Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Quark48

Virityksenosoitusputki, viritysputki, virityssilmä - maaginen silmä, taikasilmä, kissansilmä

Tällä putkella on monta nimeä, muttta yleisin on virityssilmä. Virityksenosoitusputkia eli viritysputkia eli virityssilmiä käytetään putkiradiossa osoittamaan, milloin vastaanotin on viritetty aseman kohdalle. Niissä ohjataan elektronivirta loistepinnalle, jolle muodostuu samoin kuin televisiovastaanottimessa leveämpi tai kapeampi valopinta.

Virityssilmän keksi ja kehitti vuonna 1932 amerikkalainen sähköinsinööri Allen B. DuMont (1901 - 1965). Radioihin ilmaantuessaan virityssilmästä tuli suuren yleisön suosikki. Vihreä valo ja sen näennäisesti selittämättömän taianomainen toiminta viehätti ihmisiä suuresti.

Virityssilmästä käytetään englanniksi nimityksiä magic eye tube (maaginen silmä, taikasilmä) ja cat's eye (kissansilmä). Juuri pyöreämuotoisilla virityssilmillä nimitykset ovat osuvia. Virityssilmiä on erityyppisiä ja erimuotoisia, mutta kaikissa toimintaperiaate on sama. Niissä on vihreä, valoisa verhomainen kaista tai viuhka, joka on sitä laajempi ja täydempi, mitä tarkemmin asema on kohdallaan. Esimerkiksi ruotsalaisessa viritysputkessa 6UG5G on erikoinen näyttö, jossa vihreä rengas pienenee taikka suurenee virityksen mukaan.

Saman asian hoitavien mittareiden valmistus radioihin olisi ollut kallista, ja siksi radionvalmistajat mielellään ottivat käyttöönsä tämän halvemman ja yksinkertaisen tavan hoitaa signaalin voimakkuuden ilmaisu, käyttämällä virityssilmää.



Viritysputki 6E5A.

Viritysputkikin vanhenee, lopulta se alkaa hiipua, hehkuu vielä pimeässä hyvin heikosti ja pimenee sitten tyystin. Putki kuluu ja sen hehkua tuottavat fosforointiaineet "kyykähtävät". On jo melkein ihme, jos 1950-luvun radiossa virityssilmä vielä toimii. Korjauskeinona on putken uusiminen.



Norelco eli Philips. Philips möi radioitaan Amerikassa nimellä Norelco. Radio vuosilta 1954 - 1955. Virityssilmä etukankaan yläkulmauksessa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Joe Haupt



Minerva Minola, BJ. Itävaltalainen putkiradio vuosilta 1958 - 1959. Viritysputki vaaka-asennossa etukankaan yläkulmauksessa.




Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Carl-Johan Sveningsson

Putkiradion salaperäisten valojen maailma - kun kiehtova virityssilmä värisee vihreänä hämärtyvässä illassa

Radion kuunteluun on useinkin parasta aikaa iltapuhde, jolloin on jo hiljaista ja hämärä hiipii nurkissa. Silloin voi istahtaa keinu- taikka nojatuoliin, ottaa vaikkapa päivän lehden käsiinsä ja antaa samalla radion, putkiradion, siivittää ajatukset maailmalle.

Asema-asteikko, asteikkolasi, asteikkovalo, viritystaulukko. - Hyvin usein radion etusivun alareunassa vaakasuuntaisena sijaiten on valikko, viritystaulukko, josta etsitään kuunneltavat asemat. Moni on kokenut kiihottavia jännityksen tunteita, pyöritellessään tarkkana valintanuppia ja nähdessään liikuteltavan osoittimen taulukon takana. Taulukolla on seikkailtavissa kuin koko maailma - Vatikan, Paris, Milano, Göteborg, Luxemburg, BBC, Hilversum... - Asteikkolasin takana kutsuvina väikkyvät valot lisäävät odotuksen ja jännityksen tunteita sekä löytämisen riemua.

Bakeliitin lämmin tuulahdus. - Kaikissa elektronisissa laitteissa on etenkin uutena oma tuoksunsa. Putkiradiossa sisällä lämpiävät putket ja bakeliittirakenne tuottavat ikuisesti erityissävyisen tuulahduksensa, joka täyttää putkiradion kuuntelijan sisikunnankin miellyttävällä, harmonisella lämmöllä.

Radioputket. - Ihmeellisen valosaarelman näkee hän, joka uskaltaa kurkistaa putkiradion takaosan kovalevyn reikien läpi radion sisälle. Siellähän hehkuvat putkien salaperäiset valot kuin etäisessä pienessä kaupungissa. Jonkun putken punaisena hehkuvaa katodia ympäröivä heikko, sininen hohde viimeistäänkin saa mielikuvituksen laukkaamaan.

