Menu
Susisivut
Yllä - savannikoira, fennekki ja harmaakettu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva savannikoirasta vasemmalla Copyright © Flickr/Mathias Appel
*Kuva fennekistä keskellä Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard
*Kuva harmaaketusta oikealla Copyright © Flickr/Andy Reago & Chrissy McClarren


Naali

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Mark Dumont


KOIRAELÄIMET CANIDAE

Koiraeläinten heimon 12 sukua ja niiden lajit

Koiraeläimissä (Canidae), joka on petoeläinten (Carnivora) nisäkäslahkoon kuuluva heimo, elää nykyisin 12 sukua. Suvut ovat lajeineen:

Koirat - Canis - 9 lajia: susi, punasusi, etiopiansusi, juovasakaali, kultasakaali eli sakaali, vaippasakaali, kojootti, dingo, Afrikan kultasusi.

Harjasudet - Chrysocyon - 1 laji: harjasusi.

Viidakkosudet - Cuon - 1 laji: viidakkosusi.

Ketut - Vulpes - 12 lajia: kettu, preeriakettu, kit fox, eteläafrikankettu, mustatäpläkettu, sahelinkettu, hiekkakettu, bengalinkettu, korsakki, tiibetinkettu, fennekki eli aavikkokettu, naali.

Harmaaketut - Urocyon - 2 lajia: harmaakettu, kaliforniankettu.

Eteläamerikanketut - Pseudalopex - 6 lajia: isoandienkettu, andienkettu, pampakettu, atamarankettu, brasiliankettu, darwininkettu.

Suokoirat - Speothos - 1 laji: suokoira.

Ravustajakoirat - Cerdocyon - 1 laji: ravustajakoira.

Supikoirat - Nyctereutes - 1 laji: supikoira.

Savannikoirat - Lycaon - 1 laji: savannikoira.

Korvakoirat - Otocyon - 1 laji: korvakoira.

Amazoniankoirat - Atelocynus - 1 laji: amazoniankoira.

37 koiraeläinlajia

Koiraeläimissä elää nykyisin 37 lajia. Nämä kaikki lajit ovat alla aakkosjärjestyksessä ja pääset tutustumaan niihin klikaten:

Afrikan kultasusi * Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *

Lisäksi mukanamme susisivuilla ovat sukupuuttoon kuollut koiraeläinlaji falklandinkoira, suden alalaji laulava uudenguineankoira - sekä koira, joka sekin tieteellisessä luokittelussa on suden alalaji.

Falklandinkoira * Laulava uudenguineankoira * Koira *

Suokoira

Suokoira.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - suokoira Speothos venaticus Copyright © Flickr/Josh More
Canidae

Tarkka-aistisia selviytyjiä

Tähän heimoon kuuluvien lajien aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet uskomattoman herkiksi. Koiraeläimiä pidetään yleensä varsin viisaina, ja monilla niistä on kehittyneitä sosiaalisen toiminnan muotoja. Kaikissa oloissa ja vaikeidenkin haasteiden edessä koiraeläimet ovat selviytyjiä.

Ominaisuuksia

Koiraeläimet on rakenteeltaan melko yhtenäinen petoeläinheimo. Lajien koot vaihtelevat suuresti, pienistä kilon painoisista ketuista heimon suurimpaan lajiin, suteen. Koiraeläimillä on pitkä kuono, solakka ruumis ja pitkähkö, tuuhea häntä.

Ulkonäöllisesti suurimman poikkeuksen muodostaa suokoira. Raajat ovat usein melko pitkät, etukäpälissä on viisi, takakäpälissä neljä varvasta. Kynnet ovat melko tylpät eivätkä sisäänvedettävät, kuten kissoilla.

Melkein kaikilla koiraeläimillä on 42 hammasta. Etuhampaita on kummassakin leuanpuoliskossa kolme; kulmahampaat ovat isot ja vahvat, väli- ja poskihampaat, joista raateluhammas on muita isompi, terävät - mutta eivät yhtä selvästi lihan paloitteluun erikoistuneet, kuin kissaeläimillä.

Pitkän matkan juoksijoita

Koiraeläimillä on juoksijan ruumiinrakenne. Monet lajit saavuttavat varsin huimiakin juoksunopeuksia, jolloin ollaan vauhdissa 65 kilometriä tunnissa. Useimmat koiraeläimistä ovat kuitenkin pitkän matkan juoksijoita. Suurinta huippunopeuttaan ne voivat tarvita vain saalistus- taikka pakotilanteissa. Tavallista on, että matkaa tasaisempaan tahtiin juosten taitetaan hyvinkin pitkään.

Levinneisyys

Koiraeläimet ovat levittäytyneet maapallolla hyvin erilaisiin ympäristöihin. Niitä tavataan kaikkialta, Madagaskaria, Melanesiaa ja Uutta-Seelantia sekä Etelämannerta lukuun ottamatta. Luonnollisesti koiraeläimet puuttuvat myös lukemattomilta, etäisiltä pieniltä saarilta. Vaikka niissä lajeina on paljon samaa niin erojakin löytyy. Jo erilaiset elinympäristöt pakottavat lajit sopeutumaan ja selviytymään kunkin tavallaan.

Koiraeläinten elinympäristöt vaihtelevat äärimmäisyyksistä toisiin, hiekka-aavikoilta arktisille jäälakeuksille. Jotkut lajeista elävät vain metsissä, toiset taas ovat kotonaan avarilla tasangoilla, kuten preerioilla.

Supikoira

Supikoira elää Suomessa "vieraalla maalla", eli se on muualta tänne tullut tulokaslaji, joka ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön. Suomeen supikoira on levinnyt Venäjältä Karjalankannaksen kautta, Laatokan pohjoispuolista reittiä sekä pohjoisessa Kuolan kautta. Meillä supikoiria on karannut luontoon myös turkistarhoista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - supikoira Copyright Tambako The Jaguar


Uusia lajeja ainakin kolme

Koiraeläimiin on pyrkimässä kolme uutta lajia. Lajeista yksi olisi Pohjois-Amerikan isokojootti (Canis lycaon) - jota on pidetty suden alalajina. Aasiasta uusiksi lajeiksi esitetään niinikään kahta suden alalajia, jotka lajeina olisivat intiansusi (Canis indica) ja himalajansusi (Canis himalayensis).
Saalistus ja ravinto - usein laumana, joskus yksin taikka kaksin

Koiraeläimet ovat kaikkiruokaisia. Niiden perusravintoa on kuitenkin liha, ne ovat nisäkkäitä saalistavia petoeläimiä. Koiraeläimet voivat saalistaa yksin, mutta niille tyypillistä on saaliin ajaminen laumana, jossa vallitsee tarkka arvojärjestys ja työnjako. Ne ovat nopeita ja juostessaan myös uskomattoman kestäviä.

Siinä, missä kissaeläimet yrittävät saada saaliinsa kiinni nopealla syöksyllä, jaksavat sudet ja savannikoirat ajaa saalistaan takaa pitkiäkin aikoja. Nopeutta enemmän ne turvautuvat saalistaessaan kestävyyteensä.

Vaikka ovatkin lihansyöjiä, on yksi koiraeläinten tyypillinen piirre se, että ne ovat sopeutuneet syömään hyvin monipuolisesti. Kasvikset ja hedelmät samoin kuin kalat, linnut ja hyönteisetkin kuuluvat niiden ruokavalioon.

Eräät koiraeläinlajit elävät laumoina, jotkut toiset pienempinä perheinä, kaksin taikka yksinkin. Susien ja savannikoirien muodostamissa laumoissa voi olla 30, tai jopa 60 yksilöä. Tällaiset suurlaumat taittavat pitkiä matkoja ja hallitsevat suuria reviirejä. Susilauman hallitemalla reviirillä voi olla läpimittaa 80 km.

Ketut liikkuvat enimmäkseen yksin tai pesueensa kanssa perheenä.

Suokoira

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - suokoira Speothos venaticus Copyright © Flickr/guppiecat


Yllä kuvassa suokoira (Speothos venaticus). Suokoira on olemukseltaan kummajainen koiraeläinten joukossa. Se on pullea ja pieni ja muistuttaa näätää taikka saukkoa - hieman possuakin.

Uimista ja kaivamista

Eräät koiraeläinlajit ovat taitavia uijia ja sukeltelijoita. Susienkin on nähty ylittävän uimalla varsin pitkiäkin vesitaipaleita, kun ne ovat siirtyneet maa-alueelta toiselle. Mitkään koiraeläinlajit eivät pelkää vettä.

Lähes kaikki heimon jäsenet ovat myöskin maankaivajia. Ne kaivavat maahan kuoppia ja käytäviäkin, toisinaan sangen syviäkin.

Suomessa neljä koiraeläintä

Suomen luonnossa elää neljä koiraeläintä: susi, kettu, naali ja supikoira. Näistä neljästä supikoira ei kuulu alkuperäiseen eläimistöömme. Euroopan koiraeläimiin kuuluu vielä viidentenä lajina kultasakaali.

Kettu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - kettu Vulpes vulpes Copyright Eric Bégin


Lukumääräisesti runsaimpana maassamme luonnossa esiintyvä, alkuperäiseen eläimistöömme kuuluva koiraeläin on kettu (Vulpes vulpes).

Koiraeläimet ja ihminen

Ihminen on ollut monistakin syistä koiraeläinten paha uhka ja vihollinen kautta aikain. Koiraeläimiä, kuten kettuja ja susia, on metsästetty niiden nahan ja turkisten vuoksi. Jahtia on harjoitettu myös siksi, koska koiraeläimet on koettu joko uhaksi ihmisille ja ihmisten karjalle, taikka ne on voitu kokea kilpailijoiksi samoista saaliseläimistä.

Monet koiraeläimistä ovat jo kadonneet entisiltä asuinmailtaan ja useat lajit eri puolilla maapalloamme elävät äärimmäisen uhanalaisissa oloissa. Suomesta naali on jo käytännössä aikoja sitten kuollut sukupuuttoon. Vaikka sitä pidetäänkin eläinlajistoomme kuuluvana siksi, että aina joskus jossakin "raukoilla rajoillamme" vilahtaa naali, ehkä rajan takaa vierailulle saapunut.
Kettu
Kettu
Kettu (Vulpes vulpes) - pennut.
Kettu Koiraeläimet

Afrikan kultasusi Tunturisuden sivut Amazoniankoira Tunturisuden sivut Andienkettu Tunturisuden sivut Atamarankettu Tunturisuden sivut Bengalinkettu Tunturisuden sivut Brasiliankettu Tunturisuden sivut Darwininkettu Tunturisuden sivut Dingo Tunturisuden sivut Eteläafrikankettu Tunturisuden sivut Etiopiansusi Tunturisuden sivut Falklandinkoira Tunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu) Tunturisuden sivut Harjasusi Tunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut Hiekkakettu Tunturisuden sivut Isoandienkettu Tunturisuden sivut Juovasakaali Tunturisuden sivut Kaliforniankettu Tunturisuden sivut Kettu Tunturisuden sivut Kit fox Tunturisuden sivut Kojootti Tunturisuden sivut Korsakki Tunturisuden sivut Korvakoira Tunturisuden sivut Kultasakaali Tunturisuden sivut Laulava uudenguineankoira Tunturisuden sivut Mustatäpläkettu Tunturisuden sivut Naali Tunturisuden sivut Pampakettu Tunturisuden sivut Preeriakettu Tunturisuden sivut Punasusi Tunturisuden sivut Ravustajakoira Tunturisuden sivut Sahelinkettu Tunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira) Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira) Tunturisuden sivut Supikoira Tunturisuden sivut Susi Tunturisuden sivut Tiibetinkettu Tunturisuden sivut Vaippasakaali Tunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi) Tunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***