MUSTA SUSI - (Canis lupus)
Mustilla susilla turkin musta väri tulee melanistisen mutaation kautta,
alunalkaen koirilta.
Pitkään luultiin, että mustat sudet ovat jopa jokin ihan eri eläinlajinsa.
Carl Linnaeus antoi Euroopan mustille susille ihan oman tieteellisen nimensäkin
(Canis lycaon). Nykyisin tiedetään, että myös mustat sudet
ovat susia siinä missä harmaatkin sudet
(Canis lupus) erikoisesta värityksestään huolimatta.
Musta väri intiaanien koirilta
Genetiikka on tuonut valaistusta mustien susien arvoitukseen
ja paljastanut, että mustan turkkinsa susi on saanut koiralta,
jonka kanssa susi kauan aikaa sitten on lisääntynyt.
Värimutaatio on siten kehittynyt ensiksi noin 50 000
vuotta sitten koirille, jotka ovat
siirtäneet sen sudelle 15 000 - 10 000 vuotta sitten.
Ne alkuperäisten amerikkalaisten asukkaiden koirat, jotka antoivat
mustille susille mustan värin - ovat jo ammoin sitten kuolleet. Mutta on kiehtovaa
ajatella, että nämä koiratkin edelleen elävät näissä mustissa susissa.
Yleensä ihminen eläimineen on hyötynyt, kesyttäessään eli domestikoidessaan
eläimiä. Mustan suden tapauksessa on kerrankin tapahtunut toisinkin päin -
ja villi eläin on saanut ominaisuuksia sellaiselta kesyyntyneeltä
lajilta, joka aiemmin on siitä itsestään kehittynyt.
Mustien susien levinneisyys
Mustat sudet ovat yleisimpiä Pohjois-Amerikassa. Siellä niitä alkoi
esiintyä samaan aikaan, kun ensimmäiset ihmiset
saapuivat sinne noin 15 000 vuotta sitten. Esimerkiksi Yellowstonen
kansallispuiston susista noin puolet on mustia. Myös Kanadan eteläisissä
osissa ja Minnesotassa Yhdysvalloissa mustia susia on enemmän kuin
valkoisia, vaikka hallitseva väri onkin harmaa.
Suomessa ei ole tavattu koskaan mustaa sutta
Euroopassa yleisesti ja Aasiassa mustat sudet ovat harvinaisia.
Suomesta ei ole tavattu koskaan ainuttakaan mustaa
sutta. 1800-luvun alussa tiedetään Ruotsista tapaus, jossa
ammuttu susi oli musta. Euroopan osalta Italiassa esiintyy mustia susia. Myös Venäjällä
tavataan mustia susia.
Mustan turkin hyödyt
Mustia susia elää enemmän metsäseuduilla kuin tundralla. Kanadan arktisen alueen metsissä
elävistä susista on mustaturkkisia yli puolet, 62% - mutta puuttomalla tundralla niitä
on vain 6%. Sudella ei ole sellaisia vihollisia, joilta sen voisi yrittää ajatella
piiloutuvan mustalla värillään - eikä se hyödy saalistaessaankaan mustasta väristään.
Päinvastoin, lumisena aikana karibuja saalistava valkoinen susi sulautuu ja piiloutuu
maisemaan paremmin.
Sen sijaan infektioilta, eli erilaisilta tarttuvilta sairauksilta
ja tulehduksilta musta susi saa suojaa vaaleampia susitovereitaan paremmin. Sillä on
enemmän väripigmenttiä kuin vaikka harmaalla ja pigmentti taas vaikuttaa vastustuskykyyn.
Lähteet
*RedOrbit: Black Wolf Mystery Solved
*Los Angeles Times: The big black wolf is a legacy from dogs, study finds
*Science Today: Wolf In Dog's Clothing? Black Wolves May Be First 'Genetically Modified' Predators
