Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, naakka, Copyright © hedera.baltica

Varisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on varisten eli varislintujen (Corvidae) heimo. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan. Ne ovat harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi, pähkinähakki ja varis.

Varikset ovat keskikokoisia tai suuria ja usein seurallisia lintuja. Niillä on voimakas, hieman alaskaartuva, pitkä nokka ja voimakkaat jalat. Sieraimet ovat tavallisesti sukasten peittämät.

Variksilla on harittavakärkiset siivet ja useimmiten suhteellisen pitkä, poikki- tai pyöreäpäinen pyrstö. Monet heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja eteviä purjelentäjiä. Jotkut lajit lentävät tikkojen tapaan syvän aaltomaisesti. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Nuoret linnut ovat lähes vanhojen kaltaisia. Suurin osa lajeista hakee ruokansa maasta, mutta ne voivat myös ryöstää pesiä. Haaskat ja jätteet kuuluvat varisten ravintoon. Ne pesivät puissa, koloissa ja joskus kalliopahdoilla. Yleisesti varikset ovat kovaäänisiä - äänet ovat käheitä, vaakkuvia tai kilahtavia. Varikset ovat älykkäitä ja kekseliäitä lintuja. Siitä kielii mm. kyky käyttää työkaluja. Yksi heimon lajeista on naakka.

NAAKKA (Corvus monedula)

Varisten eli varislintujen heimossa (Corvidae) on varisten suku (Corvus) ja yksi sen monista lajeista on naakka. Naakka on levinnyt koko maailmassa hyvin laajoille alueille. Suomessa naakkoja on runsaimmin Etelä- ja Länsi-Suomessa, hieman vähemmän Itä-Suomessa ja Oulun läänissä ja vähiten Lapissa. Lapissa naakkoja on vain eteläisimmissä osissa. Suuri osa naakoistamme talvehtii maan eteläosissa, mutta osa muuttaa loka-marraskuussa Länsi-Eurooppaan.

Naakkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina runsaasti: 20 viime vuoden aikana naakkojen määrä on kolminkertaistunut. Suomessa pesii arviolta 100 000 naakkapariskuntaa ja lintu on levittäytynyt jatkuvasti yhä pohjoisemmaksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Lee Wilshire

Tuntomerkkejä

Naakka on pieni, tumma, variksenmuotoinen lintu, jolla on pituutta 33 cm. Höyhenys on muuten tumma, mutta niska ja posket ovat vaaleanharmaat. Silmät ovat vaalean harmaanvalkeat.

Koiras ja naaras ovat keskenään samanlaisia. Nuoret linnut ovat vanhoja lintuja tummempia, myös niiden iiris on tummempi.

Naakka on helposti tunnistettavissa luonteenomaisesta askelluksestaan. Lintu pysähtyy silloin tällöin ja pistää nokkansa maahan, poimiakseen jotakin syötävää.

Naakka on kirkonlintu

Naakat viihtyvät ja pesivät yhdyskuntina kulttuuriympäristöissä, kolopuissa ja rakennusten hormeissa. Naakoille luonteenomaista on se, että ne kerääntyvät suuriksi parviksi kirkontornien tuntumaan tuulisella säällä ja lentelevät ilmavirtauksissa taidokkaasti, pitäen samalla kovaa meteliä.

Yöpyessäänkin naakat hakevat turvaa toisistaan ja kerääntyvät joukolla yöpymään tiettyihin, korkeisiin paikkoihin. Naakka on viisas lintu ja naakkayhdyskunnassa eletäänkin tiukan järjestyksen mukaan.

Harmit ja vahingot

Naakat aiheuttavat häiriötä ja vahinkoa maataloudelle joillakin alueilla. Vaikka naakkoja on nykyään paljon se on toistaiseksi rauhoitettu ja lupa haittanaakkojen hävittämiseen on anottava alueellisilta Ympäristökeskuksilta. Naakkakantoja tutkitaan jatkuvasti mm. rengastamalla.

Jos kotitalon tai mökin ympärillä pyörii paljon naakkoja, kannattaa asentaa savupiipun päälle verkko. Muussa tapauksessa naakka voi tehdä pesänsä syvälle piippuun, ja perustaa pesänsä hyvin tiukaksi. Tällaisessa tapauksessa piipunveto- ja savuongelmia on todellakin odotettavissa.




Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Marko Kivelä

Äänet ja silmäpeli

Naakalla on helposti tunnistettava ääni, "kja kja kja", jota lintu usein toistelee lentäessäänkin.

Naakalla on todettu olevan erityinen kyky, jonka myötä se kykenee kommunikoimaan lajotovereidensa kanssa silmillään.

Naakka on seurallinen lintu ja se esiintyykin pienemmissä tai suuremmissa parvissa suurimman osan vuotta. Tavallisin se on kulttuuriympäristössä, missä voi nähdä suuria, ruokailevia naakkaparvia pelloilla.

Ravinto

Naakka on kaikkiruokainen. Kesällä vallitsevat ravinnossa hyönteiset ja kastemadot, syksyllä vilja. Talvisin naakkoja näkee usein kaatopaikoilla tai talvilintujen ruokintapaikoilla.

Naakka on Muhoksen nimikkolaji

Naakan levinneisyys ulottuu Etelä-Suomesta lounaisrannikkoa pitkin Tornion tienoille. Ensimmäinen virallinen pesimähavainto naakasta Pohjois-Pohjanmaalla on tehty Muhoksella vuonna 1905.

Naakka on Muhoksen kunnan nimikkolaji. Muhoksen kunnanhallitus nimesi naakan kunnan nimikkolajiksi vuonna 1996. Kuntalaisilta pyydettiin ehdotuksia nimikkolajiksi, ja naakka sai eniten ääniä.

Joissakin päin Suomen kirkoissa on naakkoihin otettu kielteinenkin kanta, mutta Muhoksella naakkoja suojellaan ja kunnioitetaan. Muhoksella on järjestetty kilpailujakin, joissa on etsitty suurimman naakkaparven näkijää.

Naakat ovat Muhoksella kaikille niitä tutuimpia lintuja. Koko Oulujokivarressa naakkaparvet ovat mitä tavallisin näky, sillä Oulussa ja Muhoksella asustavat naakat lentävät pitkin jokivartta milloin Ouluun, milloin Muhokselle päin. Naakat myös pesivät jokivarren männiköissä, eivät vain kirkon tienoilla.

Muhoksen seurakunta on ottanut naakkoihin myönteisen kannan. Kirkkoherra Jouni Heikkinen kuvailee seurakunnan suhtautuvan naakkoihin Franciscus Assisilaisen esimerkin mukaisesti.

- Kyse on siitä, arvostetaanko myös Jumalan luomaa luontokappaletta, Heikkinen toteaa.

Muhoksen kirkolla on pitkä historia naakkojen pesimäpaikkana. Heikkisen mukaan vuonna 1634 rakennettuun kirkkoon on pesiytynyt Pohjois-Suomen ensimmäinen naakkayhdyskunta jo 1900-luvun alussa. Tällöin naakoilla oli mahdollisuus pesiytyä kirkon tornissa. 1990-luvulla torniin rakennettiin uusi "naakkahuone", eli tasanne, jossa naakat saattoivat pesiä. Naakkahuonetta myös tyhjennetään säännöllisesti lintujen ulosteesta.

Naakkahuoneen rakentamisesta keskusteltiin muhoslaisten parissa, ja seurakunta selvitti tilannetta yhteistyössä kirkkohallituksen, museoviraston ja Oulun yliopiston kanssa.

- Naakka äänestettiin 1990-luvulla Muhoksen nimikkolajiksi. Olisi ollut perin ihmeellistä, jos sitä olisi yritetty karkottaa kirkosta, Heikkinen sanoo.

Nyt Muhoksen naakat voivat erittäin hyvin. Kirkot ovat Heikkisen mukaan naakoille luontaisia asuinpaikkoja, sillä naakka on älykäs lintu, joka hakeutuu korkealle asumaan. Kirkot on vanhastaan rakennettu korkeille paikoille. Naakkoja ei myöskään saa hätistämällä pois, sillä ne löytävät tien takaisin kotipaikoilleen.

- En ymmärrä, miksei naakkojen anneta olla rauhassa. Naakka on sitä paitsi takuuvarma kirkossakävijä, tulee joka päivä, Heikkinen pohtii oraakkelimaisesti. (Kotimaa.fi - Kaleva - Tunturisusi)

Pesiminen

Naakat solmivat koko eliniän kestävän parisiteen ja linnut liikkuvat huomiotaherättävän usein pareina kaikkina vuodenaikoina, myös esiintyessään muiden naakkojen kanssa samassa parvessa. Laji pesii ensimmäisen kerran 1 - 2-vuotiaana. Pesä on rakennettu oksista ja korsista, ja sekaan on laiteltu maata. Sisäpuoli on runsaasti vuorailtu ja holvailtu korsilla, karvoilla ja höyhenillä.

Sekä koiras että naaras osallistuvat pesänrakennukseen. Toukokuun alussa tapahtuu muninta ja munia tulee 4 - 5. Naaras hautoo 18 - 20 vrk. Poikaset jättävät pesän noin kuukauden ikäisinä, mutta saavuttavat täyden lentokyvyn vasta runsaan viiden viikon ikäisinä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Lee Wilshire



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Roine Johansson

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat