Heteka.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Heteka
Suomalaisesta vuodekulttuurista puhuttaessa ei voida unohtaa hetekaa. Se oli maineikas teräsrakenteinen joustinsänky,
joka oli suuressa suosiossa 1930-luvulta 1950-luvulle saakka.
Hetekassa oli sisäkkäin kaksi sänkyä. Päivällä hetekan päälle voitiin asettaa peite ja tyynyt ja siitä tuli mainio sohva.
Metallirakenteisuudesta oli sellainen hyöty, että luteet eivät päässeet niin helposti pesiytymään sängyn rakenteisiin.
Vanhoissa hetekoissa joustinverkkopohja pyrki menemään notkolle ja jousistosta tuli myöskin hyvin äänekäs.
Tällaisessa hetekassa ei voinut tehdä pienintäkään liikettä niin, etteikö sitä olisi kuullut jokainen
lähistöllä olija.
Menneinä aikoina pienissä suomalaissa kodeissa, tuvissa ja mökeissä, ei voinut olla erillisiä makuuhuoneita.
Kun lapsia usein oli runsaasti, kiersi pirteissä ja kamareissa hetekoita ja muita sänkyjä pitkin seinänvierustoja.
Joskus osa väestä vietti yönsä lattialla siskonpedissäkin.
Penkkisänky
Levitettävistä sängyistä, joissa yöt nukutaan ja päivät kukutaan eli istutaan, käytellään monenlaisia
nimityksiä. Penkkisänky on levitettävien sänkyjen perussänky. Se on levitettävä ja kannellinen huonekalu.
Kovine kansineen ja selkä- ja sivunojineen se muistuttaa istuinta taikka istuinpenkkiä.
Penkkisängystä kehittyi sohvasänky ja näitä kahta ei usein voi juurikaan erottaa toisistaan.
Näistä levitettävistä sängyistä on olemassa suuri joukko erilaisia viritelmiä, ja myös murteellisia nimityksiä.
Sivusta levitettävä sänky, jonka selkänoja on koristeltu. Maalaamaton.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Suomen Kansallismuseo
Sivustavedettävä, ulosvedettävä sekä päästävedettävä ja -lykättävä
Kustavilainen sänky eli sivustavedettävä tuli Pohjoismaissa käyttöön jo 1700-luvulla.
Suomessakin tällainen sänkytyyppi tuli käyttöön 1860-luvulla ja oli varsin yleinen vielä 1960-luvullakin. Tällaisessa sängyssä
on päivisin päällä puinen, usein pehmustettu kansi ja sänky toimittaa näin päiväaikaan puusohvan virkaa.
Matalat, ulosvedettävät sängyt sijoittuivat yleensä ovensuuhun. Ne olivat taloissa ns. renginsänkyjä.
Sekä aikuisille, että lapsille on ollut päästävedettäviä ja -lykättäviä sänkyjä. Ne venytettiin päistä vetämällä yöajaksi pidemmksi
ja lykättiin päiväksi kasaan pienempään tilaan. Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme
nuorimpia. Suurin osa niistä valmistettiin 1800-luvun lopulla ja sänkytyypin käyttö jatkui vielä pitkälle 1900-luvulle.
Päästävedettävä sänky - päätyosien välillä on irtonainen jatkokappale, joten sängynpohja koostuu kolmesta osasta. Sängyn kummassakin päässä on
kaarevat päätylistat; toisen päädyn lista on sorvattu ja koristeellinen. Myös jalat ovat toisessa päädyssä osaksi sorvatut. Muut
jalat (4 kpl) ovat nelikulmaisia ja alaspäin kapenevia. Sänky on petsattu ruskeaksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Suomen Kansallismuseo
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Sivustavedettävä sohva eli sohvasänky
Sivustavedettävä sohva on peräisin Sundmanien huvilasta Sompasaaresta. G.W.Sundman oli saanut Sompasaaren vuokraoikeuden 1817 ja rakennutti
sinne huvilan huvimajoineen; Gösta Sundman luopui Sompasaaresta vuonna 1894.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Haitarisänky
Kasaan painuva haitarisänky voi olla varavuode, jonka avulla vältetään lattialle tehty siskonpeti.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Kamarisihteerin päästävedettävä
Rikas herrasväki tilasi sängyt suoraan puusepiltä erikoistilauksena. Kuvan päästävedettävä sänky
on valmistettu senaatin kamarisihteeri Alexander Walldénin ja Lydia Walldénin (o.s. Collan) uuteen kotiin vuonna 1866.
Hienon sängyn on tehnyt helsinkiläinen puuseppä J.W. Alander.
Huvilasänky
On toimitettu myös lakeerattuna eli valkoisena ja lakattuna.
Pinnasänky priima aineesta vuonna 1916
Sekä valkoisella luuvärillä, että punaisella tai viheriällä emaljivärillä maalattu uutuussänky
puolesta vuodesta 10 vuoden ikäisille lapsille.
