Robinson Crusoen auto Vanuatulla joulupäivänä. Auton takaa huiskuttaa joulupukkikin mainoksessaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© gérard
Joulu Vanuatulla - Gutfala Krismas & Hapi New Year! - Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Uusista Hebrideistä tuli vuonna 1980 Vanuatun itsenäinen tasavalta, ja niin päättyi
lähes vuosisadan kestänyt Ison-Britannian ja Ranskan yhteishallinto tällä läntisen Tyynenmeren trooppisella
saariketjulla, joka sijaitsee Oseaniassa, siellä Melanesiassa, Salomonsaarilta kaakkoon
ja 1 750 km Australiasta itään.
Vanuatun lähimmät naapurimaat ovat Salomonsaaret pohjoisessa, Ranskalle kuuluva Uusi-Kaledonia 500 kilometriä lounaaseen sekä Fidzi idässä.
Asukkaita on 239 000. Maa muodostuu 83 tuliperäisestä, melko tiiviinä ryhmänä olevasta saaresta.
Suurin saari on Espiritu Santo, ja maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten etelärannikolla.
Monilla Vanuatun saarista on toimivia tulivuoria ja maanjäristyksiäkin tapahtuu jatkuvasti.
Vanuatu on köyhä kehitysmaa.
Päävientituotteita ovat olleet kopra, kookosöljy, pihviliha ja kala.
Matkailun merkitys maan taloudelle on nykyisin suuri.
Turistien joulu
Kun Vanuatun asukkaista suurin osa on kristittyjä, niin ainakin joulun
uskonnollinen puoli, eli Jeesuksen syntymä, muistetaan myös alkuperäisväestön keskuudessa.
Varsinaisesti joulua viettävät Vanuatulla turistit.
Varmaankin heidänkin keskuudessaan on sellaisia ihmisiä, jotka ovat jo lähes kaiken nähneet
ja etsivät jotakin erityisen eksoottista. Mikseipä juuri eksoottista ole joulu tropiikissa
ja kauniilla trooppisella saarella, siellä, missä meren turkoosit aallot lyövät kuohupäin
kuumalle hiekkarannalle jouluaattonakin.
Joulukinhan merkitsee myös sisäistä tunnetilaa,
ja niinpä joulun tunnelmiin voi virittäytyä kukin omalla tavallaan Vanuatullakin. Joulunkin aikaan maahan saapuville
turisteille järjestetään myös monenlaista, paikallista ohjelmaa, joissa saarten alkuperäiset, ainakin ulkoiselta olemukseltaan lähes luonnontilaiset
asukkaat esittävät traditionaalisia tanssejaan ja elämäntapojaan.
Hotelleissa ja suurimmissa kauppakeskuksissa joulu näkyy erilaisin koristeluin
ja liikkuupa joulupukkikin Vanuatullakin siellä, minne sattuu ennättämään.
Turisti voi viettää jouluaan Vanuatulla rannoilla löhöillen, uiden, kalastellen
tai vaikkapa shoppaillen, sillä myös marketteja löytyy.
Vanuatun saarista 65 on asuttuja, loput autioita. Jos on öky- ja ähkyrikas,
niin mikään ei estäne sitä, että voi suunnata joulun viettoon joillekin näistä
autioista saarista. Tosin, se voi rahan lisäksi vaatia lupajärjestelyjä.
Ehkä Robinson Crusoen joulusta haaveilevan kannattaa etsiä saari joulunviettoon
jostakin lähempää, vaikkapa majakkasaari.
Vanuatun väestö on Polynesian ja Melanesian ihmisten rajalla, yhdistelmä molempia.
Vanuatulla ihmisillä on suklaanruskea iho ja usein kiharaiset, hyvin pöyhäkät, kinuskitoffeenvaaleat hiukset,
kuten tälläkin hyvin sievällä lapsella.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Vanuatun lapsosesta - Copyright
© Luxor81. (B. Barbey)
Punaisena hehkuva hibiskus voisi olla Vanuatun joulukukka.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Jim
Vanuatun joulusää
Vanuatulla vallitsee trooppinen ilmasto ja kuivat ja sateiset ajanjaksot
vaihtelevat. Lämpimin ja sateisin ajanjakso alkaa marraskuussa, sateet yleensä juuri joulukuussa.
Lämmintä ja sadetta riittää sitten aina maalis-huhtikuulle saakka.
Jouluna on siten lämpöä enimmillään päiväaikana noin +28 - 29°C ja sateen mahdollisuus on suuri jokaisena päivänä.
Kuitenkin sadepäiviä joulukuussa on vain 16, joten 14 päivänä ei sada. Sademäärä joulukuussa on 204 mm.
Yöksi hieman viilenee, mutta silloinkin lämpöä on viileimmillään noin +22°C.
Vedenkin keskilämpö on +28°C ympäri vuoden, joten uimarille Vanuatun rannat
ovat joulunakin paratiisi.
Päiväaikaa Vanuatulla on joulukuussa 13 tuntia ja siitä keskimäärin 7 tuntia paistaa aurinko, eikä ole pilvien takana.
Vanuatun joulukukka voisi olla punaisuutensa vuoksi myös pagodikohtalonpensas
(Clerodendrum paniculatum).
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© gérard