenevinä - susikojootteina.

(23.9.2009 Scientific American/Wylie Coywolf: The coyote-wolf hybrid has made its way to the Northeast/Tunturisusi)

Ruotsissa pannoitetaan susia

Ruotsissa on menneen viikon aikana pannoitettu 13 sutta. Sudet etsitään helikopterilla, josta niihin ammutaan nukutuspiikki. Tämä on aiheuttanut syytöksiä siitä, että toimitus on epäeettisesti stressaava susille. Erityisesti siksi, että lunta on 80 cm. Susia pannoittavat puolustautuvat, ja toteavat, että itse ajotapahtuma kestää vain muutaman minuutin.

Ruotsissa päättyi myös nimienkeruu adressiin, jolla vastustetaan susijahteja. Adressiin kertyi 18 500 nimeä.

(15.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

Nordanstig ei halua susia kunnan maille

Ruotsissa jo kunnanvaltuustoissakin käydään kiihkeitä keskusteluja siitä, saavatko sudet muuttaa kuntaan. Nordanstig sijaitsee Keski-Ruotsissa ja siellä valtuustossa äänet jakautuivat tasan 13-13. Molempia näkemyksiä oli sekä eri puolueissa että eri edustajilla sekaisin. Valtuuston puheenjohtaja saattoi sitten ratkaista tuloksen - ja hän kääntyi kielteiselle kannalle. Kunta haluaa julistautua näin susivapaaksi vyöhykkeeksi eikä ainakaan halua olla ottamassa vastaan siirtosusia. Kunnassa kyllä myönnetään, että tämä ei täysin vielä takaa sudettomuutta - sillä joku susi voi tulla kunnan maille omin lupinensa, mutta tämä jää sen ajan murheeksi. Ja kunnassa myös myönnetään ja tiedetään, että heillä ei ole tässä susikysymyksessä tällaista päätäntävaltaa.

(16.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

Sudet soseutetaan helikoptereista Ruotsissa

Handölsdalenin paliskunnassa Jämtlannissa, Ruotsissa, kaadettiin susi helikopteria käyttäen. 32-kiloinen narttu kaadettiin eli soseutettiin Mosätt-nimisessä paikassa, jonka Google kääntää aika osuvasti: Soseutettu.

(19.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

Salametsästystä USA:ssa

Yhdysvalloissa - The U.S. Fish and Wildlife Service - tutkii 16 suden salakaatotapausta. Tapaukset ovat kaikki viime vuoden lopulta, kaksi Minnesotasta, kahdeksan Wisconsinista ja kuusi Michiganista. Tutkimuksia johtava Patrick Lund toteaa, että tapausten määrä ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Päinvastoin, määrät ovat tyypillisiä. Susien salakaadot sijoittuvat aina hirvien metsästyksen aikoihin syksyyn. Vihjeitä tekijöistä odotetaan ja vihjeenantaja saa palkkioksi 1 000 $.

(12.1.2010 Minnesota Public Radio/Tunturisusi)

(19.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

SEY ja Luonto-Liitto jättivät tutkintapyynnön suden jahtaamisesta

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Luonto-Liitto ovat jättäneet perjantaina 26.2.2010 tutkintapyynnön tapauksesta, jossa sutta ajetaan takaa autolla Kyrössä. Tapaus tuli esille tällä viikolla Auranmaan viikkolehden nettisivuilla julkaistun videon avulla.

”Kyseessä ei ole harmiton jolkottelu, vaan susi on silmin nähden kauhuissaan, kun auto ajaa eläintä takaa jopa 70 kilometrin tuntivauhdilla. Suden takaa-ajo on selvästi tahallista. On selvää, että tapauksessa rikotaan eläinsuojelulakia”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö tapauksesta.

”Jahtaamisvideo on herättänyt tuohtumusta sekä jäsenistömme että tavallisten ihmisten keskuudessa. On surullista, että eläimille tahallisesti aiheutettu kärsimys näyttää tuottavan jollekulle huvia. Erityisesti tätä näyttää ilmenevän suurpetojen kohdalla. Ihmisten perusteeton petoviha ei näytä laantumisen merkkejä”, kommentoi Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Järjestöjen jättämässä tutkintapyynnössä vedotaan erityisesti eläinsuojeluasetuksen 12 §:n, jossa määrätään eläinten kohtelusta ja käsittelystä: ”Eläintä on kohdeltava rauhallisesti, eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää.” sekä metsästyslain 36 § riistaeläinten häiritsemiskieltoon ”Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa”. Lisäksi tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko metsästyslain 32 §:ää rikottu ”Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla”.

Video on nähtävissä osoitteessa: http://www.auranmaanviikkolehti.fi/ ja saatavissa SEYstä sekä Luonto-Liitosta.

Lisätietoja:

SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio(ät)sey.fi, p. 050 371 2740
Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta sami.saynevirta(ät)luontoliitto.fi, p. 040 560 7303

(26.2.2010)

Suden salakaataja paljastui Vieremällä

Poliisi teki saamansa vihjeen perusteella Vieremällä kotietsinnän, jossa löytyi suden talja ja ruho. Susi on tapettu noin viikko sitten, eikä tapossa ole käytetty ampuma-asetta. Iisalmen poliisi tutkii rikosta, eikä toistaiseksi kerro tutkinnallisten syiden vuoksi muuta.

(2.3.2010 YLE Savo)

Susi ammuttiin Jällivaarassa

Ruotsissa, Jällivaaran paliskunnassa ammuttiin 50-kiloinen urossusi 27.2.2010. Suden kerrotaan aiheuttaneen suuria ylimääräisiä kustannuksia paikallisten saamelaisten elinkeinolle, ja siksi se ammuttiin.

(2.3.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

Susiamme salakaadettu laumoittain

Suomessa on 150-160 sutta, ilmenee selvityksestä, jonka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL teki äskettäin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä.

Perjantaina ilmestyvän Suomen luonto -lehden mukaan pieniä, kolmen suden ryhmiä on hävinnyt sekä Länsi- että Itä-Suomesta. Isoja, noin kuuden yksilön laumoja on hävinnyt esimerkiksi Pyhäjoelta ja Pohjois-Karjalasta.

– Susia on 30-50 yksilöä vähemmän kuin viime talvena. Kolmen vuoden takaisesta määrä on vähentynyt sadalla yksilöllä, sanoo RKTL:n suurpetotutkija Ilpo Kojola.

Luvanvaraisesti susia on nyt kaadettu alle 30, ja uusia pentuja syntyy koko ajan. Susien määrän ei olisi pitänyt Kojolan mukaan vähentyä viime vuodesta yhtään.

Kainuussa määrä ei ole vähentynyt viime talvesta. Susia on maakunnassa jopa enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

– Siellä susitiheys on suurin. Ruotsin susista häviää vuosittain 15 prosenttia salametsästyksen vuoksi. Ei tuo luku meillä juuri pienempi ole, Kojola muotoilee.

(4.3.2010 Satakunnan Kansa)

Suomessa susia nyt 150-160

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan Suomessa on noin 150-160 sutta.

Itä-Suomen kannanhoitoalueella susia olisi 85-100. Kahdeksassa laumassa on 49 sutta, lisäksi on seitsemän susiparia. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 20 yksilöä.

Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on 50-60 yksilöä. Laumoja on tiedossa kahdeksan, mutta niissä on vain 36 sutta. Pareja läntisen Suomen kannanhoitoalueella tiedetään olevan yhteensä kuusi.

Poronhoitoalueella susia on sekä alueen eteläosassa että Savukoskella. Lisäksi on havaintoja yhdestä parista Inarin Vaskojoen alueelta. Poronhoitoalueen susimääräksi Rktl arvioi 7-10.

(7.3.2010 Maaseudun Tulevaisuus)

Ruotsin susijahti alkoi

Ruotsin susijahti alkoi epäselvissä tunnelmissa, sillä Taalainmaalla ei ensimmäisen päivän kuluttua tiedetty sitä, kuinka monta sutta alueelta oli kaadettu. Lupa Taalainmaalla oli kaataa 9 sutta, mutta kuinka monta kaadettiin taikka haavoitettiin, se oli illan saapuessa tietämätöntä. Ympäristöjärjestöjen mukaan Ruotsissa nyt tuhotaan muutamassa tunnissa se, minkä saavuttamiseen meni vuosikymmeniä. Jopa 12 000 metsästäjää on susien jäljillä.

(3.1.2010 Tunturisusi)

Sudet Yellowstonessa vuonna 2010 - susia runsaat sata

Vuoden 2008 päättyessä Yellowstonessa eli 124 sutta 12-13 eri laumassa ja pienemmässä ryhmässä. Susien määrä on kääntynyt laskuun ja susitutkija Doug Smith arvioi joulukuussa 2009, että susien määrä Yellowstonessa tasaantuu ja asettuu tulevina vuosina noin sataan suteen. Määrän laskuun ja asettumiseen tähän suuruusluokkaan vaikuttaa se, että heikkokuntoiset ja vanhat sekä nuoret, helposti saalistettavat hirvieläimet on Yellowstonesta saalistettu loppuun. Vaikka vapiteja alueella edelleenkin on runsaasti, ne ovat hyväkuntoisia, vahvoja ja vaikeasti saalistettavia. Smith kertoo useista näkemistään tapauksista, joissa nämä eläimet ovat onnistuneesti torjuneet susilaumojen hyökkäykset. Susien ja niiden saalistamien hirvieläinten määrien välille kehittyy Smithin mukaan tasapaino, jonka mukaisesti Yellowstonessa selviytyy juuri satakunta sutta.

Vuoden 2009 kuluessa susimäärän pienoinen aleneminen jatkui. Susien määrän vähenemiseen viime vuosina on ollut vaikuttamassa myös pentujen suuri kuolleisuus penikkataudin vuoksi. Myös susimetsästyksen salliminen ja aloittaminen Yellowstonen raja-alueilla Montanassa ja Idahossa on alentanut näiden seutujen susimääriä. Susien metsästys sallittiin vuonna 2009 näissä osavaltioissa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun susia on siirtoistutusten jälkeen Yellowstonessa ollut. Jatkuuko susien metsästys vuonna 2010 on avoinna oleva asia ja ratkeaa alkuvuoden 2010 kuluessa. Vaikka susimäärä on alentunut, niin susilaumojen määrä on pysynyt parina viime vuotena suunnilleen samana: 12-13 laumaa vuonna 2008 ja 14 laumaa vuonna 2009. Laumat ovat kooltaan vain selkeästi pienempiä, kuin aiempina vuosina. Laumoista vain kahdessa on susia enemmän kuin 10. Vuonna 2001 Druidin laumassa oli peräti 37 sutta.

(Lähteet:
U.S. Fish and Wildlife Service
16.12.2009 The Billings Gazette: Yellowstone wolf population drops
7.1.2010 Suomensi ja kirjoitti Tunturisusi)

Ruotsi tappaa sutensa - nyt eläinpuistosta

Ruotsin Skånessa sijaitseva eläinpuisto tappoi kaikki 12 suttaan siksi, että ne karkasivat aitauksesta. Ruotsi menetteli tässä ihan samoin, kuin Ranuan eläinpuisto meillä muutama vuosi sitten. Ranualla tapettiin koko susiperhe vuonna 2004: susipari ja niiden kolme pentua. Nämä susipuistot rakentavat huteroita verkkoaitoja susille - ja jos nämä aitakötöstykset eivät estäkään susien karkaamista, sudet ammutaan.

Ruotsissa tässä samassa eläintarhassa on susia samasta syystä ammuttu ensimmäisen kerran jo vuonna 1985. Tällöin susia ammuttiin viisi. Läänineläinlääkärin mukaan Skånen eläintarhassa on tapettu suuret määrät susia myös vuosina 1995 ja 2004. Vuonna 2004 12 sutta tapettiin ja vain 2 säästettiin elävinä. Syynä susien tappamiseen on arveltu olevan mm. se, että jos alfapari jostakin syystä - kuten ikäännyttyään - ei kykene enää pitämään järjestystä lauman nuorimpien keskuudessa - lauma tapetaan ja tilalle hankitaan uusi.

Viranomaisten pitäisi velvoittaa näitä eläintarhoja rakentamaan sellaiset aidat, että susilla ei karkaamismahdollisuutta ole. Koska karanneita susia ei yritetä ottaa kiinni, eikä niiden karkaamista estää aitoja vahvistamalla - vaan sudet ammutaan. Myöskään susia ei tule antaa sellaisille tarhoille, joiden ainut motiivi susien pitoon on rahan hankkiminen kävijöiltä.

(11.1.2010 Tunturisusi)

Norjassa ammuttiin ainut Suomen suunnalta tullut susi

Ilmeisesti ainut vuosikausiin Venäjältä Suomen kautta aina Norjaan saakka vaeltanut susi ammuttiin Snåsassa Norjassa, 21.12.2009. Susi olisi ollut äärimmäisen tärkeä Ruotsi-Norjan susikannalle, jota uhkaamassa on metsästäjien ja salametsästäjien ohessa sisäsiittoisuus. Norjan koko susikannan suuruus on vuoden 2010 alkaessa noin 40 sutta. Tämä 43-kiloinen urossusi ammuttiin Norjassa yleisesti aiemminkin käytetyllä metsästystavalla, eli helikopterista. Syynä ampumiseen oli tämän yhden ainokaisen suden aiheuttama uhka Norjan porotaloudelle.

(12.1.2009 NRK uutisesta Tunturisusi)

Susia Kanadasta Norjan kautta Ruotsiin

Ruotsin kiivaat susikuviot saivat alkaneella viikolla uusia käänteitä kuin seikkailukirjallisuudesta konsanaan. Puolustusvoimien palveluksessa aikoinaan ollut Eilert Gezelius kertoi Norrbottens Kuriren-lehdessä ja useissa muissakin lehdissä - että hän ja eräät muut sudenystävät kuljettivat susia salaa Ruotsiin vuonna 1972.

Eilert ystävineen oli huolissaan siitä, että sudet Ruotsista puuttuivat. Kontakteillaan he saivat selville, että susia voisi saada Altasta, Norjasta. Näin tehtiin, kymmenkunta sutta ostettiin - 10 000 kruunun kappalehintaan. Sudet olivat kanadansusia. Operaatio hoidettiin ikäänkuin jossakin seikkailuelokuvassa, huolellisen suunnittelun mukaan. Osapuolet kohtasivat huhtikuussa 1972 Utsjoella, Suomen ja Norjan rajalla, ajaen pimennetyillä moottorikelkoilla. Eilertin ja hänen ruotsalaisten ystäviensä viiden moottorikelkan kommando-osasto sai haltuunsa tässä salaisessa tapaamisessa sudet häkkeineen. Kymmenen seuraavan päivän aikana ruotsalaiset sirottelivat nämä sudet, autoja ja moottorikelkkoja käyttäen, Ruotsin maaperälle. Operaatio oli onnistunut.

Minkäänlaisia todisteita, kuten kuvia, tästä susien siirto-operaatiosta ei ole. Sture Danielsson, joka on nykyisin eläkkeellä, työskenteli tuolloin samoihin aikoihin Norrbottenin lääninhallituksessa. Hän epäilee suuresti tarinan todenperäisyyttä. Jos tuolloin 1970-luvulla Ruotsiin olisi ilmaantunut äkillisesti kymmenen sutta, se olisi hänen mukaansa varmasti huomattu. Yksi taikka kaksi sutta saattoi jossakin ilmaantua, mutta kymmenen suden olisi pitänyt näkyä ja tulla ilmi. Tarinan uskottavuutta vähentää myös se, että 10 000 kruunua tuolloin, vastaa nykyisin 75 000 kruunua. Miten kymmenen tavallista ja pienituloista ihmistä olisi voinut käyttää tällaisen rahamäärän susien ostamiseen. Kuriren-lehtikin suhtautuu tähän tarinaan suurin varauksin ja epäilevästi. Kaikkine moottorikelkkoineen, talvisine vuorimaisemineen ja muine salaisine operaatioineen tarina on lehden mukaan jo liiankin hienoa ja satumaista seikkailua, ollakseen totta.

(15.1.2010 Norrbottens Kuriren/Jakt&Jägare/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)

Ruotsissa susisiirroissa pukki kaalimaan vartijaksi

Ruotsissa suunnitellaan susien siirtämistä - silloin kun tällaisia susia ilmaantuu - maan pohjoisista osista etelään sopiville alueille. Tarkoituksena on siirtää Venäjän ja Suomen suunnalta pohjoiseen Ruotsiin tulleita susia Ruotsin eteläosan susien keskuuteen - ehkäisemään sukusiitosta. Muualla maailmassa susia on siirretty aina entuudestaan susista tyhjille alueille - tämä olisi ensimmäinen kerta, kun susia siirretään sinne, missä jo entuudestaan elää susia. Ruotsin valtiovalta on antamassa käytännön järjestelyt näissä siirroissa maan kahdelle, suurimmalle metsästäjäjärjestölle. Anders Bjärvall tuomitsee tällaiset suunnitelmat ja pitää tätä samana, kuin että pukki laitettaisiin kaalimaan vartijaksi. Hänen mukaansa tehtävä kuuluu ensisijaisesti lääninhallituksille, joiden kuuluu tässä yhteydessä kuunnella kaikkia tahoja, myös maanomistajia.

Susien siirtelyyn liittyy monia ongelmia. Yksi niistä on se, että siirretty susi ei suinkaan aina jää sinne, minne se on siirretty - vaan se voi vaeltaa ihan mihin hyvänsä. Suurinta vastustusta susia kohtaan esiintyy Ruotsissa metsästäjäkunnassa - jolle nyt ollaan antamassa oikeus suorittaa siirrot. Jägarnas Riksförbundia johtava Solveig Larsson on jopa aiemmin suhtautunut täysin kielteisesti susien siirtelyyn.

(26.1.2010 Jakt&Jägare/Svenska Dagbladet/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)

Lapissa suden tappaneille ehdollista vankeutta

Lapin käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Ivalossa kaksi paikallista miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Otsamotunturin lähistöllä 3.3.2009 tehdystä suden ajattamisesta ja taposta.

Sutta syyttäjän mukaan vähintään 16 kilometriä laukottanut, sen lopulta Konesjärven jäällä haulikolla haavoittanut ja nuijimalla lopettanut päätekijä sai neljän kuukauden tuomion metsästys- ja eläinsuojelurikoksista sekä menettämään moottorikelkan arvona valtiolle 2000 euroa. Tuomion koetusaika päättyy 1.1.2013 ja lisäksi miehelle tuli 3 vuoden metsästyskielto.

Apumies, joka oli tuonut petoa jäljittäneelle maastoon haulikon sekä ottanut haltuunsa ja kätkenyt tapetun suden, sai metsästysrikoksesta 60 päivää vankeutta, jonka koetusaika päättyy 1.4.2012. Mies joutuu korvaamaan moottorikelkan arvona valtiolle 500 euroa ja lisäksi hän sai 2 vuoden metsästyskiellon.

Miehillä ei ollut lupaa aseen kuljettamiseen kelkassa, jonka takia he syyllistyivät vielä metsästysrikkomuksiin.

Suden ampuneen miehen mukaan hän jäljitti poroja hätistelleen pedon, jonka lopulta nähdessään arvioi kuluneiden kylki- ja selkäkarvojen sekä tumman värin perusteella rekikoiraksi tai koirasudeksi.

Tuomitun mukaan eläin ei havaitsemishetkellä laukottanut poroja, mutta hän katsoi parhaaksi poistaa sen porojen läheltä.

Miehet pakkasivat Konesjärven jäälle tapetun eläimen huolellisesti ja aseen tuonut mies vei paketin mennessään haudaten sen lumeen kymmenien kilometrien päähän, Iijärvelle menevän polkutien varteen.

(28.1.2010 Lapin Kansa)

Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista

32-kiloinen naarassusi ammuttiin Ruotsissa, Härjedalenin maakunnassa, Lossen-järvellä lähellä Tännäsia helikopterista perjantaina iltapäivällä, 29.1.2010. Jahdissa yhdessä viranomaisten kanssa olivat Mittådalenin paliskunnan poromiehet, joiden porot olivat heidän mukaansa uhattuina.

(31.1.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)

Ruotsissa ammuttiin taas susi - nyt salakaadossa

Morassa, Ruotsissa poliisi tutkii suden salakaatoa. Löydetyt suden tassunjäljet sekä verijäljet ja muut jäljet viittaavat siihen, että poliisin löytämällä tapahtumapaikalla susi on tapettu salametsästäjän toimesta. Susi on tapettu 23.-24.1.2010 tienoilla. Suden salametsästäjä on vienyt piiloihinsa, rikostutkintaa haitatakseen. Poliisi pyytää vihjeitä tästä salakaadosta heiltä, jotka tästä jotakin tietävät.

(2.2.2010 Sveriges Television/Tunturisusi)

Ruotsissa julistuksia ja vastajulistuksia

Viikko sitten Ruotsissa joukko Tukholman yliopiston tutkijoita antoi tuomionsa Ruotsin susipolitiikalle todeten, että maan susikantaa ei tervehdytetä ampumalla - ja että susikanta on liian pieni. Nyt toinen joukko ruotsalaisia susi- ja eläintutkijoita - yhdeksän tutkijaa - ovat antaneet julki vastateesinsä, jonka mukaan valittu tie on oikea. Heidän mukaansa Ruotsin susikannan suuruudeksi riittää nyt päätetty 210 sutta - yhdessä Norjan kanssa 240 sutta. Ratkaisevaa heidän mukaansa on se, että susikantaa tervehdytetään muualta tulevilla/tuotavilla yksilöillä - ja samaan aikaan susien suojelusta kyetään keskustelemaan, neuvottelemaan ja sopimaan paikallisten ihmisten kanssa.

(3.2.2010 Dagens Nyheter/Tunturisusi)

Lapin Käsivarren susiparista toinen susi jo tapettu

Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen on Lapin Käsivarressa, Enontekiön kunnan alueella, elänyt ja liikkunut susipari. 3.2.2010 poromiehet ampuivat hengiltä susiparin toisen suden, pienikokoisen naaraan. Isomman suden jäljitys jatkuu. Käsivarren ja Näkkälän paliskunnalla on ministeriön myöntämä metsästyslupa näille kahdelle sudelle. Isomman suden saalistamiseen on vielä lupa 14. päivään saakka. Tämän suden arvellaan liikkuvan myös Näkkälän paliskunnan puolella ja Hetan alueella.

(4.2.2010 Yle/Lapin Kansa)

Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista

Ruotsissa, Härjedalenissa, Handölsdalenin paliskunnassa ammuttiin helikopterista keskiviikkona 3.2.2010 35-kiloinen susi. Paliskunta ilmoitti suden aiheuttaneen suuria ongelmia heidän porokarjalleen ja sai Jämtlandin lääninhallitukselta luvan kaatoon.

(3.2.2010 Länstidningen/Tunturisusi)

Italiassa ei käydä Pohjoismaiden tapaan kiihkeää susikeskustelua

Pohjoismaissa susia ja muita suurpetoja pelätään. Tällaisella suhtautumisella on meillä pitkät perinteet. Näiden tuntemusten perusteiksi esitetään milloin taloudellisia, biologisia tai muita syitä - mutta pohjalla ovat aina voimakkaat tunteet. Pohjois-Italiassa on vankka susikanta, mutta siellä ei samantyyppistä kiihkeää keskustelua susien ympärillä käydä laisinkaan, kuin meillä. Ruotsalaiset tutkijat pyrkivät lähivuosina selvittämään, miksi täällä pohjoisessa ja erityisesti heidän näkökulmastaan tietysti Ruotsissa, susiin ja muihin suurpetoihin suhtaudutaan näin - ja miksi vaikkapa Italiassa suhtautuminen on tyyni ja ihan toinen.

(5.2.2010 Lunds universitet: Svenskars rädsla för varg/Tunturisusi)

Tuomio Kainuun sudenkaatoluville

Luonto-Liitto, Wild Lynx ry ja Kainuun luonnonsuojelupiiri eivät hyväksy Kainuun sudenkaatolupia.

Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt kaksi sudenkaatolupaa ajalle 6.2.-5.3.2010. Lupien perusteena on alueen metsäpeurakannan taantuminen. Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Kainuun luonnonsuojelupiiri pitävät lupia hätiköityinä.

Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Kainuun luonnonsuojelupiiri eivät ymmärrä metsäpeuran ja suden joko-tai -asetelmaa. Metsäpeurakannan turvaamisen ainoana keinona ei voida pitää susien tappamista alueelta. Metsäpeurakannan pitää pystyä levittäytymään laajemmalle alueelle. Ongelmaan ei nykyisellä toimintamallilla saada kestävää ratkaisua.

Järjestöjen mielestä kyse on enemmänkin metsästäjien rauhoitteluluvista, jotka pistetään täytäntöön metsäpeuran varjolla. Metsäpeuran suojelua käytetään vain tekosyynä susien tappamiseksi, sanoo Jaana Julin Wild Lynx ry:stä.

Kainuussa suurpetokanta on perinteisesti ollut melko vahvaa ja alueella esiintyy suden lisäksi ilveksiä, karhuja ja ahmoja. Vainon kohdistaminen suteen ei sitenkään ole perusteltua. Suurpetojen, myös suden, metsäpeurakantaan kohdistuva saalistus vaatii edelleen lisätutkimusta.

Metsäpeuran suojelua pitää pohtia laajapohjaisessa työryhmässä niin Kainuussa kuin Suomenselällä. Lajin hoidon on perustuttava paitsi tieteelliseen näyttöön myös eri osapuolten hyväksymiin periaatteisiin, vaatii Kainuun luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Tarja Leinonen.

Järjestöt vaativat riistaorganisaatiolta avoimuutta sekä yhteistyötä eri tahojen kesken. Metsäpeura voitaisiin sisällyttää myös Kainuun suurpetoneuvottelukunnan alaisuuteen.

Lisätiedot:

Sami Lyytinen, susiryhmän puheenjohtaja, Luonto-Liitto
savely(at)utu.fi, 040 558 6097
Jaana Julin, puheenjohtaja, Wild Lynx ry
jaana.julin(at)gmail.com, 050 541 1912
Tarja Leinonen, toiminnanjohtaja, Kainuun luonnonsuojelupiiri
tarja.leinonen(at)sll.fi, 050 552 4426

(11.2.2010)

Yellowstonen susitutkimus kaipaa lahjoittajia

Yellowstonessa susien pantatutkimusta rahoitetaan yksityisiltä tahoilta kerättävillä lahjoituksillakin. Näin on kerätty vuosien mittaan miljoonia. Peräti 60 prosenttia koko tutkimustoimesta vuositasolla rahoitetaan näillä kerätyillä lahjoituksilla. Keräykset suorittava säätiö on The Yellowstone Park Foundation, joka on virallinen, Yellowstonen kansallispuistoa rahoittava säätiö.

Erityisesti kerätään sponsoreita kustantamaan radiopantojen asentaminen susille. VHF- pannalle voi lahjoittaa 2 500 dollaria, GSP- pannalle 5 000 dollaria. Lahjoittajaa muistetaan mm. vuosiraportilla ja hän saa käytön jälkeen pannankin itselleen, jos se sudelta saadaan vielä takaisin.

50 dollarin lahjoituksellakin pääsee mukaan tutkimustyötä tukevien joukkoon. Tämä mahdollistaa Yhdysvalloissa jokaiselle pääsyn aktiivisti tukemaan susien hyväksi tehtävää tutkimustyötä. Vuoden 2010 rahoitus on kerätty - lahjoituksia haetaan nyt vuodelle 2011.

(15.2.2010 The Yellowstone Park Foundation offers three different ways you can support the continuing recovery of wild Yellowstone wolves/Tunturisusi)

Suden vaikeaa löytää ystäviä

Suteen suhtaudutaan aiempaa lempeämmin. Nykyisin esimerkiksi eri maiden viranomaiset tähdentävät susien suojelun tarvetta, kun vielä 1900-luvulla hukat olivat lähes kaikkialla täysin vapaasti teurastettavissa.

Sudet ovatkin olleet poikkeuksellisen vihattuja ja vainottuja eläimiä. Vielä 5 000 vuotta sitten susia arvellaan olleen maailmassa noin kaksi miljoonaa, nyt enää korkeintaan 200 000.

Suurpetotutkija Ilpo Kojola on huomannut, että mitä harvemmat ihmiset asuvat susien samoamilla seuduilla, sitä myönteisemmin eläimiin suhtaudutaan.

- "Kun ei itse elä suden elinympäristössä, ei myöskään tarvitse järjestää elämäänsä sen mukaan", Kojola kertoo.

Silti suden on yhä vaikea löytää ystäviä ja niiden määrää ja asuinseutua säädetään tarkasti. Esimerkiksi Norja sallii susien elävän vain noin viidellä prosentilla pinta-alastaan ja susia on siellä vain joitakin kymmeniä. Norja nousi negatiivisesti kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2005, kun se päätti tappaa neljänneksen susikannastaan. Syynä kannan rajoittamiseen ovat maan yli kaksi miljoonaa lammasta. Suomessa lampaita on noin 140 000.

Myös Ruotsissa järjestettiin susijahti tänä talvena ensimmäistä kertaa 45 vuoteen, kun kotieläinvahingot kävivät suuriksi.

(21.2.2010 Kaleva)

Luonto-Liitto vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välitöntä toimintaa Suomen susikannan pelastamiseksi

Viimeisin arvio Suomen susikannan koosta osoittaa että susi on Suomessa pahassa pulassa. Susia on Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan maassamme ainoastaan 150-160 yksilöä. Muutaman vuoden aikana Suomen susikanta on RKTL:n arvioiden mukaan vähentynyt yli sadalla yksilöllä.

Luonto-Liitto vaatii riistaeläimistä vastaavaa maa- ja metsätalousministeriötä ministerinsä johdolla viimein ottamaan asian tosissaan ja tarttumaan susikannan alati heikkenevään tilaan ennen kuin on liian myöhäistä.

”Ministeriö ei ole osoittanut mitään toimenpiteitä susikannan laskuun puuttumiseksi. Se ei ole myöskään tehnyt mitään susikantaan kohdistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Ministeriö on ainoastaan edistänyt susikannan laskua antamalla riistanhoitopiireille mahdollisuuden liian suurelle luvanmyöntömäärälle”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen moittii.

