Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar

SUSIUUTISIA 2003


Tällä sivulla uutiset vuodelta 2003. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

SUTTA MOOTTORIKELKOIN JAHDANNEILLE POROMIEHILLE METSÄSTYSKIELTO (24.12.2003)
SUSI AMMUTTIIN HYRYNSALMELLA (21.12.2003)
KUHMOSSA ASUU NOIN 10 JA VIERAILEE NOIN 20 SUTTA (19.12.2003)
SUSI KAATUI POROMIESTEN JAHDISSA SUOMUSSALMELLA (28.11.2003)
PORONHOITOALUEEN SUSIEN SEURANNASTA (24.11.2003)
PANTASUSI NIPPE AMMUTTIIN TAIVALKOSKELLA (24.11.2003)
KAKSI SUTTA KAATUI POROMIESTEN SUSIJAHDISSA SUOMUSSALMELLA (23.11.2003)
30 - 40 POROMIESTÄ SUSIJAHDISSA KAINUUSSA (20.11.2003)
LUONTO-LIITTO VAATII PERUSTELUJA HÄIRIKKÖSUDELLE (19.11.2003)
SUSI AMMUTTIIN IGORIN LAUMASTA KUHMOSSA (18.11.2003)
SUSI AMMUTTIIN NORJASSA HIRVIMETSÄLLÄ - TOINEN KUOLI JUNAN ALLA (5.11.2003)
KAINUUN JA KUHMON SUSIEN KAATOLUVISTA (1.11.2003)
TOHMAJÄRVEN SUSIEN KAATOLUVISTA (1.11.2003)
SUSI TAPETTIIN HIILIHANGOLLA ILOMANTSISSA! (25.10.2003)
EUROPARLAMENTAARIKKO RIITTA MYLLER VAATII KAATOLUPIA (23.10.2003)
VAHTIKOIRISTA HYVIÄ KOKEMUKSIA ITALIASSA (20.10.2003)
16 SUDELLE MYÖNNETTY KAATOLUPA! (14.10.2003)
KOLMELLE SUDELLE KAATOLUPA TOHMAJÄRVELLE! (10.10.2003)
SUSI AMMUTTIIN TOHMAJÄRVELLÄ! (3.10.2003)
HALLAN POROMIEHET SUSIJAHDISSA (17.9.2003)
PENTUJA SYNTYNYT AINAKIN 60 TÄNÄ VUONNA (15.9.2003)
SUSIEN PALUU PELOTTAA JA KIEHTOO SAKSALAISIA (3.9.2003)
SUSI AMMUTTIIN JOROISISSA! (19.8.2003)
SUSIEN MÄÄRÄ LASKUSSA RUOTSISSA JA NORJASSA SALAKAATOJEN SEURAUKSENA (28.8.2003)
MILLAKIN LÖYTYI TAPETTUNA VEDESTÄ PYHÄJOELTA! (19.6.2003)
MILLA MENI - MUTTA MISKA TULI! (17.6.2003)
TAPETTU SUSI OLI MILLAN KUMPPANI - MYÖS MILLA ILMEISESTI TAPETTU (16.6.2003)
TAPETTU SUSI LÖYTYI PYHÄJOELTA (15.6.2003)
SUOMEN KENNELLIITTO HUOLISSAAN SUSIEN AIHEUTTAMASTA VAARATILASTA (12.6.2003)
LUONTOLIITTO JÄTTI POLIISILLE TUTKIMUSPYYNNÖN KADONNEEN MILLAN KOHTALOSTA (15.5.2003)
RUOTSISSA SUOMEN JOHN-SUSI KATOSI! (30.4.2003
SUSIPARI LIIKKEELLÄ ORIMATTILASSA (11.4.2003)
VIHANNIN SUDELLE EI KAATOLUPAA (5.4.2003)
SUDET VAELTAVAT ITÄRAJALLA! (1.4.2003)
MERIJÄRVI JA VIHANTI (21.3.2003)
PANTASUSI MILLA ON KADONNUT (18.3.2003)
MERIJÄRVEN SUDELLE TAPPOTUOMIO! (14.3.2003)
MERIJÄRVEN SUDELLE EI ANNETTU KAATOLUPAA! (5.3.2003)
SUSI YLIAJETTIIN SOTKAMOSSA (14.2.2003)
SUSIA KOTKAN SUUNNALLA (5.2.2003)
PYHÄJOEN 6 SUDEN LAUMA PANNOITETAAN! (4.2.2003)
SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA (2.2.2003)
PANTASUSI AMMUTTIIN RUOTSISSA (31.1.2003)
SUSI LIIKKUU KEMISSÄ (28.1.2003)
SUOMUSSALMEN VAHINKOSUSI KAADETTIIN (18.1.2003)
SUOMUSSALMEN VAHINKOSUDELLE KAATOLUPA (10.1.2003)



MINÄKÖ UUTISISSA!



SUSI AMMUTTIIN JOROISISSA!

Sian ja ainakin kaksi koiraa tappanut susi lopetettiin Joroisten Kaitaisissa lauantaina. Paikallinen metsästysseura ampui suden pellolle kiväärillä varhain aamulla. Ruho lähetettiin tutkittavaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Susi liikuskeli jonkin aikaa Kaitaisissa asumusten lähellä. Sian se nappasi erään talon pihapiiristä ja raateli sen kuoliaaksi. Laihannäköinen peto vaikutti arvaamattomalta eikä pelännyt ihmisiä. Juvan poliisilaitoksen poliisipäällikkö antoi perjantaina metsästysseuralle luvan tappaa susi johdetussa metsästyksessä. (Suora lainaus, lähteenä Maaseudun Tulevaisuus verkkoliite 18.8.2003)


SUSIEN MÄÄRÄ LASKUSSA RUOTSISSA JA NORJASSA

Ennen kaikkea salakaatojen johdosta on Ruotsin ja Norjan susikanta kääntynyt laskuun. Vielä vuonna 2002 arvioitiin maiden susien määräksi yhteensä noin 100 yksilöä. Kesällä 2003 on susien yhteen laskettu määrä näissä kahdessa maassa 80 - 90 yksilöä. (De5Stora 7.7.2003)


SUSIEN PALUU PELOTTAA JA KIEHTOO SAKSALAISIA

Jos suomalaisilla on sopeutumista karhujen ilmestymiseen lähimetsiin, näyttää saksalaisilla olevan vastaavia pulmia susien palatessa Saksaan. Sadan vuoden poissaolon jälkeen ensimmäiset sudet ovat levittäytyneet Saksaan Puolan rajan yli.

Susi on merkittävä symboli monessa kulttuurissa, mutta saksalaisille sillä on ollut erityisen suuri merkitys. Sekä muinaiset germaaniheimot että myöhemmin natsit ylistivät suden kykyjä metsästävänä petona. Toisaalta susi on demonisoitu monessa saksalaisessa kansantarinassa.

Sana wolf (susi) on yhä varsin yleinen Saksan nimistössä. Se on osa monen paikkakunnan nimeä ja samoin käytetty henkilönnimenä. Alan epävirallinen ennätys syntyi, kun jalkapalloseura VfL Wolfsburg pestasi valmentajakseen Wolfgang Wolfin.

"Jotkut toivottavat suden varauksetta takaisin saksalaiseen luontoon. On kuitenkin myös niitä, jotka pitävät sutta vahingollisena ja suurena vaarana", linjaa Saksin osavaltion ympäristö- ja maatalousministeriön edustaja Michael Gruschwitz.

Saksalaisen riistan suojeluyhdistys onkin julistanut tämän vuoden Suden vuodeksi.

"Saksassa on elänyt käsitys, jonka mukaan susi on vaarallinen ihmisille ja lemmikkieläimille. Haluamme päästä erään tästä Punahilkka-syndroomasta", Gruschwitz toteaa. (Kaleva.plus 25.8.2003)


PENTUJA SYNTYNYT AINAKIN 60 TÄNÄ VUONNA

Tällä hetkellä maassamme elää noin 150 sutta. Kanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen "susimies" Seppo Ronkaisen mukaan hiljalleen kasvanut. Hänen mukaansa tänä vuonna meille on syntynyt ainakin 60 pentua. Pentueita on syntynyt 13 - 14, kussakin niistä on keskimäärin 4 - 5 pentua.

Radiolähetintä kantavia susia Suomessa on tällä hetkellä kymmenen, ja niiden liikkumista ja vaellusta voidaan seurata varsin tarkoin.

Maa- ja metsätalousministeriö on ollut viime vuosina maltillisilla linjoilla susien metsästyksessä. Se on myöntänyt vuosittain vain muutamia lupia vahinkoa aiheuttaneiden susien kaatamiseen. Lupien määrä on kuitenkin kasvamassa. Viime vuonna kuolemantuomio annettiin jo 14 hukalle. (Eläinmaailma 6/2003)


HALLAN POROMIEHET SUSIJAHDISSA

Susista on tullut entistä kovempi riesa poromiehille Kainuussa. Petovahingot nousivat rajusti Hyrynsalmella porokarjoissa jo viime vuonna. Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen sanoi, että tänä kesänä sudet ovat tappaneet porojen vasoja vielä enemmän. Petovahinkoja ei kuitenkaan voida vielä arvioida tarkasti. Lopullinen hävikki paljastuu syksyn teurastuksissa.

