Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
Glen Fergus
Dingo ja alkuperäiset eläimet
Dingo on menestynyt Australiassa liiankin hyvin. Useat pussieläimet ovat mahdollisesti
aikain myötä kuolleet sukupuuttoon dingon vuoksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
Geoff Whalan
Eurooppakin kuulee dingosta
Kapteeni William Dampier oli ensimmäinen eurooppalainen,
joka virallisemmin noteerasi dingon olemassa olon, kirjoittaessaan siitä vuonna 1699.
Dingot menestyivät noihin aikoihin Australiassa erityisen hyvin, kun eurooppalaiset
toivat lampaansa ja kaninsa mantereelle, dingojen helposti saalistettaviksi.
Elintavat ja lisääntyminen
Dingot elävät
yksin tai pienissä perheryhmissä ja vaeltelevat säännöllisesti tiettyjä reittejään pitkin.
Susien tapaan dingotkin elävät usein laumana.
Laumassa on johtajapari, joka lisääntyy - ihan kuten susillakin.
Dingolaumalla on reviiri, jolla kokoa noin 25 neliökilometriä.
Myös lisääntymiskäyttäytymisessään dingo muistuttaa
sutta.
Narttu tulee kiimaan vain kerran vuodessa,
kantoaika on 61 - 69 vrk. Pentueita syntyy siten vuodessa yksi.
Dingot parittelevat kevättalvella ja touko-heinäkuussa syntyy suojaisassa pesäluolassa enimmillään
jopa 8 pentua - mutta keskimäärin 5.
Narttupentuja syntyy yleensä enemmän kuin urospentuja.
Vanhempiensa seurassa pennut pysyttäytyvät noin vuoden, vaikka niistä tulee jo varsin itsellisesti
toimeen tulevia 3 - 6 kuukauden ikäisinä.
Muut lauman jäsenet osallistuvat
pentujen hoivaamiseen.
Saalistus
Pienet pussieläimet ja jyrsijät, kuten myös kanitkin, kuuluvat
dingon saalistamiin eläimiin. Ne saalistavat suuriakin eläimiä, kuten kenguruita, nautoja tai lampaita.
Kaikkiaan yli 170 eri eläinlajia on laskettu kuuluvaksi dingon saalislistalle.
Dingot voivat syödä myös riisiä pelloilta ja hedelmiäkin sieltä, mistä niitä löytävät.
Karjankasvattajat näkevät dingon pahana vihollisena. Lampaiden ympärille on
rakennettu tuhansia kilometrejä aitoja ja laajamittaisia tuhoiskuja dingoja
vastaan on tehty. Mutta kaikista toimista huolimatta dingot ovat yhä
yleisiä jopa tiheään asutuilla seuduillakin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tummasta dingosta yllä - Copyright
Leo
Dingo ja susi
Suden kanssa dingolla on paljon yhteisiä ominaisuuksia.
Dingon hampaat - etenkin kulma- ja raateluhampaat - ovat selvästi suuremmat
kuin kesykoiralla ja muistuttavat hyvin paljon suden hampaistoa. Dingon kuono
ja kallo ovat myös pitkät - sen dolikokefaalinen kallo muistuttaa enemmän suden,
kuin koiran kalloa.
Dingon kuulo muistuttaa myös suden kuuloa, se on hyvin tarkka -
tarkempi kuin koiralla.
Häntäkin dingolla on kuin sudella: lyhyt, tuuhea ja suorana riippuva. Samoin sillä
on korvatkin kuin sudella, suuret ja pystyt.
All rights reserved
*Kuva yllä dingo - Copyright
© Alan Carmichael
Photo used with permission.
Joissakin pienemmissä yksityiskohdissaan, kuten turkkinsa ja häntänsä värityksissä,
dingo eroaakin sudesta. - Tähänkin on lisättävä uudiskorjauksena se, että kyllähän dingo todellakin
eroaakin sudesta, koska se on määritelty vuodesta 2014 alkaen omaksi, itsenäiseksi lajikseen, ei suden alalajiksi,
jollaisena sitä pidettiin aiemmin virheellisesti.
Toki suunnilleen samankokoisilla koiraeläimillä
on monenlaista yhteistäkin. Dingo kuuluu lajina samaan
Canis -sukuun suden kanssa,
joten ne ovat edelleenkin varsin läheisiä sukulaisia.
Laiha dingo saalistaa ja toivottavasti myös onnistuu löytämään syötävää. Innamincka, South Australia, Australia, 20.10.2013.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
David Cook
Tumma dingo
kansallispuistossa Australiassa.
Dingot voivat olla kuvan mukaisesti väritykseltään myös tummia.
Dingon turkin väri liittyy läheisesti siihen, missä dingo elää. Aavikoilla dingot ovat vaaleita, kullankeltaisia,
mutta metsäseuduilla väri voi olla tummanruskea tai jopa musta.
Gudgenby Valley, Namadgi National Park, Australia 2.11.2013.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
Leo
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
Paul Balfe
Levinneisyys
Dingo elää Australiassa, erityisesti sen pohjoisosissa.
Dingoja on Australian lisäksi myös Kaakkois-Aasiassa, siellä Burmassa, Etelä-Kiinassa, Laosissa,
Malesiassa ja Thaimaassa.
Dingot lemmikkinä
Australiasta dingoja ei saa kuljettaa muualle maailmaan,
mutta siellä niitä voi ostaa myös itselleen koiran tapaan lemmikiksi. Hintaa pennulla
on 500 - 1000 Australian dollaria. Aboriginaalitkin ovat jossakin määrin pitäneet
dingoja hallussaan. Etenkin dingourokset pyrkivät pakosalle kiima-ajan koittaessa.
Aboriginaaleilla on ollut tähän varsin suoraviivainen estokeino - he ovat murtaneet
dingon etujalat niin, että se ei ole kyennyt juoksemaan.
Dingon pahin uhka on lisääntyminen koiran kanssa
Krokotiilit ja käärmeet ovat ihmisen ohella dingon uhkia. Myös maailman
suurimmaksi kotkalajiksi sanottu kiilapyrstökotka saattaa siepata dingon saaliikseen. Dingo voi lisääntyä
koiran kanssa. Tämä muodostaa suuren uhan puhtaan dingokannan säilymiselle, sillä dingon ja koiran
hybridit jälkeläiset ovat sekarotuisia koiria, mutta eivät enää dingoja.
Dingot eivät hauku
Dingot eivät juurikaan selkeästi hauku, kuten eivät muutkaan aasialaiset villikoirat, vaan
ne ulvovat, kuin sudet ja ja vinkuvat. Ulvontoja on erilaisia, niissä on kolme päätyyppiä -
ja variaatioita niistä ainakin yli kymmenen. Myös joukolla ulvotaan.
Lähteet
*Australian Geographic 15.4.2014: Dingo declared a separate species
* Xiaoming Wang, Richard H. Tedford: Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History
*The Animal Diversity Web: Canis lupus dingo
*BBC: Science & Nature: Wildfacts - Canis lupus familiaris dingo
*BBC News: Dingo's origins tracked by DNA
*International Union for Conservation of Nature and Natural Resources IUCN
*Bruce Fogle: Suuri koirarotukirja - WSOY
*Bo Bengtson, Ivan Swedrup: Maailman koirat - WSOY
*David Taylor: Koirien maailma - WSOY