Suurin syy susikannan radikaaliin laskuun on lajiin kohdistuva voimakas salametsästys. Mitkään muut tekijät eivät selitä kannanromahdusta ja yhtäkkisesti autioituneita kokonaisten susilaumojen reviirejä. Esiin tulleet salametsästystapaukset ovat vain jäävuoren huippu koko ongelmasta.

”On irvokasta kuinka Suomi selviytyi edellisen kerran susiasiasta tehdystä EU-kantelusta vetoamalla maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittuun kannanhoitosuunnitelmaan. Kuitenkin susikannan kehitys kääntyi nopeaan laskuun nimenomaan heti hoitosuunnitelman tekemisen jälkeen”, Sami Lyytinen sanoo.

Suomen susien ahdinkoa lisää myös Venäjän Karjalan susikannan romahdus, minkä seurauksena Suomi ei saa susikantaan täydennystä rajan takaa. Tilanne on kääntynyt jopa päinvastaiseksi: susia päätyy Venäjän puolelle enemmän kuin sieltä susia Suomeen saapuu.

Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Lukumääräisesti niitä on jopa vähemmän kuin saimaannorppia.

Lisätiedot:

Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi p. 040 558 6097

Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö
sami.saynevirt(at)luontoliitto.fi p. 040 560 7303

(1.3.2010)

Suden salakaataja paikallisia hirvimiehiä

Vieremällä on paljastunut suden tappo. Iisalmen poliisi pääsi rikoksen jäljille saatuaan teosta vihjeen viime keskiviikkona. Susi on tapettu ilmeisesti pari päivää aikaisemmin.

Poliisi otti kiinni Vieremäläisen keski-ikäisen miehen teosta epäiltynä. Mies oli pidätettynä jonkin aikaa.

- Poliisi selvittää vielä, miten susi on menettänyt henkensä, tutkinnanjohtaja, apulaispoliisipäällikkö Ilkka Aitto-oja kertoo.

Poliisi teki kotietsinnän epäillyn luo. Miehen talosta löytyi ensin suden talja ja myöhemmin ruho.

Suden tappoa tutkitaan luonnonsuojelurikoksena. Teosta voi saada sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Susi on tapettu Iisalmen Sanomien saamien tietojen mukaan Nissilän ja Talaskankaan välisellä alueella Murtolammilla.

Susi kuului ilmeisesti Marttisenjärven laumaan, jossa ovat jäljellä enää alfauros Miki ja naaras. Miki on pantasusi, ja se on lähtenyt omille teilleen ilmeisesti Talaksen laumasta.

Marttisenjärven laumassa oli alunperin neljä pentua, joista kaksi kuoli pesään. Kahdesta jäljelle jääneestä pennusta toinen hävisi mystisesti jäljettömiin viime syksynä.

Kuten poliisi toteaa, suden kuolintapa on vielä epäselvä. Sutta oli ammuttu kahdesti pistoolilla päähän, mutta on mahdollista, että hukka oli silloin jo kuollut muulla tavoin.

Iisalmen Sanomien saamien tietojen mukaan epäilty Vieremäläinen mies kuuluu Vieremän riistanhoitoyhdistyksen hallitukseen, ja vetää hirviporukkaa.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalla Heimo Kauppisella on selkeä periaate siitä, milloin joku on kelvollinen olemaan hallituksen jäsen.

- Jos joku tuomitaan metsästysrikoksesta tai tämän tapaisesta luonnonsuojelurikoksesta, hän ei voi toimia riistanhoitoyhdistyksessä.

Kauppinen ottaa esimerkin taannoisesta pantailveksen ampumisesta Vieremällä. Yksi metsästysrikoksesta tuomituista oli hirviporukan vetäjä. Hänelle tuomittiin myös metsästyskieltoa, ja metsästyskortti meni näin riistanhoitoyhdistyksen hyllylle.

- Hän erosi heti. Hirviporukan vetäjällä täytyy olla metsästyskortti.

Kauppinen toivoo, että laiton meno rauhoitettujen eläinten kimpussa loppuisi Vieremällä.

- Tässä on saanut olla pelko takapuolessa. Korostan, että Vieremän riistanhoitoyhdistys kannattaa vain ja ainoastaan laillista metsästystä.

(3.3.2010 Iisalmen Sanomat)
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** tunturisusi.com linkit ***