All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © Wolfie-Pyr - Used with permission.

TANSKANPUOLIVERINEN

Tanskanpuoliverinen on yksi niistä hevosroduista, joita on kehitetty nimenomaan nykypäivän hevoskilpailuja silmällä pitäen.

Rodun historiaa

Tanskalaiset ovat harjoittaneet hevoskasvatusta pitkään. Ensimmäiset järjestelmällisesti toimineet siittolat perustettiin jo 1300-luvulla. Hevosten käyttötarpeet ovat suuresti muuttuneet viime aikoina. Tanskalaisetkin huomasivat, että heidän perinteiset rotunsa, frederiksborginhevonen sekä erityisesti sirkushevosena suosittu, pilkullinen knabtsrupinhevonen, eivät pystyneet täyttämään ensiluokkaiselle urheiluhevoselle asetettuja vaatimuksia.

Tämän puutteen korjaamiseksi laadittiin vuonna 1962 jalostusohjelma, jonka tavoitteena oli uudentyyppisen tanskalaisen ratsastushevosen kehittäminen. Omien kantojen parantamiseksi paikallisia tammoja risteytettiin pääosin ruotsinpuoliverisillä, trakehnerin-, hannoverin- ja holsteininoreilla, sekä puolalaissukuisilla oreilla. Jalostusohjelmasta tuli valtaisa menestys - tanskanpuoliverinen oli syntynyt.

Käyttö

Erityisen suosittuja rodun edustajat ovat koulu-, este- sekä kenttäkilpailuhevosina. Tanskanpuoliveriset ovat niittäneet laajasti mainetta kilpakentillä, niiden menestys on ollut ilmiömäinen. Esimerkiksi Marzog voitti olympiahopeaa kouluratsastuksessa vuonna 1984 ja Monaco voitti Euroopan mestaruuden kenttäratsastuksessa vuonna 1979. Me suomalaiset muistamme Kyra Kyrklundin Matadorin.

Puoliverinen

Puoliveriseksi sanotaan hevosrotua, joka polveutuu osittain yleisroduista ja osittain itämaisista hevosista. Parin viime vuosisadan aikana itämaisen aineksen välittäjänä on ollut pääasiallisesti täysiverinen. Puoliverihevonen on siten aina risteytyksen tuote.

Kun nykyisiä puoliverirotuja ryhdyttiin enemmän tai vähemmän määrätietoisesti luomaan 1700- ja erityisesti 1800-luvulla, Euroopassa oli jo varsin paljon hevosia, jotka voidaan luokitella puoliverisiksi. Silti puoliveriset ovat erityisesti 1900-luvun rotuja.

Puoliveristen rotujen kehittämisessä on pyritty keveyteen, jalouteen, hyviin liikkeisiin ja kohtalaiseen nopeuteen. Tavoitteena on ollut miellyttävä ratsu- tai uljas vaunuhevonen. Puoliverihevonen on erityisesti vastaus alati kasvaneeseen kilpa- ja harrastajatason ratsuhevosten kysyntään. Suurin osa maailman puoliverisistä on ratsastuskoulujen ja maastoratsastusta harrastavien käytössä. Tällöin niiden jalo luonne pääseekin parhaiten oikeuksiinsa.

Rodun tunnusmerkkejä

Tanskanpuoliverinen on komea, sopusuhtainen ja hyväliikkeinen hevonen. Se on rohkea ja hyväluonteinen.

Korkeus 155 - 165 cm - säkä on selkeä. - Väreissä esiintyvät kaikki värit. - Pää on kaunis ja laadukas ja siitä on nähtävissä runsas saksalaisen perinnön osuus - kaula on pitkä - kaulan ja pään liittymä hyvä. - Lihaksikas, vahva selkä ja lanne - pitkä risti - hyvät lavat. - Jalat ovat vahvat - kyynärvarret pitkät - nivelet isot - luusto hyvä - kaviot terveet ja vahvat.