Joulu
Tunturisuden sivut

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Kristine Riskær


Ravintola Kappeli

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/S. A.

Esplanadin helmi - Ravintola Kappeli - Helsinki

Lasiseinäinen Kappeli on ollut Esplanadin puiston maamerkki jo vuodesta 1867. Kappeli on Helsingin kolmanneksi vanhin ravintola Kaisaniemen ja Kaivohuoneen jälkeen. Kappelia on kutsuttu milloin Esplanadin eli Espan helmeksi, milloin hymykuopaksi Helsingin poskessa.

Taustatarinoita - paimenpojan ja sokerileipurin kappelit

Ravintolan nimi juontaa yhden tarinan mukaan paimenpojasta, (lat. pastor), joka myi haassa maitoa pienestä kojusta, jota leikkisästi alettiin kutsua kappeliksi. Koska sanaleikin ja latinan mukaisesti paimenpoika oli pastori ja siten hänen myyntikojunsakin oli temppeli, kappeli. On syytä muistaa, että vielä 1800-luvun alkupuolella nykyisten Esplanadien alue oli laidunmaata ja sitä kutsuttiin Vasikkahaaksi.

1840-luvulla sokerileipuri Johan Daniel Jerngren rakennutti samoille sijoille, Helsingin Esplanadille myyntikojun, temppelinmuotoisen virvokekojun, jossa myytiin leivoksia ja limonaadia. Tämä ylevä ja hieman kuin kirkkoa muistuttava rakennus peri nimekseen paimenpojan kojusta käytetyn nimen, Kappeli. Erään toisen selityksen mukaan sokerileipurin kojua alettiin nimittää kappeliksi siksikin, että samaan aikaan rakennettiin Tuomiokirkkoa. Siksi olisi kuulemma sanottu - että kun kerran torin varteen tulee kirkko niin Vasikkahaan reunaan tulee sitten kappeli.

Puinen sokerileipurin myyntikoju, "ylevästä temppelimäisyydestään" huolimatta kuitenkin ränsistyi nopeasti ja aikalaisten mielestä se näytti "jo enemmän kanalalta kuin temppeliltä". Niinpä tilalle oli rakennettava uutta.

Kappeli Helsinki

All rights reserved
*Kuva yllä - Kappeli jouluna 2010 - Copyright © Flickr/Toni Kaarttinen
Kuva käytetty luvalla.

Ravintola Kappelin aika alkoi vuonna 1867

Mutkikkaiden byrokraattisten kiemuroiden jälkeen paikalle kohosikin Axel Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi kesäravintola Kappeli. Se avattiin sinä samaisena päivänä, kun Marsalkka Mannerheim syntyi, kesäkuun neljäntenä 1867. Jo heti avauduttuaan, 1800-luvun lopulla Kappeli oli yksi Helsingin seurapiirielämän keskeisimmistä paikoista.

Tätä alun perin 120-paikkaista kesäravintolaa on sittemmin laajennettu lasipaviljongeilla ja terasseilla 1880 - 1881, sekä 1891. Kappeli entisöitiin ja peruskorjattiin 1974 - 76 ja sisustus uusittiin 1989. Saneerausten sarjassa Ravintola Kappeli uudistettiin kokonaan sisustusta, tuotteita ja palvelua myöten, ja avattiin huhtikuussa 2001. Remontit ja kunnostukset ovat seuranneet toinen toistaan, siitä kertoo nyös tiedote vuodelta 2006: Ravintola Kappeli suljetaan remontin ajaksi 3 - 5.4. ja avataan uudistettuna torstaina 6.4.2006. Luvassa on kodikas ja viihtyisä, mutta perinteitä kunnioittava ravintolakokonaisuus.

Viimeisin, kaksi ja puoli kuukautta kestänyt suurremontti ravintolalle suoritettiin syksyllä 2011. Tässä remontissa palautettiin ravintolaan sen alkuperäistä tunnelmaa. Kappeli on suojelukohde ja siten sekä Museovirasto, että Helsingin kaupunki osallistuivat ravintolatoimintaa ylläpitävän HOK-Elannon kanssa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen remontoinnin suunnitteluun.

Erottamattomana osana puistomaisemaan kuuluva lasiseinäinen rakennus kätkee alleen juhlatilan, Kappelin Kellarin. Kieltolain aikana Kellari toimi salakapakkana, jossa taiteilijoilla oli tapana maksaa maalaamalla suoraan seiniin.

Vastapäätä Kappelia sijoittuu Espan lava, joka tarjoaa ilmaista musiikkiohjelmaa toukokuusta elokuun loppuun. Lavalla esiintyy kesäisin noin 200 esiintyjäryhmää Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Lavalta kantautuu niin bluesin, kansanmusiikin kuin rockin rytmejä

Joulukulttuurimme suurmiehiä ja -naisia Kappelissa

Hyvin harvoissa maamme ravintoloista on liikkunut sellaista määrää taiteemme ja kulttuurimme suurimmista nimistä, kuin Ravintola Kappelissa. Myös jouluumme on tämä Kappelin taiteilijakaarti jättänyt lähtemättömät jälkensä.

Ravintola Kappelin kanta-asiakkaita ovat olleet lukuisat - monin tavoin joulukulttuurimmekin aarteisiin ikijälkensä (joulumusiikki, joulutaide, joulurunot, joulukertomukset) jättäneet kansalliset suurmiehemme, kuten Oskar Merikanto, Juhani Aho, Eero Järnefelt, Albert Edelfelt, Eino Leino, Jean Sibelius, Wäinö Aaltonen ja Akseli Gallen-Kallela. Onpa joukkoon kuulunut kansallisia suurnaisiammekin, kuten L. Onerva.

Kappelissa on edelleen tänäkin päivänä esillä sen asiakaskuntaan kuuluneiden taiteilijoiden töitä. Wäinö Aaltosen Muusa-patsas on kunniapaikalla Kappelin kahvilassa. Albert Edelfeltin maalaus olutpyhimys Gambrinuksesta on keittiössä inspiroimassa kokkeja.

Tänä päivänä Ravintola Kappeli on suosittu kaupunkilaisten kohtaamis- ja turistioppaisiin kirjoitettu pakollinen virkistäytymispaikka. Kappeli on tyylikkään rento koko kansan ravintola, joka tarjoaa kahvila- ja baaripalvelujen lisäksi reilua suomalaista ruokaa. Kappelin lasiset seinät tarjoavat esteettömät näkymät Esplanadin puistoon. Itse rakennushan on koristeellisessa kauneudessaan kautta vuoden, mutta erityisesti jouluvalaistuksessaan kuin satukirjan kuvitusta. Kappelin perinteisiin kuuluu tarjota asiakkailleen Perinteinen Joulupöytä.

Kappeli Helsinki

All rights reserved
*Kuva - Kappeli joulukuussa 2012 - Copyright © Flickr/Christoffer Löfhjelm
Kuva käytetty luvalla.


Lähteet
Ravintola Kappelin kotisivut
Helsingin kaupunki
Go Experience Oy: Kappelin kellari
Wikipedia: Kappelin Kellari
Gloria.fi: Kappeli pesi kasvonsa
Metro: Ravintola Kappeli avattiin uusittuna
Kysy.fi - Helsingin kaupunginkirjasto


Mitään lähdettä joulutaiteilija Rudolf Koivun käynneistä Kappelissa ei löytynyt, mutta varmaankin myös hän on kuulunut Kappelinkin asiakkaisiin. Olihan Rudolf Koivu lähellä Kappelia, Eteläesplanadilla sijainneen Ravintola Brondan taiteilijapiirien kantajoukkoa.

Tunturisusi Brondan taiteilijakahvila.