ELEKIELI
Miksi viestitään eleillä ja ilmeillä
Sudet eivät osaa ihmisten
tapaan puhua. Sen sijaan ne kykenevät viestimään toisilleen
mitä erilaisimpia tunnetilojaan ja muita tarkoituksiaan
suurella kirjolla erilaisia kehon, hännän ja korvien asentoja, ja liikkeitä.
Myös silmät ja suupielet, sekä suu ja hampaat erilaisissa virityksissään ovat mukana viestinnässä
ja niilläkin kerrotaan erilaisia asioita. Myös toiseen suteen
kiinni käyminen erilaisin tavoin, nuollen ja purrenkin, viestii
omaa kieltään.
Turhat tappelut vältetään
Yksi viestinnän perustarkoituksia
laumassa on turhien konfliktien välttäminen. Suden elämä on vaativaa
ja rasittavaa. Turhia riehumisia ja energian kuluttamista niissä vältetään,
jotta voimia säilyy elossa pysymisen kannalta välttämättömimpään, kuten saalistukseen.
Helpompaa on pitää laumassa esimerkiksi keskinäiset arvojärjestykset
hallinnassa elekielellä, kuin olla kaiken aikaa toisen kurkussa kiinni.
Elekieli on osa suden selviytymistä ja ihan eloonjäämistä, ravinnonhankintaa,
reviirikäyttäytymistä - sekä osa lisääntymistä ja laumakäyttäytymistä.
Dominointia ja alistumista
Elekielen myötä sudet laumassa dominoivat eli hallitsevat muita
ja osoittavat siten ylemmyyttään, uhittelevat,
alistuvat, kutsuvat leikkiin, tervehtivät toisiaan ja rauhoittelevat toisiaan.
Ne voivat myös näissä kontakteissaan hamuta toisistaan otteita,
pureskella kuonoja, nuoleskella toisen
suden suupieliä alistumista osoittaakseen, selättääkin toisen suden ja istua jopa tämän päälle.
Elekielen kirjo erilaisine vivahteineen on hyvin laaja - ja ymmärtääkseen
ihan täydellisesti kaikki sen sisältämät vivahteet, pitäisi varmaankin olla itse susi.
Hyvin monet selkeistä elekielen viesteistä ja niiden merkityksistä ihminenkin silti hyvin
havaitsee ja voi ne oikein tulkita.
Hallinta eli dominointi
Hallitsevaa asemaa osoittaa suden
tapa seisoa vakaana, suorin jaloin, täydessä mitassaan, etujalkojaan
hieman levittäen. Sen korvat
ovat tällöin pystyssä, kääntyneinä eteenpäin - ja niskakarvat
pörhistyvät hieman. Usein häntä suuntautuu suoraan taaksepäin
ja kaareutuu kärjestään ylemmäksi. Dominoiva susi tuijottaa
rävähtämättä alempiarvoista, voi hypähtää painamaan sitä
tassuillaan hartioilta ja voi piinata sen täten selälleenkin.
Ilo ja leikkisyys
Iloinen, rauhallinen ja onnellinen susi saattaa ajaa takaa omaa häntäänsä.
Se voi myös roikuttaa kieltään ulkona. Leikkiin muita kutsuessaan
se huiskii hännällään ympäriinsä. Se peuhaa, telmii ja riehuu
tällöin ja ottaa leikkiinkutsuasentoja, eturuumistaan alas painaen.
Saalistaja
Saalistaminen on sudelle jännittävää ja suurta keskittymistä
vaativaa. Silloin sen häntä osoittaa suorana taakse päin.
Katse
Jos susi katsoo toisen suden ohi, sekin merkitsee alistumista.
Haastetta merkitsee tuijotus suoraan silmiin.
Hajut
Susi voi piehtaroida voimakkaasti haisevissa kohteissa, kuten raadoissa.
Raadolle haisevana se viestittää muille susille laumassaan: "Ruokaa tiedossa,
käykääpäs tekin syömässä!"
Korvat
Jos suden korvat ovat suuntautuneet eteen, se on luottavainen.
Sivulla olevat korvat viestivät epäluuloisuudesta ja siitä, että susi ei ole selvittänyt
itselleen sitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Levottomalla ja pelkäävällä
sudella korvat suuntautuvat luimuina taakse. Kuten tervehdys-kuvasta näkyy,
sudet kohdatessaan osoittavat alistumista, rauhallisia aikeita ja ystävällisyyttäkin
korvien taakse vetämisellä.