Petovahinkojen lisääntyminen on ollut rajua eteläisellä poronhoitoalueella. Kaartinen laskee, että teurasmäärät ovat pienentyneet vasahävikin vuoksi kymmenessä vuodessa kahdella kolmanneksella. Vasakadosta huolimatta edellisenä poronhoitovuotena pudotus oli suuri, sillä pääosin vasatuottoon perustuva teurasmäärä putosi lähes puoleen.

Hallan paliskunnassa teurastettavaksi riitti viime syksynä enää 530 poroa, kun vuotta aiemmin teurastettiin tuhat poroa. Kaartisen mukaan pudotuksen syy johtuu yksistään petovahingoista.

Kaartinen kertoo, että poromiesten havaintojen mukaan susi levittäytyy Kainuussa länteen.

"Ennen vahinkoalueet olivat Vuokkijärven eteläpuolella, mutta nyt useista susista on tehty havaintoja Näljängässäkin", Kaartinen sanoi.

Hallan paliskunta sai maa- ja metsätalousministeriöltä erikoisluvan kahdeksi viikoksi yhden suden kaatoon. Susijahti on kuitenkin sulalla kelillä hankalaa. Aika kului umpeen. Metsästystä varten on haettu toinen lupa, johon ministeriöltä ei ole saatu vielä vastausta.

"Yhdellä luvalla ei ole paljon merkitystä. Susimäärät ovat sellaiset, että pienillä toimilla asiaa ei saada enää kuntoon", Kaartinen sanoi.

Hänen mielestä porotalous loppuu vahvoilla susialueilla kokonaan, ellei kantaa ryhdytä verottamaan kunnolla.

Susijahti alkaa poronhoitoalueella lokakuun alussa. Metsästys on kuitenkin luvanvaraista. (Kaleva.plus 12.9.2003)


SUSI AMMUTTIIN TOHMAJÄRVELLÄ

Tohmajärvellä maanviljelijä ampui suden. Susi oli lähellä ihmisasutusta ja poliisilla ei ole huomautettavaa tapahtuman johdosta. MMM oli jo myöntänyt alueelle yhden poikkeusluvan suden kaatoon. Kyseinen ampuja on jättänyt MMM:lle anomuksen kymmenen suden kaatamisesta. (Tunturisusi 3.10.2003)


KOLMELLE SUDELLE KAATOLUPA TOHMAJÄRVELLE!

MMM on myöntänyt kolmen suden kaatoluvan Tohmajärvelle. Maanviljelijä Jarmo Hasunen Tohmajärven Jylmän kylässä saa ampua taikka ammuttaa paikallisilla metsästäjillä kolme sutta sikalansa ja pihapiirinsä tuntumista. Ylitarkastaja Sami Niemi maa - ja metsätalousministeriöstä oli myöntämässä tätä susien tappolupaa. Hänen mukaansa Hasusen alun perin kymmenen suden lupa-anomuksen taustaa selvitettiin lausunnoin Riista- ja Kalataloustutkimuslaitokselta ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiriltä. Tämä susien kaatolupa on ristiriidassa kuitenkin Lieksan rajavartioalueen kesän suurpetohavaintojen kanssa, sillä niiden mukaan susien määrän kasvusta raja-alueella ei ole minkäänlaisia viitteitä.

"Tämä ei ole se oikea ratkaisu minun mielestäni. Kun kerran on päätetty, että susi on Suomessa uhanalainen eläin ja että sen kantaa tullaan kasvattamaan, niin ne keinot pitäisi olla toisenlaiset", sanoo aluepäällikkö Heikki Pönkkä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiristä. (MTV3 Kymmenen Uutiset 10.10.2003 - Verkko-Karjalainen 11.10.2003 - Tunturisusi)


16 SUDELLE KAATOLUPA!

MMM on myöntänyt tänä vuonna 16 sudelle kaatoluvan! Poronhoitoalueella saadaan tappaa kahdeksan sutta ja itärajan maakunnissa toiset kahdeksan. EU:n komission ympäristöosasto on uhannut nostaa kanteen Suomea vastaan EY:n tuomioistuimessa liian löyhäkätisen lupapolitiikan johdosta.

Suomessa elää RKTL:n tuoreiden laskentojen mukaan juuri nyt 137 - 157 sutta yli kymmenessä laumassa. Kokonaismäärä on lievässä nousussa. (Helsingin Sanomat 14.10.2003)


VAHTIKOIRISTA HYVIÄ KOKEMUKSIA ITALIASSA

Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF on käynnistänyt Italiassa ohjelman maremmano-abruzzese-rotuisen koiran kasvattamiseksi ja kouluttamiseksi uudelleen paimenten käyttöön. Italiassa nopeasti kasvanut susikanta verotti vuosikausia vartioimatonta karjaa tavalla joka sai karjankasvattajat kuohuksiin. Italialainen temperamentti ja piittaamattomuus sutta koskevista suojelusäännöksistä johti lukemattomiin suden salakaatoihin. Pahimmillaan arveltiin maan susista neljänneksen tulleen vuosittain laittomasti tapetuiksi. Maremmana tunnettu rotu onkin noussut avainasemaan paitsi karjan vartijana myös Italian susien suojelussa. Koirien palattua takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä karjan paimeneen, ovat susivahingot maassa pienentyneet samoin kuin susien salakaadotkin. Samankaltaisia kokeiluja koirien ja susien kanssa on hyvällä menestyksellä tehty muun muassa Espanjassa.

Suomessa rekisteröidään vuosittain satoja koiria, joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut perheen karjan ja omaisuuden vartiointi. Kyseisillä roduilla verenperintö elää vielä voimakkaana ja suuri osa sopeutuisi perinteisiin työtehtäviinsä siinä missä perheen lemmikiksikin. (Verkko-Karjalainen 20.10.2003)


EUROPARLAMENTAARIKKO RIITTA MYLLER VAATII KAATOLUPIA

Joensuulainen europarlamentaarikko Riitta Myller (sd.) kehottaa Pohjois-Karjalan päättäjiä kutsumaan EU:n komission virkamiehiä vierailulle maakuntaan tutustumaan sen susitilanteeseen ja samalla keskustelemaan asiasta maakunnan asukkaiden ja petotutkijoiden kanssa. Myllerin mielestä maakunnassa käyty ankara keskustelu susikannan kasvusta ja susien aiheuttamasta vaarasta on syytä käydä suoraan EU:n luontodirektiiviä valvovien komission virkamiesten kanssa.
"Jos voidaan osoittaa, että susikanta on vahvistunut eikä sutta uhkaa sukupuutto ja että sudet uhkaavat ihmisten turvallisuutta, on komission voitava taipua antamaan poikkeusmenettelyn mukaisia kaatolupia", Myller toteaa. (Verkko-Karjalainen 23.10.2003)


SUSI TAPETTIIN HIILIHANGOLLA ILOMANTSISSA!

Mies tappoi koiran kimppuun käyneen suden kotiportaillaan Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Susi ilmaantui pihapiiriin perjantaina iltapäivällä Ilomantsin Ilajalla. Asukkaat yrittivät ensiksi hätistää suden pois huutamalla.

Kun susi tarrasi kiinni portailla olleeseen koiraan löi talon isäntä hyökkääjää rappuharjalla. Susi kaatui iskusta maahan. Sen jälkeen isäntä lopetti suden hiilikoukulla, jonka vaimo ehti tuoda avuksi miehelleen.

Asetta tilanteessa ei pystytty käyttämään, koska se oli lukkojen takana.

Poliisi toimitti suden lauantaina riistantutkimusasemalle tutkittavaksi. (Kaleva.plus 25.10.2003)


TOHMAJÄRVEN SUSIEN KAATOLUVISTA

Maanviljelijä Jarmo Hasuselle myönnetty poikkeuslupa kolmen suden kaatoon jäi käyttämättä myönnetyn ajan puitteissa. Aika päättyi lokakuun viimeisenä päivänä. Susia Tohmajärven Jylmän seudulla on liikkunut jälkihavaintojen perusteella ja Hasusen pihapiirissäkin, mutta ei siten, että kaatotilannetta olisi päästy yrittämään. Poikkeuslupa rajasi kaatomahdollisuuden pihapiiriin. Hasunen aikoo lumien tultua kutsua edustajia maa -ja metsätalousministeriöstä tutustumaan tilansa susitilanteeseen.

Riistapäällikkö Juha Kuittinen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä muistuttaa, että piirin alueelle myönnetty kiintiö susien kaatoa varten on kolme kappaletta. Ehtoihin kuuluu se menettely, että tästä kiintiöstä vähennetään Hasusen aiemmin ampuma susi ja äskettäin Ilomantsin Ilajalla Oiva Kainulaisen hiilikoukulla tappama susi.

Tohmajärveltä on tehty kaksi uutta kaatolupa-hakemusta. Ylitarkastaja Sauli Härkönen maa - ja metsätalousministeriöstä vahvisti, että Tohmajärveltä on tullut kaksi yksityisen henkilön anomusta yhteensä 18 suden kaatoon. Kumpikaan hakijoista ei ole Hasunen. Luvat on haettu siten, että tarkoitus olisi käyttää jahtiin metsästysseurojen alueita.
- Olemme saaneet asiaan kuuluvat lausunnot Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä sekä riista - ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Päätös joka tapauksessa tehdään, mutta en osaa sanoa, onko se myönteinen vai kielteinen tai minä päivänä päätös tehdään, sanoo Härkönen. (Verkko-Karjalainen 1.11.2003)


KAINUUN JA KUHMON SUSIEN KAATOLUVISTA

Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt Kuhmoon kaksi sudenpyyntilupaa. Metsästysalue on itäosassa kaupunkia, muun muassa Niemiskylän läheisyydessä.

Sudenmetsästys alkaa marraskuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy maaliskuun lopussa. Poronhoitoalueella metsästys alkoi jo lokakuun alussa.

Kuhmoon haettiin kolmea kaatolupaa. Kainuun riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Keränen sanoo, että yksi lupa jätettiin myöntämättä siltä varalta, jos sattuu vahinkotapauksia.

Hakemuksessa perusteltiin kaatolupia susien aiheuttamilla merkittävillä vahingoilla metsästykselle ja metsästyskoirille. Sudet ovat useita kertoja liikkuneet asutuksen tuntumassa ja aiheuttavat pelkoa. Niemiskylän läheisyydessä on jolkotellut susilauma, jossa arveltiin olevan johtajaparin ja keväällä syntyneen pentueen. Susien epäillään tappaneen jo puolenkymmentä koiraa.

Kainuun riistanhoitopiiri sai kaikkiaan seitsemän luvan kiintiön kaatolupaa maa- ja metsätalousministeriöltä alkavalle sudenpyyntikaudelle. Kolme niistä on tarkoitettu vahinkosusien poistamiseen poronhoitoalueen ulkopuolelta ja neljä poronhoitoalueelle. Vielä poronhoitoalueella ei ole saatu kaadettua yhtään sutta.

Maa- ja metsätalousministeriön arvioiden mukaan Suomen susikanta on noin 130-150 yksilöä, joista suurin osa elää Itä-Suomessa.

Suomi on joutunut EU:n valvontakomission huomion kohteeksi myönnettyjen pyyntilupien määrän vuoksi. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaan täysin rauhoitettuja ja niitä saadaan tappaa vain erityisen tiukin ehdoin. (Kainuun Sanomat verkkoliite 30.10.2003)


SUSI AMMUTTIIN NORJASSA HIRVIMETSÄLLÄ

Norjassa Ulvådalenissa, pohjoiseen Elverumista, hirvimetsällä ollut mies ampui suden. Metsästäjä sanoo kahden suden hätistelleen hänen koiraansa - toisen susista mies ampui ja toinen pääsi pakenemaan. Norjassa elää tällä hetkellä enää kymmenkunta sutta.

Samalla seudulla Elverumin pohjoisosissa jäi hieman aiemmin susi junan alle, kuollen heti vammoihinsa. (De5Stora 4.11.2003)


SUSI AMMUTTIIN IGORIN LAUMASTA KUHMOSSA

Perjantaina 14.11. ammuttiin Kuhmossa Igorin laumaan kuulunut 28-kiloinen, aikuinen naarassusi. Kuhmolainen metsästäjä ampui pyyntilupaan kuuluneen suden perjantaina Kiekinkosken koillispuolella Kuhmon itäosassa. (Suurpetotietokeskus 18.11.2003/Kuhmolainen 18.11.2003)


LUONTO-LIITTO VAATII PERUSTELUJA HÄIRIKKÖSUDELLE

Luonto-Liiton susiryhmän mielestä häirikkösusi-käsite vaatii periaatteellista pohdintaa ja perustelua. Susiryhmä toteaa tiedotteessaan, että sudet eivät synny häiriköiksi, vaan häiritsevän käyttäytymisen taustalla on aina jokin syy. Ryhmän mielestä vielä usein tavalla tai toisella ihmisen aiheuttama. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät susien kaatoluvat on tarkoitettu nimenomaan häirikkösusien poistamiseen. Paikallisella tasolla lupien kohdentamisesta päättävät riistanhoitopiirit, jotka ovat susiryhmän mielestä viime kädessä määrittelemässä, mikä on häirikkösusi. Luonto-Liiton susiryhmä muistuttaa, että ihmisen kannalta häiritsevästi käyttäytyvä susi käyttäytyy lajilleen ominaisesti. Esimerkiksi suden metsässä tapaama koira on sudelle luontaisesti joko reviirille tullut kilpailija tai helppo saalis. - Suden luontaista aggressiivista käyttäytymistä metsästyskoiria kohtaan tuskin voidaan poistaa ampumalla summittaisesti joku seudun susista, ikään kuin kostoksi menetyksistä, susiryhmä toteaa.

Susien kanssa opittava elämään

Lain mukaan poikkeuslupa susien kaatoon voidaan myöntää erityisen merkittävien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, ellei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Sudensuojelijat eivät väitä etteikö yksittäisellä koiralla tai muulla kotieläimellä olisi merkittävää arvoa. - Mutta eikä tällöin jokaisella noin 140:stä uhanalaisesta sudestakin ole tämä merkittävä arvonsa? Ja eikö muita ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi olisi kokeiltava ennen tappotuomion julistamista?, susiryhmä kysyy. Susiryhmän mielestä karja ja koirat pitäisi suojata asianmukaisesti, eikä odottaa, että sudet oppivat erottamaan ne niin sanotusta sallitusta riistasta. Luonto-Liiton susiryhmän mielestä sudet voivat kuitenkin joskus käyttäytyä normaalia häiritsevämmin saalistamalla esimerkiksi yksinomaan koiria tai karjaa. Tällöin susiryhmäkin hyväksyy näiden tiettyjen yksilöiden poistamisen ongelman ratkaisemiseksi. (Verkko-Karjalainen 19.11.2003)


30 - 40 POROMIESTÄ SUSIJAHDISSA KAINUUSSA

Kainuun poronhoitoalueella tällä viikolla alkanut susien metsästys ei vielä ole tuottanut tulosta. "Kahtena päivänä on Suomussalmen Lohisärkän maastossa lippusiimalla metsästetty susia, mutta pyyntionnea ei ole ollut", kertoi susien metsästysluvan haltija Matti Hytönen keskiviikkoiltana.

Keskiviikkona pyynnissä oli mukana 30 - 40 miestä. Metsästystä jatketaan jälleen torstaina.

Poronhoitoalueelle on Kainuuseen myönnetty neljä suden pyyntilupaa.

Kainuun poronhoitoalueella eli Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Puolangan pohjoisosissa asustaa Hytösen arvion mukaan 15 sutta. Susien tappamia poroja on löydetty Kainuun paliskuntien alueelta satoja. (Kainuun Sanomat Verkkoliite 20.11.2003)


KAKSI SUTTA KAATUI POROMIESTEN SUSIJAHDISSA SUOMUSSALMELLA

Suomussalmen Pärsämönkankaalla ammuttiin lippusiimaan lauantaina kaksi sutta. Ensimmäinen susi kaatui puolenpäivän aikaan ja toinen iltapäivällä.

Kaatolupien haltija Matti Hytönen arvioi, että sudet olivat samoja, jotka ajoivat perjantaiaamuna poron jäihin Kiantajärven Pärsämönrannassa. Metsästäjät löysivät alueelta suden jälkiä, jotka johtivat kohti parin kilometrin päässä olevaa lauantaista ampumapaikkaa.

Pärsämönkangas sijaitsee Juntusrannantien varrella noin 30 kilometriä Suomussalmen taajamasta koilliseen. Lauantaina susia oli metsästämässä 50 miestä. Lauantaina ammutuista susista toinen oli uros ja toinen naaras.

Kainuun poronhoitoalueelle, joka käsittää Suomussalmen, Hyrynsalmen ja osan Puolankaa, on myönnetty neljä suden pyyntilupaa, joista puolet on nyt käytetty. Sudet ja muut suurpedot ovat syöneet Ylä-Kainuun paliskunnista tänä vuonna jopa satoja poroja. (Kainuun Sanomat verkkoliite 23.11.2003)


PANTASUSI NIPPE AMMUTTIIN TAIVALKOSKELLA

Radiopannoitettu susi kaadettiin Taivalkosken Jokijärvellä viime torstaina (20.11.2003). 39 kiloa painaneen urossuden ampunut Taivalkosken paliskunnan poroisäntä Tapani Luokkanen on nyreissään siitä, etteivät tutkijat vieläkään anna poromiehille tietoja susien liikkeistä.

– Meille suorastaan valehdellaan, lataa poroisäntä, joka joukkoineen jäljesti hukkaa koko viime viikon.

Kaadon jälkeen Luokkanen oli yhteydessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkijoihin, joiden mukaan pantasusia ei pitänyt olla poronhoitoalueella. Suden liikkeistä ei kuulostanut olevan tietoa, vaikka radiopannan vilkkuvien ledien perusteella se näytti olevan toiminnassa.

Suden korvaan oli Luokkasen mukaan lisäksi kiinnitetty piltta, jonka numeron perusteella oli sanottu, että otus oli jo ammuttu Joukokylässä vuonna 2000.

Haamususi oli kuitenkin kulkeutunut Jokijärven Alakylän maastoon Puhokselta. Majovasuon seudulla se oli tappanut ainakin yhden vaatimen.

Viikonlopun aikana suden tulojälkiä aiotaan seurata mahdollisten lisävahinkojen selvittämiseksi. Lehden painoon mennessä oli jälkien perusteella löydetty laaja alue, jossa susi oli hätyytellyt ja hajottanut porotokan.

Oulun lääniin myönnettyjen kahden sudenkaatoluvan haltija ja jahtipäällikkö, Paliskuntain yhdistyksen jäsen Heikki Härmä Kuusamosta on myös ihmeissään suden ilmestymisestä.

– On sovittu, että poronhoitoalueelle saapuvista pantasusista ilmoitetaan. Tällainen tapaus herättää epäilyksiä ja pahaa verta.

Härmä sai kaadetun radiopannan haltuunsa Luokkaselta. Aluksi ajatuksena oli pitää lähetin piilossa ja katsoa tuleeko kukaan sitä peräämään. Lopulta se kuitenkin päätettiin luovuttaa suoraan tutkijoille.

– Mikä tässä maksaa ja kuka koettaa pimittää tietoja, ihmettelee Härmä.

Hän on sitä mieltä, että kaikkien yhteinen etu olisi, että susien liikkeistä annettaisiin poromiehille edes kartat. Ilman niitä poromiehet saavat etsiä petojen tappamia raatoja summittaisesti pitkin metsiä. Valvontatyön vuosittaiset kustannukset nousevat korkeiksi. (Iijoki Seutu 24.11.2003)


PORONHOITOALUEEN SUSIEN SEURANNASTA

Marraskuussa vuonna 2003, RTKL:n Oulun riista- ja kalantutkimusyksikön erikoistutkija Samuli Heikkinen kertoo, että radioseurannassa olevia pantasusia ei seurata päivittäin. Pantaan sijoitettu GPS-laite kerää paikkatiedot, jotka puretaan viikoittain satelliitin kautta Skotlannissa sijaitsevalla tutkimusasemalla.

Alun perin seurannassa on ollut susia 15, mutta puolenkymmentä lähetintä on sammunut. Osa susista on Heikkisen mukaan muuttanut Venäjälle ja osa kauemmas etelään. Muutamia GPS:nsä rikkoneita eläimiä on vielä ajoittain pystytty seuraamaan VHF-radiolla, jolloin seuranta ei ole aina kattavaa.

Ilpo Kojolan kertoman mukaan poronhoitoalueella on tällä hetkellä pantasusia Suomussalmen Juntusrannassa. Näljängässä asustavan susilauman jäseniä ei ole pannoitettu. (Iijoki Seutu 24.11.2003)


SUSI KAATUI POROMIESTEN JAHDISSA SUOMUSSALMELLA

Suomussalmen Alavuokissa kaadettiin 28.11. perjantaina iltapäivästä lippusiiman avulla yksinäinen susinaaras. Jahtiin osallistui yhteensä 50 miestä. Jahti päättyi Leilin maastoon Hyrynsalmen ja Suomussalmen rajamaille.

Kainuun riistanhoitopiirin Kainuun poronhoitoalueelle myöntämistä suden pyyntiluvista on jäljellä enää yksi neljästä. Poromies Matti Hytösen mukaan sudenpyyntiin on tarkoitus hakea erikoispyyntilupia maa- ja metsätalousministeriöltä. Ylä-Kainuun poronhoitoalueella liikkuu edelleen kymmenkunta sutta. (Kainuun Sanomat verkkoliite 28.11.2003)


KUHMOSSA ASUU NOIN 10 JA VIERAILEE NOIN 20 SUTTA

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola esitteli Kuhmossa paikkakunnan petotilannetta noin kuudellekymmenelle kuhmolaiselle petoyhdysmiehelle, jotka toimittavat riistanhoitoyhdistysten kautta RKTL:lle havaintotietoja luonnossa kohtaamistaan pedoista ja niiden jäljistä.

Kojolan mukaan Kuhmossa asuu tällä hetkellä noin kymmenen sutta, ja itärajan takaa sekä naapurikunnista täällä vierailee noin 20 eläintä. Koko Venäjän Karjalan alueella susia on Kojolan mukaan noin 400 eläintä, eli noin kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Sudenpentuja kartoitettiin vuonna 2002 olleen noin 25-30 yksilöä, mutta tämän vuoden tietoja ei vielä ole ennen petoyhdysmisten raporttien laskemista. Erikoistutkija Ilpo Kojola kertoi petoyhdysmiesten koulutustilaisuudessa myös muiden petojen tämänhetkisestä tilanteesta Kuhmossa. Karhuja on Kuhmossa noin 40 eläintä, sekä ahmoja ja ilveksiä löytyy muutamia. Ilveksiä löytyy lähinnä vain kaupungin länsiosista, mutta ahmoja on myöskin rajan pinnassa. Yksi ilvespentuekin on löydetty.

Parin viime vuoden aikana kolmessa laumassa susille tehdyn ulosteanalyysin mukaan sudet syövät peuroja, mutta varsinkin syvän lumen aikana hirvi on susille huomattavasti yleisempi saalis. Hirvi on peuraa raskaampana eläimenä helpompi saalis sudelle upottavassa hangessa.

Nuoret sudet siirtyvät Kuhmosta joka suuntaan, jopa neljänsadan kilometrin päästä on löydetty Kuhmosta lähteitä yksilöitä. Pohjoiseen porohoitoalueelle lähtevät sudet eivät yleensä pääse siellä pariutumisvaihetta pidemmälle ennen ampumista, mutta muualla tilanne on valoisampi. Etelä- ja Länsi-Suomessa sudet ovat aiheuttaneet tuhoa kotieläimille. Venäjälle siirtyvien susien liikkeistä ei ole tarkkoja havaintoja, koska pannat toimivat GSM -tekniikalla, joka ei toimi kaikkialla Karjalan alueella.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on osittain siirtänyt susitutkimustaan etelämmäksi pois Kuhmosta, koska siellä elävien susien liikkeiden on huomattu suuntautuvan enemmän Länsi- ja Etelä-Suomen alueille, jotka ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia suuntia. RKTL suunnittelee pannoittavansa ensi talvena 15 uutta sutta. (Kuhmolainen 16.12.2003)


SUSI AMMUTTIIN HYRYNSALMELLA

Kainuun riistanhoitopiirin Kainuun poronhoitoalueelle myöntämät suden pyyntiluvat tulivat täyteen 19.12. perjantaina, kun Hyrynsalmella kaadettiin yksinäinen susinaaras. Lupia oli yhteensä neljä. Hakokylän Kukkurin maastoon sijoittuneeseen jahtiin osallistui yhteensä 30 miestä.

Kaatolupien haltijan Matti Hytösen mukaan Kainuun poronhoitoalueella liikkuu edelleen paljon susia. Sudenpyyntiin aiotaan hakea erikoislupia maa- ja metsätalousministeriöltä. (Kainuun Sanomat verkkoliite 19.12.2003)


SUTTA MOOTTORIKELKOIN JAHDANNEILLE POROMIEHILLE METSÄSTYSKIELTO

Rovaniemen hovioikeus kovensi Kuusamon käräjäoikeuden viidelle poromiehelle laittomasta susijahdista määräämiä rangaistuksia. Käräjäoikeus tuomitsi kaikki miehet metsästysrikoksesta, koska he olivat jahdanneet 5. tammikuuta 2002 Kärpänkylän Pukarin alueella sutta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Neljä miehistä sai 25 päiväsakkoa ja yksi 30 päiväsakkoa, koska hänen todettiin syyllistyneen myös rajavyöhykelain rikkomiseen. Käräjäoikeus ei kuitenkaan määrännyt poromiehiä metsästyskieltoon. Hovioikeus puolestaan määräsi kaikille vuoden pituisen metsästyskiellon, koska moottorikelkkojen käyttö osoitti, että miehet eivät piitanneet metsästystä koskevista säännöksistä.

Poromiesten moottorikelkoin suorittaman susijahdin tapasivat ja todensivat maastosta kaksi rajavartijaa. Heidän mukaansa moottorikelkkamiehet yrittivät kahdella moottorikelkalla ajaa suden passimiesten ammuttavaksi. (Kaleva 24.12.2003)
SUOMUSSALMEN VAHINKOSUDELLE KAATOLUPA

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi perjantaina kaatoluvan Suomusalmella alkuviikosta poroja raadelleen suden tappamiseksi.

Hossa-Irnin paliskunnan porojen ruokinta-aitauksessa alkuviikosta riehunut yksinäinen susi tappoi yhdeksän ja raateli lisäksi 15 poroa, jotka jouduttiin kaikki lopettamaan.

Ministeriön myöntämä lupa on voimassa tammikuun 26. päivään saakka Suomussalmen kunnan alueella.

Sudenmetsästyksessä yleensä tarvittavan lippusiiman vetämisessä saa käyttää lupaehtojen mukaan apuna moottorikelkkaa.

Lupa ei oikeuta ampumaan sutta luonnonsuojelualueella. (Kaleva.plus 10.1.2003)


SUOMUSSALMEN VAHINKOSUSI KAADETTIIN

Suomussalmella puolitoista viikkoa sitten poroaitauksessa riehunut susi ammuttiin jahdissa perjantaina 17.1. Susi palasi rajan takaa Liejukankaan poroaidan läheisyydessa olevalle kaatopaikalle. Matkan varrella se joutui poromiesten passiin - Liejupuron varressa noin puolen kilometrin päässä poroaitauksesta, susi ammuttiin kyseisenä perjantaina klo 14 aikaan. Susi oli uros ja painoi 52 kg.

Jahdin johtaja Leo Juntunen on sitä mieltä, että kysymyksessä on sataprosenttisesti sama eläin, joka tappoi yhdeksän ja raateli lopetuskuntoon 15 muuta Hossa-Irnin poronomistajien poroa Liejukankaan aidassa viime viikolla tiistain vastaisena yönä.

Susi oli tuolloin mennyt rajan taakse, mutta poromiesten havaintojen mukaan yrittänyt monta kertaa tulla rajavyöhykkeen poroaidasta takaisin, kunnes Juntunen kävi hiukan raottamassa rajamiesten porttia ja susi tuli sen kautta.

Talven aikana Kainuussa on nyt ammuttu kaikkiaan neljä sutta, sillä viime vuoden puolella Kainuun riistanhoitopiiri myönsi luvat kolmen suden tappamiseen. Kaksi niistä saatiin Hallan ja yksi Näljängän paliskunnan alueella. (Kainuun Sanomat verkkoliite 18.1.2003)


SUSI LIIKKUU KEMISSÄ

Kohtalaisen isokokoinen susi vieraili Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla varhain perjantaiaamuna. Eläimen huomasi tehtaalle puuta tuonut rekkakuski, joka ilmoitti havainnostaan puutavaran vastaanotossa vuorossa olleelle työntekijälle. Myös valvontakamerat tallensivat yöllisen vieraan nauhalle.

Puutavaran vastaanotossa työskentelevä Ari Kullaa näki rauhallisesti käyttäytyneen pedon muutaman kymmenen metrin päästä.

- Havaitsin suden seisovan noin sadan metrin päässä aidan vieressä. Kun eläin ei päässyt aidalta poispäin, lähti se tulemaan minua kohti. Nousin varalta mittaustelineen portaille, mutta susi kääntyi noin 40 metrin päässä ja poistui tehtaan alueelta.

- Susi oli suuren laikan kokoinen, noin 70 senttiä korkea, komea eläin. Se ei käyttäytynyt hyökkäävästi, vaan meni omaa jolkotustaan.

Myös riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö sekä Kemin poliisi ovat vahvistaneet, että kyseessä oli susi. Eläin on todennäköisesti sama, joka havaittiin viikko sitten Ristikankaan alueella.

Viranomaisten mukaan yleisöllä ei ole aihetta paniikkiin asutuksen lähistöllä liikkuvan pedon vuoksi. Pihakoiria on kuitenkin hyvä pitää tavanomaista tarkemmin silmällä. (Pohjolan Sanomat 25.1.2003)


PANTASUSI AMMUTTIIN RUOTSISSA

Ruotsissa salakaataja ampui radiopannoitetun suden tammikuun lopussa. Susi ehti kantaa radiopantaa kaulassaan vain pari vuorokautta, kun se jo mitä ilmeisimmin ammuttiin. Ruotsin poliisi olettaa suden tulleen ammutuksi, ja tutkii tapahtunutta rikosta.

Perjantaina klo 17 aikaan vapautettiin radiopannoitettu susi luontoon, Flåsjönissä, joka sijaitsee Börtnanin itäpuolella. Lauantaina radiosignaalit, jotka vastaanotettiin suden kaulapannasta, osoittivat sen liikkuvan kohti itää ja olevan noin kuuden kilometrin etäisyydellä. Sunnuntaina havaittiin, että jotakin oli vialla - sillä kaulapanta lähettimineen oli ollut pitkän aikaa ihan liikkumattomana samalla paikalla. Maanantaina kaulapanta löydettiin Ljunganin pohjasta, viiden metrin syvyydestä. Sudesta ei paikalla näkynyt merkkiäkään. (De5Stora 31.1.2003)

Flåsjövargens sändare hittad
Vargen hann bära radiosändaren högst två dygn. I går hittades det avskurna halsbandet i Ljungan. Vargen är troligen död och polisen misstänker grovt jaktbrott. Länsstyrelsen är kritisk mot Naturvårdsverket som inte godkände skyddsjakt.

I fredags mitt på dagen försågs vargen med en radiosändare. Det var vid Flåsjön öster om Börtnan. Vargen lämnades där klockan 17.00 på fredagskvällen. På lördagen pejlade länsstyrelsen in vargen - då rörde den sig österut och befann sig ungefär sex kilometer från märkplatsen. På söndagen upptäckte man att någonting var fel. Vargspanarna fick in en så kallad mortalitetssignal. En sådan signal avges när sändaren har legat still en längre tid. På måndagen konstaterade man att sändaren låg på botten av Ljungan. Då visste man inte om det bara var halsbandet, eller om också vargen låg där på botten. Först i går fick man tag i dykare som kunde gå ned och söka. Man hittade ingen varg, men halsbandet låg på fem meters djup, avskuret med ett vasst föremål. Polisen misstänker därför att någon har dödat vargen. Brottsrubriceringen är grovt jaktbrott, något som kan ge fängelse i minst sex månader och max fyra år.

Halsbandet har skickats till SKL, Statens kriminaltekniska laboratorium, för undersökning. Det kan finnas spår av DNA på det. Polisen kommer också försöka att hitta kroppen. Men det blir svårt. - Det är ett stort område att söka på och den kan vara bortförd, säger Andrew Sörensson. Mer har inte polisen att gå på. Under måndagen snöade det en halvmeter, så det går inte att finna några spår. Andrew Sörensson säger att man inte har några teorier om vem som dödat vargen. Men han är medveten om att misstankar kan komma att riktas mot samebyn. - Givetvis tänker många i de banorna, men man måste vara försiktig med sådana spekulationer. Det finns många olika intressenter som kan vilja få bort vargen, säger Andrew Sörensson.

Östersunds-Posten 2003-01-23 , Januari 2003

SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA

Etelä-Karjalan pohjoisosaan myönnetyt kaksi sudenkaatolupaa on nyt käytetty. Toinen susi ammuttiin aiemmin Ruokolahdella, toinen kaatui viikko sitten sunnuntaina Parikkalan Tyrjällä. Jo pidemmän aikaa metsästäjät olivat seuranneet neljän suden liikkeitä kuutostien itäpuolisella alueella Parikkalan taajaman tuntumassa, Siikalahden, Kaukolan niemen ja Tyrjän suunnalla. Viikko sitten sunnuntaina ammuttu nuori urossusi painoi 41 kiloa ja säkäkorkeudeksi eläimelle mitattiin 69 senttiä. Käpälän leveydeksi mitattiin 8 senttiä ja pituudeksi 11.5 senttiä. Susi lähetettiin tutkittavaksi Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitokselle Taivalkoskelle. (Parikkalan Sanomat 27.1.2003)


PYHÄJOEN SUSILAUMA PANNOITETAAN KEVÄÄN KULUESSA

Pyhäjoelle kotiutunut kuuden suden lauma pääsee kevättalvella tarkkaan seurantaan, kun tutkijat yrittävät asettaa GPS- ja GSM-pannat ainakin kahdelle lauman jäsenelle. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti, minne nuoret sudet lähtevät. "Mielenkiintoisinta on nähdä, lähtevätkö ne pohjoiseen, etelään vai itään. Länteen ne tuskin lähtevät, sillä vastaan tulee meri. Sitä susi ei ylitä, kun ei ole tietoa, mitä vastapuolella löytyy", kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola.

Hän arvelee, että susia päästään pannoittamaan aikaisintaan helmikuun lopussa. "Ne ajetaan kiinni luultavasti kopterilla. Itä-Suomessa, jossa on paljon lunta, niitä saadaan kiinni myös moottorikelkoilla. Sudet pyydystetään laatikoihin, nukutetaan ja pannoitetaan", Kojola kuvailee.

Toistaiseksi Pyhäjoen ja Vihannin välillä majailevat sudet ovat ainoastaan paikallisen yhteyshenkilön väljässä seurannassa. Pannoituksen jälkeen susien liikkeitä voidaan seurata tarkkaan GPS:n tai jopa GSM-verkon avulla.

Ilpo Kojola vakuuttaa, ettei Suomen läntisin susilauma aiheuta ihmisille harmia. "Ne elävät hirvillä, jotka ovatkin suden pääravintoa. Niitä ei tarvitse pelätä, sillä ne liikkuvat täysin omissa oloissaan", Kojola kertoo.

Pyhäjoen lauma aiheutti hälyä, kun sen asettumisesta seudulle alettiin saada havaintoja. Susien reviirin ydinalue on kuitenkin asumatonta korpea. Ne liikkuvat toki paljon, ja ovatkin ohikulkumatkallaan kävelleet yksittäisten pihamaiden poikki.

Susien reviiriltä on silti 20 tai 30 kilometrin matka lähimpään taajamaan. Raahesta käsin reviiri sijaitsee reilusti koilliseen ja Oulusta reviirille tulee matkaa noin 100 kilometriä.

Tutkijoiden pannoittamista susista elossa on 12 yksilöä. Lähes kaikki Suomen sudet elävät itärajan lähellä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. (Kalevaplus. Aku Ahlholm 14.1.2003)


SUSIA KOTKAN SUUNNALLA

Suden mahdolliselle käynnille Sapokassa ei saatu varmistusta.

Varmoja havaintoja sen sijaan on joulun tienoilla Ylänummen ja Hurukselan välillä liikkuneesta sudesta ja Pyhtäältä Kotkaan pari viikkoa sitten tulleesta 2-3 suden laumasta.

Olisikohan se ollut mahdollisesti susi, Kotkan Katariinassa asuva Olavi Hietala pohtii maanantain ja tiistain välisenä yönä näkemäänsä otusta. Hän oli ulkoiluttamassa koiraansa klo 1.00 yöllä ja juuri palaamassa Tammikadulla sijaitsevaan asuntoonsa, kun hän näki jonkin liikkuvan Sapokan vesipuiston Tammikadun puoleisessa päässä.
- Tumma eläin juoksi hurjaa vauhtia tuota rinnettä ylös, hän näyttää Meriniemen suuntaan.
- Silhuetti näkyi matalana ja häntä oli pitkänä, ketuksi se näytti liian isolta, eikä koira juokse niin kovaa.
Kymin-Karhulan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja ja petoyhdyshenkilö Esa Raki tuli tiistaina aamupäivällä etsimään mahdollisia jälkiä. Polut ovat tiukkaan tallatut, sillä lunta ei ole tullut vähään aikaan.
- Jälkien perusteella ei varmistusta voi saada, hän toteaa hetken maastoa tutkittuaan.
Susi liikkuu yleensä teitä ja polkuja pitkin. Rinteen toiselta puolelta jälkiä taas ei voi löytää, koska tuuli on tuiskuttanut sinne lunta. Onko kuitenkin mahdollista, että Sapokassa on liikkunut susi?
- En pidä mahdottomana, että se olisi ollut susi, mutta on todennäköistä, että se ei ollut. Viikko sitten tuli ilmoitus susihavannoista Mansikkalahden jäältä.

Kotkassa on tehty tänä talvena 100% varmojakin susihavaintoja. Mikään outo eläin se ei Kotkassa ole. Joulun tienoilla susi liikkui Ylänummen ja Hurukselan välisessä maastossa. Muutama viikko sitten 2-3 suden lauma tuli Pyhtäältä Kotkaan ja jatkoi matkaa Kymijoen länsipuolta pohjoiseen. Pari vuotta sitten susi tuli jäätä pitkin Kaarniemeen ja jatkoi matkaa Marinkylään, missä sen tiedetään syöneen kissan. Viikon retken jälkeen susi palasi samoja jälkiä pitkin jäälle.

Kaksi kaatolupaa liian vähän.

Kymen riistanhoitopiirille on maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt tälle metsästyskaudelle kaksi suden kaatolupaa. Ne käytetään koilliskulmalla, missä on eniten susia piirin alueella.

"Peto mikä peto"

Epäillystä susihavannoista voi ilmoittaa petoyhdyshenkilölle, joita on kaikilla riistanhoitoyhdistyksillä. Onko susi vaarallinen?
- Peto mikä peto, Raki vastaa.
Susien pääravintona oavt niiden laumana liikkuessa hirvieläimet. Yksinäinen susi joutuu tyytymään pienempiin eläimiin. Mitään roskisdyykkareita eivät asutuskeskuksissa liikkuvat sudet ole. Susi ei yleensä viihdy kauan samassa paikassa. Ns. asutuskeskussusista viimeksi julkisuuteen nousi Kemissä Veitsiluodon tahtaan pihalla vieraillut yksilö.
- Susia on riistanhoitopiirin alueella 20-30. Susikanta on tällä hetkellä jo niin iso, että metsästyslupia tarvittaisiin enemmän, Raki toteaa. Erikseen voi asutuskeskuksissa liikkuvista ja vaarallisiksi todetuista susista tappoluvan myöntää poliisipäällikkö. (Kymen Sanomat 5.2.2003)


SUSI YLIAJETTIIN SOTKAMOSSA

Loukkaantunut susi jouduttiin lopettamaan Sotkamossa.

Takajaloistaan loukkaantunut naarassusi löydettiin Nurmestieltä Sotkamon Maaselästä varhain torstaiaamuna. Poliisi epäilee, että susi oli jäänyt auton alle. Ohikulkija huomasi eläimen tiellä hieman ennen kello puoli seitsemää aamulla ja ilmoitti asiasta poliisille.

Suden takajalat olivat halvaantuneet, joten eläin jouduttiin lopettamaan. Tapahtumapaikalla havaittiin raahautumisjälkiä.

Suden jääminen auton alle on poliisin mukaan seudulla harvinaista. Poliisi tutkii tapausta ja toivoo vihjeitä mahdollisesta yliajajasta. (Kalevaplus 14.2.2003)


MERIJÄRVEN SUDELLE EI ANNETTU KAATOLUPAA

Pohjois-Pohjanmaalla Merijärvellä lampaita raadelleelle sudelle ei ole myönnetty kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee kielteistä päätöstään muun muassa sillä, että susi on metsästyslainsäädännössä täysin rauhoitettu riistaeläin.

Suden rauhoituksesta voidaan poiketa tietyillä perusteilla. Ministeriö päätyi kuitenkin tällä kertaa siihen, että vielä ei ole edellytyksiä metsästyksen sallimiseksi Merijärven tapauksessa, kertoi ylitarkastaja Sauli Härkönen.

Susi raateli runsas viikko sitten hengiltä kahdeksan lammasta Merijärven Vitoperällä sijaitsevasta lampolasta.

Härkönen myöntää että tapaus on läntisessä Suomessa harvinainen, muttei valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Itä- Suomessa niitä on sattunut aiemminkin.

Susikanta saisi levittäytyä myös läntiseen Suomeen

Ministeriön tavoitteena susikannan kehittämisessä on, että susi levittäytyisi myös läntiseen Suomeen ja että kanta kasvaisi.

"Nythän ensimmäisiä etappeja on Merijärven ja Raahen suunnalla", Härkönen totesi.

Suomessa on tällä haavaa 130-140 sutta. Raahen seudulla liikkuu radiolähetinseurannassa oleva susilauma ja tämä yksinäinen, lampaat raadellut susi.

Laumassa liikkuu puolenkymmentä sutta. Ensimmäisten arvioiden mukaan myös lampolassa olisi vieraillut useampi susi.

Tänä talvena on paljon lunta. Se on yksinäisen suden kannalta hankalaa. Ruoka hankitaan sieltä, mistä se helpoiten saadaan. Tällä kertaa paikka sattui olemaan Vitoperän lampola.

Susilauma asettautuu usein omalle reviirilleen

Ministeriön kanta Merijärven suden kaatoon ei ole ehdoton.

"Jos tilanne muuttuu jollakin tavalla olennaisesti, niin huomenna ratkaisu voi olla jo täysin toisenlainen", Härkönen arvioi.

Yksinäiselle sudelle on Härkösen mukaan tyypillistä, että se liikkuu varsin laajasti ja etsii omaa aluettaan. Laumassa susi asettautuu helposti reviirilleen.

Suden aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista. Kaatolupaa Merijärven sudelle haki paikallinen metsästysseura. (Kalevaplus 5.3.2003)


MERIJÄRVEN SUDELLE TAPPOTUOMIO

Maa- ja metsätalousministeriöstä annettiin 12.3. kaatolupa Merijärven sudelle. Keskiviikkona tappotuomion saaneen suden pyyntiin ei päästy Merijärvellä vielä torstaina, sillä susi oleilee maa- ja metsätalousministeriön myöntämässä tappoluvassa määritellyn pyyntialueen ulkopuolella.

Suden on havaittu liikkuneen keskiviikon ja torstain välisenä yönä Pyhäjoen Pirttikoskelle, 5-6 kilometrin päähän Merijärven Ylipään kylän Vitoperällä sijaitsevasta lampolasta, missä se pari viikkoa sitten raateli hengiltä kahdeksan lammasta.

Merijärven metsästäjät aloittivat torstaina valmistelut silta varalta, että susi palaa alueelle. (Kalevaplus perjantaina 14.3.2003)


MILLA ON KADONNUT

Susitutkijat etsivät maanantaina Pyhäjoen Palosaaren alueelle aikanaan asettunutta pantasusi Millaa lentokoneella.

Viimeisin havainto Millasta tehtiin juuri kolmisen viikkoa sitten, kun susi hyökkäsi lampolaan Merijärvellä. Tuolloin pantasusi oli 25 kilometrin päässä lampolasta.

RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen sanoo, että jos Millaa ei lentoetsinnöilläkään löydetä, niin silloin sitä ei todennäköisesti enää olekaan. Tällöin joudutaan Ronkaisen mukaan väkisinkin kääntämään ajatukset siihen suuntaan, että tappajasusi voi sittenkin olla lähtöisin Millan laumasta.

"Jos laumalle on tapahtunut jotakin, niin silloin pennut ovat hajallaan ja on olemassa se vaara, että ne käyttäytyvät juuri näin ja tulevat pihoille, koska ne eivät vielä pysty saalistamaan luonnossa. Tällainen esimerkki meillä on muun muassa Kuhmosta", kertoo Ronkainen.

Yksinäinen susi voi liikkua varsin laajalla alueella. Sen sijaan laumaan kuuluva susi pysyy aika hyvin lauman reviirillä. "Normaalisti pennut ovat vielä tähän aikaan laumassa, mutta jos ne ovat hajallaan, niin sitten ne ovat ihan pallo hukassa. Nyt on jännä nähdä, löytyykö pannoitettu susi. Jos Milla löytyy ja vielä uroskin löytyy, niin sitten kaikki on siltä osin kunnossa", tutkimusmestari Ronkainen sanoo.

Merijärven susi raateli ilmeisesti myös Vihannissa

Sonnivasikan Vihannin Alpuassa kuolleeksi raadellut susi on ollut mitä todennäköisimmin sama yksilö, joka helmikuun lopulla raateli hengiltä kahdeksan lammasta Merijärven Ylipään kylän Vitoperällä. Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) sanoo suden käyttäytymistavan viittaavan vahvasti siihen, että kyseessä on ollut sama susi. "Täyttä varmuutta tuskin koskaan saadaan, mutta aika ilmeiseltä vaikuttaa, että kyse on samasta sudesta. Vitoperän ja Alpuan välillä on matkaa noin 20 kilometriä, mikä on vain noin päivämatka sudelle. Matka voisi olla paljon pitempikin, ja silti olisi täysin mahdollista, että asialla on ollut sama susi", toteaa Kojola. (Kalevaplus 18.3.2003)


MERIJÄRVI JA VIHANTI

Poliisi ei lähde susijahtiin

Poliisilla on oikeus lopettaa susi, jos siitä on vaaraa ihmiselle tai omaisuudelle. Valtuus koskee kuitenkin päällä olevaa selvää tilannetta, korostavat Raahen ja Ylivieskan poliisipäälliköt torstaina julkaisemassaan kannanotossa.

