Menu
Susisivut
Yllä - savannikoira, fennekki ja harmaakettu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva savannikoirasta vasemmalla Copyright © Flickr/Mathias Appel
*Kuva fennekistä keskellä Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard
*Kuva harmaaketusta oikealla Copyright © Flickr/Andy Reago & Chrissy McClarren


Aavikkokettu

Fennekki eli aavikkokettu uinailee.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Helen Haden


KOIRAELÄINTEN VIETIT

Vietit ovat koiraeläinten perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka auttavat niitä pysymään hengissä, saalistamaan ja lisääntymään. Viettiensä avulla koiraeläinyksilö ja sen myötä koko laji selviytyy erilaisista, hyvin yllättävistäkin tilanteista, jolloin tarvitaan nopeitakin toimia. Eri lajeilla eräät vieteistä voivat olla heikompia taikka voimakkaampia. Niinpä useimmilla koiraeläimillä susien ja suokoirien tapaan on varsin voimakas laumavietti, kun taas ketut eivät hakeudu laumoiksi, vaan elelevät yksikseen.

Vietit pitävät sisällään erilaisia vaiheita. Saalistusvietin ensimmäisessä tilassa eli viettivireessä koiraeläin virittäytyy valmiustilaan, jonka aikaansaa nälkä. Saalistusvietin toinen viettiärsyke on vaihe, jossa nälkäinen koiraeläin havaitsee vaikkapa jäniksen. Viettikäyttäytyminen on vuorossa nyt, eli koiraeläin säntää jäniksen perään, saalistamaan sitä. Saalistusvietin viettipäämäärä on viimeinen vaihe, jolloinka saalis on saatu kiinni, syöty ja saalistusvietin aktiiviksi laukaissut nälkä on tyydytetty.
Susi

Susi tarkkailee rauhallisena ympäristöään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ralf RKLFoto


Lisääntymisvietti

Vahva perusvietti, joka pitää huolen siitä, että laji säilyy.

Saalistusvietti

Petoeläimille, kuten koiraeläimille, erityisesti kuuluva vietti. Vietin pohjalla on sen virittävä nälkä ja tarve sen tyydyttämiseen. Tämän vietin laukaisee aktiiviksi havainto saaliseläimestä. Saalistusviettiin olennaisesti liittyy taistelutahto, jonka avulla eläin jatkaa kamppailua vaikeissakin tilanteissa.

Saalistusvietti eli metsästysvietti ja siihen susillakin liittyvä paimennustaipumus ovat ominaisuuksia, joita on hyödynnetty koirien jalostuksessa. Myös laumojen reviirikäyttäytyminen ja taipumus puolustaa omaa reviiriään on hyödynnetty sekin koiranjalostuksessa, kun koirista on tehty hyviä vahtikoiria.

Laumavietti

Lauman tarkoitus on parantaa yksilöiden selviytymismahdollisuuksia, sillä se mahdollistaa myös yhdelle yksilölle liian suurten saaliseläinten saalistamisen joukolla. Laumat antavat ruokaa ja turvaa kaikille jäsenilleen. Niihin muotoutuvien hierarkioiden myötä lajin vahvimmat ja parhaat yksilöt lisääntyvät.
Puolustusvietti

Uhkaavassa tilanteessa eläin yrittää väistää ja torjua uhkaa. Se voi itsekin yrittää uhkaajaa torjuakseen esiintyä mahdollisimman uhkaavana, kuten muristen ja turkkiaan pörhistäen. Usein tämä vietti saa eläimen pakenemaan paikalta.

Puolustautumistilanteessa eläin voi ääripäissään joko väistää taikka hyökätä. Kaikilla viettien nostamilla tunnetiloilla on alku ja loppu - tämän vietin kohdalla eläin pyrkii lopussa tavalla taikka toisella uhan torjumiseen ja rauhan tilaan.

Aggressiovietti

Uhkaavassa, tai jossakin muussa tilanteessa, eläin ei alistu eikä pakene eikä käyttäydy neutraalisti, vaan se muuttuu hyökkääväksi. Usein tässä tilanteessa voi olla niin, että aggressio on ainut mahdollisuus selviytyä - pakenemisen mahdollisuutta ei ole. Eläin voi myös pitää hyökkäystä parhaana puolustuksena.

Äkäinen kojootti

Kojootti ärisee ja äksyilee.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Äkäinen kojootti Copyright jamia54


Vietit yhdessä

Eri vietit voivat toimia samaan aikaan ja niinpä aggressioviettikin on mukana myös saalistustapahtumassa. On kuitenkin syytä huomioida aggressioiden erilaisuus. Uhkaavassa tilanteessa, jossa eläin kamppailee puolustus- ja aggressiovietin välimailla, se saattaa aggressiivisena murista.

Hyökkäävä susi ei aggressiossaan varoittele saalistaan ja murise vaan se vain hyökkää. Saalistukseen liittyvä aggressiivisuus on luonteeltaan erilaista, kuin tilanteessa, jossa eläin kokee olevansa uhattu. On myös erotettava saman lajin edustajien aggressiot muita lajitovereitaan kohtaan - ja vieraita lajeja kohtaan, mikä on yleensä kyseessä juuri saalistuksessa.
Kettu
Kettu
Kettu (Vulpes vulpes) - pennut.
Kettu Koiraeläimet

Afrikan kultasusi Tunturisuden sivut Amazoniankoira Tunturisuden sivut Andienkettu Tunturisuden sivut Atamarankettu Tunturisuden sivut Bengalinkettu Tunturisuden sivut Brasiliankettu Tunturisuden sivut Darwininkettu Tunturisuden sivut Dingo Tunturisuden sivut Eteläafrikankettu Tunturisuden sivut Etiopiansusi Tunturisuden sivut Falklandinkoira Tunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu) Tunturisuden sivut Harjasusi Tunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut Hiekkakettu Tunturisuden sivut Isoandienkettu Tunturisuden sivut Juovasakaali Tunturisuden sivut Kaliforniankettu Tunturisuden sivut Kettu Tunturisuden sivut Kit fox Tunturisuden sivut Kojootti Tunturisuden sivut Korsakki Tunturisuden sivut Korvakoira Tunturisuden sivut Kultasakaali Tunturisuden sivut Laulava uudenguineankoira Tunturisuden sivut Mustatäpläkettu Tunturisuden sivut Naali Tunturisuden sivut Pampakettu Tunturisuden sivut Preeriakettu Tunturisuden sivut Punasusi Tunturisuden sivut Ravustajakoira Tunturisuden sivut Sahelinkettu Tunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira) Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira) Tunturisuden sivut Supikoira Tunturisuden sivut Susi Tunturisuden sivut Tiibetinkettu Tunturisuden sivut Vaippasakaali Tunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi) Tunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***