Taiteilijan näkymässä Maan kaltaisia eksoplaneettoja. Kuva Copyright - NASA, ESA, and G. Bacon (STScI) - Creative Commons.
Eksoplaneetat - 4 801 eksoplaneettaa löydetty
Eksoplaneetat ovat maankaltaisia kiviplaneettoja eli terrestrisiä planeettoja, jotka jossakin Universumin äärettömyydessä kiertävät omaa tähteään, ihan kuten Maa kiertää Aurinkoa. Maankaltainen tarkoittaa sitä, että eksoplaneetta on suunnilleen maapallomme kokoinen ja se kiertää tähteään oikealla etäisyydellä niin, että elämälle suotuisat olosuhteet vallitsevat. Siten, ei saa olla hirvittävän kylmää eikä hirvittävän kuumaa - lämpötilan on oltava kohtuullinen.
Astronomit ovat tehneet laajaa tutkimustyötä, selvittääkseen kuinka monta maankaltaista planeettaa omassa galaksissamme, Linnunradassa voisi olla. Nasan arvioiden mukaan Linnunradassa on ainakin 300 miljoonaa elinkelpoista planeettaa - lähin niistä sijaitsee vain 20 valovuoden päässä.
Jopa puolella Linnunradan Auringon kaltaisista tähdistä voi olla kiertolaisenaan elinkelpoinen planeetta, selviää Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan tuoreesta tutkimuksesta. Sen mukaan elinkelpoisia eksoplaneettoja on neljä 30 valovuoden etäisyydellä Maasta. Jo vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan Linnunradassa sijaitsee yli 100 miljardia planeettaa, joista yli 10 miljardia on kiviplaneettoja.
Ensimmäinen varmistettu eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992.
Nasan avaruusteleskooppi Kepler etsi vuosina 2009 - 2013 muita tähtiä kiertäviä planeettoja. Toimintansa aikana se seurasi jatkuvasti yli 100 000 tähteä. Ensimmäisistä Keplerin löytämistä viidestä eksoplaneetasta kerrottiin vuonna 2010. Koko toimintansa aikana Kepler ehti löytää noin 5 000 eksoplaneettaehdokasta, joista 2 500 on varmistettu eksoplaneetoiksi.
1.8.2021 mennessä oli löydetty 4 801 eksoplaneettaa, jotka sijaitsevat 3 552:ssa planeettajärjestelmässä. Näistä 789 oli sellaisia järjestelmiä, joissa on havaittu useampi, kuin yksi eksoplaneetta. - Näiden vahvistettujen löytöjen lisäksi on löydetty myös tuhansia eksoplaneetta-ehdokkaita, jotka vaativat vielä lisätutkimuksia.
Kaksi Aurinkoa lähintä planeettakuntaa on havaittu punaisten kääpiötähtien Proxima Kentauri ja Barnardin tähti ympärillä.
Nasan asiantuntija esittelemässä TESS-avaruusteleskoopin pienoismallia. TESS laukaistiin avaruuteen 18. huhtikuuta 2018 ja se oli seuraaja Kepler-avaruusteleskoopille. Se tarkkailee noin 380 kertaa suurempaa taivaanalaa kuin Kepler. Kesään 2020 mennessä TESS löysi 66 uutta eksoplaneettaa ja 2 100 mahdollista eksoplaneettaa, joiden parissa tutkimukset jatkuvat. - Kuva Copyright NASA HQ PHOTO - Creative Commons.
James Webb-avaruusteleskooppi
Uutta aikakautta avaruustutkimuksessa tulee merkitsemään Hubblen seuraaja, The James Webb Space Telescope eli JWST-avaruusteleskooppi. Sitä on suunniteltu ja rakennettu vuosikymmeniä. Heinäkuussa vuonna 2021 ilmoitettiin, että teleskooppi lähetetään avaruuteen vuoden 2021 kuluessa. Sen sanotaan kykenevän ratkaisemaan monia Aurinkokuntaamme ja koko Universumiin liittyviä mysteerejä. Se selvittää koko maailmankaikkeuden synnyn ja meidän asemamme Universumissa.
Menetelmät, joilla eksoplaneettoja etsitään - säteisnopeusmenetelmä ja ylikulkumenetelmä
Tähteä kiertävä eksoplaneetta voidaan havaita sen kulkiessa keskustähtensä ja maan välistä, sekä kiertolaisen keskustähden kiertorataan aiheuttamista muutoksista.