Raahen poliisipäällikkö Timo Saarela ja Ylivieskan poliisipäällikön sijainen rikoskomisario Raimo Ollila ottavat lausunnossaan kantaa eläintieteen tohtori, kansanedustaja Erkki "Susi" Pulliaisen (vihr.) kannanottoon, joka julkaistiin Kalevassa torstaina.

Pulliainenhan vaati poliisipäälliköitä reagoimaan nopeasti Merijärven ja Vihannin kaltaisissa tapauksissa, joissa susi tunkeutui karjasuojaan ja raateli kotieläimiä kuoliaaksi. Pulliaisen mukaan tällaisissa tapauksissa pitäisi käyttää poliisille suotua harkintavaltaa suden lopettamiseksi nopeasti.

Vihannissa viime viikonvaihteessa vasikan tappaneen suden kaatolupahakemus, joka jätettiin alkuviikolla, on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön syynissä. Ylitarkastaja Sami Niemen kertoman mukaan päätös on odotettavissa aikaisintaan ensi maanantaina.

Pakkotilanteessa voi toimia

Poliisin toimivallasta tällaisissa tilanteissa on säädetty poliisilaissa. Sen mukaan poliisilla on oikeus lopettaa eläin, kun se aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle.

Raahen ja Ylivieskan poliisipäälliköt myöntävät suden aiheuttaneen vahinkoa kotieläimille, mikä voidaan katsoa poliisilaissa tarkoitetuksi omaisuudeksi. Onko kysymyksessä huomattava vahinko, onkin poliisipoliisipäälliköiden mielestä tulkinnanvaraista. Sen sijaan vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ei näissä tapauksissa ole tullut ilmi.

Poliisilain mukainen toimivaltuus on tarkoitettu sillä hetkellä tapahtuvaan selvään tilanteeseen. Poliisipäälliköt huomauttavat, ettei kummassakaan tapauksessa tilanne ollut enää päällä tapausten tultua poliisin tietoon. "Toisaalta, jos tilanne on juuri meneillään, jokaisella on määrätty toimimismahdollisuus pakkotilasäännösten nojalla", poliisipäälliköt muistuttavat.

"Pakkotila on vastaava kuin hätävarjelu", Timo Saarela kertoo. Jos voidaan katsoa, että ihminen on toiminut pakkotilassa pelastaakseen ihmisiä tai omaisuutta ja tekee sellaisen teon, joka muuten on rangaistava, voi selvitä teosta ilman rangaistusta.

Merijärven ja Vihannin kaltaisissa tilanteissa tämä voi Saarelan mukaan toimia niin, että jos ihminen huomaa suden lampaan kimpussa, hän voi ampua suden siihen paikkaan estääkseen sitä tekemästä suurempaa tuhoa. Poliisipäälliköt huomauttavat, että poliisilaissa ei ole säädetty poliisille toimivaltaa tappo- tai metsästysluvan antamiseen. Siinä tapauksessa, että tilanne on juuri meneillään, tulisi ottaa yhteyttä poliisin hätänumeroon 10022. (Kaleva.plus - Ilkka Lappalainen 21.3.2003)


SUDET VAELTAVAT ITÄRAJALLA

Maaliskuun viimeisellä viikolla on havaittu poikkeuksellisten suuurten susilaumojen vaeltavan Venäjän Karjalasta kohti Suomea! Rajavartiolaitoksen eri havaintopisteistä on laskettu viime päivinä jopa yli sadan suden siirtyneen rajalinjan ylitse Suomen puolelle. Syytä susien massavaellukseen ei tiedetä, mutta asiantuntijoitten mukaan hirvikanta Venäjän puolella on kuluneena talvena romahtanut - ja saaliseläinten puute saa nälkäiset sudet liikkeelle. Mitään syytä paniikkiin ei viranomaisten mukaan kuitenkaan ole, sillä rajavartiolaitoksen helikopterit seuraavat kärjessä jolkottavia susia kaiken aikaa. Ihmisiä kehotetaan kuitenkin öiseen aikaan sulkemaan karjasuojat huolellisesti - ja koirat on syytä ottaa sisälle suojaan.

Eniten susia on nähty tämän vaelluksen kuluessa Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. Paikkakunnille on saapunut myös runsaasti ihmisiä muualta siinä toivossa, että he näkisivät suden. Esimerkiksi Kiihtelysvaaran kunnanjohtajan mukaan susivaellus näkyy jo koko kunnan palveluelinkeino-toimen ja kaupankäynnin piristymisenä. (Kiihtelysvaaran PT-S 1.4.2003 - tämä juttu oli aprillia!;)


VIHANNIN SUDELLE EI KAATOLUPAA

Vihannissa maaliskuussa vasikan raadelleelle sudelle ei ole myönnetty vieläkään kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ratkaisua ei ole tehty, koska hakemusalueelta ei ole susihavaintoja tapahtuman jälkeen. "Vihannin lähellä nähtiin keskiviikkona kolme sutta, mutta ne eivät olleet hakemusalueella. Mikäli susia alueella nähdään, kaatolupa pystytään myöntämään vaikka välittömästi", ylitarkastaja Sauli Härkönen kertoi.

Susi on tappanut kotieläimiä Pohjois-Pohjanmaalla kaksi kertaa tämän vuoden puolella. Helmikuussa susi raateli hengiltä kahdeksan lammasta Merijärvellä.

Tuhotyöt saattavat olla saman eläimen tekosia. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.

Merijärvelle maaliskuussa myönnetty kaatolupa umpeutui kuun vaihteessa, eikä suden jäljille päästy siihen mennessä. Paikallinen metsästysseura ei ole uusinut hakemustaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) pyrkii nyt selvittämään alueen susien liikehdintää.

Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan Merijärven ja Vihannin ympäristössä liikkunut pantasusi Milla pyritään paikallistamaan ilmatähystyksellä ensi viikolla. Näin päästäisiin myös muiden susien jäljille, mikäli lauma ei ole hajonnut.

Susia pyritään seuraamaan myös jälkien avulla, tosin hankikelillä se on lähes mahdotonta. "Sudet pääsevät liikkumaan hangella vaivattomasti, joten ne voivat siirtyä yhdessä yössä pitkällekin. Tämä selittää sen, että samoja susia nähdään helposti peräkkäisinä päivinä eri puolilla."

Kojolan mukaan ei ole poissuljettua, että susi tai sudet yrittäisivät saalistaa kotieläimiä jatkossakin. "Susi tarvitsee ravintoa, ja jos se ei löydä sitä luonnosta, se hakee sitä jostakin muualta."

Suomessa on tällä haavaa 130-140 sutta. Merijärven ja Vihannin alueella oli RKTL:n helmikuisen selvityksen mukaan seitsemän sutta. (Kaleva.plus 5.4..2003)


SUSIPARI LIIKKEELLÄ ORIMATTILASSA

Ilvesten lisäksi Orimattilassa liikkuu jälleen myös susia. Juha Kilpinen teki yksinään liikkuneesta eläimestä selkeän havainnon Virenojan Myllykulmalla keskiviikkona kello 15:n aikoihin. Susihavaintoa tarkistamaan lähteneet Markku Ahonen ja Manu Perikangas löysivät kuitenkin alueelta kahdet jäljet, joista toiset olivat riistamiesten mukaan varsin isokokoiset. Ahosen ja Perikankaan arvion mukaan alueella on liikkunut todennäköisesti iso uros sekä emosusi.

Myös Mallusjoen ja Kanteleen välisellä alueella havaittiin keskiviikkona yhdet jäljet. Kyseessä on saattanut olla jompi kumpi Virenojalla liikkuneista eläimistä.

Orimattilan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Oksanen sanoo saaneensa hermostuneilta vanhemmilta useampia tiedusteluja lasten koulumatkan turvallisuudesta. - "Minusta vaara ei nyt valoisaan aikaan ole kovin suuri. Tietty varovaisuus pitää tietysti olla, kun ollaan tekemisissä petoeläinten kanssa. Suin päin ei pidä mennä lähelle", arvioi Oksanen. (Eteläsuomen Sanomat 11.4.2003)


RUOTSISSA SUOMEN JOHN-SUSI KATOSI

Taannoin ilmaantui Ruotsin puolelle Suomesta susi, joka radiopannoitettiin ja jolle annettiin nimeksi John. Tätä sutta seurailtiin Ruotsissa tavattoman tarkoin ja se herätti runsaasti keskusteluja sikäläisessä mediassa. Suteen asetettiin suuria toiveita, sillä sen odotettiin tuovan uutta tervettä verta Ruotsin pieneen ja sisäsiittoiseen susikantaan. 7. päivänä huhtikuuta vaikeni Johnin radiopanta, kaikki yhteydet siihen katosivat ja Karina Lövgren lääninhallituksesta Jokkmokk'issa otaksuu, että susi on kuollut. Tutkimukset ja etsinnät Johnin tapauksessa jatkuvat. Jämtlannissa katosi aiemmin tänä vuonna pannoitettu susi - siitä jäi jäljelle vain maastosta löydetty, puukolla poikkileikattu panta. (De5Stora 15.4.2003)


MILLAN KOHTALO?!

Onko Milla-susi tapettu? Luonto-Liiton Susiryhmä jätti poliisille tutkintapyynnön.

Luonto-Liiton Susiryhmä on tänään jättänyt Millan tapauksesta Raahen kihlakunnan poliisilaitokselle tutkintapyynnön, jossa vaaditaan Millan kohtalon selvittämistä perusteellisesti ja mahdollisten syyllisten rankaisemista.

Millasta on saatu viimeinen radiosignaali tämän vuoden maaliskuun alussa. Asiantuntijoiden mukaan on epätavallista, että hyvin toimiva radiopanta lakkaisi yhtäkkiä lähettämästä signaalia. Mikäli Millan radiopanta ei ole mennyt epäkuntoon, on pelottavan todennäköistä, että Milla on laittomasti tapettu ja sen panta hävitetty.

Kesällä 2002 Pohjois-Pohjanmaalla eli pitkästä aikaa lisääntyvä susipari. Parin naaras oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pannoitettu tutkimussusi Milla. Millan lauma on koko olemassaolonsa ajan herättänyt paljon keskustelua Pohjois-Pohjanmaalla. Kuluneena vuonna julkisuuteen tulleet asenteet susia kohtaan ovat olleet huolestuttavan negatiivisia.

"Susilaumojen salaperäinen häviäminen Länsi-Suomessa estää kestävän susikannan muodostumista alueelle ja hautaa toiveet suden tasaisemmasta levittäytymisestä ympäri Suomen", toteaa Luonto-Liiton Susiryhmän puheenjohtaja Outi Ovaskainen. "Tämä tiukentaa suden suojelun aihetta Itä-Suomessa, lajin ainoalla pysyvällä elinalueella", Ovaskainen jatkaa.

Suomessa susi on erittäin uhanalainen. Kannan suuruudeksi on arvioitu 130-150 yksilöä. Suden laiton tappaminen on metsästysrikos. (Luontoliiton Susiryhmän tiedote 15.5.2003)


SUOMEN KENNELLITTO HUOLISSAAN SUSIVAARASTA

Suomen Kennelliitossa ollaan huolissaan Suomen susista ja niiden aiheuttamista pelko- ja vaaratilanteista. Maa- ja metsätalousministeriö on 18.2.2003 päivätyssä kirjeessään pyytänyt Kennelliitolta lausuntoa niistä tavoitteista, joita liitolla on Suomen susikantojen kehittämiseksi ja hoitamiseksi. Kennelliiton hallitus on jo 14.6.2001 ottanut kantaa suurpetopolitiikkaan ja lausunut susista seuraavaa: "Suomen Kennelliitto on huolissaan suurpetojen, erityisesti susien, aiheuttamasta vaara- ja pelkotilasta, jota ihmiset tuntevat susitihentymien alueilla". Tällä hetkellä Kennelliiton nimeämä työryhmä muotoilee MMM:n pyynnön mukaisesti uutta lausuntoa maamme susitilanteesta. (Koiramme 6/2003)

TAPETTU SUSI LÖYTYI PYHÄJOELTA

Pyhäjoen Hankikiven rannasta löytyi perjantaina iltapäivällä kuollut susi. Suden löysivät rannalla olleet lapset, jotka huomasivat rantavesistössä kelluvan eläimen ja vetivät sen rantaan ennen poliisin saapumista paikalle. Urossuden lantion etupuolelle ja eturuumiin ympärille oli kierretty sininen ohuehko köysi. Lisäksi suden etujaloissa oli pätkä valkoista vetoliinaa. Susi oli ollut vedessä jo pidemmän aikaa sillä eläimen kallosta oli nahka kuoriutunut suurimmalta osin pois. Lisäksi karvaa oli lähtenyt pois isoilta alueilta vasemmasta kyljestä ja etujalasta.

Suden kuolinsyystä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Eläin kuljetettiin tutkittavaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskukseen, jossa kuolinsyy selvitetään.

Raahen poliisi tutkii tapausta luonnonsuojelu- ja metsästysrikoksena. Suden taposta voi joutua maksamaan korvauksia 840-1 680 euroa. Susi on rauhoitettu eläin aina poronhoitoalueen ulkopuolella. (Kaleva.plus 14.6.2003)

TAPETTU SUSI OLI MILLAN KUMPPANI - MYÖS MILLA ILMEISESTI TAPETTU

Tapettu susi ehkä pantasusi Millan kumppani!

Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjoelta tapettuna löytynyt urossusi oli luultavasti kadoksissa olevan pantasusi Millan kumppani. "Pyhäjoen yksilö oli erittäin kookas ja normaalia vaaleampi. Tämä viittaa siihen, että uros oli sama, joka pariutui ja muodosti perhelauman Millan kanssa", kertoo erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Susi vietiin maanantaina Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle Ouluun, missä sen tarkka kuolinsyy pyritään selvittämään. Sen jälkeen RKTL määrittelee eläimen iän, jolloin saadaan varmistus siitä, oliko susi Millan kumppani.

Tapettu susi löytyi perjantaina Pyhäjoen Hanhikiven rannasta. Suden ympärille oli kiedottu sinistä köyttä, ja sen etujaloissa oli valkoista vetoliinaa.

Raahen poliisi epäilee, että myös Milla-susi on tapettu laittomasti. Radiopannoitetusta sudesta ei ole saatu signaalia maaliskuun jälkeen.

Susi on poronhoitoalueella aina rauhoitettu. Sen taposta voi joutua maksamaan korvauksia 840-1680 euroa. (Kaleva 16.6.2003)

MISKA-SUSI VAELSI POHJOIS-POHJANMAALLE

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantasusi on vaeltanut toukokuussa Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulle. Miskaksi ristitty tutkimussusi lähti Sotkamosta 15. toukokuuta ja saavutti Perämeren rannat 25. toukokuuta. Miska on vuoden ikäinen uros ja se kantaa GSM-pantaa, joka antaa paikannuksen neljän tunnin välein. Tiheä paikannus paljasti RKTL:n tutkijoille varsin tarkkaan vaellusreitin. Uros vaelsi noin 200 kilometrin matkan.

"Itä-Suomessa on usean lauman muodostama lisääntymisalue, josta näitä nuoria susia lähtee", Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola sanoo.

Kyseessä on siis normaali, toimivaan susipopulaatioon kuuluva ilmiö. Miskan vaellusmatka ja vaelluksen ajankohta ovat Kojolan mukaan hyvin tyypillisiä. Kojola tosin toteaa, että Miska saattaa lähteä vielä liikkeelle ja taittaa matkaa vaikka toisen mokoman. "Ainakin ruotsalaiset toivovat saavansa susikantaansa täydennystä", Kojola sanoo.

GSM-panta voidaan ohjelmoida antamaan signaalia tiheämminkin kuin neljän tunnin välein, ja satelliitin kautta sijainti tulee suoraan tutkijoiden tietokoneelle. Miskaa pystytään siis tarvittaessa seuraamaan hyvin tehokkaasti. (Kaleva.plus 11.6.2003)

MILLA LÖYDETTIIN TAPETTUNA PYHÄJOELTA

Pitkään kadoksissa ollut pantasusi Milla on löytynyt tapettuna rantavedestä Pyhäjoelta Pohjois-Pohjanmaalta. Naarassutta on mitä ilmeisimmin ensin ammuttu ja sen jälkeen se on heitetty mereen.

Susi löydettiin keskiviikkona. Jo torstaina varmistui, että kyseessä on kaivattu Milla-susi.

Viikko sitten Hanhikiven rantavedestä löydettiin tapettuna urossusi, joka on varmistunut Millan kumppaniksi. Uros kellui vedessä noin viisi kilometriä Millan löytöpaikalta pohjoiseen.

Kummankin suden ympärille oli kiedottu sinistä köyttä, ja niiden etujaloissa oli valkoista vetoliinaa.

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tutkimukset ovat varmistaneet, että urossusi oli ammuttu kuoliaaksi. Millan kuolinsyy vahvistuu myöhemmin.

Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo, että Milla pannoitettiin Sotkamossa maaliskuussa 2000. Noin vuoden ikäisenä se lähti synnyinreviiriltään ja pitkän katkoksen jälkeen siihen saatiin yhteys Pyhäjoen ja Vihannin väliseltä alueelta. Tuolloin Millalla oli jo kumppani ja myöhemmin myös neljä tai viisi pentua.

Pariskunnasta saatiin viimeinen varma havainto viime maaliskuussa. Sen jälkeen Millan signaali kaikkosi ja samalla hävisi myös suurijälkinen urossusi.

Kojolan mukaan Milla pesi Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen länsiosissa, jossa sudet eivät ole pesineet yli sataan vuoteen.

Poliisi tutkii tapauksia luonnonsuojelu- ja metsästysrikoksina. Susi on aina rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella.

Poliisi vetoaa yleisöön rikosten selvittämiseksi. Susien kohtaloihin liittyvät mahdolliset havainnot menneeltä keväältä tai kevättalvelta pyydetään ilmoittamaan Raahen rikospoliisille puhelimitse 08-299 3222, -299 3211 tai 299 3200. Vihjeet voi ilmoittaa myös nimettömänä vihjepuhelimeen 08-220 999. (STT 19.6.2003)


Kuva alla Copyright
Tambako the Jaguar - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** tunturisusi.com linkit ***