Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/Ralf

ELEKIELI

Miksi viestitään eleillä ja ilmeillä

Sudet eivät osaa ihmisten tapaan puhua. Sen sijaan ne kykenevät viestimään toisilleen mitä erilaisimpia tunnetilojaan ja muita tarkoituksiaan suurella kirjolla erilaisia kehon, hännän ja korvien asentoja, ja liikkeitä. Myös silmät ja suupielet, sekä suu ja hampaat erilaisissa virityksissään ovat mukana viestinnässä ja niilläkin kerrotaan erilaisia asioita. Myös toiseen suteen kiinni käyminen erilaisin tavoin, nuollen ja purrenkin, viestii omaa kieltään.

Turhat tappelut vältetään

Yksi viestinnän perustarkoituksia laumassa on turhien konfliktien välttäminen. Suden elämä on vaativaa ja rasittavaa. Turhia riehumisia ja energian kuluttamista niissä vältetään, jotta voimia säilyy elossa pysymisen kannalta välttämättömimpään, kuten saalistukseen. Helpompaa on pitää laumassa esimerkiksi keskinäiset arvojärjestykset hallinnassa elekielellä, kuin olla kaiken aikaa toisen kurkussa kiinni. Elekieli on osa suden selviytymistä ja ihan eloonjäämistä, ravinnonhankintaa, reviirikäyttäytymistä - sekä osa lisääntymistä ja laumakäyttäytymistä. Dominointia ja alistumista Elekielen myötä sudet laumassa dominoivat eli hallitsevat muita ja osoittavat siten ylemmyyttään, uhittelevat, alistuvat, kutsuvat leikkiin, tervehtivät toisiaan ja rauhoittelevat toisiaan. Ne voivat myös näissä kontakteissaan hamuta toisistaan otteita, pureskella kuonoja, nuoleskella toisen suden suupieliä alistumista osoittaakseen, selättääkin toisen suden ja istua jopa tämän päälle.

Elekielen kirjo erilaisine vivahteineen on hyvin laaja - ja ymmärtääkseen ihan täydellisesti kaikki sen sisältämät vivahteet, pitäisi varmaankin olla itse susi. Hyvin monet selkeistä elekielen viesteistä ja niiden merkityksistä ihminenkin silti hyvin havaitsee ja voi ne oikein tulkita.

Hallinta eli dominointi

Hallitsevaa asemaa osoittaa suden tapa seisoa vakaana, suorin jaloin, täydessä mitassaan, etujalkojaan hieman levittäen. Sen korvat ovat tällöin pystyssä, kääntyneinä eteenpäin - ja niskakarvat pörhistyvät hieman. Usein häntä suuntautuu suoraan taaksepäin ja kaareutuu kärjestään ylemmäksi. Dominoiva susi tuijottaa rävähtämättä alempiarvoista, voi hypähtää painamaan sitä tassuillaan hartioilta ja voi piinata sen täten selälleenkin.

Ilo ja leikkisyys

Iloinen, rauhallinen ja onnellinen susi saattaa ajaa takaa omaa häntäänsä. Se voi myös roikuttaa kieltään ulkona. Leikkiin muita kutsuessaan se huiskii hännällään ympäriinsä. Se peuhaa, telmii ja riehuu tällöin ja ottaa leikkiinkutsuasentoja, eturuumistaan alas painaen.

Saalistaja

Saalistaminen on sudelle jännittävää ja suurta keskittymistä vaativaa. Silloin sen häntä osoittaa suorana taakse päin.

Katse

Jos susi katsoo toisen suden ohi, sekin merkitsee alistumista. Haastetta merkitsee tuijotus suoraan silmiin.

Hajut

Susi voi piehtaroida voimakkaasti haisevissa kohteissa, kuten raadoissa. Raadolle haisevana se viestittää muille susille laumassaan: "Ruokaa tiedossa, käykääpäs tekin syömässä!"

Korvat

Jos suden korvat ovat suuntautuneet eteen, se on luottavainen. Sivulla olevat korvat viestivät epäluuloisuudesta ja siitä, että susi ei ole selvittänyt itselleen sitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Levottomalla ja pelkäävällä sudella korvat suuntautuvat luimuina taakse. Kuten tervehdys-kuvasta näkyy, sudet kohdatessaan osoittavat alistumista, rauhallisia aikeita ja ystävällisyyttäkin korvien taakse vetämisellä.

Alistuminen

Alistuessaan toisen suden edessä susi kyykistyy taivuttamalla jalkojaan, tekeytyen matalammaksi ja pienemmäksi - samalla se painaa päätään alemmaksi ja vetää häntänsä piiloon takakoipiensa väliin. Alistumista osoittaa myös huulten ja korvien vetäytyminen taaksepäin. Suupielten nuoleskelu on myös osa alistumiskäyttäytymisen rituaaleja.

Pisimmälle viedyssä alistumisessa susi kierähtää makaamaan selälleen, ja paljastaa haavoittuvimmat osansa, kuten kurkkunsa täten toiselle sudelle. Selällään maatessaan susi vetää tassunsa koukkuun ja voi samalla uikahdella ja vingahdella.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar Follow

Viha

Aggressiivinen susi murisee ja urisee, korvat ovat pystyssä ja koko suden turkki pörhistyy. Huulet kiristyvät taakse ja hampaat ikenineen paljastuvat. Susi köyristää selkäänsä ja kyyristyy, ollen silloin valmiina hyökkäämään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar Follow

Ystävysten kohtaaminen

Susien kohtaaminen ystävällisissä merkeissä. Korvat ovat vetäytyneet taakse, kielelläkin sipaistaan kumppania ja koko olemus viestii rauhaa ja rakkautta.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tom Simpson

Suden elekieltä mainosten maailmassa

Sudet ovat olleet mukana monenlaisissa mainoksissa. Kuvassa vuodelta 1982 mainostetaan rodeotyylisiä lännensaappaita, ja hyvin ärhäkkä susi on asettunut saappaiden väliin. Ihan heti on vaikeaa tajuta, millä tavalla vihaisen suden mukana olo naisen saapasjalkojen välissä pitäisi mieltää, mutta ehkäpä susi puolustaa naista ja ilmoittaa, että ei kannata lähestyä!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar

Haukottelua ja kielen käyttöä ja näyttöä

Vaikka niin ihmisten kuin eläintenkin haukottelua on tutkittu paljon, sen perimmäistä tarkoitusta ei ole saatu selville. Haukottelun ajateltiin aiemmin liittyvän hapenpuutteeseen. Nyt on saatu ilmi sellaista selvyyttä, että tärkeää on se, että haukottelu tarttuu muihin lähellä oleviin. Miten se tarttuu, siitäkään ei olla selvillä.

Haukottelulla voidaan kuitenkin viestiä lauman muille jäsenille, susienkin parissa, että on aika siirtyä tekemään jotakin muuta. Esimerkiksi, olisi aika mennä nukkumaan, virkistyä tai lähteä etsimään ravintoa.

Erityisesti petoeläimillä, joilla ei ole ihmisten lailla puhekieltä, haukottelu lienee säilyttänyt juuri viestintämerkityksensä. (Tieteen Kuvalehti: Haukotus on komento)

Kielellään sudet tekevät monenlaisia asioita. Lääpästyksissään ollessaan ne riiputtavat kieltään koirien tapaan ulkona, jäähdyttääkseen itseään. Kielen ulkona riiputtaminen voi susilla merkitä myös leikkisyyttä ja leikinhalua. Ne käyttävät kieltään luonnollisesti myös juomiseen. Sudet käyttävät kieltään myös keskinäisessä kommunikoinnissaan. Kielellään toisen suden suupieliä liputellessaan ne osoittavat kunnioitusta ja alistumista.

Häntä

Vaakatason yläpuolella oleva häntä sudella merkitsee sitä, että susi kokee olevansa tilanteessa vahvoilla. Jos häntä suuntautuu vaakatason alapuolelle, ei susi aseta toisen suden asemaa kyseenalaiseksi. Ystävällisessä tervehdyksessäkin häntä on alhaalla ja on siis kyse alistumisesta. Leikkivällä sudella häntä voi sojottaa mihin suuntaan tahansa. Yleisellä tasollla, mitä matalammassa asemassa susi on laumassaan, sitä enemmän sen häntä osoittaa yleensä alaspäin. Johtavat yksilöt liehuttavat häntäänsä enemmän ylhäällä. Pelko- ja alistumistilanteissa häntä vetäistään piiloon koipien väliin.

Hännän kertomaa

Ylärivi vasemmalta: Hännän suuntaaminen jäykkänä yläviistoon ilmentää itseluottamusta, hännän aaltoilevat mutkat uhkausta, heilutus sivusuuntaan mahtailua.

Keskirivi: Häntä roikkuu vinosti alaspäin kun suteen ei kohdistu minkäänlaista painetta. Kun hännänpää kiertyy kippuralle susi uhkailee hiukan epävarmana. Aterioivan ja ympäristöään havannoivan suden häntä on usein loivalla kaarella. Masentunut susi vetää hännän lähelle takapäätä.

Alarivi: Hännän tyvi nousee ylös kun eläin ei tiedä puolustautuako vai uhata. Sivusuuntainen heilautus ilmaisee ystävyyttä ja aktiivisesti maahan laskeutuvalla sudella on takapää pystyssä ja häntä heiluu sivusuunnassa. Hännän vieminen koipien väliin ilmaisee voimakasta pidättymistä. (R. Schenkelin mukaan/Kuva Erkki Pulliaisen kirjasta Suomen suurpedot).

Kuten kuvasta näkyy, hännän käyttötarkoitukset ovat monet. Koiraeläinten tapaan susikin nukkuessaan käyttää tuuheaa häntäänsä lämmittävänä suojanaan, kiertäen sen ympärilleen ja työntäen usein kuononsa häntänsä sisään.

Kommunikointimuodoista yksi on ulvonta

Katso ulvonnasta tarkemmin ulvontasivulta.

Irvistävä susi Copyright Magnus Elander.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva makaavasta sudesta häntineen Copyright mape_s

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Ralf

Epävarmuutta

Vaikka ei tietäisi mitään susien viestintätavoista, niin varmaankin jokainen ihminen automaattisesti tulkitsee kuvan suden tunnetilan suunnilleen samalla tavalla. Häntä on kopien välissä, korvat ovat luimut ja olemus on varautunut - susi miettinee, että miksi tuo kuvaaja töllistelee tuossa.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard

Liehittelyä

Alempiarvoinen susi liehittelee eli peräti mielistelee mitä ilmeisimmin ylempiarvoista sutta.



Ehkä susi on juuri noussut nukkumasta, venyttelee ja haukottelee...

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard