SUSIEN MÄÄRÄ SUOMESSA ALKAEN VUODESTA 2002
2002, vuoden lopulla: 135 - 145 sutta
Suomessa esiintyi susia vuoden 2002 päättyessä RKTL:n tilastoinnin mukaan
yhteensä 135 - 145 yksilöä.
Suomessa syntyi vuonna 2002 vähintään 11, todennäköisesti 12 susipentuetta.
Pentueiden määrä on vähin erin kasvanut vuosijaksolla 1996 - 2002. Pentueista
arvioitiin syntyneen 8 - 9 itäisen Suomen kannanhoitoalueella, 2 - 3 Sisä-Suomessa
ja yksi läntisen Suomen alueella. Kainuun riistanhoitopiirin alueella
arvioitiiin tapahtuneen kaksi pesintää, Pohjois-Karjalassa viisi, Kymen ja
Etelä-Savon piirien rajoilla kaksi, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa yksi pesintä.
Läntisen Suomen pesintä sijoittui Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelle, missä susien ei
tiedetä varmuudella pesineen yli sataan vuoteen. Pohjois-Pohjanmaalla pesineen parin
naaras oli Sotkamossa radiolähettimellä varustettu Milla, joka jolkotteli länteen
kesän 2001 aikana. Millan kohtalo oli karu, sillä se tuli salametsästäjän tappamaksi.
Itäisen Suomen kannanhoitoalueella liikuskeli mainittujen yhdeksän pentueen lisäksi
3 - 4 sellaista pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella.
Pentujen lukumäärä määritettiin 6:sta pentueesta. Niissä oli keskimäärin 4,3 pentua.
Suomessa eleli vuoden 2002 loppupuolella 135 - 145 sutta. Kanta keskittyi itäisen
Suomen kannanhoitoalueelle. Susien lukumäärä on jonkinverran kasvanut viimeksi
kuluneiden viiden vuoden aikana. Sudesta kirjattiin yhteensä 2497 havaintoa. (RKTL/Ilpo Kojola).
2003, vuoden lopulla: 150 sutta
RKTL arvioi 16.6.2004 julkistamassaan
tiedotteessa susien vähimmäismääräksi vuoden 2003 lopussa maassamme
150 sutta. Susipentueita oli syntynyt 13 -14, ja niissä oli yhteensä
45 - 55 pentua. Susikanta keskittyi itäisen Suomen kannanhoitoalueelle,
mutta yksi pesintä todettiin myös keskisen Suomen kannanhoitoalueella.
2004, syyskuussa: 180 sutta
RKTL arvioi susiemme määrän ennen suden metsästyskautta 1.10.2004 - 31.3.2005 seuraavasti:
Poroalue:
Kainuu 5-10 sutta
Lappi 5-10
Oulu 2-5
Poroalueen eteläpuoli:
Kainuu 30-40
Kymi 25-30
Pohjois-Karjala 65-70
Muu Suomi 35-40
RKTL ilmoittaa nykyisin lukumääräarvion ylärajaksi vaihteluvälien keskikohtien summan,
josta saadaan noin 180 sutta.
2004, vuoden lopulla: 185 - 200 sutta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisi 19.8.2005 arvionsa susiemme
määrästä vuoden 2004 lopulle. Suomessa arvioitiin elelleen vuoden 2004 loppupuolella
noin 185 - 200 sutta. Arvio pohjautuu havaittujen pesintöjen määrään sekä tutkimustietoon
pentuekoosta ja kannan rakenteesta. Susikanta on runsastunut niin, että
vähimmäiskanta-arvio (185) on lähes kaksinkertainen vuoden 1998 arvioon (95) verrattuna.
Suomessa todettiin 16 suden pesintää vuonna 2004. Pesinnät keskittyivät Kainuuseen
ja Pohjois-Karjalaan. Pesäpaikan sijainnin perusteella Kainuussa oli neljä pesintää,
Pohjois-Karjalassa kuusi. Kaksi pesintää todettiin Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä.
Etelä-Savon ja Kymen alueella oli yhteensä vähintään kaksi pesintää. Läntisimmät
pesinnät todettiin Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiireissä.
Kaiken kaikkiaan Suomen susikannassa oli arviolta 65 - 70 Suomessa syntynyttä pentua.
Mainitun 16 pesinnän lisäksi itärajalla liikuskeli Suomen puolella viisi pentuetta,
joiden arvioitiin syntyneen Venäjällä.
2005, vuoden lopulla: 205 - 215 sutta
Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 205 - 215 sutta. Susien esiintyminen
painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli lähes 60 % Suomen
susikannasta. Susipentueita arvioitiin syntyneen 20, joista itäisen Suomen
kannanhoitoalueella kymmenen, Sisä-Suomessa viisi ja läntisen Suomen
kannanhoitoalueella neljä. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin 6 - 7
pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjän puolella.
Susikannassa oli vuoden 2005 lopulla noin 70 - 80 pentua.
(Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos. Julkaistu 7.8.2006).
2006, vuoden lopulla: 250 - 270 sutta
Suomessa eleli vuoden 2006 lopussa arviolta 250 - 270 sutta.
Suomessa syntyneiden susipentueiden määrä oli 25.
Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella
oli 55 % Suomen susikannasta.
(Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos 4.7.2007).
2007, vuoden lopulla: 200 - 215 sutta
Suomessa eleli vuoden 2007 lopulla noin 200 - 215 sutta. Vähimmäiskanta oli noin 200 sutta.
Arvio on 20 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2007 kanta-arvio on vuodesta 1998 alkaneella seurantajaksolla ensimmäistä kertaa edellisvuotista pienempi.
Susikanta kasvoi vuosina 1998 - 2006 keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa ja on mainitusta
taantumisestaan huolimatta edelleen noin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Susikannan esiintymisen painopiste oli edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta
aiempaa suurempi osuus Suomen susista eleli läntisessä Suomessa. Läntisen Suomen alueella
eleli vuoden lopulla arviolta 70 - 80, itäisen Suomen alueella 115 - 120 ja poronhoitoalueella
15 - 25 sutta.
Läntisessä Suomessa tavattiin 12 laumaa, joista valtaosassa (7) oli vain kolme sutta.
Pareina liikkuvia susia oli 18. Läntisen Suomen susikanta keskittyi kolmelle alueelle:
(1) Varsinais-Suomen pohjoisosan ja Satakunnan eteläosien muodostama alue, (2) Satakunnan
koillisosan, Pohjois-Hämeen pohjoisosan ja Keski-Suomen kaakkoisosan muodostama alue sekä
(3) Oulunjärven länsi- ja lounaispuoli Oulun riistanhoitopiirissä. Itäisen Suomen alueella
tavattiin 11 laumaa, joiden reviirit sijaitsivat kokonaan tai pääasiassa Suomen puolella.
Näiden lisäksi itärajalla liikuskeli 7 - 8 laumaa. Pareja havaittiin kahdeksan,
joista neljä tavattiin itäisellä valtakunnanrajalla. Suomen susikannassa oli kesällä
noin 75 - 95 pentua.
(Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos 3.6.2008)
2008, vuoden lopulla: 220 sutta
Arvio on hieman korkeampi kuin edellisen vuoden arvio (200 yksilöä) mutta pienempi kuin
vuoden 2006 arvio (250 yksilöä).
2009, lokakuussa: 160 - 200 sutta
RKTL:n arvion mukaan maamme
susikanta on jatkanut pienenemistä. Lumien tultua susiemme määrää voidaan laskea
tarkemmin ja uusia arvioita susiemme määrästä on odotettavissa.
2010, maaliskuussa: 150 - 160 sutta
RKTL:n mukaan Suomessa on noin 150-160 sutta.
- Itä-Suomen kannanhoitoalueella susia olisi 85-100.
Kahdeksassa laumassa on 49 sutta,
lisäksi on seitsemän susiparia.
Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin
liikkuvissa laumoissa on yhteensä 20 yksilöä.
- Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on 50-60 yksilöä.
Laumoja on tiedossa kahdeksan, mutta niissä on vain 36 sutta. Pareja läntisen Suomen
kannanhoitoalueella tiedetään nyt olevan kuusi.
- Poronhoitoalueella susia on sekä alueen eteläosassa että Savukoskella. Lisäksi on
havaintoja yhdestä parista Inarin Vaskojoen alueelta.
Poronhoitoalueen susimääräksi RKTL arvioi 7-10.
2011, helmikuussa: 135 - 145 sutta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan kooksi helmikuussa 2011
135-145 yksilöä. Kanta oli hieman pienempi kuin vuosi aiemmin, jolloin susia oli 150-160.
Kannan painopiste oli edelleen itäisessä Suomessa ja itärajan tuntumassa, mutta susilaumoja ja
pariskuntia oli myös maan etelä- ja länsiosissa. Kevään lisääntymiskauden jälkeen arvioitiin maassamme olevan 185-205 sutta.
2011, kesäkuussa: 185 - 205 sutta
Sudet saivat kevään kuluessa 50 - 60 pentua, ja kesäkuussa RKTL arvioi
koko maan susikannan suuruudeksi 185 - 205 sutta.
2012, tammikuussa: 150 - 165 sutta
RKTL:n tammikuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomen susikanta on nyt 150 - 165 yksilöä. Arvio on hieman suurempi kuin
vuoden 2011 helmikuussa tehty arvio (135 - 145 sutta). Mikäli mukaan lasketaan Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuvat
susilaumat ja parit kokonaisuudessaan, lukumääräksi saadaan 180 - 210 sutta. Kuluvana metsästyskautena poronhoitoalueelta on metsästetty 16 sutta.
RKTL arvioi poronhoitoalueella edelleen olevan 20 - 25 sutta. (Suomen riistakeskus 6.2.1012)
2012, syyskuussa: 180 - 200 sutta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa on 180 - 200 sutta, niistä poronhoitoalueella 20 - 40.
(Kainuun Sanomat 28.9.2012)
2013, helmikuussa: 120 - 135 sutta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tuoreen arvion mukaan Suomen susikanta on kutistunut 120 - 135 suteen. Viime talvena susia
arvioitiin olevan 150 - 160 yksilöä.
Syksyllä tehdyn arvion mukaan kanta oli 180 - 200 yksilöä, mikä johtuu siitä että arvio tehtiin juuri susien lisääntymiskauden jälkeen,
ennen metsästystä. Tämän vuoksi uusinta arviota ei voida verrata syksyn arvioon, vaan viime vuonna samaan aikaan tehtyyn, jälkihavaintoihin perustuvaan arvioon.
Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pariskuntia.
Laumoja löytyi tänä vuonna 10 kun viime vuonna niitä oli vielä 14.
Susipareja löytyi 19, joten niiden määrä kasvoi viime vuoden 9 - 14 parista.
Yksinään liikkuvien susien osuus on noin viidennes susikannasta.
Huomattava osa itärajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu sekä Suomen että Venäjän puolella. Näistä yksilöistä Suomen keskimääräiseen
susikanta-arvioon laskettiin mukaan puolet.
Jos kanta-arvioon lasketaan mukaan nämä laumat kokonaisuudessaan, saadaan lukemaksi 140 - 150 sutta.
2014, helmikuussa: 140 - 155 sutta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi helmikuussa 2014 Suomen susikannan kooksi 140 - 155 sutta.
Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 120 - 135.
Kannan painopiste on edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, jossa susien määräksi arvioidaan 70 - 75 yksilöä
(edellisvuonna 77 - 78 sutta). Eniten susien määrä on lisääntynyt läntisessä Suomessa. Vuonna 2013 alueella arvioitiin
olevan 40 - 45 sutta, nyt susia on 65 - 70. Poronhoitoalueella susia on 5 - 10 yksilöä (edellisvuonna 4 - 5 ).
(RKTL 4.2.2014: Susikanta kasvoi hieman viime talvesta).
2014, marraskuussa: 200 sutta
Helmikuussa 2014 tehdyn arvion mukaan Suomessa oli noin 140 - 155 sutta.
Tutkija Samuli Heikkinen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta arvioi Kalevassa 11.11.2014, että
viimeisimmät tiedot viittaavat siihen, että susien kokonaismäärä olisi
noussut noin 200 yksilöön.
2015, tammikuussa: 220 - 245 sutta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 220 - 245 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 140 - 155.
Susien määrä kasvoi kaikilla alueilla. Eniten hukkia on tullut lisää itäiselle kannanhoitoalueelle, jossa on nyt 130 - 140 sutta.
Viime vuonna itäisellä kannanhoitoalueella oli 70 - 75 sutta. Läntisellä kannanhoitoalueella on arviolta 83 - 91 sutta, kun aiemmin määräksi
arvioitiin 65 - 70. Suomen poronhoitoalueella on 7 - 14 sutta, vuosi sitten susia oli poronhoitoalueella arviolta 5 - 10.
(Yle Uutiset 19.1.2015)
2016, helmikuussa 200 - 235 sutta
Luonnonvarakeskuksen (Luken) arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200 - 235 sutta. Kanta-arviossa on otettu huomioon juuri päättyneen
kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista.
Kanta-arvio ei ole suoraan verrannollinen vuonna 2015 annettuun arvioon susimäärästä, koska vuonna 2015 arvio annettiin ennen kannanhoidollista metsästystä
ja nyt metsästyksen jälkeen. Susikannan koossa tai laumojen määrässä ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, toteaa Luken tutkija Samuli Heikkinen.
Susikannassa arvioidaan olevan 37 - 39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia. Laumoista 26 - 27 ja pareista 14 liikkuu Suomen rajojen sisäpuolella.
Itäisen Suomen kannanhoitoalueella arvioidaan olevan 105 - 120 sutta, läntisellä kannanhoitoalueella 90 - 105 ja poronhoitoalueella 5 - 10. Vuonna 2015 tammikuussa ennen
kannanhoidollista metsästystä Luke arvioi susikannan kooksi 220 - 245 sutta. (Luke 16.3.2016: Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on 200 - 235 sutta)
2016, joulukuussa: 200 - 248 sutta
Kun MMM antoi 22.12.2016 asetuksen suden vuotuisesta kaatokiintiöstä metsästysvuosille 2016 - 2018,
se perusti asetuksensa ilmoittamaansa susimäärään, joka sen arvion mukaan joulukuun lopussa 2016
oli sellainen, että Suomessa elää poronhoitoalueen ulkopuolella 200 - 248 sutta. Uusi
kanta-arvio susikannan koosta valmistuu metsästyskauden jälkeen maaliskuussa 2017. (Suomen Riistakeskus 22.12.2016:
Suden kaatokiintiö poronhoitoalueen ulkopuolella on 53 sutta)
2017, maaliskuussa: 150 - 180 sutta
Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150 - 180 sutta. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia susilaumoja oli yhteensä 14. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja
oli puolestaan seitsemän. Lisäksi susiparien asuttamia reviirejä
arvioitiin olevan yhteensä 18, joista kolme sijoittuu itärajan molemmille puolille.
Maaliskuun 2017 tilanteen mukaan Suomen susikanta on noin 25 prosenttia pienempi kuin se oli maaliskuussa 2016. Silloin susia arvioitiin olevan 200 - 235 yksilöä.
(Luke 7.6.2017: Suomen susikannan kooksi arvioidaan 150 - 180 sutta)
2018, maaliskuussa: 165 - 190 sutta
Maaliskuussa 2018 Suomen susikannan kokonaismäärä oli 165 - 190 sutta, vajaa kymmenys enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maaliskuussa 2018 Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa. Vastaava luku vuosi aiemmin oli 14. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin
puolin liikkuvia laumoja (ns. rajalaumat) oli viisi. Susikannan painopiste oli siirtynyt itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, jossa maaliskuussa oli noin 70 prosenttia Suomen susista.
(Luke: Susikannan alueellinen painopiste siirtynyt Suomen itäosista länteen)
2018, marraskuussa: 228 - 311 sutta
Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228 - 311, ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa.
Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228,
kertoo Lukessa kehitetyn ennustemallinmallin kehitystyöstä vastannut erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.
(Luke 8.11.2018: Luken kehittämä susikannan ennustemalli ensimmäistä kertaa käytössä - kuvaa kannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen)
2019, maaliskuussa: 185 - 205 sutta
Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan
molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi (ns. rajalaumat). Kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisyksilömäärän
(185 - 205) arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018 (165 - 190). Maaliskuun 2019 kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään.
(Luke 5.6.2019: Susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa)
2020, maaliskuussa: 216 - 241 sutta
Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 90 % todennäköisyydellä 216−246 yksilöä.
Reviirien kokonaismäärässä ei tapahtunut selvää muutosta vuoden takaiseen.
Suomessa oli maaliskuussa 2020 todennäköisimmin 30 susilaumaa (90 % todennäköisyysväli 27−33), joista 24 (21−27) kokonaan Suomen puolella.
Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkui 6 (5−7) laumaa. Laumojen kokonaismäärä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 25 %.
(Luke 16.6.2020: Suden kanta-arvio 2020: Susilaumojen määrä kasvoi – kasvua etenkin läntisessä Suomessa)
2021, maaliskuussa: 279 - 321 sutta
Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279 − 321. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä,
missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2021 Suomessa oli 90 % todennäköisyydellä 18 – 25 susiparia ja 32 – 38 perhelaumaa.
Susireviirejä oli yhteensä 54 – 59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit.
2022, maaliskuussa susia oli noin 290
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2022 Suomessa oli todennäköisimmin 60 susireviiriä, joita asuttaa 37 perhelaumaa ja 23 paria.
Edellisvuoteen verrattuna reviirien kokonaismäärä on kasvanut Länsi-Suomessa.
(Luke 21.6.2022: Suomen susikannan painopiste yhä enemmän lännessä)
2023, maaliskuussa susia oli todennäköisesti 291 – 331
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susireviirejä oli maaliskuussa 2023 59–64 (90 %:n todennäköisyysväli).
Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai pari. Perhelaumoja oli 40–46 ja pareja 16–23. Luvut sisältävät
Suomen sisällä ja rajan molemmin puolin liikkuvat laumat ja parit.
Susia oli todennäköisesti 291–331 yksilöä maaliskuussa 2023. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä
asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt ja puolet rajareviirien yksilöistä. Suomen sisällä susikanta painottuu edelleen Länsi-Suomeen.
(Luke 14.6.2023: Susikanta on kasvanut hieman)
2024, maaliskuussa susia oli todennäköisesti 277 – 321
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susireviirejä oli maaliskuussa 2024 59 – 64 (90 %:n todennäköisyysväli).
Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. Perhelaumoja oli 41 – 47 ja pareja 14 – 22.
Susia oli maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277 – 321 yksilöä. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet,
reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä. (Luke 18.6.2024: Susikannan koko on pysynyt ennallaan)
Lähteinä
Luke Luonnonvarakeskus
Suomen susikannan hoitosuunnitelma
Tunturisuden Susisivut
Erkki Pulliaisen teokset
RKTL
Suurpedot.fi-sivut
Maaseudun Tulevaisuus
Suomen Riistakeskus
Tutustu vuoden 2019 hoitosuunnitelmaan tarkemmin!
