Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä, apteekkari Einar Idmanin koti, Mariankatu 9. Makuuhuone. 1920-luku.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Eric Sundström, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.

Sängyn historiaa - tupien ja pirttien makuulavoilta kamareiden sänkyihin

Viimeistään keskiajalla suomalaiset nukkuivat maalla pirteissään ja tuvissaan seiniin tukeutuvilla, lavamaisilla sängyillä taikka penkeillä. Vähitellen tällaiset makuulavat saivat väistyä ja niiden tilalle tulivat irtonaiset sängyt, jollaisia nähtiin ensiksi kaupunkien kivirakennusten saleissa ja kamareissa.

Ensimmäiset sängyt Suomessa ovat olleet 1600-luvulla ylemmän säätyläisluokan kodeissa. Myös 1600-luvun lopulla Savossa ylempi upseeristo nukkui jo oikeilla sängyillä. Vauraimmillakin talonpojilla sängyt olivat vielä 1600-luvulla harvinaisia. Tavanomaisten sänkyjen ohella joillakin alueilla nähtiin sängyn kehityskulun myötä kerrossänkyjä ja katossänkyjä.

Aitta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Museovirasto - Musketti


Kesät aitoissa

Kesämökkejä ei entisaikaan maalaisilla ollut, mutta he saivat vaihtelua kesän asumiseen niin, että muuttivat aittaan. Aitoissa nukkuivat etupäässä piikatytöt, mutta myös talon omat tyttäret. Talon isäntäväki sen sijaan jäi kesäajaksi oman talonsa kamareihin.

Kyllä rengitkin pyrkivät kesäajaksi siirtymään talon päärakennuksesta johonkin muualle, mutta aittoja he eivät naisväen tapaan omikseen saaneet. Heillä oli sitten kyllä omat keinonsa päästä aittoihinkin, ainakin yhdeksi yöksi, jos ei toiseksikin.



Makuuhuoneen kalustot - J. Kutvonen, Suonenjoki

J. Kutvonen on myynyt hienoja makuuhuoneenkalustoja vuonna 1929.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Signe Brander, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Munkkiniemen kartanon makuuhuone

Munkkiniemen kartanon päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Kartano on tullut kaikille suomalaisille tutuksi elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi, vaikkakin tuo suomalaisten rakastama klassikkoelokuva filmattiin Herttoniemen kartanossa. Kuva makuuhuoneesta vuodelta 1908. Tuolloin kartano oli vapaaherra, jalkaväenkenraali Georg Edvard Ramsayn koti.

Laveri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Laveri

Kuvassa yllä sänkymalleista yksinkertaisin, laveri, joka on tehty raakalaudasta.

Kehtolaulu

Kehto

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Kehto eli kätkyt

Kehto on pienten lasten vuode, jota voidaan keinuttaa. Keinuttamalla lapsi saadaan uneen. Kehto on ollut tavanomainen lastensänky mm. kansanomaisessa ympäristössä, ja meilläkin se tunnetaan parhaiten juuri tässä muodossaan. Kehdostakin on esiintynyt maailmalla myös loistomalleja.

Lastensanky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun museokeskus


Lastensänky

Kuvassa yllä lastensänky, joka on lakattua koivua, päädyt ovat umpinaiset ja molemmilla laidoilla on puolarivit. Sänkyyn kuuluu punaruskearaidallinen patja, joka on alkuperäinen. Sängyn alaosassa on erillinen vedettävä säilytyslaatikko. Tässä lastensängyssä puolia eli pinnoja on vain laidoilla, mutta yleisin lastensänky on ollut sellainen pinnasänky, jossa pinnat kiertävät kaikkia neljää sivua.

Vauvansanky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Vauvan korisänky

Vauvansänkyyn kuuluu olkitäytteinen säkkikankainen patja, lumpputäytteinen puuvillatyyny sekä vanutäytteinen, puuvillakankainen täkki.

Tolppasänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Tolppasänky eli tuvansänky

Kuvassa yllä tolppasänky eli tuvansänky. Päädyt ovat korkeat ja suorat, reunat kaarevat. Sänky on punaiseksi maalattu. Tolppasänky on ollut maassamme yleisin sänkymalli Satakunnassa, Hämeessä ja Savossa, eli alueilla, joilla kerrossänkyä ei tunnettu.

Telttavuode

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Retki- eli kenttäsänky, telttavuode

Kuvassa telttavuode 1930-luvulta. Runkona kevyet metallilistat ja makuualustana paksuhko kangas.

"Kokoonpantava telttasänky. Tämä sänky on valmistettu koivupuusta. Pohja lujasta purjekankaasta, joten sänky on erittäin kevyt, siro ja luja, kestäen varmasti 300 kg painon. Sänky voidaan taivuttaa pieneen kokoon, joten sitä on helppo kuljettaa mukanaan kesämatkoilla ja käyttää kotioloissa vieraita varten. Sängyn pituus 195 cm, korkeus 45 cm, leveys 67 cm ja paino 7 kg." - Mainos vuodelta 1933.

Siskonpeti

Siskonpeti tehdään vuodetarpeista lattialle ja siinä on useampia nukkujia vieri vieressä.

Nukku
Nukku

Nukku-sänky

Nukkua kehuivat sekä hanuritaiteilija että kauppamatkustaja. Monet muutkin olisivat antaneet kehuvat sanansa, mutta eipä tila sallinut!


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Olof Sundström, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Koulunjohtaja Lisa Hagmanin makuuhuone

Koulunjohtajalla on ollut osoitteessa Kirkkokatu 6 hieno asunto, ja kaunis makuuhuone kakluuneineen. Koti henkii kaikilta yksityiskohdiltaan hienostuneisuutta ja varakkuutta. Yöpöydällä on kunnon entisajan puhelin. Kuva on vuodelta 1932.



Heteka

Heteka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Heteka

Suomalaisesta vuodekulttuurista puhuttaessa ei voida unohtaa hetekaa. Se oli maineikas teräsrakenteinen joustinsänky, joka oli suuressa suosiossa 1930-luvulta 1950-luvulle saakka.

Hetekassa oli sisäkkäin kaksi sänkyä. Päivällä hetekan päälle voitiin asettaa peite ja tyynyt ja siitä tuli mainio sohva. Metallirakenteisuudesta oli sellainen hyöty, että luteet eivät päässeet niin helposti pesiytymään sängyn rakenteisiin.

Vanhoissa hetekoissa joustinverkkopohja pyrki menemään notkolle ja jousistosta tuli myöskin hyvin äänekäs. Tällaisessa hetekassa ei voinut tehdä pienintäkään liikettä niin, etteikö sitä olisi kuullut jokainen lähistöllä olija.

Menneinä aikoina pienissä suomalaissa kodeissa, tuvissa ja mökeissä, ei voinut olla erillisiä makuuhuoneita. Kun lapsia usein oli runsaasti, kiersi pirteissä ja kamareissa hetekoita ja muita sänkyjä pitkin seinänvierustoja. Joskus osa väestä vietti yönsä lattialla siskonpedissäkin.

Penkkisänky

Levitettävistä sängyistä, joissa yöt nukutaan ja päivät kukutaan eli istutaan, käytellään monenlaisia nimityksiä. Penkkisänky on levitettävien sänkyjen perussänky. Se on levitettävä ja kannellinen huonekalu. Kovine kansineen ja selkä- ja sivunojineen se muistuttaa istuinta taikka istuinpenkkiä. Penkkisängystä kehittyi sohvasänky ja näitä kahta ei usein voi juurikaan erottaa toisistaan. Näistä levitettävistä sängyistä on olemassa suuri joukko erilaisia viritelmiä, ja myös murteellisia nimityksiä.

Sivustavedettävä sänky

Sivusta levitettävä sänky, jonka selkänoja on koristeltu. Maalaamaton.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Sivustavedettävä, ulosvedettävä sekä päästävedettävä ja -lykättävä

Kustavilainen sänky eli sivustavedettävä tuli Pohjoismaissa käyttöön jo 1700-luvulla. Suomessakin tällainen sänkytyyppi tuli käyttöön 1860-luvulla ja oli varsin yleinen vielä 1960-luvullakin. Tällaisessa sängyssä on päivisin päällä puinen, usein pehmustettu kansi ja sänky toimittaa näin päiväaikaan puusohvan virkaa.

Matalat, ulosvedettävät sängyt sijoittuivat yleensä ovensuuhun. Ne olivat taloissa ns. renginsänkyjä.

Sekä aikuisille, että lapsille on ollut päästävedettäviä ja -lykättäviä sänkyjä. Ne venytettiin päistä vetämällä yöajaksi pidemmksi ja lykättiin päiväksi kasaan pienempään tilaan. Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia. Suurin osa niistä valmistettiin 1800-luvun lopulla ja sänkytyypin käyttö jatkui vielä pitkälle 1900-luvulle.

Päästävedettävä sänky

Päästävedettävä sänky - päätyosien välillä on irtonainen jatkokappale, joten sängynpohja koostuu kolmesta osasta. Sängyn kummassakin päässä on kaarevat päätylistat; toisen päädyn lista on sorvattu ja koristeellinen. Myös jalat ovat toisessa päädyssä osaksi sorvatut. Muut jalat (4 kpl) ovat nelikulmaisia ja alaspäin kapenevia. Sänky on petsattu ruskeaksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Sohvasanky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Sivustavedettävä sohva eli sohvasänky

Sivustavedettävä sohva on peräisin Sundmanien huvilasta Sompasaaresta. G.W.Sundman oli saanut Sompasaaren vuokraoikeuden 1817 ja rakennutti sinne huvilan huvimajoineen; Gösta Sundman luopui Sompasaaresta vuonna 1894.

Päästävedettävä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Kamarisihteerin päästävedettävä

Rikas herrasväki tilasi sängyt suoraan puusepiltä erikoistilauksena. Kuvan päästävedettävä sänky on valmistettu senaatin kamarisihteeri Alexander Walldénin ja Lydia Walldénin (o.s. Collan) uuteen kotiin vuonna 1866. Hienon sängyn on tehnyt helsinkiläinen puuseppä J.W. Alander.

Huvilasänky

Huvilasänky

On toimitettu myös lakeerattuna eli valkoisena ja lakattuna.

Lasten pinnasanky

Pinnasänky priima aineesta vuonna 1916

Sekä valkoisella luuvärillä, että punaisella tai viheriällä emaljivärillä maalattu uutuussänky puolesta vuodesta 10 vuoden ikäisille lapsille.

Nyt nukutaan

Hyvän unen ohjeet - Yhteishyvä vuonna 1915

"Terveellisen ja virkistävän unen saa noudattamalla seuraavaa menettelyä:

Huone, jossa nukutaan, on huolellisesti tuuletettava päivällä. Hyvä on, jos voi järjestää ilmavaihdon yölläkin joko venttiilin avulla tai aukaisemalla ikkunan. Ellei ikkunaa voida avata siinä huoneessa, jossa nukutaan, niin olisi ovi avattava johonkin viereiseen huoneeseen, jonka ikkuna voidaan pitää auki.

Nukuttava on raitisilmaisissa, mutta ei kuitenkaan lämmittämättömissä huoneissa. Talvisin on makuuhuonetta lämmitettävä joko aamulla tai päivällä, silloin kun vuoteet vielä ovat kokoonpanemattomina.

Vuoteen ei sovi olla liian lähellä ikkunaa, koska silloin nukkuja joutuu helposti vedolle alttiiksi.

Päänalus ei saa olla liian korkea, koska sydämen silloin on työlästä lähettää tarpeeksi verta päähän. Sydämenkin täytyy näet saada nauttia vissiä lepoa ihmisen nukkuessa. Tätä lepoa häiritsee liiaksi kalteva asento nukkuessa.

Oikea nukkumisasento on puoliksi oikealla kyljellä. Tällöin sydän voi esteettömästi toimia.

Mitä oikeampi nukkujan asento on ja mitä puhtaampi on ilma huoneessa, missä nukutaan, niin sitä virkistävämpää uni on ja sitä levänneempänä ja hyvinvointisempana nousee aamulla vuoteestaan. Hyvä uni lisää työn tarmoa ja elämisen iloa."


Pyydämme suositella Teille SAVO-sänkyjä

Ensiluokkaisissa Savo-sängyissä on ollut monia lyömättömiä ominaisuuksia. Kaikki sängyt on myös tarkastettu jo tehtaalla, joten virheellisten sänkyjen joutuminen kauppaan ei ole ollut mahdollista.

Haitarisänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Haitarisänky

Kasaan painuva haitarisänky voi olla varavuode, jonka avulla vältetään lattialle tehty siskonpeti.

Puusänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Puusänky

Suomalainen, perinteinen puusänky - kravatti, maalattu ruskeaksi. Toinen päätylauta on suora, toinen kaarevalinjainen. Sängyn tolpat on veistetty kulmikkaiksi. Käsintehdyllä sängyllä on pituutta 189,5 cm.

Talonväen sänkyjen sijoittuminen

Jos talossa oli yksikin kamari, niin isäntäväki nukkui siellä. Jos kamareita ei ollut, isäntäväkikin nukkui tuvan puolella. Myös talojen tyttäret nukkuivat kamarin puolella.

Tuvassa eli pirtissä rengit nukkuivat ovensuussa, piiat peremmällä. Kerrossängyissä piiat nukkuivat alapetillä, rengit yläpetillä. Jos kaikille ei riittänyt sänkypaikkaa, niin pojat nukkuivat penkeillä ja lattialla. Aivan pienet lapset jakoivat sängyn vanhempiensa kanssa.

Sohvasänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Sänkysohva eli sohvasänky

Kuvassa yllä sänkysohva eli sohvasänky, punaisenruskeaksi maalattu. Selkänojalla ja korkeilla päillä varustettu. Kansi on lautaa.

Sohvasänky

Sänkysohva eli sohvasänky.

Jokamiehensänky

Jokamiehen sänky

Sänky, joka on sopinut jokaiselle.

Sarjasänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Lasten sarjasänky

Päiväkodissa käytettävä sänkymalli.

Varavuode

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Kokoontaitettava varavuode eli -sänky

Kun kaikille ei riitä perussänkyjä, niin varasängyllä vältetään vielä lattiapaikka.

Kerrossänky

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Touko Yrttimaa, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Kerrossänky

Kerrossänkyjä käytetään kodeissa ja laitoksissa. Kuvassa metalliputkirakenteinen kerrossänky Helsingissä, jo lopetetussa Katajanokan tutkintavankilassa, naisvartijoiden puolella. - Vyökatu 1. Naisvartijoiden huone, naisten osasto, itäinen siipi. Vuosi 1977.

Kerrossänkyjen käytöllä on maassamme pitkät perinteet. Niitä on ollut käytössä jo keskiajalla. Kerrossänkytyyppejä on useita erilaisia ja usein niissä on nukuttu verhojen takana.

Pohjanmaalla kiinteät, kaksikerroksiset sängyt olivat hyvin yleisiä. 1920-luvulla niiden varustusta kuvailtiin näin:

"Sängyn pohjalla on olkia, niitten päällä merenruokotupsuilla täytetty patja, jota verhoaa kirjava, puolivillainen päällysvaate, jota harvoin pestään; lakanoita ei ole. Peitteenä käytetään kesällä kudottua peittoa, talvella useimmiten lammasnahkavällyjä. Esirippu on kotikutoista puolivillakangasta." - Suomen terveydenhoito-lehti 1926.

Kaksikerroksiset sängyt tupien nurkissa olivat tuolloin varsin vaarallisia, sillä niissä nukkui koko perhe kylki kyljessä. Näin tarttuvat taudit, kuten tuberkuloosi, levisivät taudille ihanteellisissa oloissa esteittä.

Kaappisänky

Arkkitehti Toivo Salervon akvarelli vuodelta 1920, kaappisänky.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Museovirasto - Musketti


Pöytä- ja tuolisängyt - kaappi- ja piironkisängyt

Pöytä- ja tuolisängyt ovat sänkyjä, jotka päivän ajaksi kasataan pöydän taikka tuolin muotoon. Näiden sänkyjen kanssa on kunto pysynyt hyvänä, kun on saanut illat ja aamut kasailla ja levitellä ja kuljetella vielä petivaatteitakin edestakaisin.

Pöytäsänky on voinut muistuttaa kaappia taikka piironkia. Täten on ollut olemassa sekä kaappi- että piironkisänkyjä.

Höyläpenkki

Köyhät oppipojat olivat laihoja ja he mahtuivat kapeillekin höyläpenkeille.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Suomen Kansallismuseo


Sänkynä höyläpenkki

Varsinaisten sänkyjen ohella on nukuttu mitä erilaisimmilla muilla alustoilla. Höyläpenkkikin on saanut tehdä sängyn virkaa monelle puusepän oppipojalle. Puusepän verstastiloissa nukuttiin kuka missäkin, jotkut oikaisivat itsensä illan tullen höyläpenkin päälle. Itse asiassahan höyläpenkki käy sängystä hyvinkin, jos sen päällä on sentään patja ja muut vuodetarpeet.

Sänkynä uuninpäällys

Lämpimien uunien päälläkin nukuttiin, jos vain uuni oli sen mallinen, että sen päälle mahtui makaamaan. Erityisesti vaarit suosivat näitä nukkumapaikkoja.

Sairasvuode ja kuolinvuode - kuolinvuoteen raikastus uuskäyttöön

Kun joku sairastelee pidempään vuoteenomana, hänen vuodettaan kutsutaan tällöin sairasvuoteeksi. Jos joku sattuu sairastelunsa lopuksi taikka muuten vain yllättäen sänkyynsä kuolemaan, sellaistakin sattuu, niin tällaista sänkyä kutsutaan kuolinvuoteeksi.

Tällaiseen kuolinvuoteeseen ei seuraava henkilö saa heti asettua yöpuulle, josko siihen kenelläkään hirveää kiirettä olisikaan. Vaan, kuolinvuodetta on pidettävä yhdeksän päivää ulkona räystään alla, ja nämä yhdeksän päivän aamukasteet palauttavat sängyn normaalitilaan.

Jos näin ei menetellä, vaan kuolinvuoteeseen asetutaan kylmähermoisesti kuin ei mitään ja tuosta vaan, tulee öistä hyvin rauhattomia. Sillä kuollut ihminen palaa kummittelemaan ja tekee kaikenlaista kiusaa nukkumista yrittävälle. Kuollut saattaa kolistella sängyn alla, taikka heiluttaa rajusti sänkyä juuri silloin, kun sängyssä olija on nukahtamaisillaan. Tällaisen tapauksen jälkeen joku onneton on menettänyt jopa viimeisimmänkin järkensä valon ja syöksynyt kauhusta huutaen pihamaalle.

Lähteet
*Vanhojen lehtiartikkeleiden ohella lähteenä: Leena Sammallahti, Marja-Liisa Lehto: Suomalainen sänky - Kansanomaisten vuodekalusteiden historiaa, SKS
Kenraalikuvernöörin makuuhuone
Kenraalikuvernöörin talon makuuhuone - Eteläesplanadi 6, Helsinki (nykyinen Valtioneuvoston juhlahuoneisto)

Kuvattu vuosien 1915 - 1917 välillä.
Apteekkarin makuuhuone
Apteekkari Einar Idmanin makuuhuone - Mariankatu 9, Helsinki

Kuvattu 1920-luvulla.
*** tunturisusi.com linkit ***