Säteisnopeusmenetelmä ja ylikulkumenetelmä ovat epäsuoria menetelmiä, joiden avulla on löydetty valtaosa kaikista varmistuneista eksoplaneetoista. Molemmilla menetelmillä löydetyt planeetat sijaitsevat tyypillisesti verrattain lähellä keskustähteään. Säteisnopeusmenetelmä perustuu keskustähden spektriä tarkkailemalla selvitetyn Doppler-ilmiön perusteella tehtyyn säteisliikkeen mittaamiseen. Säteisnopeusmenetelmän avulla on löydetty yli 60 % vahvistetuista eksoplaneetoista (elokuussa 2012). Ylikulkumenetelmän avulla voidaan havaita eksoplaneettoja, kun ne kulkevat keskustähtensä ja Maan välistä. Tähden kiekon yli kulkeva valo pimentää hyvin pienen osan tähdestä säännöllisin väliajoin.
Elämä ja älyllinen elämä
Oman maailmamme ulkopuolisen, älyllisen elämän etsiminen (SETI) perustuu hypoteesiin, jonka mukaan osassa niistä eksoplaneetoista, joissa esiintyy joissakin muodoissaan elämää, voi kehittyä myös älyllistä elämää ja älykkäitä, teknologisia sivilisaatioita.
Niin pitkään, kuin todisteita elämästä, saatika älyllisestä elämästä muualta ei löydy, Maa on maailmankaikkeuden ainut paikka, jossa on elämää ja älyllistä elämää.
Planeettoja syntyy tulevaisuudessakin valtavasti
Maailmankaikkeus ei ole vain valtavan suuri vaan sillä on edessään myös valtava tulevaisuus. Maailmankaikkeudessa on galaksien kehityttyäkin vielä valtavasti kaasupilviä ja muuta ylijäänyttä materiaalia niin, että kehittyy runsaasti uusia tähtiä ja galakseja. Vaikkakin niitä kehittyy huomattavasti hitaampaan tahtiin, kuin 10 miljardia vuotta sitten.
Myös maankaltaisia planeettoja, eksoplaneettoja kehittyy tulevaisuudessakin - itse asiassa, tutkijoiden mukaan niistä suurin osa on vielä syntymättä! Niitä syntyy Linnunradallamme ja kaikkialla sen ulkopuolella.
Maa tuli mukaan juhliin varhaisessa vaiheessa, kun Universumi alkoi kehittyä. Aurinkokunnan syntyessä 4,6 miljardia vuotta sitten, oli maailmankaikkeudessa vain 8 % sellaisista tänne koskaan kehittyvistä planeetoista, joilla mahdollisesti saattoi olla myöhemmin elämää. Universumimme syntymäjuhlat eivät ole ohi, sillä kun Aurinkomme tuhoutuu noin 6 miljardin vuoden kuluttua, on 92 % planeetoista vielä syntymättä.
Meille oli eduksi se, että sivilisaatiomme kehittyi Universumin evoluution alkuvaiheissa. Voimme Hubblen kaltaisten hyvin tehokkaiden teleskooppien avulla jäljittää galaksien kehityksen aina alkuräjähdykseen saakka. Mahdollisesti kaukana tulevaisuudessa syntyvät sivilisaatiot eivät kykene laisinkaan selvittämään sitä, miten maailmankaikkeus sai alkunsa ja kehittyi, tai saiko se alkua ollenkaan. Siksi, että valoon ja muuhun elektromagneettiseen säteilyyn koodautuneet todisteet alkuräjähdyksestä ja kosmisesta evoluutiosta tyystin häviävät triljoonan vuoden kuluttua avaruuden laajenemisen myötä.
Oletetaan Universumin lopulta kuolevan ja lopulta, 100 triljoonan vuoden kuluttua viimeinen tähti hiipuisi pois. Mutta tuo ajanjakso on käsittämättömän pitkä ja sinä aikana syntyy lukematon määrä maankaltaisia planeettoja.
Lähteet:
NASA, Hubblesite: NASA, ESA, G. Bacon, P. Behroozi ja M. Peeples.
Wikipedia: Eksoplaneetta
Mikko Tuomi: Erilaiset maailmat: eksoplaneettojen hämmästyttävä diversiteetti
NASA: Transiting Exoplanet Survey Satellite (TESS)
