Harmit ja vahingot
Naakat aiheuttavat häiriötä ja vahinkoa maataloudelle joillakin alueilla. Vaikka naakkoja on nykyään paljon se on toistaiseksi rauhoitettu ja lupa haittanaakkojen hävittämiseen on anottava alueellisilta Ympäristökeskuksilta.
Naakkakantoja tutkitaan jatkuvasti mm. rengastamalla.
Jos kotitalon tai mökin ympärillä pyörii paljon naakkoja, kannattaa asentaa savupiipun päälle verkko.
Muussa tapauksessa naakka voi tehdä pesänsä syvälle piippuun, ja perustaa pesänsä hyvin tiukaksi.
Tällaisessa tapauksessa piipunveto- ja savuongelmia on todellakin odotettavissa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Marko Kivelä
Äänet ja silmäpeli
Naakalla on helposti tunnistettava ääni, "kja kja kja", jota lintu usein toistelee
lentäessäänkin.
Naakalla on todettu olevan erityinen kyky, jonka myötä se kykenee kommunikoimaan
lajotovereidensa kanssa silmillään.
Naakka on seurallinen lintu ja se esiintyykin pienemmissä tai suuremmissa parvissa
suurimman osan vuotta. Tavallisin se on kulttuuriympäristössä, missä voi nähdä suuria, ruokailevia
naakkaparvia pelloilla.
Ravinto
Naakka on kaikkiruokainen. Kesällä vallitsevat ravinnossa hyönteiset ja kastemadot,
syksyllä vilja. Talvisin naakkoja näkee usein kaatopaikoilla tai talvilintujen ruokintapaikoilla.
Naakka on Muhoksen nimikkolaji
Naakan levinneisyys ulottuu Etelä-Suomesta lounaisrannikkoa pitkin Tornion tienoille.
Ensimmäinen virallinen pesimähavainto naakasta Pohjois-Pohjanmaalla on tehty
Muhoksella vuonna 1905.
Naakka on Muhoksen kunnan nimikkolaji.
Muhoksen kunnanhallitus nimesi naakan kunnan nimikkolajiksi vuonna 1996. Kuntalaisilta pyydettiin ehdotuksia nimikkolajiksi, ja naakka sai eniten ääniä.
Joissakin päin Suomen kirkoissa on naakkoihin otettu
kielteinenkin kanta, mutta Muhoksella naakkoja suojellaan ja kunnioitetaan.
Muhoksella on järjestetty kilpailujakin, joissa on etsitty
suurimman naakkaparven näkijää.
Naakat ovat Muhoksella kaikille niitä tutuimpia lintuja. Koko Oulujokivarressa
naakkaparvet ovat mitä tavallisin näky, sillä Oulussa ja Muhoksella asustavat
naakat lentävät pitkin jokivartta milloin Ouluun, milloin Muhokselle päin.
Naakat myös pesivät jokivarren männiköissä, eivät vain kirkon tienoilla.
Muhoksen seurakunta on ottanut naakkoihin myönteisen kannan. Kirkkoherra Jouni Heikkinen kuvailee seurakunnan suhtautuvan naakkoihin
Franciscus Assisilaisen esimerkin mukaisesti.
- Kyse on siitä, arvostetaanko myös Jumalan luomaa luontokappaletta, Heikkinen toteaa.
Muhoksen kirkolla on pitkä historia naakkojen pesimäpaikkana. Heikkisen mukaan vuonna 1634 rakennettuun kirkkoon on pesiytynyt
Pohjois-Suomen ensimmäinen naakkayhdyskunta jo 1900-luvun alussa. Tällöin naakoilla oli mahdollisuus pesiytyä kirkon tornissa.
1990-luvulla torniin rakennettiin uusi "naakkahuone", eli tasanne, jossa naakat saattoivat pesiä. Naakkahuonetta myös tyhjennetään
säännöllisesti lintujen ulosteesta.
Naakkahuoneen rakentamisesta keskusteltiin muhoslaisten parissa, ja seurakunta selvitti tilannetta yhteistyössä kirkkohallituksen,
museoviraston ja Oulun yliopiston kanssa.
- Naakka äänestettiin 1990-luvulla Muhoksen nimikkolajiksi. Olisi ollut perin ihmeellistä, jos sitä olisi yritetty karkottaa kirkosta, Heikkinen sanoo.
Nyt Muhoksen naakat voivat erittäin hyvin. Kirkot ovat Heikkisen mukaan naakoille luontaisia asuinpaikkoja, sillä naakka on älykäs lintu, joka hakeutuu korkealle asumaan. Kirkot on vanhastaan rakennettu korkeille paikoille. Naakkoja ei myöskään saa hätistämällä pois, sillä ne löytävät tien takaisin kotipaikoilleen.
- En ymmärrä, miksei naakkojen anneta olla rauhassa. Naakka on sitä paitsi takuuvarma kirkossakävijä, tulee joka päivä, Heikkinen pohtii oraakkelimaisesti.
(Kotimaa.fi - Kaleva - Tunturisusi)
Pesiminen
Naakat solmivat koko eliniän kestävän parisiteen ja linnut liikkuvat huomiotaherättävän usein
pareina kaikkina vuodenaikoina, myös esiintyessään muiden naakkojen kanssa samassa parvessa.
Laji pesii ensimmäisen kerran 1 - 2-vuotiaana. Pesä on rakennettu oksista ja korsista,
ja sekaan on laiteltu maata. Sisäpuoli on runsaasti vuorailtu ja holvailtu korsilla, karvoilla
ja höyhenillä.
Sekä koiras että naaras osallistuvat pesänrakennukseen. Toukokuun alussa tapahtuu muninta
ja munia tulee 4 - 5. Naaras hautoo 18 - 20 vrk. Poikaset jättävät pesän noin kuukauden
ikäisinä, mutta saavuttavat täyden lentokyvyn vasta runsaan viiden viikon ikäisinä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Lee Wilshire
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Roine Johansson
Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat