Suomen suurnaisten ajatuksia
Minna Canth (19. maaliskuuta 1844 Tampere - 12. toukokuuta 1897 Kuopio). Kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
"Huoli on kova päänalunen ja murhe katala vierinkumppani, ne väsyneeltäkin karkoittavat virvoittavan unen." - Minna Canth
"Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys,
se on ihmiskunnan
kysymys." - Minna Canth
"Huolissa se juuri elämän paras onni piileekin." - Minna Canth
"Yksi todistus siitä, että kärsimys tulee Jumalalta, on se kunnioitus, minkä se
herättää ulkopuolella olevissa." - Minna Canth
"Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä." - Minna Canth
Hilja Haahti.
Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna - 6. tammikuuta 1966 Helsinki). Kirjailija ja suomentaja.
"Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puuttehet unhota, anteeksi anna!" - Hilja Haahti
"Mikä lämmin läikähti rinnassain?
On tästä kulkenut rakkaimpain." - Hilja Haahti
"Aikansa työllä, aikansa
levolla suvisena päivänä.
Nyt minä lepään." - Hilja Haahti
"Käsi enkelin kädessä vierekkäin
elon pitkät taipaleet kuljemme näin." - Hilja Haahti
Päivänkakkara.
Ritva Haavikko (s. 7. tammikuuta 1929 Mikkeli). Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija.
"Uskon, että naisella on biologinen tarve ihailla miestään." - Ritva Haavikko
Saima Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki - 21. huhtikuuta 1937 Helsinki). Kirjailija ja runoilija.
"Minulla ei ole mitään muuta tietä,
minun täytyy mennä suoraan
sitä voimaa kohti, joka kutsuu,
sen rakkauden luo, jota en näe;
jos alan katsoa ympärilleni,
vajoan heti." - Saima Harmaja
"On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On Rauhan maa." - Saima Harmaja
Punaiset viinimarjat.
Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki). Runoilija.
"Tuli tyttö kaupungista
solkikenkä kepsutellen,
silkkisukka sipsutellen.
Hyppysissä hienoisissa
päivänvarjo punalaita,
poski kalpea ja kaita,
Päässä hattu ruusuniekka.
Mutta minne, tyttökulta
putos posken ruusut sulta?
Pian maalla mieli muuttui,
koristeihin turhiin suuttui.
Heitti hatun ruusuniekan,
kumppaniksi kurjenmiekan,
päivänvarjon varvikkohon.
Tuumi: voi te tyttörukat
solkikengät, silkkisukat!
Nyt mä tahdon kesämailla
juosta jalkineita vailla.
Lintusena lehdot liikun,
marjat maistan, uin ja kiikun.
Päivänpaiste voimaa valaa -
maalta kaupunkihin palaa
terve, reipas luonnonlapsi,
raitis juurkuin aamuntuuli,
punaposki, marjahuuli." - Tuli tyttö kaupungista! - Runo, Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki - Immi Hellén
Martta Huhta Kätilö.
"Mie en ole naisasianainen enkä miesasianainen, mie olen lapsiasianainen. En näe mitään syytä
olla Suomessa naisasianainen. Ja sen sanon, että täällä Suomessa huonokin mies on parempi
kuin ulkomaalainen hyvä." - Martta Huhta
Muumi.
Tove Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki - 27. kesäkuuta 2001 Helsinki). Kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, Muumin luoja.
"Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee." - Tove Jansson
"Mies ei anna anteeksi, hän vain unohtaa. Nainen antaa anteeksi kaiken,
mutta ei unohda koskaan." - Tove Jansson
"Vaan kuka lohduttais nyytiä ja sanois vaikka näin:
on yöllä kamalaakin kamalampi, päivällä toisin päin." - Tove Jansson