Virityssilmä. - Jollakin kohdalla radion etupuolella on erikoisrakenteinen elektroniputki, joka vihreänä, hiljaa kiiluen ja hehkuen, viuhkojaan levitellen osoittaa kuunneltavan aseman signaalin voimakkuuden. Virityssilmä muodostaa ikäänkuin sielunyhteyden kuuntelijan ja radion välille - virityssilmän välkkeistä tottunut kuuntelija tietää kyllä oitis, miten hänen rakas radionsa voi ja kuinka se aseman tavoittaa. Jos silmä hiipuu tai peräti pimenee, on radion elvytystoimet aloitettava heti.

Lähteet
*Suomen Radiohistoriallinen Seura, Keskustelufoorumi: Virityssilmä ja sen toiminta
*Kari, Kulttuurilaari: Esineiden kokeminen ja nostalgia - lähteenä putkiradion valojen maailman tunnelmointiin
*Wikipedia: Magic eye tube - Allen B. DuMont
*Omat kokemukset putkiradioista - putkiradiosukupolveen kuuluvana
*Jokamiehen Radiokirja vuodelta 1924



Saksalainen Loewe Opta Planet vuosilta 1959 - 1960 edusti putkiradioiden aatelia. Koko Eurooppa oli avoinna tällä radiolla. Pitkillä aalloilla (LW) mukana myös Lahti. Pitkäaaltolähetykset Lahden asemalta päättyivät 31. toukokuuta 1993.

Sekalaista radiosanastoa vanhoilta ajoilta - tavallisille kansalaisille ja radioeksperteille

Asteittaisvahvistus. - Moniasteisessa vahvistimessa tapahtuva vahvistus.

Detektori. - Ilmaisin.

Eetteri. - Oletettu väliaine eli aine jonka aikaisemmin, antiikin viisauksien mukaan, ajateltiin täyttävän avaruuden. - Radioaaltojen luultiin etenevän vain ja ainoastaan eetterissä. Puhekielessä eetteri oli aikoinaan radion synonyymi - radiolähetykset lähetettiin eetteriin ja eetteristä ne myös kuultiin. Mutta sitten opittiin, että tämänkaltaista eetteriä ei ole olemassakaan. Silti sanaa käytetään joskus edelleen radion yhteydessä, keventävänä ja nostalgisena ilmaisuna.

Eristäjä eli isolaattori. - Eristin.

Höyryradio. - Leikillisesti vanha radiovastaanotin, höyryjunien aikakaudelta, sekä Yleisradion ääniradiopuoli.

Ioniputki, lämpöioniputki, elektrooniputki. - Radioputkesta radion alkuaikoina käytettyjä nimityksiä.

Johtopiiri. - Virtapiiri.

Jännitys. - Jännite.

Kapasiteetti. - Kapasitanssi.

Kiintosidos. - Virityspiirien välinen kiinteä kytkentä.

Kovapuhuja. - Kovapuhuja on suora käännös englannin kielen sanasta loudspeaker. Se on kaiutin nykyisin.

Kovaääntäjä, kovaääninen. - Kovapuhujasta eli nykyisestä kaiuttimesta käytettyjä nimityksiä 1920-luvulta alkaen. Todella suosittu, torvenmallinen kovaääntäjä oli vuoden 1927 mainoksen mukaan Stentor. Siitä oli kaksi tyyppiä - Mignon ja Senior. - Katso torviradio.

Laajuus. - Siniaallon huippuarvo.

Mölytoosa. - Slangisana, yleensä radio tai joskus joku muu kovaa ääntä tuottava laite.

Oskillatio. - Värähtely.

Potensiaali. - Jännite.

Radiotiedoitus. - Yleisradiolähetys.

Reporadio. - Yleisradio 60-luvun puolivälistä 70-luvun alkuun, jona aikana Eino S Repo oli Yle:n pääjohtaja.

Retroradio, retrotoosa. - Ristisanatehtävässä tämä on esimerkiksi asa.

Sidos. - Virityspiirien välinen kytkentä.

Torviradio. - Radion alkuaikojen radiotyyppi 1920-luvulla. Siinä ääni kuuluu suuresta, radioon yhdistetystä torvesta eli kovaääntäjästä. Samannäköisiä kuulotorviakin valmistettiin.

Tuutti. - Leikillisen tympääntynyt nimitys radiosta ilmauksissa, kuten "tätä samaa soopaa tulee joka tuutista!".

Vastavärähtelypiiri l. regeneratiivi l. Armstrongin piiri. - Takaisinkytkentä.