Hyvän unen ohjeet - Yhteishyvä vuonna 1915
"Terveellisen ja virkistävän unen saa noudattamalla seuraavaa menettelyä:
Huone, jossa nukutaan, on huolellisesti tuuletettava päivällä. Hyvä on, jos voi järjestää
ilmavaihdon yölläkin joko venttiilin avulla tai aukaisemalla ikkunan. Ellei ikkunaa voida avata
siinä huoneessa, jossa nukutaan, niin olisi ovi avattava johonkin viereiseen huoneeseen, jonka
ikkuna voidaan pitää auki.
Nukuttava on raitisilmaisissa, mutta ei kuitenkaan lämmittämättömissä huoneissa. Talvisin on makuuhuonetta
lämmitettävä joko aamulla tai päivällä, silloin kun vuoteet vielä ovat kokoonpanemattomina.
Vuoteen ei sovi olla liian lähellä ikkunaa, koska silloin nukkuja joutuu helposti vedolle alttiiksi.
Päänalus ei saa olla liian korkea, koska sydämen silloin on työlästä lähettää tarpeeksi verta päähän.
Sydämenkin täytyy näet saada nauttia vissiä lepoa ihmisen nukkuessa. Tätä lepoa häiritsee liiaksi kalteva
asento nukkuessa.
Oikea nukkumisasento on puoliksi oikealla kyljellä. Tällöin sydän voi esteettömästi toimia.
Mitä oikeampi nukkujan asento on ja mitä puhtaampi on ilma huoneessa, missä nukutaan,
niin sitä virkistävämpää uni on ja sitä levänneempänä ja hyvinvointisempana nousee aamulla
vuoteestaan. Hyvä uni lisää työn tarmoa ja elämisen iloa."
Pyydämme suositella Teille SAVO-sänkyjä
Ensiluokkaisissa Savo-sängyissä on ollut monia lyömättömiä ominaisuuksia. Kaikki sängyt on myös tarkastettu
jo tehtaalla, joten virheellisten sänkyjen joutuminen kauppaan ei ole ollut mahdollista.
Talonväen sänkyjen sijoittuminen
Jos talossa oli yksikin kamari, niin isäntäväki nukkui siellä. Jos kamareita ei ollut, isäntäväkikin
nukkui tuvan puolella. Myös talojen tyttäret nukkuivat kamarin puolella.
Tuvassa eli pirtissä rengit nukkuivat ovensuussa, piiat peremmällä. Kerrossängyissä piiat nukkuivat
alapetillä, rengit yläpetillä. Jos kaikille ei riittänyt sänkypaikkaa, niin pojat nukkuivat penkeillä ja lattialla.
Aivan pienet lapset jakoivat sängyn vanhempiensa kanssa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
© Suomen Kansallismuseo
Sänkysohva eli sohvasänky
Kuvassa yllä sänkysohva eli sohvasänky, punaisenruskeaksi maalattu. Selkänojalla ja korkeilla päillä varustettu. Kansi on lautaa.
Sänkysohva eli sohvasänky.
Jokamiehen sänky
Sänky, joka on sopinut jokaiselle.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Lasten sarjasänky
Päiväkodissa käytettävä sänkymalli.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Kokoontaitettava varavuode eli -sänky
Kun kaikille ei riitä perussänkyjä, niin varasängyllä vältetään vielä lattiapaikka.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Touko Yrttimaa, Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Kerrossänky
Kerrossänkyjä käytetään kodeissa ja laitoksissa. Kuvassa metalliputkirakenteinen kerrossänky Helsingissä, jo lopetetussa Katajanokan tutkintavankilassa,
naisvartijoiden puolella. - Vyökatu 1. Naisvartijoiden huone, naisten osasto, itäinen siipi. Vuosi 1977.
Kerrossänkyjen käytöllä on maassamme pitkät perinteet. Niitä on ollut käytössä jo keskiajalla.
Kerrossänkytyyppejä on useita erilaisia ja usein niissä on nukuttu verhojen takana.
Pohjanmaalla kiinteät, kaksikerroksiset sängyt olivat hyvin yleisiä. 1920-luvulla niiden varustusta kuvailtiin näin:
"Sängyn pohjalla on olkia, niitten päällä merenruokotupsuilla täytetty patja, jota verhoaa kirjava,
puolivillainen päällysvaate, jota harvoin pestään; lakanoita ei ole. Peitteenä käytetään kesällä kudottua peittoa,
talvella useimmiten lammasnahkavällyjä. Esirippu on kotikutoista puolivillakangasta." - Suomen terveydenhoito-lehti 1926.
Kaksikerroksiset sängyt tupien nurkissa olivat tuolloin varsin vaarallisia, sillä niissä nukkui koko perhe kylki kyljessä.
Näin tarttuvat taudit, kuten tuberkuloosi, levisivät taudille ihanteellisissa oloissa esteittä.