Kuvassa Hohnerin valmistama näppäinmelodika. 1960-luvulla koulusoitinten ja yleensä lasten kotisoitinten joukkoon tuli melodika.
Melodika on puhallinsoitin, jonka ääni syntyy metallisten kielten värinästä kuten hanurissa tai huuliharpussa. Sitä on
ehkä helpompaa soittaa, kuin nokkahuilua.
Hohnerin valmistama pianomelodika.
Kuva näppäinmelodikasta - Copyright
© martin zoul.
Suomenkieliset koululaulukirjat ja kirjojen tekijät
Heinrich Wächter (1818 - 1881)
Ensimmäisten suomenkielisten koululaulukirjojen toimittamisesta vastasi saksalaissyntyinen
Heinrich Wächter, joka työskenteli urkurina ja koulujen laulunopettajana Viipurissa.
Koska koulujen käyttöön oli tarjolla vain virsiä, alkoi Wächter itse toimitella
koululaisille maallisten laulujen kokoelmia.
Vuonna 1864 ilmestyi hänen toimittamansa "50 Koulu-Laulua".
Ulkomaisten laulujen ohella siinä oli myös kotimaisia lauluja, kuten Paciuksen Maamme ja Suomen laulu.
Kirjan laulujen joukossa olivat myös Rannalla istuja, Älä itke äitini, Täällä Pohjantähden alla,
Laulu Suomessa (Arvon mekin ansaitsemme), Savolaisen laulu sekä Tuuli hiljaa henkäilee.
Isänmaallisten ja kansallisten laulujen ohella laulukirjassa oli mukana lastenlauluja, leikkilauluja
ja liikuntalauluja. Tämän ensimmäisen, hyvin suosituksi muodostuneen laulukokoelmansa
lisäksi Wächter toimitti kymmenkunta muutakin laulukokoelmaa.
Erik August Hagfors (1827 - 1913)
Erik Hagfors oli lääkäri, opettaja ja säveltäjä.
Hän toimitti koulukäyttöön
tarkoitettuja kokoelmia: Satakieli –kokoelma vuodelta 1869
sisältää 100 laulua sivistyneelle nuorisolle ja Lastentarhan
lauluja –kokoelmassa vuodelta 1871 on 49 leikkilaulua esikuvana Saksan koulujen malli laulun ja liikunnan yhdistämisestä.
Häneltä ilmestyneitä muita musiikkiteoksia oli:
Kaikuja Keski-Suomesta : neli- ja sekaäänisiä lauluja, seminarien, koulujen ja
lauluseurojen tarpeeksi ja hyödyksi säweltänyt ja sowittanut Er. Aug. Hagfors (1874).
Flora Helena (Ellen) Nervander (1842 - 1936)
Ellen Nervander oli opettaja, kirjailija ja kääntäjä. Hänen tuotantoaan on Sinikello : laulukirja kouluja varten, Otava 1912.
Sofie Lithenius (1847 - 1926)
Sofie Lithenius oli suomalainen kansakoulunopettaja, säveltäjä ja ruotsin kielellä kirjoittanut lastenkirjailija.
Hän on säveltänyt useita lastenlaulujen aarteista, kuten laulut Pikku Lauri, Joulu on tullut ja Sinivuorten yö.
Vuonna 1892 häneltä ilmestyi: Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakouluja ja lastentarhoja varten. Osaksi mukaellut,
osaksi säveltänyt Sofie Lithenius.
Anna Forstén
Vuonna 1899 ilmestyi: Skolflickornas sångbok : en samling sånger för 3 stämmor = Koulutyttöjen laulukirja :
kokoelma kolmiäänisiä lauluja. Ensimmäinen ja toinen vihko samassa niteessä.
Koonnut ja julkaissut Anna Forstén.
Anton Valtavuo (alk. Rikström) (1850 - 1931)
Anton Valtavuo julkaisi useita musiikkialan kirjoja, kuten: Kolmiäänisiä lauluja : sopraano- ja altto-äänille sovitettuja : koulujen ja nuorison
tarpeeksi. Osaksi kokoeli, osaksi sovitteli Anton Rikström, kolme vihkoa (1887 - 1895).
P.J. Hannikainen (1854 - 1924)
P.J. Hannikaisen aika merkitsi suomalaisen koululaulun ja laulukirjan historiassa aivan
uutta aikakautta. Hänen lähes moderneista koululauluistaan tuli omana aikanaan hyvin suosittuja.
P.J. Hannikaisen toimittamia koululauluja lauletaan kouluissa, ja kaikkialla muuallakin, paljon vielä nykyisinkin.
Kuten ylipäänsä lauletaan kaikkea suurta ja ajatonta musiikkia ja laulutaidetta.
Hänen laulukokoelmissaan oli sekä hänen omia sävellyksiään, että muiden tuotantoa.
Kouluissa kajahtelivat ikivihreän ja koko kansan rakastaman aseman saavuttaneet
laulut, kuten Olet maamme armahin Suomenmaa, Tiedän paikan armahan ja Kanteleeni.
Itse hän sävelsi kolmattasataa laulua.
P.J. Hannikaisen omaa säveltuotantoa edustavat sellaiset mestariteokset kuin
Karjalaisten laulu, Keski-Suomen laulu, Mökin laittaja, Joulupukki [valkoparta, vanha ukki] ja Oravan pesä.
Yksi Hannikaisen tunnetuimmista sävellyksistä on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, eli Suojelusenkeli.
Hän suomensi myös Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -laulun.
Anna Sarlin (1862 - 1933)
Pariisissa ja Berliinissä musiikkia opiskellut, Helsingin suomenkielisessä tyttökoulussa (myöh. tyttölyseo)
musiikinopettajana toiminut Anna Sarlin on toimittanut lukuisia laulukirjoja. Niistä tunnetuimpia
ovat Laululeikkejä, Valkovuokko, Keltavuokko, Lasten laulukirja sekä
Pieni opas musiikin alkeiden opetusta varten. Sarlinin toimittamissa laulukokoelmissa
oli sellaisia lauluja kuin No, onkos tullut kesä, Reippahasti käypi askeleet ja Kello löi jo viisi.
Anna Sarlin oli yksi heistä, jotka toimittivat vuonna 1913 ilmestyneen kirjan Koulujen laululipas.
Anna Sarlinin kokoamana ilmestyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ulkomaisten esikuvien mukaan laadittu suomalainen joululaulukokoelma, Joululauluja,
ensimmäisenä laatuaan Suomessa. Kokoelmaan sisältyi kahdeksan eri vihkoa ja niistä tuli hyvin suosittuja.
Myöhemminkin Sarlin julkaisi myös muita joululaulukokoelmia, kuten Kuusen ympärillä ja Joulun airut -nimiset kokoelmat.
Anna Sarlin liittyy suomalaiseen joulumusiikkiin niinkin, että hän oli R. Raalan eli Berndt Sarlinin täti.
Berndt Sarlinhan on joululauluklassikon "Kello löi jo viisi" säveltäjä. Berndt Sarlinin kanssa Anna julkaisi lukuisia laulukirjoja. Tunnetuimpia näistä oli vuosina
1912 - 1913 ilmestynyt, Berndtin säveltämia koululauluja sisältävä 20-osainen vihkosarja Laululeivonen.
Ilmari Krohn (1867 - 1960)
Ilmari Krohn oli säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikkitieteilijä.
Vuonna 1913 ilmestyi WSOY:n kustantamana Koulujen laululipas. Sen toimitti Suomen yleisen lauluopettajakokouksen asettama
toimikunta: Ilmari Krohn, Anna Sarlin, Edv. Hedman ja Otto Andersson.
Mikael Nyberg (1871 - 1940)
Urkuri ja musiikin lehtori Mikael Nyberg myös sävelsi, sanoitti
ja suomensi. Hän oli kirjailija Sakari Topeliuksen tyttärenpoika ja muusikko Jukka Kuoppamäen isoäidin veli.
Koulujen laulukirjoissa hänen tunnetuimpia sävelmiään ovat iki-ihanat ja kaihoisat Jäi toiset aamulla
nukkumaan, sekä Pikku-Inkerin laulu.
Nykyisessä virsikirjassa on Mikael Nybergin säveltämä virsi numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan. Hän on myös kirjoittanut
virren 342, Niin ihanaa on ylistää, alkuperäiset ruotsinkieliset sanat, jotka Alpo Noponen suomensi.
Mikael Nybergin Opettajan laulukirja vuodelta 1902 oli suunnattu "etupäässä
osastokoulujen opettajille laulunopetuksen helpoittamiseksi".
"Nuoriso on maan kallein omaisuus ja laulu on
nuorison kalleimpia lahjoja. Ota pois nuoriso, ja kansa
kuolee. Ota pois nuorisolta laulu, ja seurauksena on ennenaikainen vanhuus, välipitämättömyys ja elämään
kyllästyminen." - Mikael Nyberg