Tunturisuden sivut
Tytöt katsovat televisiota juhlamekoissaan. Kuva yllä vasemmalla, vuonna 1961. Televisio on Oy Terate Ab:n lisenssivalmistama Philips 17 TSF 140A vuodelta 1958. - Kuvassa oikealla tytöt katselevat televisiota olohuoneessa, vuonna 1961. Televisio on Philips 17 TSF 140. Televisio kuuluu ensimmäisiin Suomessa kokoonpantuihin, valmistusaika noin 1958 - 1959. Valmistaja ja kokoonpanija Oy Terate Ab.

Tunturisusi Kuva vasemmalla.
Tunturisusi Kuva oikealla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Kanerva Teuvo - Copyright © Museovirasto Musketti


Kohti televisiota

Televisio ja sen vaatima lähetystekniikka kehittyivät pitkän ajan kuluessa. Jo 1800-luvulla tehtiin yrityksiä lähettää kuvia pitkien etäisyyksien päähän. Tärkeä edistysaskel oli saksalaisen Paul Nipkowin vuonna 1884 patentoima juovapyyhkäisymenetelmä, Nipkowin levy. Sen toiminta perustui ajatukseen siitä, että kuva voidaan ensiksi hajottaa pisteiksi ja sitten jälleen koota. Englantilainen A.A Campbell-Swinton esitti vuonna 1908 televisiojärjestelmän, joka perustui elektronisuihkuputken käyttöön.

Admiral Television, Model 19A1

Admiral, Model 19A1. Seitsemän tuuman näyttöruudulla varustettu televisio - vuosi 1949. Valmistaja Admiral Corporation, Chicago, Illinois, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Joe Haupt


Maailman ensimmäinen televisio ja televisiolähetys

Skotlantilainen sähköinsinööri John Logie Baird (1888 - 1946) rakensi vuonna 1923 maailman ensimmäisen televisiolaitteen. Hän järjesti ensimmäisen televisiolähetyksen vuonna 1925. Vuonna 1929 hänen mekaaninen järjestelmänsä otettiin käyttöön virallisissa koelähetyksissä Lontoossa ja Berliinissä.

Televisiolähetykset maailmalla ja meillä

Lähetystoiminta alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1928, Japanissa vuonna 1931, Saksassa ja Ranskassa vuonna 1935 ja Neuvostoliitossa vuonna 1938. Ensimmäisen säännöllisen, suurelle yleisölle tarkoitetun televisio-ohjelman järjesti Englannissa radioyhtiö BBC vuonna 1936. Tässä alkuvaiheessa ohjelmien näkyvyysalue oli hyvin pieni ja vastaanottimet kalliita. Televisiotoiminta pääosin keskeytettiin toisen maailmansodan syttyessä ja aloitettiin uudelleen vasta vuonna 1946, jolloin se alkoi eri puolilla maailmaa voimakkaasti laajeta. Silloin televisio alkoi saavuttaa ns. suuren yleisön.

Suomen televisiotoiminta alkoi vastaanottokokeiluina 1930-luvulla, jolloin täällä seurattiin Saksasta ja Englannista Nipkowin levyä käyttäen suoritettuja lähetyksiä.

"Pakkasen paukkuessa nurkissa voi perhe lentää television mukana kauas lämpimille Etelämeren saarille, nähdä outoja maita, kansoja ja yleensä liikkua maailmankansalaisina kaikkialla. Mitä se tulee vaikuttamaan kansojen valistustason kohoamiseen, sitä on mahdotonta tarkalleen kuvitella. Eräs alan uranuurtajista, maailman ensimmäinen televisio-ohjaaja ins. Landsberg jopa arvelee "Koko-maailman-television" tekevän tulevaisuuden sodat mahdottomiksi - kansojen kanssakäyminen tulee lopulta niin läheiseksi, että on aivan mahdotonta minkään diktaattorin päästä valtaan ja yrittää vääristellä niitä tosiasioita, joita televisio esittää." - Television alkuaikojen maalailua.

Ensimmäinen julkinen televisiolähetys Suomessa nähtiin Helsingissä 24.5.1955. Lähetyksestä vastasi Radioinsinöörien vuonna 1954 perustama televisiokerho, yhteistoiminnassa Teknillisen korkeakoulun kanssa. Tilaisuuteen lähetettiin kutsu yli viidellekymmenelle henkilölle, jotka edustivat julkista sanaa, eduskuntaa, ministeriöitä, posti- ja lennätinhallitusta, puolustusvoimia, TKK:a ja VTT:a. Viisitoista vastaanotinta oli sijoitettu eri puolille kaupunkia ja kutsuvierailla oli tilaisuus seurata esitystä sekä studiossa että yksityiskodeissa vastaanottimien ääressä. Ennen esitystä lähetettiin puoli tuntia virityskuvaa ja sen taustalla musiikkia. Näytös alkoi tasan 16.30.

Televisiokerho jatkoi myöhemmin toimintaa TES-TV:nä ja sen jälkeen vuonna 1959 nimellä Oy Tesvisio Ab.

Oy Yleisradio Ab aloitti television koelähetykset ja testailut vuonna 1956 ja se lähetti ensimmäisen televisio-ohjelmansa 14.3.1957. Yleisradion säännöllinen television lähetystoiminta alkoi tammikuussa vuonna 1958, nimellä Suomen Televisio ja Radio-orkesterin soittamalla tunnussävelellä. Vuonna 1958 Yleisradio lähetti televisio- ohjelmaa keskimäärin vajaat puolitoista tuntia päivässä. Tv-lähetyksiä oli viitenä iltana viikossa. Kesäkuun puolestavälistä elokuun alkuun oli lähetystauko.

Kaupallista televisiotoimintaa varten perustettiin vuonna 1957 Oy Mainos-TV-Reklam Ab. Tampereella aloitti vuonna 1961 Tamvisio. Vuonna 1963 Tesvisio ja Tamvisio yhdistyivät ja niiden osakekanta joutui Yleisradiolle vuonna 1964.

Näin päädyttiin pitkiksi ajoiksi kahteen kanavaan, jotka saivat nimekseen TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2. Mainos-Televisio jatkoi toimintaansa, ja se esitti "alivuokralaisena" ohjelmiaan Ylen hallitsemilla kanavilla. Ikioman valtakunnallisen kanavansa, kolmoskanavan, MTV sai vasta vuonna 1993.

Celeston TVR 4123 K

Celeston TVR 4123 K. Ensimmäinen suomalainen televisio - vuodesta 1955 vuoteen 1958. 17" näyttö - mustavalkotelevisio, lattiamalli.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Lahden kaupunginmuseon Radio- ja tv-museon kokoelma Copyright © Lahden kaupunginmuseo


Televisioita 1950-luvulla

Ensimmäiset suomalaiset televisiot, merkiltään Celeston, toi markkinoille Helvar vuonna 1955. Television koelähetykset käynnistyivät Suomessa vuoden 1956 lokakuussa ja Saloran ensimmäisten televisiovastaanottimien näyte-erät valmistuivat saman vuoden lopulla.

1950-luvun lopulla televisioita Suomessa tekivät myös Asa Radio, Helkama ja Iskumetalli. Näiden ohella eräillä yhtiöillä oli 1950-1960-luvuilla televisioiden kokoonpanoa Suomessa.

Vuonna 1955 Helvar alkoi valmistaa televisioita tuontiosista. Radioita ja televisioita Helvar valmisti vuoteen 1967 asti.

Philips 17 TSF 140

Philips 17 TSF 140. Televisio kuuluu ensimmäisiin Suomessa kokoonpantuihin, valmistusaika noin 1958 - 1959. Valmistaja ja kokoonpanija Oy Terate Ab. Pinta lakattua vaneria. Kork. 51,5 cm, lev. 53 cm, syv. 48,5 cm.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo
Yleisradion televisiotoiminnan alku

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photo: Ruth Träskman/Yle - Copyright © Yle Archives - Yle Elävä arkisto


Yleisradion televisiotoiminnan alkuvaiheita

Kuva yllä, kuvateksti vuonna 1956: "Lähetin, joka käsittää ääni- että kuvapuolen, asennetaan täyteen lähetyskuntoon syksyn aikana. Marraskuussa laitteet siirretään stadionin torniin, jonka huipulle asennettiin myös 4-tasoinen antenni. Lähetin TT-2AH RCA on kuvateholtaan 2KW, ääniteholtaan 1 KW. Antennin vahvistuskerroin on noin 5, joten säteilytehoksi tulee 10 KW.

Miesten takana kaksi vasemmanpuoleista kaappia sisältävät ääniosan ja kaksi oikeanpuoleista kaappia kuvaosan. Seisomassa vasemmalta tv-lähettimen virittäjät: Insinööri Eero J. Heliö, yli-insinööri Kalle S. Sainio, televisioinsinööri Sven Lounastörmä ja insinööri Lauri Häkkinen. Ryhmän edessä keskellä kuvaputkella varustettu valvontalaite, jolla todetaan kuvan laatu eri vahvistusasteissa."

Talouskaupan myymälän nro 41 avajaiset Munkkiniemessä

Talouskaupan myymälän nro 41 avajaiset Munkkiniemessä 31.8.1962. Arvontakilpailun voitot kaupan ikkunassa. Päävoitto Telefunken-televisio.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Televisioita 1960-luvulla

Jo 1960-luvun alkupuolelta alkaen Suomessa myytiin kymmeniä eri televisiomerkkejä. Myyntiä hallitsivat ulkomaiset valmistajat kuten esim. Telefunken ja Philips.

1960-luvun lopulla suomalaisetkin pääsivät täydellä teholla mukaan ja Saloran osuus nousi tuolloin 40 prosenttiin suomalaisista televisiomarkkinoista.

Television rynnistys suomalaisiin koteihin oli nopeaa. Kun tv-vastaanottimia oli vuoden 1957 lopulla noin tuhat, niin jo vuoden 1964 alkupuolella puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki. Näin televisio radiota syrjäyttäen vei keskeisen paikan olohuoneessa.

Televisio oli suomalaisten palkkatasoon suhteutettuna kallis hankinta. TV-vastaanottimesta joutui vuonna 1964 maksamaan noin kahden kuukauden bruttopalkan verran.

Putkitelevisio ja taulutelevisio

Kaikki entisaikojen televisiot olivat kuvaputkellisia putkitelevisioita. Putkitelevisiot olivat paksuja ja painavia, painavimmat jopa yli 100 kg. Ruudun koko näissä televisioissa oli nykypäivään verrattuna pieni, 36 tuuman näyttöruutu oli jo hyvin suuri.

Suomessa televisiolähetykset muuttuivat digitaalisiksi syksyllä 2007. Nykyiset digitaaliset, litteät eli hyvin ohuet taulutelevisiot ovat kooltaan ihan toista luokkaa, kuin putkitelevisiot. 55 tuumainen televisio on jo arkipäivää.

Televisio näyteikkunassa

Televisio näyteikkunassa. Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 10-16.8.1971. Kisoja katsotaan televisioliikkeen ikkunan ääressä, Mannerheimintie 38.

Katseiden kohteena televisio Salora Junior. Juniorin kuvaruudun koko on 11 tuumaa, joten ei katsojia liian suurella näytöllä rasitettu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Näyteikkunat ja virityskuvat

Television alkuaikoina 1950-luvulta 1960-luvulle oli tavallista, että kansa kerääntyi kujille ja kaduille televisioliikkeiden näyteikkunoiden edustalle - seuraamaan televisiolähetyksiä. Usein lähdettiin iltakävelyillä kierrokselle televisioliikkeiden edustoille, useampikin ikkuna tarkastettiin.

Kun omaa televisiota ei vielä ollut, niin ohjelmaa saattoi seurata näyteikkunasta. Liikkeet asensivat myös kaiuttimia liikkeiden ulkopuolelle, niin että äänikin oli mukana lähetyksissä. Kauppiaat eivät tietenkään hyvän hyvyyttään järjestäneet tällaista palvelua, vaan ajatuksena oli mainostaa televisiolaitteita ja saada niille ostajia.

Yhä useammat onnistuivat hankkimaan kotiinsa oman television. Kun ohjelma-aikaa ihan alkuvaiheissaan oli vielä vähän, ei ollut kovinkaan epätavallista se, että televisiosta katseltiin pitkiäkin aikoja viritys- eli testikuvaa. Kun ohjelma alkoi tietyllä kellonajalla, niin virityskuvaa alettiin katsoa jo vaikkapa puoli tuntia aiemmin. Siinä odotellessa jännitys kasvoi ja pääsi oikeaan vireeseen. Jos omatunto jotenkin kolkutteli liiasta intoilusta, niin saattoihan sitä olla ikäänkuin virittelevinään siinä ohessa kuvan sävyjä sopivammiksi. Niin kova oli televisionnälkä noina aikoina.
Salora 1 B 01 Viptronic

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Lahden kaupunginmuseon Radio- ja tv-museon kokoelma Copyright © Lahden kaupunginmuseo


Salora 1 B 01 Viptronic. Suomalaisen Saloran Salossa valmistama väritelevisio, 22"/90ast. värikuvaputki - vuodet 1974 - 1977.

Ensimmäinen Salora 1 B 01 Viptronic-tuotantoerä, noin 6 000 kpl tehtiin vuonna 1974, seuraava noin 40 000 kpl vuonna 1975, viimeiset vastaanottimet on tehty vuonna 1977.

Saloran ensimmäiset sähköisellä kanavien esivalintamuistilla varustetut televisiot tulivat markkinoille vuonna 1974. Viptronic-nimi on lähtöisin hipaisukytkimistä, joiden kosketuspintaa (8 kpl hopeanvärisiä neliötä säätöpaneelissa, eli 8 muistipaikkaa), hipaisimella voitiin valita haluttu muistiinpantu taajuus (kanava). Tuotekehityksessä tämä valintaratkaisu sai nimen "Hiptronic". Markkinointi ei nimeä kuitenkaan hyväksynyt, kun toisenlaiset "hipit " olivat tuolloin ajankohtaisia. Näin nimi muuttui muotoon Viptronic. Tätä Viptronic valintayksikköä käytettiin useammassa koneistossa.

Kohti väritelevisiota

Väritelevision kehitys alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ensimmäisenä tuli markkinoille amerikkalainen NTSC-järjestelmä vuonna 1954. Sitä seurasi eurooppalainen PAL vuonna 1967.

Väritelevisiokokeilut aloitettiin Suomessa vuonna 1960. Salorassa ennakoitiin hyvissä ajoin väritelevision merkitys. Salorassa aloitettiin väritelevision opiskelu- ja kehitystyö jo loppukesästä 1966, kun insinööri Åke Nyholm sai tuotekehitysjohtaja Martti Juvalta tehtäväkseen ryhtyä kehittämään yhtiölle väritelevisiota. Salora Finlandia -väritelevisio saatiin markkinoille vuoden 1969 alkupuolella.

Yleisradio aloitti ensimmäiset värilliset televisiolähetykset, aluksi koelähetykset, vuonna 1969.

Kun väritelevisiot tulivat Suomessa markkinoille 1960-luvun jälkipuoliskolla, niin niiden katselemiseen vaadittuja, erillisiä värilupia ryhdyttiin perimään vuoden 1969 alusta. Värilupa oli television lisälupa, joka piti maksaa radio- ja televisioluvan lisäksi. Väritelevisiot yleistyivät aluksi hitaasti. Vasta 1970-luvun puolivälissä väritelevisioiden myynti kotimaassa alkoi kasvaa voimakkaammin.

1980-luvun alussa Salorassa suunniteltiin uudet energiaa säästävät väritelevisiomallit, jotka toivat merkittävän kilpailuedun kansainvälisille markkinoille. Väritelevisiot syrjäyttivät mustavalkoiset vastaanottimet 1980-luvun alussa. Mustavalkolupa poistettiin lopulta käytöstä vuonna 1996.

Suomalaissyntyinen Juhani Hämäläinen sai televisioalan Emmy-palkinnon

Suomessa syntynyt Juhani Hämäläinen kuoli 88-vuotiaana keväällä 2019 kotonaan Yhdysvalloissa. Ennen muuttamistaan maailmalle hän oli 1950-luvulla mukana teekkareiden televisiokerhossa, joka laittoi televisiotoiminnan Suomessa alulle. Hän oli mukana kehittämässä Suomen ensimmäistä televisiokameraa ja osallistui myös maamme ensimmäiseen televisiolähetykseen.

Yhdysvalloissa Hämäläinen on osallistunut merkittävällä tavalla digitaalisen televisiotekniikan kehittämiseen. Hän osallistui myös esimerkiksi teräväpiirtotelevision kansainvälisten standardien ja videonpakkaustekniikan kehittämiseen. Vuonna 2000 Hämäläiselle myönnettiin televisioalan Emmy-palkinto ansioistaan tv-pakkausstandardien kehittämisessä.

Lähteet
*Yle: Ylen historia
*Ylen tietoisku: Väritelevisiolupa
*Yle Uutiset: Philips lopettaa kodin viihdelaitteiden valmistamisen kokonaan
Tunturisusi Suomen Radiohistoriallinen Seura ry, Keskustelufoorumi: Helvarin nimen selitykset - Hiptronic/Viptronic - sekä monet muut yksityiskohdat
Tunturisusi Aalto-Yliopiston Sähköinsinöörikilta: Televisiotoiminnan alku Suomessa
*Tivi: Suomessa lähes tuntematon suuruus sai Emmy-palkinnonkin - Teräväpiirtotelevision suomalainen kehittäjä kuoli 88-vuotiaana
*Leena Järvelä: Väritelevision alkuvaiheet suomalaisessa televisioteollisuudessa
*Yle Uutiset: Sadan kilon televisiot ovat muisto vain
*Kouvolan seudun ammattiopisto: Television historiaa
*Tekniikka ja Talous: Ensimmäiset telkkarit valmistuivat Helsingissä 1955 - suomalaisen televisiovalmistuksen historia: minkä väri toi, sen litteys vei
*Wikipedia: Salora - Asa radio - Helvar - Finlux - Telefunken
*Filosofian tohtori Reino Tuokko: Radio ja televisio - Tiedon portaat WSOY 1967
*Blogi vanhoja mainoksia: Oy Fenno-Radio Ab
*Salon historiallinen museo SAMU: Televisio auki! -näyttely 16.6.2015 alkaen
*Valitut Palat: Näin alkoi television valtakausi Suomessa
*Tekniska Museet: Luxor Luma Vision
*Tiina Männistö: Helkama - Sata vuotta ilman pakkia
*Antero Tanninen: Suomalaisia radiolaitteita, Asa Radio Oy
*ASAradiomuseo / ASAmuseo
*Biografiakeskus: Teollisuusneuvos Arvo Sakrelius (1898 - 1979)
*Pörssitieto: Iskumetalli Oy
*Spectrum, WSOY: Televisiotekniikka
*Tutkija Helena Parviainen, Radio- ja tv-museo: Televisiohistorian tapahtumia Suomessa


Philips Smart TV

Philips Android Ambilight Smart TV. Televisioiden nykypäivää edustavat älytelevisiot, joille myös Internet Netflixeineen on avoinna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andri Koolme


Televisiohistorian tapahtumia Suomessa

1955 Kaupallinen TES-tv (myöhemmin Tesvisio) aloittaa toimintansa.

1956 Yleisradion johtokunnan muistio "Televisiotoiminnan aloittaminen Suomessa".

1957 Ensimmäinen lähetin stadionin torniin, näkyvyys n. 50 km Helsingin ympäristössä. Ohjelmaa ti to la 1.5 h

1957 Ensimmäinen suora urheilutapahtuman televisiointi: MM-jääpallo-ottelu RuotsiSuomi.(Lähetys radiotalon studiolta käsin).

Teija Sopanen

Teija Sopanen. - Television ensimmäinen megatähti - Suomen suosituin tv-esiintyjä melkein kaksikymmentä vuotta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


1957 Teija Sopanen Suomen Television kuuluttajaksi.

1957 Ensimmäinen virallinen tv-ulkolähetys: jalkapallo-ottelu Helsinki-Tallinna.

1957 Ohjelmaa 5 iltana viikossa ti, ke, pe, la, su, Sunnuntaisin kotimaisia elokuvia ja satunnaisia ulkolähetyksiä (Ma ei lähetystä, oli aikaa asentaa laitteet takaisin paikoilleen studioon) Lisäksi urheiluohjelmia ja radionomaista lavaviihdettä.

1958 Yleisradio aloittaa säännölliset televisiolähetykset. Suomen televisio aloittaa toimintansa. Televisio-ohjelmaa kesimäärin 1h 20 /päivä, kesällä ei lähetyksiä.

1958 TV-lähetykset aloitetaan Lahdessa (amerikkal. RCA:n valmistama lähetin, teho 10 kW).

1959 Televisiouutiset alkavat STV:n uutisina eli Suomen television uutisina. Materiaali tulee aluksi STT:lta.

1959 Televisio-ohjelmaa lähetettiin keskimäärin 2,5 h/päivä.

1959 Ensimmäinen Eurovision ohjelma nähdään Suomessa. Yhteistyön kautta saatiin paljon urheiluohjelmia ja Eurovision laulukilpailun kaltaisia viihdegaaloja.

1961 Tamvisio aloittaa toimintansa Tampereella.

1962 Suomen Televisio siirtyy ympärivuotiseen jokapaiväiseen tv-ohjelmaan.

1964 Tesvisio-yhtiö myydään Yleisradiolle.

1965 Yleisradion oma uutistoimitus perustetaan.

1967 Televisiossa käynnistyvät väritelevisiokokeilut.

1969 Säännölliset koevärilähetykset alkavat 1.1.1969, jolloin presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe televisioidaan väreissä.

1977 Televisiouutiset siirtyvät väriaikaan.

1981 Tekstitelevisio käyttöön Suomessa.

2001 Digitaaliset televisiolähetykset alkavat. Lähetyksissä käytetään eurooppalaisen digtaalisen tv-standardin maanpäälisiä tv-verkkoja koskevaa versiota DVB-T. Vastaanottimeen tarvitaan lisälaiteena digisovitin.

2007 Analogiset televisiolähetykset loppuvat.
Televisioapu
Televisioapu, Helsinginkatu 30, Helsinki

Viihde-elektroniikan vähittäiskauppa Televisioapu heinäkuun illassa vuonna 2007. Näyteikkunoiden mukaan myynnissä on ollut televisioiden ohella soittimia. Yrityksen toiminta on päättynyt. Tiloissa toimii nykyisin Uraltone, jonka alaa on mm. musiikkielektroniikka.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tuija Aalto


Liikkeen avajaiset avajaiskahveineen olivat vuonna 1966. Tunturisusi Museoviraston kuva avajaisista.
*** tunturisusi.com linkit ***